Valokuvattu musta aukko.

Mitä selität? Luuletko että kameroita oli sillon kun dinosaurukset eli..........

juuuu kirjoitti:

Mitä selität? Luuletko että kameroita oli sillon kun dinosaurukset eli..........

Tietenkin sitä, että koska se kuvattu kohde on 50 miljoonan valovuoden päässä niin sillä valolla josta se kuva muodostuu on kestänyt valonnopeudella 50 miljoonaa vuotta matkata sieltä kohteesta tänne siihen kameran linssiin ja kennolle.

Kuvaa ei kuitenkaan kuvattu kameralla, vaan sehän on koottu eri puolilla maapalloa sijaitsevien radioteleskooppien tietyllä taajuudella vastaanottamasta säteilystä. Valokin on säteilyä.

Nykytieteen mukaan samasta alkuräjähdyksestä syntynyt osa maailmankaikkeutta on rajaton, mutta äärellinen.
Nykytiede ei ota kantaa siihen onko alkuräjähdyksiä kenties useita, mutta mikäli on, ei mikään säteily tai aine ole vielä ehtinyt toisesta alkuräjähdyksestä tänne, joten niistä ei ole havaintoja.
Havaintojen puuttuminen ei siis osoita ettei toisista alkuräjähdyksistä alkunsa saanutta materiaa ole maailmankaikkeudessa, joten maailmankaikkeus ei välttämättä ole äärellinen, vaan voi olla myös ääretön.

nykytieteen.mukaan kirjoitti:

Nykytieteen mukaan samasta alkuräjähdyksestä syntynyt osa maailmankaikkeutta on rajaton, mutta äärellinen.
Nykytiede ei ota kantaa siihen onko alkuräjähdyksiä kenties useita, mutta mikäli on, ei mikään säteily tai aine ole vielä ehtinyt toisesta alkuräjähdyksestä tänne, joten niistä ei ole havaintoja.
Havaintojen puuttuminen ei siis osoita ettei toisista alkuräjähdyksistä alkunsa saanutta materiaa ole maailmankaikkeudessa, joten maailmankaikkeus ei välttämättä ole äärellinen, vaan voi olla myös ääretön.

Lue lisää

Loogisesti ajateltuna jos kerran oma BB:mme loi meidän oman aika-avaruutemme, ei "ulkopuolella" ole aika-avaruutta, vaan ei-mitään.

"Ei mikään voi olla ääretön" Tällä on kaksoismerkitys, sillä nykyisen teorian mukaan maailmankaikkeutemme ulkopuolella on juuri ääretön ei mikään. ; )

Tässä ei missään tapahtuu viisaiden mukaan kuitenkin kvanttifluktuaatioita, joista joku joskus sattumalta voi luoda maailmankaikkeuden tavalla, jota en ymmärrä, eikä kukaan tieteen popularisoja ole joko osuvasti selittänyt tai sitten ei ymmärrä itsekään.

"Ulkopuolella" ei ole meidän havaitsemiamme ulottuvuuksia, eikä ilmeisesti käsittääkseni muitakaan, joten sieltä ei tännepäin tule mitään. "Ulkopuolellamme" ilmeisesti ja todennäköisesti on muita universumeja, mutta keskustelu siitä kuinka kaukana ne ovat, on em. syistä irrelevantti.

Nykytieteen mukaan kertaalleen muodostunut musta-aukko ei häviä minnekään.

on.olemassa kirjoitti:

Nykytieteen mukaan kertaalleen muodostunut musta-aukko ei häviä minnekään.

Riippuu siitä kuinka kauan odotetaan. Hawkingin säteily saa mustan aukon menettämään massaansa hyvin hyvin hyvin hitaasti, kun aukko on tähden massainen. Jos aukkoa ei ruokita niin Auringon massan suuruinen musta aukko haihtuu olemattomiin 1E64 vuodessa joka siis on 10000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000 vuotta eli luvussa 64 nollaa. Vertailun vuoksi maailmankaikkeuden ikä on tällä hetkellä noin 13800000000 vuotta (1.38E10 vuotta)

Galaksin ytimessä oleva supermassiivinen musta aukko (massaa 100 miljardia Auringon massaa) haihtuisi noin 1E100 vuodessa ja kaikkein suurimmat tulevaisuudessa galaksien superryhmien romahtamisesta syntyvät 1E14 Auringon massaiset aukot haihtuisivat 1E106 vuodessa eli 10000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000 vuoden kuluessa ei mustia aukkoja enää olisi olemassa.

Mustan aukon kannalta katsottuna 50 miljoonaa vuotta on hyvin lyhyt aika.

On se musta aukko yhä siellä sitten. Sen katoamiseen menee noin lukemattoman moninkertaisesti maailmankaikkeuden tähänastinen ikä

tovin kirjoitti:

On se musta aukko yhä siellä sitten. Sen katoamiseen menee noin lukemattoman moninkertaisesti maailmankaikkeuden tähänastinen ikä

Kuten tuossa edellä jo sanottiin. Kuluu siis noin miljoona miljardia miljardia miljardia miljardia miljardia miljardia miljardia miljardia miljardia miljardia nykyisen maailmankaikkeuden ikää ennenkuin viimeinen eli maailmankaikkeuden kaiken massan lopulta kerännyt musta aukko on haihtunut pois.

10^139 vuodessa tulee virittyneen tyhjiön romahdus, joka vie myös mennessään kaikki jäljelläolevat mustat aukot yms. 95% todennäköisyydellä romahdus tapahtuu aikavälillä 10^58 - 10^241 vuotta. Huonolla tuurilla jo huomenna.
Sen jälkeen ei ole enää olemassa nykymuotoista universumia ja luonnonlakeja.

Virittyneen tyhjiön romahdus siis viittaa siihen, että Higgsin kenttä pyyhkii pois koko universumin. Tyhjiö on epästabiilissa liian korkeaenergisessä tilassa.

universumin_loppu kirjoitti:

Virittyneen tyhjiön romahdus siis viittaa siihen, että Higgsin kenttä pyyhkii pois koko universumin. Tyhjiö on epästabiilissa liian korkeaenergisessä tilassa.

Jos kyseinen tyhjiö romahtaa yhdessä pisteessä, sen vaikutus taitaa edestä nopeudella c. Kun galaksit etääntyvät avaruuden laajenemisen seurauksena pitkillä etäisyyksillä jo yli c:n, niin romahdus ei tulisi ikinä saavuttamaan kuin osan olemassaolovasta universumista.

Vai päättelinkö jossain kohtaa väärin?

agnoskepo kirjoitti:

Jos kyseinen tyhjiö romahtaa yhdessä pisteessä, sen vaikutus taitaa edestä nopeudella c. Kun galaksit etääntyvät avaruuden laajenemisen seurauksena pitkillä etäisyyksillä jo yli c:n, niin romahdus ei tulisi ikinä saavuttamaan kuin osan olemassaolovasta universumista.

Vai päättelinkö jossain kohtaa väärin?

Lue lisää

Päättelit mielestäni aivan oikein. Jos joku tapahtuma tapahtuu havaittavissa olevan maailmankaikkeuden ulkopuolella niin sen vaikutukset eivät koskaan ehdi tänne asti avaruuden laajenemisen vuoksi. Gravitaatioaallotkin eli avaruuden rakenteen värähtely etenee tuolla samaisella valon nopeudella.

Kun laitat aallon etenemään pitkään kuminauhaan ja venytät kuminauhaa niin että se venyy nopeammin kuin mitä aalto siinä pääsee etenmään niin aalto ei tule koskaan perille. Venyminen tuottaa siihen väliin koko ajan uusia metrejä kuminauhaa jotka aallon olisi kuljettava pysyäkseen edes paikallaan kaukana olevaan tarkkailijaan nähden...

agnoskepo kirjoitti:

Jos kyseinen tyhjiö romahtaa yhdessä pisteessä, sen vaikutus taitaa edestä nopeudella c. Kun galaksit etääntyvät avaruuden laajenemisen seurauksena pitkillä etäisyyksillä jo yli c:n, niin romahdus ei tulisi ikinä saavuttamaan kuin osan olemassaolovasta universumista.

Vai päättelinkö jossain kohtaa väärin?

Lue lisää

Higgsin kenttä on skalaarikenttä, ja sen oletetaan liikkuvan inflaation nopeudella, eli huomattavasti nopeammin kuin valo. Universaalin tuhoaallon saapumista ei ehdi etukäteen huomata mistään, kauemmat galaksit ovat jo kauan aikaa sitten kadonneet ja tuhoutuneet kun niistä vielä tulee viime hetkeen asti valoa jonka mukaan kaikki näyttäisi olevan normaalisti.

Kiitos molemmista vastauksista. Jälkimmäinenkin vaihtoehto juolahti mieleeni lähinnä de Sitter avaruuden takia. Voiko kyseinen ilmiö kokea eksponentiaalisen laajenemisen, on minun fysiikankykyjeni ulottumattomissa?

Anonyymi kirjoitti:

Higgsin kenttä on skalaarikenttä, ja sen oletetaan liikkuvan inflaation nopeudella, eli huomattavasti nopeammin kuin valo. Universaalin tuhoaallon saapumista ei ehdi etukäteen huomata mistään, kauemmat galaksit ovat jo kauan aikaa sitten kadonneet ja tuhoutuneet kun niistä vielä tulee viime hetkeen asti valoa jonka mukaan kaikki näyttäisi olevan normaalisti.

Lue lisää

"Higgsin kenttä on skalaarikenttä, ja sen oletetaan liikkuvan inflaation nopeudella, eli huomattavasti nopeammin kuin valo. "

Voisiko gravitaatiokenttäkin olla jonkinlainen skalaarikenttä?

Gravitaatiokenttä on vektorikenttä. Vektorin suunta osoittaa aina kohti painovoiman lähdettä.

Anonyymi kirjoitti:

Gravitaatiokenttä on vektorikenttä. Vektorin suunta osoittaa aina kohti painovoiman lähdettä.

"Gravitaatiokenttä on vektorikenttä. Vektorin suunta osoittaa aina kohti painovoiman lähdettä."

Tarkoitin lähinnä sitä että voisiko gravitaation vaikutus olla pajon valoa nopeampaa tai jopa viiveetöntä kun kuitenkin aurinkokunnat ja galaksit pysyvät aika hyvin kasassa eli planeetat pyörivät samankeskisesti vaikka valonnopeudella vaikuttava gravitaatio aiheuttaa aika suuria viiveitä ja mitään seurauksia tuosta viiveistä ei ole havaittavissa eli planeetat eivät sinkoa pois aurinkokunnasta jos alkavat kiertää vähitellen eri keskusta kuin missä aurinko oikeasti sijaitsee.
Newtonin mallihan oli viiveetön tai gravitaation vaikutus paljon valonnopeutta suurempi.

Anonyymi kirjoitti:

"Gravitaatiokenttä on vektorikenttä. Vektorin suunta osoittaa aina kohti painovoiman lähdettä."

Tarkoitin lähinnä sitä että voisiko gravitaation vaikutus olla pajon valoa nopeampaa tai jopa viiveetöntä kun kuitenkin aurinkokunnat ja galaksit pysyvät aika hyvin kasassa eli planeetat pyörivät samankeskisesti vaikka valonnopeudella vaikuttava gravitaatio aiheuttaa aika suuria viiveitä ja mitään seurauksia tuosta viiveistä ei ole havaittavissa eli planeetat eivät sinkoa pois aurinkokunnasta jos alkavat kiertää vähitellen eri keskusta kuin missä aurinko oikeasti sijaitsee.
Newtonin mallihan oli viiveetön tai gravitaation vaikutus paljon valonnopeutta suurempi.

Lue lisää

"voisiko gravitaation vaikutus olla pajon valoa nopeampaa"

Ei voisi. Gravitaatioaaltojen etenemisnopeus on mitattu hyvin tarkasti valon nopeudeksi. Viimeistään se tuli selväksi vuonna 2017, jolloin samasta toisiaan kiertävien neutronitähtien yhteensulautumisesta GW170817 nähtiin signaali sekä gravitaatioaaltoina (LIGO) että 1.7 sekuntia myöhemmin FERMI - gammateleskoopissa gammasäteilynä. Optiset teleskoopit näkivät myöhemmin tapahtuman jälkihehkun.

Tuo tapahtui kauan sitten kaukana kaukana meistä galaksissa NGC 4993 joka siis sijaitsee noin 130 miljoonan valovuoden päässä Maapallosta. Kun välimatkaan kului valolta 130 miljoonaa vuotta eli 4100000000000000 sekuntia niin 1.7 sekunnin ero gammasäteilyn ja gravitaatioaallon välillä kertoo gravitaation ja gammasäteilyn kulkeneen tuon matkan viidentoista desimaalin tarkkuudella samalla nopeudella. Valon nopeus ja gravitaatioaallon nopeus on siis sama.