KAHVIPIRTTI 162 / 2019

Huomenta uuteen aamuun ja nyt torstai mistä sanotaan, että on toivoa täynnä;)
Pilvipoutaa ja tuulta sisältää aamun sää tiedotus, siksipä pirtin puhdistus onnistuu hyvin.
Tekstiilit tuuleen ja ikkunoiden pesuun, se onnistuu kipeillä niskoilla, näin mielikuvitus luomuksessa:)

Ruskan aikaa vielä elämme ja näin värit ovat ajankohtaisia edelleen, eli ruskeasta keltaiseen, ruskeat poppana liinat, keltaiset krysantiimit ja oranssiin vivahtavat kynttilät pöydille.

Kahvin kera nautittavaksi suolaiseksi sipulipiirakkaa, ei uskoisi miten hyvää se onkaan, makean nälkäisille jäätelökakkua, sekin vielä maistuu, kun melkoisen lämpimiä päivät ovat olleet.

Pirtin vakio kalustukseen kuuluvat kissat ja kaulin saavat oman annoksensa , kissoille muikku tarjoilu, ja kaulin saa tyytyä pölyjen pyyhkimiseen ja kauniisiin rusetteihin kädensijan juureen;)
Pölyt pyyhin myös peikonlehden lehdiltä, hyvin on kasvu alkanut.
Sytytän roihutulet oven pieleen ja tulen myös takkaan, tässäpä sitten istun kiikkustuolissa, katselen räiskyviä liekkejä ja vaivun muistojen vietäväksi, niitä kertyy jo niin paljon, että ei kaikki mieleen enää mahdu;)

Puhdas päiväkirja odottaa viestejä vanhoilta ja tervetulleeksi toivotan uudetkin uskaliaat, jotka pirtin omakseen kokevat, mukavaa yhdessä oloa jaksan kaikkien haluavan.

Mielimusiikkiani laitan soimaan se on tällä hetkellä Hiljaiset sillat, sitä laulelemme usein myös lauluryhmässämme, olkaa tervetulleita kokemaa pirtin elämää.

104 kommenttia

Vastaukset

  • Hyvää huomenta!
    Uuteen , lämpöiseen pirttiin astun heti ensimmäiseksi, kun niin puhtoinen ja sievä taas pirtti on. Kissat tuntee varmaan ystävänsä, kun niin puskevat jalkoihin ja kehräävät huomion saadakseen.

    Niin ne kisulit täällä maallakin kiehnaavat jaloissa, lämpöistä ja viihtyisää meilläkin vielä, kun eilenkin oli ulkona lähes +20 astetta, vaikka vettä vihmoikin miltei koko päivän. Näillä meidän kissoilla on aitassa kissankulkuaukko, josta ne aina pistävät päänsä ulos, kun ruokaa haluavat, eihän sitä turkkia parane kastella sateella, kun tämä emäntä vie ruuankin aittaan, jos kovasti sataa! No, totta kai palvelun pitää pelata!😉
    Vielä ei olla raskittu kissoja kaupunkiin viedä, kun näitä lämpöisiä päiviä on ollut, nautittava niistäkin on vielä, kun minulla tuota luppoaikaa on ja mieluusti sen täällä maalla vietän. Yksinäiseksi en itseäni täällä tunne, kun naapurit usein täällä pistäytyvät. Ja jos minulla on asiaa ja menoja kaupunkiin vaikka muutamaksi päiväksi, niin naapurin isäntä huolehtii kissojen ruokkimisesta. Elikkä, hyvin huolto pelaa, ihania naapureita.
    Eipä tässä muuta, nautitaan syksystä, ja voidaan kaikki hyvin! km.

  • Onks tääll jottai hurahtaneit?

    Varmaan kivaa kaikilla.

  • Tulipa vettä yöllä kaatamalla.
    Olin yksin kotona illalla, kun pimeällä kuistilla rymisi. Ajattelin, että tulija on kompastunut johonkin siinä pimeydessä, kun en ollut muistanut sytyttää valoa. mutta kukaan ei soittanutkaan ovikelloa.
    Iltamyöhällä oli kurjaa avata ovi ja tarkistaa tilanne, mutta pakkohan se oli. Ei ketään! Varaston ovi oli lennähtänyt auki ja kolahtanut kuistin pöytää vasten. Kummallinen tuulenpuuska varmaan.
    En ole arkalasta kotoisin, enkä pelkää yksin asumista. Olen ikäni kaiken asunut kaukana muista, ja kesät vietin kolmen lapsen kanssa metsän keskellä mökillä viikot. Nykyisin mökin alueella kulkee karhuja, mutta en niitäkään osaa säikkyä. Silloin olisin varmasti ollut arempi, kun olin vastuussa kolmesta lapsesta.

    Nyt kun kulkuni on kankeampaa, pelkään kaatuvani pihalla, jonne ei kukaan näe. Kerran siellä möyrinkin, kun astuin pahasti portaalle ja kupsahdin naamalleni kukkapenkkiin. Siellä sitten punnersin puolittain portaiden alla ja ajattelin, että kai minut keväällä löydetään.

    Kahvipirtti sentään lienee valaistu ja keskellä asutusta, koska sinne niin moni pistäytyy. Minun ovikelloani ei ole naapurit soitelleet sen jälkeen, kun mieheni siirtyi tuonilmaisiin. Se minua vähän ihmetyttää, vaikka en apua oikein mihinkään tarvitsekaan. Kun naapurini jäi yksin, kävin ainakin pari kerta viikossa kysymässä kuulumiset, mutta häntä ei ole enää ole.
    Meidän taloyhtiössämme kunnioitetaan kovasti naapurin yksityisyyttä. Ei edes tervehditä vastaantulijaa. Alkuperäisiä asukkaita ei ole kuin muutama, uudet ovat tilalla, eikä heitä kiinnosta naapurin salatut elämät!

  • Oli ihanaa nauttia kuppi teetä ja sipulipiirakkaa, kyllä oli hyvää ja kodikasta pirtissä.

    Meillä tuli illalla myöhään vettä kaatamalla ja jyrähtikin pari kertaa kuin olisi taivas räjähtänyt. Oli tosiaan sen Dorianin jälkimaininkeja. Nytkin tuulee kovaa ja on harmaata.

    Meidän taloyhtiössämme on myös se tyyli, että naapureissa ei vierailla, mutta kylläkin tervehditään toisiamme niin rapussa kuin pihallakin ja vaihdetaan muutama sana. Nykyään myöskään sukulaiset eivät vieraile kutsumatta. Tosin talomme alaovikin on aina lukossa, joten kukaan ei voi soittaa ovikelloamme, jollei ole talon asukas.

    Mira

  • Muuten tuo Hiljaiset sillat on aivan ihana kappale, soitan sitä silloin tällöin you tubesta. Tulee mieleeni nuoruuteni Malmilla, jossa oli se vanha radan yli menevä silta ja sen alla Elanto, jonka edessä tapasin teininä ensi kertaa tulevan mieheni.

    Mira

    • Hai sie, ootko meikäläisii? Ei siel enää ole elantoo, mut joku kuppila on. Ratan yli vievä silta on vieläkii. Nyt elannon sijaa hallinnoi sitymarket ja litl ja joku muuki, olikos se sitten tää stoc. eiku tää tokmanni. Nyt mie en tiiä oisko raktoritien kiska viel toiminnas.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Hai sie, ootko meikäläisii? Ei siel enää ole elantoo, mut joku kuppila on. Ratan yli vievä silta on vieläkii. Nyt elannon sijaa hallinnoi sitymarket ja litl ja joku muuki, olikos se sitten tää stoc. eiku tää tokmanni. Nyt mie en tiiä oisko raktoritien kiska viel toiminnas.

      No oon mie teikäläisii, tiedän oikein hyvin Malmin nykytilanteen, vanha silta on olemassa, siellä on bussien liityntäliikenne. Uusi kauppakeskus on rakennettu jo ties milloin ja vanha Malmi on muutenkin uudistunut niin, että hyvä kun tuntee enää entisä paikkoja. Turkhaudantien Helioksen baari oli kantapaikkani, jossa aina join kokista, se oli juuri siinä Elannon vieressä. Traktoritien kiskaa en muista. Se oli kai siinä Hankijalle päin mentäessä. Malmin työviksellä kävin joraamassa usein. Malmilla tehtiin silloin 60-luvun alussa sekä puolivälissä paljon muutoksia teiden nimiin.

      Mira

  • Pistänpä tuohon Makriinan perään muutaman sanan tervehdykseksi Makriinalle ja kaikille tutuille sekä onneksi uuteen kahvipirttiin.
    Olen ollut huomaavinani että tämä 70+ palsta on jotenkin siistiytynyt. Aika rauhassa ihmiset voivat ajatuksiaan esiin tuoda, ilman että ilkeilyjä niskaansa saisivat. Somea kai yritetään nykyään siistiä, onhan se vihapuheasia ollut paljon esillä.
    Taidetaan palstan ylläpitäjiltäkin enemmän nykyään vaatia. Sinnikkäästi moni Kahvipirttiinkin aina vaan jaksaakirjoitella, hienoahan se on. Minäkin välillä elon merkin annan, kun kurkkaamassa sentään käyn.
    Eipä tässä muuta kun nyt on noustava taas tästä ja valmistauduttava Citymarkettiin menoon. Autokyytikin tiedossa, joten taas saan varastot mainiosti täydennettyä. Jotain hyvää tarjottavaa myös ystävälle, joka huomenna kylään poikkeaa.

    • Katleija oli ed. Anonyymi

  • Onhan se ihan mukava saada kuulumisia Kateijalta. Minä nyt
    en ole niitä parhaimpia tuttuja, mutta muistan vahana hyvänä
    turkulaisperäisenä kirjoittajan palstalla:)
    Tervehtimisestä kerrostalossa, olette kirjoittaneet. Olen asunut
    tässä talossa lähes 40 vuotta. Ensimmäisiä tulijoita olimme uuteen
    taloon. Alkuun ei juurikaan tervehditty, tuntemattomiahan olimme.
    Minusta alkoi tuntua nololta sivuutella "näkymättömänä". Niinpä
    aloin reipaasti tervehtiä. Siitä se oli kiinni, että alkuun päästiin.
    Eipä kukaan kieltäytynyt vastaamasta, vähintäin nyökkäys tuli.
    Vähitellen pientä keskustelua ja tarvittaessa kyselyitä. Keskusteluista en kieltäydy, kysymyksiin vastaan jos osaan.
    Näin tekevät ymmärtääkseni naapuritkin.
    Hyvin harvassa olen kyläillyt, senkin tietenkin kutsuttuna.
    Näin se menee, kyllä riittävä yksityisyys on säilynyt. Porraskäytävän
    ovet ovat lukittuja, pinkoodilla tai avaimella aukeaa. Eikä asiatonta
    hulinaa ole ollut.
    Eilen kirjotin tutkimuksissa käynnistäni, että "en selvinnyt aivan
    puhtain paperein." Kyllä Skillan tulkisi oikein. Pari kirurgia
    tutki tähystysnäyttöä. Koska varmaa näyttöä ei ollut, seuranta
    jatkuu. Ei se minulle yllätys ollut, seurantaa on ollut lähes 10 v.
    Hommani näyttää olevan hallinnassa:)
    Iltapäivällä poutaantui, sain hilpaistua marketissakin.
    Jatkellaan...tämän toskasi ynnämuu.

    • Poutaantuihan sää sentään. Kovalla tuulella pieksevä ohutkin sade tekee ulkotupsinnasta haastavaa. Unet jäivät aamusta vähiin kun oli tiedossa tilattu meno.
      Vähän nippa nappa, ystävien tuella päivästä selvisin. Tuntuu hyvältä ja oikeutetulta ottaa nyt levon kannalta.

      Ne viisat jotka säästivät työaikanaan, voivat nyt käyttää yksityisiä terveyspalveluita. Kuntavastuun puoli on näissä maaseutukunnissa ylikuormittunutta. Lääkäreitä ei saa virkoihin hiilikoukulla suostuttelullakaan vaikka sijaintimme ei ole pohjoisten ja itäisten alueiden tasolla.
      En ole kuitenkaan lääkärien ylimääräistä ärtymystä saati karjumista potilaille. Nyt vaan unta palloon kuten alan väen termi kuuluu, hurskainen tässä aprikoi.

  • Huomenet Savosta, pilvipoutaa, mutta kyllä on vettäkin tullut, hyvä niin, kaivot ovat tyhjentyneet ja järvet rannoilta pakenee.
    Luonto hyvin alakuloinen, mutta sehän kuuluu syksyyn.
    Luin lehdestä, että ennen oli kaksi Mattia, helmikuussa nimipäiväänsä viettävä ja syksyllä syysMatti, tämä syksyinen hoiteli syksyn hommat paikoilleen, käärmeet onkaloihin ja karhut pesäänsä.
    Nauriit ja muu sato myös hänen kontallaan;)

    Miksikäs ei voitaisi mekin vähän "hurahdella" mielikuvitus toimi ennen vanhaankin;)

    Tuota Hesan muuttumista pohti Mira anonyymin kanssa, paljon on kaupunki muuttunut, muistelen tätini ravintola/ruokailu paikkaa mikä oli Malmin kadulla, mitä lieneekään sillä paikalla?
    Sodan aikana ja sen jälkeenkin asiakkaat maksoivat aterioitaan hopeisilla tavaroilla, kun rahaa ei ollut kaikilla kovin reilusti, vaikka tätini taisi sitäkin reilusti omistaa, kun veroherralla oli suuttuen sanonut, että alushameen kätköistäkin tuon verran löytyy, kai veroherra karhusi saataviaan.
    Pieniä muistoja häneltä jäi minullekin näiden tavaroiden myötä.

    Makriina kerroit noista naapureista, hyvin yleistä taitaa olla, että tuntemattomiksi käyvät, minulle eilen juuri sattui tapaus, kun naapurini soitti ovikelloa, on yksin asuva sairas rouva, hänellä oli vaikeuksia kännykän kanssa.
    Sain kännykän avattua, kun omalla puhelimella soittelin lapsille, numero tiedustelusta numero piti hakea, kun muisti ei niitä esiin tuonut.
    Oudon näköinen puhelin, mutta aikani näpytellen sain Pin-koodin laitettua ja asia tuli kuntoon.
    Tuli hyvä mieli, kun sain apua annettua.
    Syksy pimeinä minulle tuli pelko mökillä ollessa ja mielikuvitus lentoon lähti, turvallinen mökki paikka oli, mutta naapuria ei näkynyt.

    Kiva kuulla taas sinusta Katleija, totean että kyllä tämä kirjoittelu hiipumaan päin on, mutta sinnikkäästi todella yritän tätä toimintaa pitää, ihan oman muistini apuna.
    Joskus tulee ajatus, että nyt lopetan, mutta en taida sitäkään osata, kuin pakon tullen.
    Vetokärri minulla usein apurina, käy nojailu tukenakin jos tarvis on ja sillä saan enimmät ostokset tuotua.

    Tämän kadun varrella olen minäkin asunut varmaan jo 50-vuotta kahdessa eri talossa kumminkin.
    Olen ajatellut, jos se eka omistus asunto tuossa lähellä vapautuu siihen muutan, uusi talo oli silloin ja ensimmäinen omistus asunto.
    Olen aika vakaasti ajatellut myös muuttoa toiselle paikkakunnalle, aivan uusiin ympyröihin, vaikka Kuopioon, siellä muutamia tuttuja olisi, mutta taitaa hullu ajatus olla;)

    Varmaan lääkäreiden kuin kaikkiin muihinkin virkamiehiin niitä äksyjäkin voi sattua, mutta olen saanut hyvää kohtelua, kun apua olen lääkäreiltä kaivannut.
    Joskus jopa hyvin leikkisiäkin ovat, varsinkin nuoremmat lääkärit.
    Lepoa olet hyvin ansainnut hurskainen, sitä olemme monella suulla sinulle kertoneet;)

    Oikea elämä kutsuu, mitä tekemään, no aina jotakin puuhaa näkyy löytyvän ja ilta tulee eteen
    Sää alkaa kirkastua, voisi vaikka ulos lähteä, ainakin roskapussin voisin viedä, työ rupeama sekin;)
    Iloista päivää, hymyilkää vastaan tuleville, voivat kulmat kurtussa katsoa, mutta mitäpä siitä;)

  • Skillan kertoi mukavista lääkäreistä, ja aivan samaa voin sanoa minäkin. Hyvän lääkärin tapaamisesta saa hyvän olon, ja sekin
    varmaan saa ihmisen parantumaan helpommin.

    Sateessa pyöräilin ja tutun tavatessani jutellessamme säästä toistin taas mieheni usein sanoman lauseen: "Säähän on vain pukeutumiskysymys."
    Kun on sopivat vaatteet ja vielä hupun alla lippalakki, joka estää sateen suoraan silmiin, niin aivan hyvin voi reissun tehdä sateellakin. Näkeminen on liikenteessä niin tosi tärkeätä.

    Ja kotona on sen jälkeen niin ihana olla, kaikki vaatteet vain kylppäriin hengareille..

    Ja ulkoilma on puhtaampaa hengittää kuin hellejaksoina.

    Poikani kävi eilen ja hän aina auttaa minua, kun apua tarvitsen, eilen hän toi minulle kopioita, kun oma tulostimeni ei nyt toimi.
    Kiitollinen olen aina myös keskusteluista hänen kanssaan!

    Voidaan hyvin!
    t. Miaelina.

  • Sateista on meilläkin ollut tänään. Sen olen huomannut, että nurmikot loistavat vihreinä kun on satanut runsaasti, kesällä ne tuppasivat tulemaan jo kellertäviksi kuivuuden takia. Talomme edessä oleva nurmikko on kaupungin hoidossa oleva ns puistoalue ja joka vuosi ennen tätä kesää on ollut yöllä sadettimet päällä, mutta ei tänä kesänä, joten ruoho pääsi ruskettumaan. Jospa Hgin kaupunki säästi vesikuluissa taikka estivät näin valkoposkihanhien vierailut sillä nurmikolla, koska niitä ei näkynyt tänä kesänä niin paljon kuin esim viime vuonna vielä.

    Mira

  • Sateista ja poutaa on täällä ollut. Teimme tästä päivästä
    työpäivän. Putsaamiset ja pölyimurin talutukset on tehty.
    Huomenna voi keskittyä saunomiseen:))
    Jotenkin tuntuu mulla olevan höntti olo. En ole varsinaisesti
    kipeä, ei ole särkyjä, eikä pahaa oloa. Olisikohan hiipivä hölmöys
    kotitekoisella diaknoosilla sanottuna kattava? Eihän se eka
    kerta ole, että tällaista minulla ollut. Tähän asti kuitenki olen
    tulevina päivinä ainakin josain määrin selkiintynyt.

    Tein kyllä pitkän pätkän "meikäläisen konttoritöitä." Lippua ja
    lappuja oli kertynyt iso kasa. Muistiinpanojahan niissä oli.
    Niitä sitten selasin ja tarpeelliselta tuntuvat kirjoitin vihkooni.
    Aika paljon sain siivottua, mutta kauanhan nyhjäsin.
    Teille hyvää jatkoa!

  • Skillan kehoitti hymyilemään vastaantuleville, no onhan mukavampi katsoa, kuin oikein myrskyn merkkinä tulevaa.
    Usein vielä muutaman tutun kohtaa kauppareissulla ja tervehdykset hymyn kera saa!
    Ja vaikka ei nyt olisi kovin tuttukaan, on mielestäni hyvä jonkun sanan vaihtaa,
    mitä varten Luoja puhetaidon antoi, jollei sitä voi käyttää.
    Hyvää mieltä se yhteisöllisyys antaa, kun huomioidaan toisetkin.

    Joskus kohtaa sellaisen hyvän ihmisen, joka ei ole ahne! Se on kyllä harvinaista,
    enemmän on niitä ahneita, että minulle vain kaikki!
    Ahneus on yksi "kuolemansynneistä" ja kamalin! Aina lisää vain ja enemmän minulle, ei muille!

    Kaikkien pitää kuitenkin jossain vaiheessa kaikki jättää, se on luonnon laki.

    Tällaisia syvämietteisiä asioita tuli mieleeni tänään täällä Kahvipirtissä,
    täällä näitä on hyvä funtsia!

    Sauna kuuluu olevan jo valmis, hyvää viikonloppua Neeasalta

    • Vai vielä hymyilemään!
      Iki-ihana nimimerkki "Olli" kirjoitteli aikoinaan Uudessa Suomessa. Hänen kynäilyjään sitten julkaistiin kirjoinakin, erään nimi oli "Hyvää", sanoi Mustapartainen mies "Päivää"!
      No, Ollilla oli yksi pakina, jossa juuri otettiin käsittelyyn hymyily. Kamreeri Jakari päätti aloittaa uuden ja onnellisen elämän ja hymyillä kaikille vastaantulijoille. Yksi oli hänen liikemiestuttavansa, jonka bisnekset eivät olleet onnistuneet. Jakari hymyili hänelle. Ei olisi pitänyt.
      Samoin tuli muutama muukin tuttu, en enää muista sen tarkemmin, mutta Jakari sai sinä päivänä hyvän opetuksen.
      Oppi olemaan oma kunnon jurottaja edelleenkin.
      Ei se turha tuttavallisuus suomalaiselle sovi.

  • SkillaNin Kahvipirtti on luonnollisin u-tuurin ja heiveröisen ammattitaidon seurauksien julkaisupaikka. Niin kun satoi kuuroittain, meinasin että wc:n lavuaarin poistoputkisto oli vuosien aikana kerännyt töhnää ja veti hyvinkin viipyilevästi poistovettä.

    Erikoisen allaskaapin olin aikanaan ties mistä hankkinut 6 vuotta sitten kun vesijohdotkin remontissa uusittiin. Kaapin laatikoita en osaa purkaa. Sieltä laatikoiden raoista putket sain pois. Takas laitto ei onnistunut. Keittiön ja kylppärin vastaavat viemäriin johtavat putket olen putsannut ja kasannut ilman ongelmaa.

    Onneton pudotin taskusta vielä vanhan nokialaisen peruskalikkani lattialle. Se mykistyi. Muistin sen vanhan kikan että sirukortti on voinut liikahtaa. Raplasin sen paikoilleen. Sen koodin muistin kun se on osa henkilötunnustani. Kone piippasi. Onnistumisen ilo siintä popsahti ilmoille. Ehkä huomenna osaan laittaa ne lavuaarin viemäriputketkin toimiviksi.

    Onnistumisen iloa teillekin!

    • Tulin taasen ilmoittautumaan --että ,elossa ollaan ! Ja huomasin kuinka--Minä putkimiehen äitinä en tarvitse --häntä vaivata .Minulla kun menee putket lavuaarissa helposti tukkoon , Kai se on kun on pitkä tukka ja ne ovat kaikken pahimmat ja villasukat --Ne kerää kaikki sinne putkiston mutkiin . Niin minä aukasen Suudalla (piigarbonantilla ) --sitä runsaasti ja sitten etikkaa --pitäisi vaahdota kun laskee vähän vettä (n ½ desi riittää) --antaa hetken olla ja toistaa jos ei vielä tehonnut . Nämä aineet ovat luontoystävällisiä ja halpojakin .Lykkyä tykö--on hyväksi havaittu !

      U.M

  • Huomenta, nyt jo kovin syksyisen lämpötilan myötä, alle 9 asteen oli kun heräsin, nyt aurinko paistaa, mutta tuuli on reipasta.
    Vielä aion torille ja kauppaan tohtia lähtemään, no totta kun puhun ei kylmyys ole koskaan estenäyt menemistäni;)

    Oikeassa olet Miaelina, pukeutuminen sään mukaan mahdollistaa kaiken toimimisen myös ulkosalla.
    Nykyisin lämmintä vaatetta ja käytännöllisiäkin kaupat pullollaan.

    Mira kirjoitit tuota säästämistä koskien myös veden käyttöä rajatun, varmaan viisautta onkin, vaikka se kostautuu ilmeen rumentumaan kasvillisuuden suhteen.
    Tulee väkisin mieleen ne hankaluudet mitä veden loppuminen saa aikaan esimerkiksi maatalouden piirissä, eläimille on pakko vettä löytää, ja hankalaksi se tulisi meille kaikille, jos hanasta ei vettä saisi.
    Olisiko nyt toivottava sateita ja lumista talvea, että pohjavesien tilanne korjaantuisi?

    Ynnämuulla tiukka päivä siivouksen merkeissä, ei ihme jos elämä veltolta tuntuu, ei sitä kovin paljon tarvitse ponnistella, kun olo kehnoksi muuttuu, iän mukanaan tuomia ihanuuksia sekin;)
    Päivät ei ole veljeksiä sanotaan, tänään hyvin, huomenna kaikki voi olla toisin, kyllä sen on saanut huomata.

    Nyt toivotan onnea hurskaiselle niiden putkien laiton kanssa ja toivon että ei mitään vahinkoa tänä päivänä satu.
    Juuri noiden putkien ja vähän muidenkin kodin hommien vuoksi miehen apua väliin tarvitsisin, mutta ikävä on aina olla pyytämässä ulkopuolisia auttamaan.
    Onnekseni on talossa kumminkin mies, joka auliisti on apua antanut, mutta kyllä se luontoa kysyy se avun pyynti, kun on tämmönen "minä" itse ihminen.
    Avun antaminen on minusta itsestäni helppoa, mutta itselle sitä pyytäminen on vaikeaa, haluaisi omin avuin selvitä, onneksi olen aika hyvin selvinnytkin.
    Nyt tuota ikkunan pesua olen miettinyt, saapa nähdä vieläkö sekin onnistuu tänäkin syksynä itse tehtynä.

    Päivän puuhat odottaa, siispä jätän tähän ja ristin sormet, että lähtee suosiolla viestini eetteriin;)
    Onnistunut päivää kaikille, pistäytykää pirtissä jos kiireiltänne ehditte;)

    • Pirtin ovesta lyyhää sisälle onnistuneesta päivästä iloinen hurskainen. Niin kun unikakkiainenkin kuten sen tapana on, neuvoi unen aikana miten altaan putket laitetaan.
      - Eihän ne, hyvä tyyppi, voi mennä kuin yksinpäin se ilkkui.
      Hosusin muualla kun tiesin että askar onnistuu. Niin mie sitten laitoin poistorännin paikoilleen, eikä tippaakaan vuotanut.

      Talovanhuksen huoltajana nuohoojalle pitää laittaa tellingit työturvallisuuden takaamiseksi. Olin hilannut jo päivä sitten kattopukit ja 2x4 soirot työtasoksi noen ja karstan poistajalle valmiiksi.

      Ohkainen korkean paikan kammo ja niukkaakin niukempi vapina pakotti laskeutumaan varovasti alas muutaman päästäisen kokoisen läikän maalipinnan paikkausyrityksestä.
      Niin tukosen turvalliselta tuntui kävellä taas kotiplaneetan pinnalla.
      ...Ja ei kun kaupasta ostamaan lehmän maitoa, jonka rasvan meijeri on ottanut parempaan talteen. Omapa on valintani. Rasvaton maito kelpaa ja maistuukin hyvälle. Hei taas.

  • Ilmoittaudun täällä Kahvipirtissäkin, että olen vihdoin viimein päässyt perille. Muutto "ammattitaitoisen muuttoliikkeen" toimesta oli pientä seikkailua ja jännityksessä olemista alusta loppuun. Kirjoitan siitä myöhemmin yksityiskohtia, mutta mainittakoon, että muuttoauto oli syttynyt tulee n 30 km ennen päämäärää ja paljon muuta sattui ennenkuin uskon että kaikki kamat ovat nyt yhdessä paikassa.

    Itse olen rähjääntynyt muutossa, kun olen joutunut nostelemaan luvattoman painavia lasteja. Siinä kärsi silmänpohjat verenvuotoineen ja nivelrikkoiset jalat eivät kestäneet painavien lastien kantelua ja nostelua. Suurennuslasin avulla selvitään toistaiseksi ja kävelen kuin pingviini. - Muuten kaikki hyvin. Kirjoittelitte tervehtimisestä naapurien kesken. Täällä on ohjeistus että naapureita tervehditään (jos ei itse älyä). :) Naapureitten kesken on tiistaisin yhteisissä tiloissa kahvittelua ja rupattelua. Nyt on aikomus aloittaa akvarellikurssit halukkaille, toiset saavat tehdä vaikka käsitöitä tai pelata pelejä. Pääasia, ettei kenenkään tarvitse olla yksin.
    Seuraavalla kerralla lisää. - Aurinkoista viikonloppua!

  • Tänään keskityin itsäni kuntouttamaan. Pari kävelyreissua yht.
    päälle 3km. Sitten lojottelua pitkällään ja väliin kyykkyyn, pystyyn
    reutoamista. Kyllä parempaa kuuluu, "sitä viimeaikojen tavallista."

    Niin se on kuten SkillaNkin päättelee. Sitä vaan samaa menoa
    kuin nuorena, ei hyvällä kestä. Väliin se unohtuu:))

    Saunasta äskettäin tulin. Se olikin kuin loppusilaus. Jos nyt
    löylyttely vähän ramasee, menee se normaalin piikkiin.
    Huomiseksi ennustavat tänne sateista. Siitä voikin tulla
    todellinen lepopäivä. Pärjäillään...

  • Sunnuntaihin on taas päästy ja puolikuuta syyskuusta kulutettu, miten tämä aika rientääkään, ei aikaakaan, kun joulu alkaa puhuttamaan.
    Ehtiipä tuossa vielä jokunen hommakin tehdä siivouksien merkeissä ainakin, minä mietin ja pohdin miten onnistun, mutta eikös hyvin suunniteltu takaa onnistumisen;)
    Eilen koin hyvän olon, kun totesin, että pakkaset täynnä, kelpaa talven tuloa odotella.
    Kovasti sainkin aikaan eilen, mutta tiukille otti, piti väliin istahtaa mikä ei muutama vuosi sitten edes tullut mieleen.

    Hurskainen töitä unissaankin tekee, hyvä ettei kallista aikaa valveilla olen kulu, hänen suunnitelmat pyörii unien aikaan;)
    Lopputulos antoi putkiston suhteen kiitoksen.
    Ajattelen tuota sinun katolle kipuamista kyllä melkoisena uhka rohkeutena, ikähän meillä liki sama ja minua huippaa jo ajatuskin, no onnella menee, mutta voi käydä toisinkin.
    Mietippä josko apua hankkisit?

    Vaikeuksien kautta voittoon voisi MdK-MdK sanoa, voimia se muutto kysyy.
    Niin se usein käy, että ei muista tai muuten on pakko tarttua hommiin mitä keho ei kestä ja sitten saa seurauksista kärsiä, toivottavasti ei pysyvää takapakkia tule silmiesikään suhteen.
    Tuo asunnon muutto mielessä pyörii minullakin, mutta apua kyllä saan jos paikkakunnalle jään, tiedä sitten jos hullaannun ja muualle innostun lähtemään.
    Aika iso olisi muutos elämään, mutta onko sitä koskaan liian vanha tekemään hullujakin ratkaisuja?
    Voivat suunnitelmat kuolla miettimisen jälkeen;)
    Onpa teillä siellä mukavasti mahdollisuuksia tuotu käytettäväksi, ja naapuritkin pitää yhteyttä, ei meillä mitään yhteistä talossani ole aikaan saati.
    Eräs naapuri kysäisi, että missä olet ollut, kun ei ole aikoihin nähty, asuvat yläpuolellani, sanoinkin, että soittakaa joskus ovikelloa ja tarkistakaa olenko edes hengissä.
    Näin vähän yhteistä meidän talossa.

    Meillä eilen satoi vähän väliä, sitten aurinko taas ilmestyi ja paistoi niin kuin ei sadetta olisi ollutkaan ja kohta tuli taas vettä kaatamalla.
    Nämä syksyn säät "elävät".
    Tänään on taas sellainen sää, että kaikki on mahdollista.
    Reipas lenkki sinulla ynnämuu, minulle tuli kaiketi noin kilometri, kun kiertelin torit ja turut.
    Kyllä se tuolla pääkopassa on vielä vaan se nuorempi mieli voimassa, kun minäkin lähden kävelemään entiseen kohtalaiseen tahtiin, mutta eipä monta askelta tule, kun jo muistutus tulee, hidasta, hidasta.
    Joka aamu minäkin yritän nuo virutukset tehdä, en osaa sanoa, onko apua ollut, mutta ehkä jotain kuitenkin.

    Tänään ei suurempia hommia joten kai se nyt sitten on levon vuoro, pitää etsiä jokunen hyvä elokuva ja siinäpä sitä sitten aika meneekin, ehkä vähän puikkoja yritän kilistellä;)
    Jos sadetta tulee, on ihana ajatella, että on koti, missä voi ikkunasta katsella sateen ropinaa, onnellisia saamme olla täällä pojan perukoilla.
    Hyvää ja onnen makuista päivää!

  • Hauska puhelu sai nauramaan sydämen pohjasta, tuo vilkas lapsuudenystäväni kun soitti surkeana Oulunjärveltä, jossa sisarpuolensa mökillä on viikon viipynyt. Sanoi palelleensa aitassa viime yönä, ei edes kieli ole kankeudesta lämmennyt vielä, ja huomenna pitäisi ajaa Kajaaniin, ja sieltä junalla kotiin Vantaalle.
    On siinä mulla 85 vuotias seikkailija 😂, mutta ei ikinä enää, hän vakuutti. Jaa'a uskonkohan tuota? Lupasi tulla käymään, jos hengissä pääsee kotiin, sanoi oikein kaipaavansa rauhallista oloa,..heh heh!

    Jatkanpa taas keittiöpuuhiani, kurkunviipalointia etikka tilli ja sokeriliemeen ajattelin lisukkeiksi laittaa.
    Hauskaa jatkoa pirttiin!

  • Olipa makoisa jutteluhetki taas kahvipirtillä. Hurskaisella mukava jutustelutyyli ja hauskoja sanoja käyttää tekemisiään ilmentämään. Värikästä kuvailevaa kieltä täällä useimmat kirjoittavat. On mukavaa lukea hyväntuulisia tarinoita.

    Meilläkin eilen satoi ja paistoi vuoron perään, muutama yhtäkkinen trombikin pyöritti puita pihalla, mutta pystyssä pysyivät. Jonkun lakanat narulla pyörivät kuin karusellissa. Kuivuivat varmaan hetkessä, vaikka välillä satoi.

    Mira

  • Huomenta pirttiin. Vai pitäisikö sanoa huomentapäivää, kun viestini usein keskeytyvät ja täytyy jatkaa siitä, mihin jäi. Nytkin odottelen pikkumiestä käymään...

    Niin. On ilmoja pidellyt, hyvä jos löytää sellaisen rakosen, että lenkille pääsee kastumatta. Vähän syyspuuhastelua tässä on agendalla ennen maalle lähtöä, marjareissulle vielä. Sanovat puolukkaa löytyvän.

    Perun aikaisemmat puheeni jumppaohjelmasta. Mukamas tuttua "viruttelua". Onhan se sitä, mutta kyllä aina löytää kropastaan sellaista kireyttä, mitä ei ole tunnistanut ja oppii uusia tapoja sitä laukaisemaan, hetkeksi ainakin. Jonkinasteista koteloitumista sitä kai nyt vanhemmiten tapahtuu teki mitä hyvänsä: kankeus tuntuu jäsenissä pitemmillä lenkeillä, vaikka alku menisi keveästi.
    Hyvä näin, tietenkin. Ystäväni maalla joutui nyt vaihtamaan autonsa rollaattoriin, eikä tykkää siitä yhtään. Luopumisen paikka sekin.

    Vapaaehtoistyöhön pitäisi huomenna toeta. Viime kerralla kun meillä oli normaali jakelupäivä, väkeä oli rutosti ja ensimmäistä kertaa siellä sattui ihan oikea käsirysy.
    Joillekin tummaihoisille on aika mahdotonta saada perille sitä, että muut kävijät tulisi ottaa huomioon, heilläkin on tarpeita, eikä pitkä inttämissessio juuri tainnut auttaa asiaa tälläkään kertaa
    Pientähän tuo on, kun vertaa siihen, miten paljon eri ammattikuntien edustajat joutuvat tänä päivänä kohtaamaan väkivaltaa työssään. Sosiaalipuolella, kasvatustehtävissä, ambulansseissa, poliisin työstä puhumattakaan. Mikä meitä pännii ? Tarttisko tehdä jotain ?

    Naapuruudesta oli teillä juttua. Minähän olen asunut näillä sijoilla yli 40 vuotta ja entiset naapurit ovat yleensä joko kuolleet tai muuttaneet kerrostaloon. Uusiin olen tutustunut vain pintapuolisesti. Tervehditään, joskus vaihdetaan jokunen sana, mutta tuntuu, että enemmästä ei kukaan välitäkään. Kotiin kutsumisen kynnys taitaa olla aika korkea nykyisin.

    Juuri eilen pohdittiin vanhan ystäväni kanssa tätä kyläily ja seurustelukulttuurin muutosta. Kyllä se taitaa sinne virtuaaliin mennä. Ei mennä kutsumatta kylään, edes sinne tuttuun paikkaan, ja kun kylään mennään, ainakin nuoremmat odottavat sitä hetkeä kun saavat ottaa älykännykkänsä esille. Kyllä he tosin puhuvatkin, jos joku osoittaa kiinnostusta, mutta eivät välttämättä itse ole kiinnostuneita..))
    Teineillä on tietysti omassa elämässään pitelemistä ja rakentamista, siihen ei vanhalla oikein ole antaa eväitä. Ja työelämässä olevat kai kokevat, että kännykän kanssa on leppoisampi seurustella sinä pienenä hetkenä, jonka he arjestaan voivat irrottaa. Tiedä häntä.
    Vähän jaloittelemaan täytyy lähteä. Leppoisaa sunnuntaita ja hyvää alkavaa
    viikkoa !

    • Niin totta kuin vain voi olla Demeterin juttukin,. Meillekin kun pojanpojan aikuiset lapset tulevat kylään, ei tarvitse avata töllöä, kun viihtyvät älykännyjensä kanssa. Tosin ei kylään enää mennäkään töllöä katsomaan, kuten muistan 60-luvun alussa olleen, koska kaikilla ei ollut töllöä. Silloin jopa muistan, että kylään mentiin tietyn ohjelman takia. Silloin jopa valot sammutettiin ja tv:n omistajilla oli tummennetut tv-lasit päässään. Muistan tällaisen tapahtuman teini-iässäni ollessani kylässä tätini ja miehensä kanssa tätini työkaveriperheen luona.

      Nykyään kammoan että tv on päällä, ainakaan isolla äänellä, kylään mennään nykyään keskustelemaan, koska harvoin tavataan. Eri asia on yökylässä olijat, silloin voidaan katsoa jopa töllöäkin jossain vaiheessa kuin Sohvaperunoissa konsanaan. Sitäkään ohjelmaa en katso koskaan, mutta joku ilta poikkeuksellisesti katsoin ja totesin, että onpa erikoinen ohjelma, siinä katsomme kun muut katsovat tv-ohjelmia ja kommentoivat sitä näkemäänsä kuka mitenkin.

      Nyt meillä on tv päällä, tulee Argentiina-Espanja koripallo-ottelu, minä olen koneella, josta näen tv:n jos haluan, mieheni on parvekkeella lukemassa jotain tiede tai historia -lehteä.

      Mira

    • Anonyymi kirjoitti:

      Niin totta kuin vain voi olla Demeterin juttukin,. Meillekin kun pojanpojan aikuiset lapset tulevat kylään, ei tarvitse avata töllöä, kun viihtyvät älykännyjensä kanssa. Tosin ei kylään enää mennäkään töllöä katsomaan, kuten muistan 60-luvun alussa olleen, koska kaikilla ei ollut töllöä. Silloin jopa muistan, että kylään mentiin tietyn ohjelman takia. Silloin jopa valot sammutettiin ja tv:n omistajilla oli tummennetut tv-lasit päässään. Muistan tällaisen tapahtuman teini-iässäni ollessani kylässä tätini ja miehensä kanssa tätini työkaveriperheen luona.

      Nykyään kammoan että tv on päällä, ainakaan isolla äänellä, kylään mennään nykyään keskustelemaan, koska harvoin tavataan. Eri asia on yökylässä olijat, silloin voidaan katsoa jopa töllöäkin jossain vaiheessa kuin Sohvaperunoissa konsanaan. Sitäkään ohjelmaa en katso koskaan, mutta joku ilta poikkeuksellisesti katsoin ja totesin, että onpa erikoinen ohjelma, siinä katsomme kun muut katsovat tv-ohjelmia ja kommentoivat sitä näkemäänsä kuka mitenkin.

      Nyt meillä on tv päällä, tulee Argentiina-Espanja koripallo-ottelu, minä olen koneella, josta näen tv:n jos haluan, mieheni on parvekkeella lukemassa jotain tiede tai historia -lehteä.

      Mira

      Juu, Mira,"Sohvaperunoita" ei vielä tunnettu meidän nuoruudessa..)) Olin jo "maailmalla" kun meille tuli telkkari, eivätkä vanhempani siihen isommin innostuneet. Radiota kuunneltiin enemmän tai luettiin (äitini luki).
      Nyt meillä on kyllä kaksikin telkkaria, kuten monessa muussa perheessä:
      rouvalle oma ja herralle oma..))

    • demeter1 kirjoitti:

      Juu, Mira,"Sohvaperunoita" ei vielä tunnettu meidän nuoruudessa..)) Olin jo "maailmalla" kun meille tuli telkkari, eivätkä vanhempani siihen isommin innostuneet. Radiota kuunneltiin enemmän tai luettiin (äitini luki).
      Nyt meillä on kyllä kaksikin telkkaria, kuten monessa muussa perheessä:
      rouvalle oma ja herralle oma..))

      Näinhän se nykyään on, perheessä vähintään kaksi telkkaria. Meilläkin oli välillä kaksi, silloin lapsenlapset olivat meillä paljon yökylässä ja heille oli oma telkkari huoneessaan, missä katselivat piirrettyjä. Sitten vähän isompina he valloittivat isomman telkkarimme pelatessaan niitä SuperMarioita ym pelejä kaveriensa kanssa, pelikone oli Nintendo. Sitten tulivat tietokoneet ja muut vempaimet, kyllä on aika muuttunut, meillä oli vain radio, kun olin lapsi ja siitä kuuntelimme aina kuunnelmia ym, esim Kalle Kustaa Korkin ja Pekka Lipposen seikkailuja ja aina sunnuntaiaamuna meillä oli radio auki jumalanpalveluksen aikana, vaikka eivät vanhempani järin uskovaisia olleet. Mutta se oli traditio, että sunnuntaisin ei siivottu, se olisi ollut ikään kuin syntiä.

      Meillä mies surffaa televisiokanavilla, minulle riittää tämä 23 tuuman tietokoneen näyttö, pääsen Arenaan ja vaikka mitä maailmalla katsomaan, ei niin paljoa tv-ohjelmat minua kiinnosta.

      Sisarellani ja miehellään on kaksi tv:tä, mies katsoo alakerrassa raveja ym ja sisareni menee yläkertaan katsomaan Emmerdalet ym jos ei satu katsomismieltymykset yhteen.

      Mira

    • Anonyymi kirjoitti:

      Niin totta kuin vain voi olla Demeterin juttukin,. Meillekin kun pojanpojan aikuiset lapset tulevat kylään, ei tarvitse avata töllöä, kun viihtyvät älykännyjensä kanssa. Tosin ei kylään enää mennäkään töllöä katsomaan, kuten muistan 60-luvun alussa olleen, koska kaikilla ei ollut töllöä. Silloin jopa muistan, että kylään mentiin tietyn ohjelman takia. Silloin jopa valot sammutettiin ja tv:n omistajilla oli tummennetut tv-lasit päässään. Muistan tällaisen tapahtuman teini-iässäni ollessani kylässä tätini ja miehensä kanssa tätini työkaveriperheen luona.

      Nykyään kammoan että tv on päällä, ainakaan isolla äänellä, kylään mennään nykyään keskustelemaan, koska harvoin tavataan. Eri asia on yökylässä olijat, silloin voidaan katsoa jopa töllöäkin jossain vaiheessa kuin Sohvaperunoissa konsanaan. Sitäkään ohjelmaa en katso koskaan, mutta joku ilta poikkeuksellisesti katsoin ja totesin, että onpa erikoinen ohjelma, siinä katsomme kun muut katsovat tv-ohjelmia ja kommentoivat sitä näkemäänsä kuka mitenkin.

      Nyt meillä on tv päällä, tulee Argentiina-Espanja koripallo-ottelu, minä olen koneella, josta näen tv:n jos haluan, mieheni on parvekkeella lukemassa jotain tiede tai historia -lehteä.

      Mira

      Mira, miten sinun pojanpojalla on jo aikuisia lapsia ? Siis sinullako on aikuisia lapsenlapsenlapsia ? Olen 70 ja minulla on vasta kouluikäisiä lapsenlapsia.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Niin totta kuin vain voi olla Demeterin juttukin,. Meillekin kun pojanpojan aikuiset lapset tulevat kylään, ei tarvitse avata töllöä, kun viihtyvät älykännyjensä kanssa. Tosin ei kylään enää mennäkään töllöä katsomaan, kuten muistan 60-luvun alussa olleen, koska kaikilla ei ollut töllöä. Silloin jopa muistan, että kylään mentiin tietyn ohjelman takia. Silloin jopa valot sammutettiin ja tv:n omistajilla oli tummennetut tv-lasit päässään. Muistan tällaisen tapahtuman teini-iässäni ollessani kylässä tätini ja miehensä kanssa tätini työkaveriperheen luona.

      Nykyään kammoan että tv on päällä, ainakaan isolla äänellä, kylään mennään nykyään keskustelemaan, koska harvoin tavataan. Eri asia on yökylässä olijat, silloin voidaan katsoa jopa töllöäkin jossain vaiheessa kuin Sohvaperunoissa konsanaan. Sitäkään ohjelmaa en katso koskaan, mutta joku ilta poikkeuksellisesti katsoin ja totesin, että onpa erikoinen ohjelma, siinä katsomme kun muut katsovat tv-ohjelmia ja kommentoivat sitä näkemäänsä kuka mitenkin.

      Nyt meillä on tv päällä, tulee Argentiina-Espanja koripallo-ottelu, minä olen koneella, josta näen tv:n jos haluan, mieheni on parvekkeella lukemassa jotain tiede tai historia -lehteä.

      Mira

      Parhaillaan tulee telkasta Belarus-Fin lentopallomatsi. Juuri nyt Valkovenäjä siirtyi johtoon. En yleensä jaksa näitä katsoa, mutta nyt tämän matsin häviäjä putoaa jatkosta.

      Jyrkälle peltikatolle ei voi mennä kuin vain katon ollessa kuiva. Jalassa on oltava pitävät kumipohjaiset jalkineet. Tämä sadepäivä meni sisällä kävelyksi.
      Rauhallisempia nukkumismestoja ei juuri voi olla. Rauhallisella ja riittävällä unella ja laadukkaalla ravinnolla on merkittävä osuus ihmistenkin terveyshuollossa.
      Muutamia vitamiinilaatuja napsin ympäri vuoden.

      Sateita tarvitaan vaikka sadepäivät ikäviä ovatkin. Osissa maatamme kaivot ovat jo kuivat tai vesi niissä ehtymässä. Kaikilla ei ole kunnan puolesta hanavettä.
      Katellaan!

    • Anonyymi kirjoitti:

      Mira, miten sinun pojanpojalla on jo aikuisia lapsia ? Siis sinullako on aikuisia lapsenlapsenlapsia ? Olen 70 ja minulla on vasta kouluikäisiä lapsenlapsia.

      Kerroinkin jotenkin hassusti, ei meillä ole aikuisia pojanpojan lapsia, pojallamme on kaksi aikuista lasta, toinen lapsenlapseni on nyt 23 v ja toinen on 26 v. Tällä vanhemmalla on jo 3½-v lapsi, joten olen jo isoisoäiti. Itse olen 74 v. Ei minulla siis ole aikuisisa lapsenlapsenlapsia.

      Mira

  • Heh, just eilen muisteltiin noita radio-ohjelmia, Kalle-Kustaan Korkkia ja Pekka Lipposta. Voi sitä viattomuuden, halpojen huvien aikaa..))

    Jollakin tavalla kaipaan tuota vanhaa järjestystä, viikon rytmittämistä, arkea, pyhää ja juhlapäiviä. Nyt niitä ei toisistaan erota. Lieneekö sekään ihmiselle hyväksi ?

    • Miaelina tässä, kotiuduin juuri.

      Demeter, sama täällä, kyllä työssäkäynnillä oli paljon hyviäkin puolia, ei pelkkä ansaitseminen!

      Puhekavereista on pulaa, vaikka jokaisella kauppareissulla tapaakin näitä tuttaviansa, aina kun tyttäreni perhe tai poikani perheineen käyvät ja piipahtavathan he ilmankin koko perehettään tai olen heillä käymässä 'kylässä', olen onnesta soikeena saadessani keskustella.

      .

    • Anonyymi kirjoitti:

      Miaelina tässä, kotiuduin juuri.

      Demeter, sama täällä, kyllä työssäkäynnillä oli paljon hyviäkin puolia, ei pelkkä ansaitseminen!

      Puhekavereista on pulaa, vaikka jokaisella kauppareissulla tapaakin näitä tuttaviansa, aina kun tyttäreni perhe tai poikani perheineen käyvät ja piipahtavathan he ilmankin koko perehettään tai olen heillä käymässä 'kylässä', olen onnesta soikeena saadessani keskustella.

      .

      Kai me ollaan sitten vielä kasvettu sellaisessa kulttuurissa, missä keskustellaan ja se on sitä "oikeata" kanssakäymistä, Miaelina, ja sen toivoisi tietysti jatkuvan.
      "Tarinointi" oli ehkä sittenkin sitä, mitä' meillä kotona iltapuhteella harrastettiin, ei nyt ikävä kyllä perheen sisällä vaan vieraiden kanssa.

      Ja nyt, kun tapaa vanhoja koulutovereita muistellaan yhdessä koettua: yksi muistaa yhtä, toinen toista..)). Mutta aina niistä muisteluista mieli virkistyy.

      Tuotahan moni sanoo, että työelämästä kaipaa eläkkeelle jäädessä lähinnä työyhteisöä. Uskon, että sekin oli ennen enemmän yhteen hiileen puhaltamista, nyt tuntuu, että päteminen ja kilpailu nousevat sielläkin ykkösarvoiksi, nuorten puheista ja lukemastani päätellen. Tietysti alasta riippuu paljon.

  • Kylläpä jaksoi sadetta rumuuttaa koko päivän. Nyt näyttää
    selkiintyvän. Päiväni on mennyt sisällä pöyriessä tai
    levossa lojotellessa.
    Onhan ne menot ja tavat muuttuneet vuosikymmenien
    kuluessa. Minulle muutokset tuntuvat suurilta, kun lähtökohdat
    huomio. Vanhempieni kotipaikalle ei koskaan ole tullut sähköjä, eikä
    telkkaria. Eikä tietysti puhelintakaan. Siellähän ne nuoruuteni
    vuodet parikymppiseksi kului. Eipä sitä osannut kaivata, jota
    ei ollut ja jota ei voinut saada.
    Telkkarin ja puhelimen hankin kun olin muuttanut Helsinkiin. Lienee
    Jokin verran 60 lukua, ehkä -64. Ehkä tästä myöhäisestä " mukaan
    tulostani" on jäänyt jääräpäiväisyyttäni ja vanhaan vetoamista.
    En pidä puhelinta mukanani kun lähden ulos, lenkille tai kauppaan.
    Selitys luiskahtaa: pärjättiinhän sitä ennenkin, vaikka puhelinta
    ei ollut lähi tienoillakkaan, ei naapureissakaan. Ja pärjäähän sitä,
    vaikka ei roikukaan aina edes puhelimessa kiinni.
    Kun on ikää tullut, en juuri kaipaa suurta huisketta vierailujen
    muodossa. Omissa oloissani voin hyvin tötterehtiä, no tuleehan
    niitä virailujakin muutama vuodessa.
    Sade taitaa jatkua huomennakin. Kyllähän sitä tarvittaessa
    voi nokkansa pistää ulos joka kelillä.

  • En minäkään pidä puhelinta aina mukanani. Joskus unohdan avatakin sen. Samalla tavalla ajattelen, ynnämuu, että pärjättiinhän sitä ennenkin, vaikka ei oltu tavoitettavissa joka hetki.
    Minulla on tuttu, joka tapaa soitella selvästi vain tappaakseen aikaa. Katsoo telkkaria samanaikaisesti ja selostaa ohjelmaa minulle..))
    No. Kaikilla meillä on omat omituisuutemme ja muuten hän on ihan kiva ihminen, ei ehkä tule vain ajatelleeksi, että toinen saattaa olla kiireinen tai hankalassa tilanteessa muuten. Ei tietenkään tarvitse vastata, enkä aina vastaakaan...

  • Huomenta sateesta, varmaan on ropissut ympäri suomea ja hyvä niin, vesi on loppumassa, kaivot tyhjenee, miten sitten suu pannaan?
    Meillä tuota vettä on niin runsaasti joka puolella, että ei oikein osaa ajatella, että säännöstelemään joutuisi.
    Jostakin luin ilmoituksen, että kesä on mennyt, tunne lämpöä en nyt, no alle kymmenen asteen se lämpö on hujahtanutkin, vaatetta on lisättävä ulos mennessä ja sateenvarjo varmasti mukana kuljetettava.

    Niinpä ne taitaa suurimmat seikkailut unohdettava, kuten sini-sirkku ystäväsi kerroit sanoneen, ainakin hyvin harkiten on kaikkeen uuteen suhtauduttava.
    Sanoin ystäväni kehottaessa vaatimaan polvileikkausta, että mitäpä sitä loppuuhan se kohta tämä tallaaminen, johon hän sanoi, saattaa vielä kymmenen vuotta kestää, joten toteuta vaan leikkauspyyntö, no miten käynee?

    Demeter, Mira ja Miaelinakin, muistoista olette kertoneet, kyllähän niitä kertynyt on, työpaikoista kuin muustakin menneestä, kauniita, kai jokunen ikäväkin, mutta aika kultaa ja niitä huonompia tuntuu aina vaan vähemmän mieleen tulevan.
    Tunnustan olevani aika hyvä muistamaan kovin loukkaavilta tuntuneet puheet ja ei niitä kokonaan mielestä saa, vaikka ei esille tuokaan.
    Tuo naapurien tunteminen ja kylässä käynti myös melkein menneisyyttä, ennen tultiin kylään milloin mieleen sattui, nyt on varattava aika siihenkin tapahtumaan.
    Eipä ole ollenkaan aihetta ihmetellä, kyllä se usein ihan yhtä halutonta on itselläkin lähteä mihinkään.

    Samoja aikoja oli meilläkin telkkarin osto, olisiko ollut -62 ja nyt omistan yhden melko ison ja riittää.
    Viime jouluna sain tämän telkkarin ja entinen oli melko uusi, pienemmällä ruudulla vain ja sen annoin tyttären huusholliin toiseksi telkkariksi, kun entinen rikki meni.
    Nämä vanhat talot on noiden pistokkeiden kanssa vähän olemattomia, olisi pitänyt johtoja kuljetella jostakin kautta, jos olisi makuukammariin laittanut ja enhän minä sängyssä mitään katsele, unia vaan;)
    Olen oikein joskus pohtinut, että mitä minun huushollini kaipaisi ja lopputulos, ei mitään, kaikkea liian kanssa.
    Minulle on tullut tavaksi ottaa puhelin mukaan kun lähden, se menee automaattisesti avainten ja rahapussin kanssa laukkuun.
    Kyllähän sitä tulee ajateltua, että miten ennen toimeen tuli ja kyllä minusta hyvä laite on, jos vaikka metsään jäisi, apua voisi hälyttää.

    Hyvä että hurskaisellekin lepo päiviä kertyy, tai ainakin kevyemmin työn suhteen voit ottaa, kun sisä hommissa joudut olemaan.
    Niin ne vitamiinit, kyllä moni puolisesta ruuasta ja marjoista, hedelmistä niitä pitäisi saada, jos muistaa niitä nauttia.

    Tänään oli hiusten hoitopäivä toteutettava, ja toivoisin sen verran taukoa sateeseen, että en paljon kastuisi matkalla, matka ei pitkä kylläkään ole.
    Katselen ikkunasta ulos ja kyllä vaan ihmisiä liikkuu, lenkkeilijöitäkin, ei sade pelota, no onhan nykyisin hyvät sadevaatteet saatavilla, joten ulos vaan, ei sitä sokerista olla, pirteää päivää, nautitaan nyt sateesta;)

  • Terveiset Hämeen marjamailta, kuivahkosta kangasmetsästä, viralliselta luokitukseltaankin puolukkatyyppisestä, johon kuuluu myös tietynlaiset sammaleet ja varvut. Marikko alkaa jo mökkitontilta, nämä metsät tuttuja jo usean sukupolven ajalta, niiden hoito sydämen asia. Tavoite , eli kolme ämpärillistä täyttyi mukavasti kahteenpekkaan kolmen päivän aikana, vaikka marjamäärä ei läheskään huippusatoa tänä vuonna sielläkään ole. Näytti, etteivät muut ole sinne osuneet, paikallisilla on yllin kyllin marjamaastoa ja ulkolaiset etsiytyvät metsäautoteiden varsille. Väliin paistoi, väliin satoi, jäi aikaa hyvin muikun verkkopyyntiin , savustukseen ja savusaunan lämmitykseen . Savun aromi sopii hyvin syksyn kuulauteen. Järvivesi oli jo hyvinkin piristävän raikasta, mutta vain korosti savusaunan lempeitä löylyjä.

    Nuorille perheille vietiin kotimatkalla omat puolukkaämpärillisensä, samoin aamulla verkolla nostettuja ja päivällä savustettuja muikkuja, hyvin arvostettuja olivat tuomisemme. Nämä lasten perheet ovat kyllä hyvin geeneihinsä saaneet metsäinnostuksen, mutta enemmänkin nauttivat vaelluksesta, polkujuoksusta ja maastopyöräilystä, on yksi hurjantuntuista alamäkipyöräilyäkin harrastava. Nämä lajit ovat kuulemma kovassa nousussa, jopa ajoittaista ruuhkaa saattaa olla joissakin kansallispuistoissa.

    Näissä etelän kosteammissa heinäisissä metsissä on nyt kanttarelleja mukavasti, olen tehnyt keittoa, kastiketta ,piirakkaa ja säilönyt pakkaseen. Hyvin suppea on muu sienivalikoimani, hiukan suppilovahveroita myöhemmin ja mieluiten haaparouskuja muutamaan sienisalaattiin. Keitän rouskut kunnolla väljässä vedessä, huuhdon, valutan ja suolaan sopivasti hienolla suolalla , sitten litteäksi minigrippipussiin ja pakkaseen. Näin saa liottelematta tuoreenveroista salaattiainesta. Pitääkin lähteä tästä Pulmu-palasokerin ostoon, pulmupuolukat ovat muistaakseni ainakin Skillanille tuttuja. Siten saa raikasta tuorehilloa, jonka voi pakastaa halutessaan. Netissä on ohjeita, osassa sokerimäärä tuntuu liialliselta.

    Täällä uusi sääennuste lupaa koko viikoksi poutaista puolipilvistä, päivälämmöt noin 13 astetta, loppuviikoksi taas 16. Vähäisiä puolukkamääriä löytyy kyllä metsälenkeillä, aina on ja rasia ja pieni muovipussi mukana , eihän kuormasta eli pakasteesta vielä saa syödä :). Pakkasen puremat puolukat ovatkin sitten aikanaan erityisherkkua.

    Tunnelmallista syksyä !

  • Eilen tapahtui sellainen ihme. että kävin ihan elokuvatevaatterissa filmiä katsomassa, ensi kerran tällä vuosituhannella.
    Lieneekö viimeinen! Äänen voimakkuus oli sitä vahvuutta, että oltiin kuin F1-radan reunalla.
    Ei kovin romanttiselta tunnu, kun sankari lausuu 120 desibelillä armaalleen: MINÄ RAKASTAN SINUA.
    Vähemmälläkin luulisi uskovan.
    Puheen päälle sitten vielä musiikki. Kädet korvilla kaksi tuntia.

    Taidepläjäys.

    • Samasta syystä, äänenvoimakkuuden vuoksi. olen itsekin joutunut rajoittamaan elokuvissa käyntiä. Kuulemma ääni on mikä on, sitä ei voi näytöksissä säätää.

      Yhtä kärsimystä se on, ellei korvatulppia ole mukana. Meidän kunnan kulttuurilautakunta järjestää matineanäytöksiä ja onkin valikoinut esitykset kiinnostaviksi, myös senioreille. Kun vaan aina ehtisi..)) Keväällä taisi Olavi Virta-elokuva olla ainoa mihin ehdin.

  • Huomenta kahvipirttiin. Meillä paistaa aurinko tällä hetkellä. Saa nähdä, kuinka kauan. Loppuviikoksi luvattu viileää ja jopa mustaa jäätä teille tänne eteläänkin.

    Tavaranpaljoutta on meidänkin huushollissamme liian kanssa. Pitäisi alkaa supistamaan kirjahyllyäkin, kun ei juuri antikvariaatitkaan ota kirjoja vastaan. Varsinkaan tieto- ja erikoiskirjat eivät kelpaa. Eikä kirjakerhojen romaanit. Ei auta kuin irrottaa kannet, laittaa ne sekajätteisiin ja kirjojen sivut lehtipaperien roskikseen. Yksi kirjoitustuttu on niin jo tehnytkin osalle kirjoistaan. Ei nuorilla pareillakaan ole enää kirjahyllyjä kotonaan, meilläkin 3 metrin pitkä ja lähes kattoon ylettyvä täynnä kirjoja, vaikka osan jo hävitimme tähän nykyiseen kaksioon muuttaessamme. Muutenkin jouduimme paljon huonekaluja ja vaatteita hävittämään, kun ei täällä ole säilytystiloja kuten edellisessä asunnossamme vielä oli.

    Mira

  • Mekin olemme vuosien saatossa saaneet aina siskonmieheltä puolukkasurvosta ämpärillisen, jonka olen pikkurasioihin pakastanut ja aina riittäneet kevääseen. Nyt emme ole parina syksynä enää häneltä saaneet puolukoita, koska on molemmissa polvissaan tekonivelet ja kävely sen myötä hankaloitunut. Itselleen kyllä vielä poimii. Me olemme ostaneet sitten puolukkamme kaupasta. Viime talvenakin kaupan pakkasessa niitä riitti kesään asti.

    Olisi Makriina tarvinnut korvilleen korvatulpat siellä leffateatterissa, elokuvissa se ääni on todella kovalla. Vähempikin riittäisi.

    Mira

    • Valitimme pois lähtiessämme henkilökunnalle, Sanoivat, että ohjaaja määrää äänen voimakkuuden. En käsittänyt. Elokuvan ohjaajako? Miksi taivaantähden. Tämäkin elokuva on kovin suositeltu ja hyvät arvostelut saanut, ja sali oli puolityhjä. Kokemuksen jälkeen en ihmettele. En mene toiste minäkään.

  • Numero tiedustelun hinta kova, jos puhuu pitempään, ystäväni soitti ja tuli laskua yli 20 euroa!

    • Minulle jo vuosia sitten joku varoitti, että kun kysyy numeron numerotiedustelusta, he kärkkäästi kysyvät, yhdistetäänkö puhelu tähän numeroon. Ei pidä langeta siihen, sillä hinta on sitten kova. Noin taisi käydä edellisellä puhujalla.
      Kannattaa ottaa numero muistiin ja näpytellä se itse.

    • Makriina2 kirjoitti:

      Minulle jo vuosia sitten joku varoitti, että kun kysyy numeron numerotiedustelusta, he kärkkäästi kysyvät, yhdistetäänkö puhelu tähän numeroon. Ei pidä langeta siihen, sillä hinta on sitten kova. Noin taisi käydä edellisellä puhujalla.
      Kannattaa ottaa numero muistiin ja näpytellä se itse.

      Makriina 2. Luulen ettei 118 yhdistäminen haluttuun numeroon maksaisi mitään. J että 118 olisi hintavin numeropalvelu. Käytän joskus 0100100 vaikka se on pitempi näppäiltävä.
      Hyvää jatkoa sinulle, asialliselle kirjoittajalle.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Makriina 2. Luulen ettei 118 yhdistäminen haluttuun numeroon maksaisi mitään. J että 118 olisi hintavin numeropalvelu. Käytän joskus 0100100 vaikka se on pitempi näppäiltävä.
      Hyvää jatkoa sinulle, asialliselle kirjoittajalle.

      Minä etsin yhteystiedot ko. firman nettitiedoista. Usein siellä joku numero on, vaikka aika monista esittelyitä se puuttuu.
      Välillä ihmettelee, millaisia ne tietoniekat oikein ovat, jotka näitä firmojen näyttösivuja suunnittelevat.
      Välillä jää asia hoitamatta, kun ei kerta kaikkiaan käsitä, minne pitäisi seuraavaksi siirtyä. Silloin on tietysti hyvä muistaa nämä numerotiedustelut.
      Kiitoksia toivottelusta, samoin sinulle hyvää jatkoa. :)

  • Hyvää päivää!
    Kävin viikonloppuna katsomassa Downton Abbeyn. Mainosten jälkeen uppouduin elokuvaan niin etten äänen voimakkuutta enää huomannut. Ja peittyihän se karamellipussin rapina takana olevalta penkkiriviltä. Ettäs kehtaavat rapistella, ikäihmiset ;)

    Hiljaisia naapureita on minullakin tässä talossa. Laskeskelin, että nuo äänekkäämät, demeter1 ja ynnämuu, ovat kilometrien päässä toisen kunnan puolella ;))

    Niin se yks asia johtaa toiseen. Huomasin, että yhdeltä tasolta oli jäänyt pölyt pyyhkimättä. Pyyhin sen tason, sitten ovien karmien päältä, taulujen päältä, lamppujen pinnat, kipusin ja pyyhin ilmanvaihtoräppänän, laskeuduin ja pesin viemärikaivon. Huh huh, onneksi tulee syyspimeät. Luulen tuollainen vimma ei hyväksi jos usein iskee.

    Jaahas, harrastuksiin meno lähestyy, kamat reppuun ja menoksi.

    Leppoisia syyspäiviä kaikille!

    raakile.vielä

    • Onpa tarmokas tuo raakile.vielä! Ja kaiken tuon siivouksen jälkeen vielä harrastuksiin! Minä olisin aivan kuitti. Olisi rutistettu roskikseen minut. Taidat vielä potea vaihdevuosivaivoja? Kun minulle todella harvoin tulee tarmonpuuska, mieheni sanoo, että istu alas ja anna sen mennä ohi :-) Onneksi mies meillä siivoaa lattiakaivot, saunan jne. Ostanut kaikenlaisia vempaimia niiden pesemiseen Tvinsiltä. Hyvä niin.

      Älä rehki liikaa siellä harrastuksessasi!

      Mira

    • Ai jaa, raakile vielä, minä taas tykkään, että me asutaan samassa kunnassa, siellä V:llä alkavassa, sinä idässä, minä lännessä. )) Voin tietysti olla väärässäkin, eikä tarvitse vahvistaa, voidaan olla salaperäisiäkin..))
      Tuohon nikkiisi kyllä tahtoisin puuttua: raakile.vielä, kun vaikutat niin kypsältä kirjoittajalta. Etkös voisi olla vaikka raakel ? Muistuttaisi entistä nikkiäsi, mutta toisi mieleen sellaisen napakan ja konstailemattoman kirjoittajan, jollaisena sinut on täällä opittu tuntemaan..))
      Vai oliko tahditonta ehdottaa uutta nimeä ? Kyllä tässä nikin vaihtoon joutaisi itsekin, turhan juhlallinenhan demeter tavikselle on, vaikka olen kyllä kysyttäessä yrittänyt selittää, että se viittaa omassa päässäni enemmän
      tuotemerkkiin (biodynaaminen viljely) kuin jumalattareen..))

    • Hyvää ehtoopuolta!
      Voi Mira, minulla on aika näppärän pieni asunto. Yksi lattiakaivo vain, kylpyhuoneessa. Ei ole omaa saunaakaan. Vaihdevuosista tuli mieleen vielä töissä ollessani purskahdin hikeä pyyhkiessäni että eikö tämä lopu koskaan. Työkaverini "lohdutti", että hänen äitinsä on 86 v. ja kuumat aallot ovat jokapäiväisiä.
      Minä luulen, että tuo ajoittainen vimma jonkun tekemiseen on luonnekysymys. Tämänpäiväinen harrastukseni oli pilatestunti. Ei se voimille ota, vaan pitää lihaskuntoa yllä, toivottavasti.

      Demeter1, oikeassa olet ilmansuunnissa. Sinä lännessä minä idässä. Minä olen täällä H:n puolella, V:n rajalla. Salamyhkäistä ;) Y lienee pohjoiseen päin ;)

      Hmm, tuosta nimimerkistäni. Hurskainen sanoi, että vähintään puolikypsä olisin, kun lapsenlapsiakin. Kyllä joskus tunnen, että yli ylikypsän olen mennyt ;)
      Raakel ei kyllä käy. Kaunis nimi, mutta mieleeni tuli Raakel Wihuri. Ei hänessä mitään vikaa sinänsä, mutta ulkoinen olemuksensa ei vastaa minua ja tuntuisi vieraalta. Lupaan miettiä.

      Mitä taas tulee sinun nimimerkkisi, niin pyydän ettet vaihtaisi. Minulla on syntynyt luottamus tuohon demeteriin. Pohdittua asiapitoista tekstiä kirjoitat. Huumorintajua löytyy muillekin jakaa silloin, kun aiheet ovat kevyemmät.

      Tiskit vielä hoidettava. Mitalle vilkkaan ettei ole tulivuorta. Yksi lautanen, lusikka ja lasi;))

      Viihtyisää iltaa!

      raakile.vieläkin ;)

    • Jaahas, silmissä viiraa jo. Piti kirjoittaa vinkki Miralle ja tulivuoren tilalle tiskivuori ;)

  • Asuinpaikan sijainnista, sovin hyvin arvailuihin. Eihän se nyt
    suuresti varjeltun salaisuus ole, mutta olkoon vahvistelematta.
    Minulla on ollut vain tämä yksi "ynnämuu" kirjattuna. Sopii minusta
    hyvin, merkittävämpien jälkeen ynnämuu:) Jouduin tästä nimmarista
    kisaamaan erään merkittävän kirjoittajan kanssa. Hän väitti, että
    minä olin vienyt häneltä tämän nimmarin ja saikin sen kerran
    otettua. Kirjauduin äkkiä ja sehän onnistui!
    Vaikka syksyinen lämpötila olikin tänään, sain kuitenkin hyvin
    hoidettua parin kilsan matkan asiareissun ilman sadevarusteita.
    En tiedä, olen tullut niin hitaaksi asioitteni hoitajana, kun niitä
    tuntuu tulevaan ihan usein. Onhan siinä kyllä toisenkin asioita.
    Enhän noita ripeänä olessani edes "kirjannut", kipaisin vain
    asialla enkä turhia puhallellut. No pääasia, että hoituu vielä:)
    Hyvää jatkoa syksyn keleissä! Näin tunnistus: ynnämuu.

  • Tänään mahtui ulos ilman sadeasuakin. hurskainen tässä tilittää. Kuntokin kuin kiviaitaa; ei niin vahvaa mutta yhtä harvaa. Viikon jatkunut Panadol-kuuri saa olon hiukan höntimmäksi kuin ilman kipulääkettä.

    Menen huomenna eri luukulle arvioittaan mikä on kun oikea käsi ei pelitä. Näillä kunnan FT eli fysioterapeuteilla on rtg-kuvat ja lausunto. Nivelrikko, ilmoitti lääkäri viime viikolla. Toistaiseksi vahvoja särkylääkkeitä, jatkoi lekuri.

    Pieniä kremppoja kuitenkinitsellä tässä ikään suhteutettuna. Kun alkusyksy on jo alkanut, nuoremmatkin ihmiset hakeutuvat enemmän terveyspalveluiden käyttäjiksi.

    Omenalajikkeeni ovat kesälaatuja. Mehua niistä olisi tullut kymmeniä litroja tuoremehuasemalla. Itsellä ylivuotista riittävästi. Muutamat tutut ovat hakeneet niitä syömäomenoiksi.
    Katsotaan mitää sääruutu lupaa tuleville päiville.

  • Elämä on kohtaloa, sattumia onnea tai kyyneliä. Kiitän osaa elämästä Suomessa joka oli 23 vuotta, nyt olen yli 72. Muistot 2 vuotiaasta ovat elämässä.

    Kamelioita on kaksi ja paljon kukkia tulossa ensi vuodelle.

    Suomi on pohjoisessa kun katsotaan kuinka pyöreä on maapallo

  • Huomenta edelleen syksyisen harmaaseen päivään, vettä tulee varmaan tänäänkin.
    Hiukset tuli siistittyä ja vähän muutakin piristystä tehtiin, yksi keino syyssäässä itseään piristää;)
    Laimin lyönnin puolella on jo pitkään mennyt, mutta jospa jotain uuttakin keksisi oman mielen iloksi.

    Ramoonalla samat tavat, lapsille sitä aina yrittää jotain antaa ja auttaakin, näin minäkin, vaikka pientä se on näissä ympyröissä, ainakin muistutan, onko sitä ja sitä jo hankittu.
    Sieniä ovat minulle joka syksy tuoneet, miten lienee niissä maisemissa tänä syksynä, tuleekohan ollenkaan.
    Niin tuo Sirkku sokerilla tehty puolukka survos on tuttu ja hyvääkin, samaa mieltä, että sokeria voi annoksista vähentää, kyllä puolukka säilyy pienemmälläkin määrällä jos vaikka ei pakastaisikaan.

    Makriina harmittelee elokuvien ääntä, noin se on, sama telkkarissakin, musiikki tulee kovaa, mutta puheesta ei saa selvää.
    Ei tule käytyä elokuvissa, kai se parikymmentä vuotta lippukassalla rokotti niin, ettei mieli tee.
    Sama teatterin kanssa, yli kaksikymmentä vuotta mieheni harrastelijana teatterissa oli ja silloin tuli minullekin sitä lajia kaiketi riittämiin.

    Kallista on numero tiedusteluun soitto jos yhdistää saman tien puhelun, olen sen kokenut.
    Naapurin avun antaminenkin tulee varmaan laskussa näkymään, pyysin yhdistämään, kun piti pian saada selvyys asiaan.
    No eipä noita laskuja usein tule tehtyä.

    Raakile vielä, on siivous puuskan saanut, kyllä se joskus iskee ja noita tauluja on minullakin pyyhittäväksi asti;)
    Joskus voimat jyllää sillä tavalla, että jaksaakin enemmän.

    Demeter, raakile vielä ja ynnämuu, melkein naapuruksia tunnutte olevan, minulla ei ketään tiedossa lähimainkaan.
    Ennen kirjoittavia oli lännestä, pohjoisesta, idästä ja etelä suomesta, nyt taitaa kaikki sieltä etelän puolelta olla.

    Puolukat olen minä myös torilta hakenut ja litroittain olen pikkuhiljaa hakenut, en ole tarvinnut vaivata ketään, se kun tuntuu olevan minulle niin vaikea juttu.
    Kirjakerhon kirjat minulta myös keräykseen menee, onnekseni en niitä paljon tilannutkaan, kun siskoni mainitsi niiden epäkelpoisuuden, no muita vähän arvokkaampia kirjoja on, mutta ei nekään mihinkään kelpaa, olkoot hyllyssä.
    Äänilevy varastonikin on melkoinen ja nyt ei nekään mihinkään kelpaa, kun pitäisi olla määrätyn laista musiikkia.

    Nikin vaihtoa demeter ehdotteli raakile vielä. taitaa se ihan helppoa olla toteuttaa, minä en vaihda, aikoinaan pionina aloitin, mutta jouduin vaihtamaan ja kun kukat oli silloin in, niin ckillaan päädyin, hiukan muutin, ettei liian hienolta kuulostanut;)

    Olen saman kokenut ynnämuu, tai ainakin siltä tuntuu, kun noita laskujakin tulee joka päivä, olen kai jo niin höperö, että sorrun noiden myyjien houkutuksiin ja sitten tuskailen muistanko asiat hoitaa.

    Särkylääkkeitä, niitä tarjotaan, jos apua menet pyytämään, sen olen minä myös saanut kokea.
    Näin se on, että kukaan ei taida selvitä ilman jotakin vaivaa ja ne nivelrikot taitaa olla vakio seuralainen monelle.

    Elämään mahtuu surua ja kyyneleitä, mutta myös iloja joiden toivoisi voiton vievän, aika paljon itsestäänkin on tämä asia kiinni.

    Laulupäivä tänään ja se on yksi ilon tuoja minun elämässä.
    Katselin miten vaahterat jo alkaa punoittamaan ja pihlajan marjat punaisina loistavat, tilhien tuloa olen jo odottanut, ei kauan marjat puissa pysy, niiden saavuttua.
    Viettäkää mukava päivä!

  • Punaisina loistaa pihlajanmarjat pihallamme, niin puhdas puna ilahduttaa ihan silmää. Piti pienentää yhtä puseroa, kun ei istunut rintamuksista, muhkeammalle rintapielille leikattu, muuten kiva.
    Lohisoppaa tässä keittelin ja sauna odottaa tänään viiden maissa. Puhtaiden petivaatteiden iltakin on, mukava on pujahtaa puhtaaseen sänkyyn!

    Tyttären perheen pitäsi tulla kyläilemään, kun loppuu tuo saaressa reissaaminen. mietin mitä tarjoaisin heille.
    Taidan pitää teekutsut, ja paistaa röstiperunoita muffinssivuokissa. Ne tulee hyviä perunasipuli pakasteesta, raastettua parmesaania kun sekoittaa perunoihin. Vielä maittavampaa, jos mätitilkan ja smetana & sipuli nokareen laittaa päälle tarjottaessa. Katsotaan nyt jos vielä menevät ens'viikonlopuksi sinne.

    Tuossa söin jälkkäriksi vuohenjuustoa ja tummia viinirypäleitä, ihan on joskus himo viinirypäleihin 😁))
    Kahvitaukoa pidin tässä välillä, nyt pitää korjata ompelukset paikalleen taas.
    Kaikkea hyvää syyskauteen!

  • ynnämuu
    Tänään kävelyretkelläni kävin tarkastamasassa torin. Metsän
    tuoteita oli hyvin myynnissä. Otin litran puolukoita, jotain
    ostaakseni.
    Aiemmat hankkimani puolukat on muusina. Keittiön työvälineellä,
    sekoittimella hyvin kävi, ei arvinnut nuijaa. Meillä ei ole puolukoita
    pakastettu, ei edes jääkaapissa pidetty. Kyllä ne hyvin on pärjänneet
    parvekkeella. "Pakastuuhan" ne talvella. Se tapa on vanhemmilta
    peritty. Reilun sadan litran puupytty pyrittiin pomimaan täyteen
    survottua puolukkaa. Ulkovarastossa ne oli. Petkeleellä hakattiin
    irti kulloinkin tarvittava määrä. Se oli osa sitä luontaistaloutta.

    Nythän hurskaisella tuntuu olevan haku päällä hoitaa terveyttään.
    Tietysti vahvat särkylääkkeet voivat tehdä höntin olon. Eihän niin
    täsmälääkitystä liene keksittykään, etteikö sivuvaikutuksia tulisi.
    Toivotaan, että apu löytyy niin, että molemmat kätesi alkaa
    "pellittää." Sulla kun on aina jotakin ahfääriä menossa, joissa kuntoa
    tarvitaan:)
    Onnistunut oli päiväni. Tyhjäntoimittajanakin aikani kului:) Niin, olihan
    marjareissuni torille täyttä toimintaa. Hyvää jatkoa meille kaikille!

  • Kahvipirtissä maitokaakaomukin kanssa hurskainen muistelee, että parina päivänä näkyi tilhiparvia meitin alueella. Räkättirastaat olivat hoitaneet jo pihlajat marjattomiksi.
    Räksät eivat muuta Välimeren rantamille, jossa varpuslinnut joutuvat verkkopyytäjien patoihin ja piirakan täytteiksi. Räkätit jäävät Länsi-ja Keski-Europpaan talven ajaksi.

    Päivä meni vähän Pelastusarmeijalle kun urologi oli määrännyt just tälle päivälle kontrollikäynnin. Ei siinä nokkimaan ehtinyt edes omenan puolikasta kun raitille oli lähettävä.
    Kotiin tulon jälkeen laittamaan päivällistä. Messevät torkut tuollainen vaatii.

    Ja pilvet kuni varisparvi raahautuu matalalta tihkusadetta pirskotellen...marraskuubiisistä lainattuna. Laiskan pulskeana, maaru pulleana lähden päivän uutiskatsausta tihrustamaan.
    Netin Almanakkasivuilta näin että olin aloittanut elämänsä parkuvana talvisena maanantai aamuna. En ole laskenut monesko maanantai eilinen maanantai mahtoi olla. Katellaan.

  • Huomenta keskelle viikkoa, pilvipoutaa ja sääkartta aurinkoa lupaili, viileäksi on sää jo muuttunut, seitsemän astetta mittarissa.
    Ei kovin lämpimäksi ehdi syyskuu enää tulla, kohta loppukiriä siitä otamme, kartta näytti koko viikoksi tuota seitsemää astetta.
    Vettä on nyt ainakin näille korkeuksille tullut, mikä auttaa kaivojen suhteen, toivottavasti.

    Houkuttelevan tuntuisen nautinnon taas sini-sirkku muffinssi vuokiin teit, pitäisi minunkin joskus kokeilla.
    Olen kovasti erilaisia kotimaisia vihanneksia syönyt, nyt niiden kypsymisaika nopeimmillaan ja näin saa ruuan pöytään nopsaan, mielikuvitus yhdistelmiä ja hyviltä maistuu;)

    Noin ennen puolukat säilöttiin minunkin kotona, niitä kaiverrettiin milloin mitenkin irti saatiin ja sitten sokeria ja ruisjauhoja, sen ajan herkkua;)
    Toinen mikä korvossa/tiinussa säilytettiin, oli sianliha, ostettiin aina puolisikaa ja sitten siitä riitti jouluun asti, kinkkukin tuli samalla .
    Kyllä se talouden pito oli tarkkaa sodan aikaan ja vielä paljon jälkeenkin, sillä ei kaupoista kaikkea löytynyt.
    Saippua tai suopa miksi sitä sanottiinkaan, tehtiin kaikista ruuaksi kelpaamattomista aineksista, sivusta kaiketi tämänkin homman sain ymmärtää, tehdä en kyllä osaisi.
    Perunajauhonkin muistan tiinun pohjalla, kun peruna aines sinne irtosi, kyllä taitureita oli sen ajan emännät.

    Minua harmittaa, kun niin vähän ymmärsin tietoja kerätä eri tapahtumista, kuten hurskainen syntymä aikansakin tietää.
    Minulla ei mielenkiintoa silloin ollut, omaa touhuilua pidin tärkeänä ja nyt on tieto hakematta, mullan alla kertojat.
    Niin paljon asioita jäi pimentoon, mitä nyt voisi eteenpäin kertoilla.
    Kyllä ne päivät tuppaa lyhyeksi käydä, jos joku meno mielessä on, ei osaa aloitellakaan mitään touhuja.
    Minulla tänään se kokeilu Skipon peluusta, tuleeko ketään, vai pelaanko yksin pasianssia, no se katsotaan.

    Katselen tässä kirjoittaessa, kun pari isää lapsien kanssa aamuisin lähtevät, toinen kolme lasta autoon pakkaa ja toinen isä neljän lapsen kanssa tuohon parkki paikalle tulee, ilmeisesti auto siinä majailee.
    Näin isät tänä päivänä, ennen se oli melkein äidin tehtäviä, ajat onneksi siltä osin parempaan muuttuneet.
    Tänään ei sadetta taida tulla, että sateenvarjoa ei pakko ole mukana kuljettaa, se kun meinaa aina jonnekin unohtua, eikun mukavan päivän viettoon;)

  • Minuakin harmittaa, etten ole äidiltä kysellyt kaikenlaisista asioista lapsuuteeni liittyen. En esim tiedä, mihin kellonaikaan olen syntynyt. Viikonpäivän olen katsonut ikuisesta kalenterista. Kerran olisin halunnut huvikseni teettää ns tarkan horoskoopin itselleni, mutta koska en tiedä kellonaikaa syntymähetkestäni, ei ole siis tietoa muiden taivaankappaleiden sijainnista miten ovat elämääni olleet vaikuttamassa. No, en minä oikeasti usko horoskooppeihin, kunhan olisin muuten vain sen teettänyt.

    Kyllä nykyään perheenisät osallistuvat lastenhoitoon ihan eri tavalla kuin omassa lapsuudessani. Silloin oli melko tarkkaan ns naisten ja miesten työt.

    Mira

    • Vanhin siskoni, nyt jo edesmennyt kertoi dramaattistunnelmaisesta kotisynnyttämistapauksesta. Siskoni oli tuolloin jo 9 vuotias. Dramatiikka mukana sikäli, että vastasyntynyt olento oli tummansininen. Se saanut hengitettyä kunnolla vaan tuhutti lyhyesti. Sairaalassa hänet olisi laitettu tietysti happikaappiin. Korvessa ei sellaisista tiedetty.
      Jää henkiin jos jää, oli monen vastasyntyneen kohtalonkysymys. Kehitysmaissa vieläkin tuo ja pahempikin on todellisuutta - hurskainen siitä kehittyi suurella työllä ja vaivalla.

      Sitä jo tänään ounailin, että kestääkö tuo kaunis poutasää iltaan asti. Sisälle laitoin varmuudeksi pyykin kuivumaan. Ennenkuin ulkopuuhiin, oli rapea vesikuuro jo päällänsä.
      Sadevesimittarini asteikko taitaa tyssätä 40 millimetriin. Sehän oli melkein laitojaan myöten täynnä kun sen tyhjensin.

      Maisemassa näkyvässä, oksistoltaan valtavassa vaahteraryhmässä, paremminkin monihaaraisessa, näkyy jo ensimmäiset kellastumisen värilaikut. Kutsun sitä vanhaksi frouvaksi. Lehtisatoa se tuottaa skottikärrykaupalla. Olkoon niin; on alkusyksyä.

      Huomen-aamiaiseksi laitan herkkusienisoppaa. Kauraleivän, juuston, metfusrtin kanssa sitä nälkäinen hotkii välillä kevyempääkin einettä.
      Kaikkea hyyvää teillekin!

  • Taas Neeasa tulee Pirttiin katsomaan onko vielä jäänyt mustikkapiirakkaa?
    On vielä monta palaa, tulkaa muutkin iltateelle!

    Aurinkoinen päivä on ollut, hieman viileä, mutta mukava oli omenia puista ottaa, ovat nyt valmiita, mehukkaita ja hyviä.
    Niitä on tullutkin runsaasti, naapureillekin asti.

    Tytär oli viikonvaihteessa käymässä, silloin aloitimme jo säilömisen.
    Hyvää hilloa on nyt kellarin hyllyllä, kelpaa sieltä hakea! Kiitos avusta!

    Nämä omenat aion siivuttaa, niinkuin Skillan kertoi tekevänsä, ja laitan pakastimeen. Saa sitten talvella tehdä vaikka omenapiirakkaa.

    Leppoisaa iltaa kaikille!

    • Miaelina tässä,
      pistäydyn vain nopeasti kertomassa, kuinka kiva on tulla tänne
      tutuksi tulleita, ystäviksi tuntemiani ihmisiä tapaamaan, ja kuulemaan miten heillä menee.

      Minulla ilta oli vierailun vuoksi täällä kotona laittamatta, niinpä nyt menen jatkamaan puuhiani.

      Hyvää vointia meille kaikille ja hyvää yötä!

      🔥 🔥

  • Vähäisillä sateilla täällä selvisi. Lämpö näyttää olevan samaa
    sorttia laajemminkin, alle 10 C. Kun tänään aurinkokin näyttäytyi,
    pistäydyin katsomassa, onko vanha tuttu veteraani baarin
    terassilla. Kyllä oli. Siinä on muovilla eristetty tila ja lämpölaite,
    joten hyvin siellä pärjäili.
    Kyllä tämä vanha tuttuni vielä tolkun kunnossa oli, ikää muutama
    kuukausi vaille 90 v. Ehkä vähän enemmän muistihäiriöitä kuin
    minulla. Voihan siitä rakennella omaa tulevaa esimerkin muodossa.
    Tuskinpa pääsen edes tämän kaverin nykyikään.
    Markettireissu tuli tehtyä samaan pätkään baarin terassilla
    käynnin kanssa. Muuten päivä meni hupaisesti tv:n ja ettoneiden
    kanssa. Jos se vaan päivälläkin uni maistaa. Hyvä sekin!

  • Huomenta syksyiseen säähän, pilvipoutaa, tuleeko sadetta se jää nähtäväksi.
    Tänään lehdestä huomasin, että viljat on puimatta osilla maata, voi sentään, kovin on pellot pehmenneet näiden sateiden ansiosta, nyt sitten pitäisi olla tovi kuivaa säätä.
    Niin tarpeeseen kuin sadekin on ollut, aina harmia toisille tuottaa.
    Lähellä nollaa on lämpötila yöllä käynyt, jos ei peräti pakkasella maan rajassa, kohta ne liukkaat kelitkin taas tulee.
    Ei onnistunut Skipon peluu, kai ihmiset puolukka metsissä ja osa porukkaa etelän lämpimissä, juuri ne jotka tätä peliä alkamaan pyysivät, katsotaan löytyykö vielä innostuvia.

    Eilen juuri telkkarissa oli puhetta muistihäiriöiden ehkäisemisestä tai ainakin viivytyksestä sen vaivan eteen.
    Lueteltiin ristikoiden, liikunan ja ruuan vaikutuksesta, minä lisään siihen tämän kirjoittelun.
    Mielestäni aivoja rassaa tämä kirjoittamaan yrittäminen, ajatuksen pitäisi pysyä kasassa ja vielä oikeinkin pitäisi osata kirjoittaa.
    Tunnustan tuon kielioppi puolen heikon laiseksi, mutta hyvin olette sivuuttaneet virheeni;)
    Se että saisi ajatuksensa niin esille tuotua, että kaikki sen ymmärtäisivät, vaatii jo ajattelun rassaamista.
    Tuohon yhdeksään kymmeneen mistä ynnämuu kertoilit on jokunen vuosi ja omalta kohdaltani se tuntuu utopialta, että sen saavuttaisin.
    Päivä kerrallaan mennään ja hyvillä mielin, että näinkin sujuu.

    Kirjoitus tuttuja sitä ollaan Miaelina ja sen kuvan olen saanut monesta kirjoittajasta, että sujuisi oikeassa elämässäkin ystävyys, vaikka hyvin erilaiset olosuhteet olisikin.

    Minulla on vielä nuo viipaloidut omenat säilöön laittamatta, olen odotellut, että kuka ne minulle toimittaa, joka syksy on ystävät omenilla muistaneet
    Torilla aika hintavia, syömä omenia olen sieltä ostanut, uskon että vielä saan omenia halvallakin, kun ei raha ystäville kelpaa, on muistettava jotenkin muuten.
    Villasukat mieleisiä maksu välineitä;)
    Jokainen kai sitä tarjoaa, mihin pystyy taitojaan laittamaan, minulle tuo sukkien teko käy vaikka silmät ummessa;)

    Onhan ajat muuttuneet meidän syntymä ajoilta hurskainen, vaikka lähtökohdat sinullakin heikonlaiset, pitkälle olet päässyt ja yhä vaan kenkä kapsaa;)
    Herkullisen tuntuinen on ruokailu koostumuksesi, sieni on hyvä lisä ruoka annoksiin silloin tällöin, kunpa niitä saisi itse kerättynä, no haaveeksi jää.
    Jospa tyttäreni löytäisi edes sen verran, että joulupöytään itse kerätyt ja säilötyt sienet saisi.
    Sienisalaatti kuuluu minun jouluruokiini.

    Harmi se on ettei jutustellut, tapoja ja asioita mieleen painanut, vielä yksi harmin aihe minulla, miksi en ole pitänyt päiväkirjaa, kun sitä nuorempana ymmärtäisi, että muisti ei pelaa loppuun asti.
    Olisi nyt helppo muistoja viritellä, kun dokumentteja tallessa olisi.
    No kaikista hölmöilystä sitä nyt maksetaan.
    Onneksi valokuvia on paljon ja niiden katselussa joku muisto esiin pulpahtaa ja ihmettelyä myös, oliko noin asiat ennen;)

    Tänään ei suunnitelmia ole vielä valmiiksi saatu, sen verran eilen sain aikaiseksi, että ikkunan pesijän tilasin, ehdin jo harmitellakin, mutta viisautta se taitaa olla, ainakin verhojen ripustaminen on riskaapeliä itse tehdä.
    Se vaan on niin vaikea ajatus, että periksi on annettava, kunto ei enää kaikkea salli tehdä.
    Voinhan vielä yrittää osan hommista tehdä, kunhan apuakin on mahdollista saada, perillisiä en viitsi rasittaa, heillä omat työnsä ja aikakin rajallista.

    Vietetään mukava päivä, kuka minkin mukavaksi kokee;)

  • Aurinkoista päivää tänne kahvipirttiin! Ainakin meillä velä paistaa. Omenapiirakka vaniljakastikkeen kera oli hyvää aamuteen kanssa. Ensin alle pala ruispuikulaleipää, yrttituorejuustolla ja ohuilla medwurstiviipaleilla ja vielä kipparisavujuusto kruunasi makunautinnon.

    Olisi ikkunanpesua meilläkin, mies on ostanut ikkunanpesimenkin, sellaisen akkukäyttöisen, jolla saa imettyä vedet niin, etteivät valu pitkin seinää. Verhojen vaihtelua en harrasta, koska on niin hankalat laittaa, että hermot niissä menee. Muistan kun äitini vaihtoi aina kesäksi ohuet kesäverhot ja talvella oli paksummat. Ihan päin vastoin luulisi olevan parempi, liian valoisat yöt estävät hyvin nukkumatin tulon muutenkin. Meillä on niin hankalat verhokiinnittimet katonrajassa, vanhanajan kirshtangot olisivat paremmat.

    Mira

  • Piti kysyä SkillaNilta vielä, että minkälainen peli on Skippo? Minulla on kirja: Korttipelit ja Pasianssit. En löytänyt ainakaan nopealla vilkaisulla tuon nimistä. Peleillähän voi olla monta nimeä, vaikka sama peli. Tiedän yhden porukan, jotka kokoontuivat tietyin välein eräälle kerholle pelaamaan bridgeä.

    Itse pelailin ennen tietokoneaikaa yksin pasiansseja. Nyt pelailen tietokoneella sekä erilaisia pasiansseja että mahjongeja. Ensimmäisen tietokoneen hankin 1994. Niin kestäviä ovat olleet, että on vasta kolmas kone menossa. Tämä jo 5 v vanha ja kerran korjattu. (Koputan puuta).

    Ristikkolehtiä ratkomme miehen kanssa päivittäin, olemme sanaristikkolehtien suurkuluttajia. Alzheimerin ehkäisyä sekin, kuten totesit.

    Mira

  • Hauskaa on ollut nähdä SkillaN'in monia tauluja, se luminen mänty oli minusta hieno! Nyt on tytöt toisella puolella ryhtyneet 60 lukulaisiksi, mikäpä siinä,... leikit on hauskoja.

    Kylläpä oli viileää aamupäivällä lähtiessäni käymään laboratoriossa Isossa Ompussa. Seurantanäytteet on taas jätetty, toivoa voi vain hyviä tuloksia. Menin kahville ennen ruokaostoksia, ja sorruin mustikkapiirakkaan vaniljakastikkeen kera, mutta oli se hyvä. Nyt onkin selvitettävä hieman kotitöitä ennen iltaa, heippa!

  • Nythän tämä elämä tuli vaikeaksi, koska olin jo "monot ojossa" menossa kirjastoautolle, kun tulikin textari, että auto on hajonnut matkalla, joten uusikaa lainanne. Tietenkin heti nettiin niitä uusimaan, mutta sekös taas sakkasi, ei hyväksynyt uusintaani, kun vihdoinkin olin löytänyt sivuston, missä niitä voi uusia.

    Siitäpä palasin näihin viesteihin tänne palstalle, niin eikös`vain, nämäkin oli uusittu sillävälin ja aivan taas utopiseksi näin vanhan aivoille.

    Onneksi on viellä noita lukemattomia kirjoja, mikäli niidenkin teksti ei vain olisi muuttunut, kun odottavat tuota lukemista ja nyt on jo odottamassa tuo ihme häkkyrä, en ole robotti!

    Kirjaus näkyy, mutta ei hyväksy minua.

  • S24 tekee uudistusta. Ylen sekavaksi on näkymä mennyt. Rekisteröity
    nimmarini on muuttunut (esittää käyttäjätunnusta) Salasana ei kelpaa.
    Tekstit hankala lukea eivät mahdu kirjoitusruutuun rivi katkeaa.
    Ainakaan tällä kertaa en jatka. Pidänpähän taukoa, palaan silloin, kun, jos
    asiallisesti korjaus tapahtuu.
    Tällä tuulella kirjoittaa: ynnämuu.

    • Ikävä tulee, jos vakikaveri on pitkään poissa.
      Ja syy on näiden epäonnistuneiden muutostöiden.

      Jokainen muutos pitkän ajan sisällä on huonontanut palstaa.
      Ammattikoulun pojatko on taas asialla?

    • Anonyymi kirjoitti:

      Ikävä tulee, jos vakikaveri on pitkään poissa.
      Ja syy on näiden epäonnistuneiden muutostöiden.

      Jokainen muutos pitkän ajan sisällä on huonontanut palstaa.
      Ammattikoulun pojatko on taas asialla?

      Vika käyttäjissä ei ohjelmissa.

    • Minä en ole ollut tänä vuonna kun muutaman kerRan täälä ---70 ja 80 ! Minulla on Fb- nykyään mukavampi, --- vaikka täälähän onkin tyyli muuttunut , ollaan kavereita --joskus aiemmin oli ikävää,--- kun i aina oltu " samaa mieltä"
      No joka vanhoja muistelee sitä tikulla silmään ---olikoos toi sananparsi oikein sopiva !

      Kirjoitin vastauksen hänelle jolla oli Putket tukossa . Minä laitan Piikarbonaattia ja etikkaa Vettä vaan vähän --pitäis kuohuta hurjasti --anna vaikuttaa jonkunaikaa ja tämä on Luontoystävällistä .myrkytöntä ja mikä patasta , HALPAA.!

      Olen Terve ja samaa toivon teille muillekkin ja yhtä pitkää ikää!

      U.M

    • Anonyymi kirjoitti:

      Minä en ole ollut tänä vuonna kun muutaman kerRan täälä ---70 ja 80 ! Minulla on Fb- nykyään mukavampi, --- vaikka täälähän onkin tyyli muuttunut , ollaan kavereita --joskus aiemmin oli ikävää,--- kun i aina oltu " samaa mieltä"
      No joka vanhoja muistelee sitä tikulla silmään ---olikoos toi sananparsi oikein sopiva !

      Kirjoitin vastauksen hänelle jolla oli Putket tukossa . Minä laitan Piikarbonaattia ja etikkaa Vettä vaan vähän --pitäis kuohuta hurjasti --anna vaikuttaa jonkunaikaa ja tämä on Luontoystävällistä .myrkytöntä ja mikä patasta , HALPAA.!

      Olen Terve ja samaa toivon teille muillekkin ja yhtä pitkää ikää!

      U.M

      Huomenta, yritän minäkin, aika oudolta tuntuu, käsketään äänestämään, mitään ei tapahdu ja vastaus kirjoituskin pitää ottaa kommentti merkistä.
      En tiedä miksi näitä parannus yrityksiä aina tehdään, ei ainakaan kovin selkeinä kaikki/kaikille avaudu.
      Ei enää ole halua uusiin asioihin opetella, jopa kirjoitusten aikaan saamiseen, hyvä ei ollut tuo anonyymi uudistus, tuskin tämäkään, voi olla että karkottaa kirjoittajia.
      Katsellaan.

      Hyvä neuvo ullamirjamilta, olen joskus minä myös kokeillut, sitä pitkää ikää tässä tavoitellaan;)

      Mielestäni ei vika ole käyttäjässä, jos joku aivan ihmeellinen eteen tulee ja sekavalta näyttää, kyllä se silmille iskee, näin koin minäkin, kun eilen tänne kurkkasin.

      Minustakin kovin ikävää jos ynnämuu lopettelee, toivon että asia kirkastuu meille kaikille, onhan tämä myös uhka pirtillekin, jos vaki kirjoittajat lopettaa.

      Kristiina23 olen aivan samaa mieltä kanssasi, että ei tämän ikäluokan ihmisille jatkuvasti uusia tapoja tarvitse vaatia oppimaan, sujuvasti (melkein ) on tähän asti sujunut.
      Aikaa menee muutenkin turhan paljon näihin kirjoitus istuntoihin, kaikkea joutuu osaamattomuuden vuoksi etsimään.
      Soisi kovin, että parannukset olisi meille ikäihmisille pelkästään helppoja.

      Kiitos sini-sirkku maininnasta, noita tauluja juuri maisema ja kukka aiheina minulta löytyy, joku vähän omasta mielestänikin onnistuneempi, mutta suurin osa kuitenkin "täherryksiä"

      Mitenkähän minä tuota Skippo peliä oikein saisin esille, Mira sitä pelataan porukalla , tosin kaksikin voi pelata, mutta mielenkiintoisemmaksi tulee, kun pelaajia on useampi.
      Siinä jaetaan sovittu määrä kortteja jokaiselle, ne laitetaan pelaajan eteen, käännetään päälimäinen.
      Sen jälkeen eka pelaaja ottaa keskellä olevasta isosta pinkasta viisi korttia ja aloittaa pelin, sikäli mikäli käteen tuli ykkönen tai Skippo kortti joka käy aina pelastuksena joka paikkaan.
      Jos ei korttia näistä kummastakaan käteen tullut, laitetaan oman pinon viereen yksi kortti kädestä oikein päin ja peli jatkuu seuraavalle.
      Sitä tehden toistetaan ja vain neljä korttia saa omalle kohdalleen laittaa, jos niitä ei ole voinut pelin yhteydessä käyttää,, sillä tärkeintä on saada se oma pino loppumaan ja silloin on voittaja.
      Mielenkiintoinen peli kaikkiaan, itse pitää kokeilla, tässä vaan pika tavat pelata, kiusantekokin on sallittu;)
      Tuliko mitään hajua ja mikä olisikaan mukavampi, jos peli ajankulun käyttöön tulisi, kortteja on kaupoissa.

      Sää on puolipilvinen kuinkas muuten, yrittäkää viestejä laittaa, ehkä eka vaikutelma säikäytti.
      Kivaa päivää kuitenkin, kaikki tuppaa selviämään, näin uskon.

    • SkillaN kirjoitti:

      Huomenta, yritän minäkin, aika oudolta tuntuu, käsketään äänestämään, mitään ei tapahdu ja vastaus kirjoituskin pitää ottaa kommentti merkistä.
      En tiedä miksi näitä parannus yrityksiä aina tehdään, ei ainakaan kovin selkeinä kaikki/kaikille avaudu.
      Ei enää ole halua uusiin asioihin opetella, jopa kirjoitusten aikaan saamiseen, hyvä ei ollut tuo anonyymi uudistus, tuskin tämäkään, voi olla että karkottaa kirjoittajia.
      Katsellaan.

      Hyvä neuvo ullamirjamilta, olen joskus minä myös kokeillut, sitä pitkää ikää tässä tavoitellaan;)

      Mielestäni ei vika ole käyttäjässä, jos joku aivan ihmeellinen eteen tulee ja sekavalta näyttää, kyllä se silmille iskee, näin koin minäkin, kun eilen tänne kurkkasin.

      Minustakin kovin ikävää jos ynnämuu lopettelee, toivon että asia kirkastuu meille kaikille, onhan tämä myös uhka pirtillekin, jos vaki kirjoittajat lopettaa.

      Kristiina23 olen aivan samaa mieltä kanssasi, että ei tämän ikäluokan ihmisille jatkuvasti uusia tapoja tarvitse vaatia oppimaan, sujuvasti (melkein ) on tähän asti sujunut.
      Aikaa menee muutenkin turhan paljon näihin kirjoitus istuntoihin, kaikkea joutuu osaamattomuuden vuoksi etsimään.
      Soisi kovin, että parannukset olisi meille ikäihmisille pelkästään helppoja.

      Kiitos sini-sirkku maininnasta, noita tauluja juuri maisema ja kukka aiheina minulta löytyy, joku vähän omasta mielestänikin onnistuneempi, mutta suurin osa kuitenkin "täherryksiä"

      Mitenkähän minä tuota Skippo peliä oikein saisin esille, Mira sitä pelataan porukalla , tosin kaksikin voi pelata, mutta mielenkiintoisemmaksi tulee, kun pelaajia on useampi.
      Siinä jaetaan sovittu määrä kortteja jokaiselle, ne laitetaan pelaajan eteen, käännetään päälimäinen.
      Sen jälkeen eka pelaaja ottaa keskellä olevasta isosta pinkasta viisi korttia ja aloittaa pelin, sikäli mikäli käteen tuli ykkönen tai Skippo kortti joka käy aina pelastuksena joka paikkaan.
      Jos ei korttia näistä kummastakaan käteen tullut, laitetaan oman pinon viereen yksi kortti kädestä oikein päin ja peli jatkuu seuraavalle.
      Sitä tehden toistetaan ja vain neljä korttia saa omalle kohdalleen laittaa, jos niitä ei ole voinut pelin yhteydessä käyttää,, sillä tärkeintä on saada se oma pino loppumaan ja silloin on voittaja.
      Mielenkiintoinen peli kaikkiaan, itse pitää kokeilla, tässä vaan pika tavat pelata, kiusantekokin on sallittu;)
      Tuliko mitään hajua ja mikä olisikaan mukavampi, jos peli ajankulun käyttöön tulisi, kortteja on kaupoissa.

      Sää on puolipilvinen kuinkas muuten, yrittäkää viestejä laittaa, ehkä eka vaikutelma säikäytti.
      Kivaa päivää kuitenkin, kaikki tuppaa selviämään, näin uskon.

      Huomenta Skillan!

      Älä pahoita mieltäsi, kun lisään tuohon Skippo-ohjeisiin sen, että Skippoa pelataan Skippo-korteilla. Paljon olen minäkin sitä pelannut.

      M

    • SkillaN kirjoitti:

      Huomenta, yritän minäkin, aika oudolta tuntuu, käsketään äänestämään, mitään ei tapahdu ja vastaus kirjoituskin pitää ottaa kommentti merkistä.
      En tiedä miksi näitä parannus yrityksiä aina tehdään, ei ainakaan kovin selkeinä kaikki/kaikille avaudu.
      Ei enää ole halua uusiin asioihin opetella, jopa kirjoitusten aikaan saamiseen, hyvä ei ollut tuo anonyymi uudistus, tuskin tämäkään, voi olla että karkottaa kirjoittajia.
      Katsellaan.

      Hyvä neuvo ullamirjamilta, olen joskus minä myös kokeillut, sitä pitkää ikää tässä tavoitellaan;)

      Mielestäni ei vika ole käyttäjässä, jos joku aivan ihmeellinen eteen tulee ja sekavalta näyttää, kyllä se silmille iskee, näin koin minäkin, kun eilen tänne kurkkasin.

      Minustakin kovin ikävää jos ynnämuu lopettelee, toivon että asia kirkastuu meille kaikille, onhan tämä myös uhka pirtillekin, jos vaki kirjoittajat lopettaa.

      Kristiina23 olen aivan samaa mieltä kanssasi, että ei tämän ikäluokan ihmisille jatkuvasti uusia tapoja tarvitse vaatia oppimaan, sujuvasti (melkein ) on tähän asti sujunut.
      Aikaa menee muutenkin turhan paljon näihin kirjoitus istuntoihin, kaikkea joutuu osaamattomuuden vuoksi etsimään.
      Soisi kovin, että parannukset olisi meille ikäihmisille pelkästään helppoja.

      Kiitos sini-sirkku maininnasta, noita tauluja juuri maisema ja kukka aiheina minulta löytyy, joku vähän omasta mielestänikin onnistuneempi, mutta suurin osa kuitenkin "täherryksiä"

      Mitenkähän minä tuota Skippo peliä oikein saisin esille, Mira sitä pelataan porukalla , tosin kaksikin voi pelata, mutta mielenkiintoisemmaksi tulee, kun pelaajia on useampi.
      Siinä jaetaan sovittu määrä kortteja jokaiselle, ne laitetaan pelaajan eteen, käännetään päälimäinen.
      Sen jälkeen eka pelaaja ottaa keskellä olevasta isosta pinkasta viisi korttia ja aloittaa pelin, sikäli mikäli käteen tuli ykkönen tai Skippo kortti joka käy aina pelastuksena joka paikkaan.
      Jos ei korttia näistä kummastakaan käteen tullut, laitetaan oman pinon viereen yksi kortti kädestä oikein päin ja peli jatkuu seuraavalle.
      Sitä tehden toistetaan ja vain neljä korttia saa omalle kohdalleen laittaa, jos niitä ei ole voinut pelin yhteydessä käyttää,, sillä tärkeintä on saada se oma pino loppumaan ja silloin on voittaja.
      Mielenkiintoinen peli kaikkiaan, itse pitää kokeilla, tässä vaan pika tavat pelata, kiusantekokin on sallittu;)
      Tuliko mitään hajua ja mikä olisikaan mukavampi, jos peli ajankulun käyttöön tulisi, kortteja on kaupoissa.

      Sää on puolipilvinen kuinkas muuten, yrittäkää viestejä laittaa, ehkä eka vaikutelma säikäytti.
      Kivaa päivää kuitenkin, kaikki tuppaa selviämään, näin uskon.

      Mikä tässä uudessa on muka vaikeammaksi muuttunut ? Nyt pystyy kommentoimaan heti tarkoitetun viestin perään , kun painaa tuossa puhekuplan kohdalla olevaa. Äänestäminen on sitä entistä peukun antamista. Ei ennenkään tullut näkyviin, jos alaspäin olevaa peukkua painoi. Jos tämän pienen muutoksen takia uhkaa lopettaa, niin heti takaisin rukoillaan. Hyvää tekee vaan johonkin uuteenkin sopeutua. Tämä muutos sentään on tosi pieni. Miten selviätte vaikkapa sähköisistä pankkiasioista ?

    • Anonyymi kirjoitti:

      Mikä tässä uudessa on muka vaikeammaksi muuttunut ? Nyt pystyy kommentoimaan heti tarkoitetun viestin perään , kun painaa tuossa puhekuplan kohdalla olevaa. Äänestäminen on sitä entistä peukun antamista. Ei ennenkään tullut näkyviin, jos alaspäin olevaa peukkua painoi. Jos tämän pienen muutoksen takia uhkaa lopettaa, niin heti takaisin rukoillaan. Hyvää tekee vaan johonkin uuteenkin sopeutua. Tämä muutos sentään on tosi pieni. Miten selviätte vaikkapa sähköisistä pankkiasioista ?

      Huomenia!
      No, vaikeaksi en minä tätä uudistusta koe, hyvähään se meille vanhuksille tekee, että joudutaan uutta opettelemaan! Aivotoimintaa täytyy muutenkin virkistää uusilla oppimisilla ja tiedoilla, ettemme aivan vanhoihin kaavoihin kangistuisi!
      Siitä uudistuksesta en kuitenkaan pidä, että meidät vanhukset karkoitetaan pois pankkikonttoreista ja muista valtion laitoksista, palvelua tyrkytetään jo ovella digipalvelujen käyttöön, ja jos vaan sinnikkäästi pitää puolensa ja haluaa henkilökohtaista palvelua, johan joutuu toista tuntia odottelemaan numerolappu kourassa kunnes pääsee virkailijan juttusille. Toistahan se on niille nuoremmille, jotka ovat tottuneet verkossa asioimaan. Valitettava uudistus kohdistuu enimmin meihin vanhoihin. Mutta näin se menee, mikään ei ole niin muin ennen!
      Onneksi kuitenkin olemme sopeutuvia, vaikkakin pakosta.

      Viileäksi on jo sää muuttunut, 3 asteen lämpö aamusella jo tuntui ulkoillessa, no, tähän ollaan jo hyvin totuttu me vanhukset! Joten mukavaa päivää kaikille toivottelee km.😉

    • Anonyymi kirjoitti:

      Huomenia!
      No, vaikeaksi en minä tätä uudistusta koe, hyvähään se meille vanhuksille tekee, että joudutaan uutta opettelemaan! Aivotoimintaa täytyy muutenkin virkistää uusilla oppimisilla ja tiedoilla, ettemme aivan vanhoihin kaavoihin kangistuisi!
      Siitä uudistuksesta en kuitenkaan pidä, että meidät vanhukset karkoitetaan pois pankkikonttoreista ja muista valtion laitoksista, palvelua tyrkytetään jo ovella digipalvelujen käyttöön, ja jos vaan sinnikkäästi pitää puolensa ja haluaa henkilökohtaista palvelua, johan joutuu toista tuntia odottelemaan numerolappu kourassa kunnes pääsee virkailijan juttusille. Toistahan se on niille nuoremmille, jotka ovat tottuneet verkossa asioimaan. Valitettava uudistus kohdistuu enimmin meihin vanhoihin. Mutta näin se menee, mikään ei ole niin muin ennen!
      Onneksi kuitenkin olemme sopeutuvia, vaikkakin pakosta.

      Viileäksi on jo sää muuttunut, 3 asteen lämpö aamusella jo tuntui ulkoillessa, no, tähän ollaan jo hyvin totuttu me vanhukset! Joten mukavaa päivää kaikille toivottelee km.😉

      Hyvää alkuiltapäivää kaikille! Kyllä me tähänkin uudistukseen totumme, vaikka hassua on se, että aina on jollekin tietylle vastattava tai alkuperäiseen, siis aloittajaan? Tokihan olemme täällä SkillaNin kahvituvassa ja keskustelemme päivän asioista, kuka sen on mitenkin viettänyt.

      Täällä on leppoisa tunnelma, saamme kirjoittaa mistä asiasta tahansa, ei vain kommentoida, kuten esimerkiksi Helsingin Sanomissa saa kommentoida vain siellä olevaa uutista.

      Mira

    • Hei ynnämuu, kiitos palautteesta vielä tässäkin ketjussa. Tutkimme asiaa, ja huomasimme, että aloitusviestiin vastatessa käyttäjätunnusta ei tosiaan voi muuttaa nimimerkiksi. Korjaamme tämän mahdollisimman pian.

      Jos kommentoit viestiketjun vastauksia, sinun pitäisi edelleen pystyä muuttamaan käyttäjätunnuksesi nimimerkiksi. Kerro, jos näin ei ole.

      Pahoittelut tilanteesta ja hyvää viikonloppua!

    • Anonyymi kirjoitti:

      Huomenta Skillan!

      Älä pahoita mieltäsi, kun lisään tuohon Skippo-ohjeisiin sen, että Skippoa pelataan Skippo-korteilla. Paljon olen minäkin sitä pelannut.

      M

      Hyvä huomautus oli ja kaiken kaikkiaan, kun kortit ostaa, ohjeet voi sieltä lukea;)
      Eikö vaan olekin kiva peli ja aika kuluu, juoruilua ei synny;)

      Tämä uudistus on toisille helppo, mutta kyllä totumme tai sitten lopetamme, onhan näitä uudistuksia ollut.
      Kissamuori noista pankin palveluista, yllätyin minäkin , kun ovet oli pankkiin lukossa ohje, että ajan tilaajat haetaan ovelta.
      Olen kyllä kaikki nämä pankin hommat oppinut, osaan nostaa rahaa kaupan kassalta, maksaa laskut tietokoneella, ja puhelimella, lähimaksunkin osaan, joten en paljon sillä suunnalla apuja tarvitse.
      Virasto palveluja olen hyvin vähän tarvinnut, menisikö sormi sitten suuhun.

      Toisille uudistus on ollut helppo, mutta eilisen koneelle vilkaisun jälkeen tuli mieleen, että nytkö sitten loppuu, mutta tänään jo viesti lähti ja jotenkin sujuukin.

    • Suomi24-kehitystiimi kirjoitti:

      Hei ynnämuu, kiitos palautteesta vielä tässäkin ketjussa. Tutkimme asiaa, ja huomasimme, että aloitusviestiin vastatessa käyttäjätunnusta ei tosiaan voi muuttaa nimimerkiksi. Korjaamme tämän mahdollisimman pian.

      Jos kommentoit viestiketjun vastauksia, sinun pitäisi edelleen pystyä muuttamaan käyttäjätunnuksesi nimimerkiksi. Kerro, jos näin ei ole.

      Pahoittelut tilanteesta ja hyvää viikonloppua!

      Käyttäjätunnusta ei voi vieläkään muuttaa. Kokeilin juuri. (Makriins2)

  • Uutuustuote ei silmiä hivele. Kuivakkaampaa sivua ei voi kuvitella.

    Harjoittelin jossakin toisessa ketjussa vastaamista, ja yritin olla Anonyymi. Se ei onnistunut. No en minä nimeäni pelkää, joten sillä sitten vastasin. Taisi tosiaan olla vastaus aloitukseen. En muista.
    Jossakin toisessa ketjussa sain anonyymini menemään, mutta enpähän löytänyt letkasta koko kommenttiani. En tiedä menikö vai ei, ja kun se on Anonyymi, niin vaikea sitä on nyt hakeakaan. Kymmenien samannimisten joukosta.
    On aiheita, joihin en halukkaasti nimmarilla osallistu, lähinnä ketjut, jossa on vivahduskaan maahanmuuttajista. Olen saanut kyllä hyväksyä sen, että olen syyllinen kaikkeen hyysäämiseen, mitä ikinä mamuille voidaan tarjota.
    Sen vuoksi en haluaisi sellaiseen keskusteluun osallistuakaan.

    Sää on muuttunut syksyiseksi. Kävin ostoksilla ja panin ylleni lämpimän villatakin. Tuuli kävi lävitseni niin että hytisin. Kummallista, kuinka lämpimänä pysyttely vie energiaa. Olin ihan sippi, kun pääsin kotiin ja nukuin nojatuoliin tunniksi.

    Tässä uudistuksessa on opettelemista.
    Tämä kirjoitus on osa harjoittelua. LOL.

    • Lauantai aamun pilvistä päivän alkua, siivous jo aluillaan ja jatkamaan tästä pitäisi joutua.
      Tuo siivoaminen ei lopu koskaan yksineläjältäkään, vaikka kuinka siististi yrittäisi olla.
      Olipa mukava, että ylläpito huomio ketjussakin ynnämuun hankaluudet ja näin parannus mahdollisuuksia esiin toi, siitä vaan jatkamaan ynnämuu, yritellään vaan sitkeinä jatkaa, ikävähän sinua tulee, jos et pirttiin kurkkaa;)
      Tähän toivomukseen varmaan kaikki pirttiin kirjoittajat ja lukijat yhtyy.

      Minua harmittaa tuo anonyymi, mistä Makriina mainitsit, sen tiimoilta noita ilkeän mielisiä viestejä runsaammin uskaltavat kirjoitella.
      Tuo maahanmuutto antaa aihetta hyvin monenlaisiin mietteisiin ja uskon ,että sen puolesta puhujat joutuvat herkästi ilkeilyn kohteeksi.
      Oma kantani on, että maahanmuuttajia tarvitaan ja uskon siihen, että se väärin perustein tulevien määrä supistuu, kontrolli on varmaan melko tiukkaa.
      Tänä päivänä ei suomalaisille kelpaa niin sanottu hanttihomma ja siihen suostuvat maahan muuttajat turvallisen elämän saadakseen, toivottavasti saavat tyydyttävän korvauksen työstään.
      Ennen ei kyselty, eikä valikoitu työtä kaikki kelpasi ja siitä sitä elantonsa hankkiminen oli saatava.
      Ei ollut työttömyys turvaa ja työviikotkin kuusi päiväisiä, paljon on kohennusta saatu työelämään järjestäytymisen avulla, uhrauksia tehden.
      Historian havinan pitäisi tuoda tuulia 50-luvulta, silloin elämä oli vielä niukkaa, sodan ikävyydet päällä, korvauksien maksut, kaikkien oli jaksettava yrittää, kukin omalla paikallaan.
      Elettiin tiukilla, säästettiin jaksettiin maksaa kovat korot lainoista, joiden turvin oma koti saatiin, ei tullut mitään ilmaiseksi.
      Ehkä elämä vieläkin monilla on tiukkaa ja korjaamisen paikkoja löytyy, nyt tuo työsaaminenkin on vaikeaa, vaikka työtekijöistä alkaakin joillain aloilla pula olla, kunpa keino löydettäisiin millä tämä ongelma selviäisi.

      Tulipa nyt oikea aamu avaus taas minulta, mutta siitä suu puhuu, mitä sielussa tuntee;)
      Oikein hyvää lauantai päivää ja ehkä monelle myös saunapäivää, sitä odottamaan illan tullessa.

    • Outoa Makriina. Et halua osallistua mamukeskusteluun mutta silti näet vaivaa osallistuaksesi keskusteluun anonyyminä.

      Noh, hyvinhän se on tiedossa että rekisteröidyt heittävät ne suorasukaisimmat kommenttinsa anonyymeinä. eikä pelkästään mamukeskusteluihin vaan myöskin toisia rekisteröityjä arvosteleviin keskusteluihin.

      Täällä Kahvipirtissä on sitten omalla nimmarilla kiva mutustaa pullaa kun ensin saa anonyymina roiskastua vähän toisten niskaan.

    • SkillaN kirjoitti:

      Lauantai aamun pilvistä päivän alkua, siivous jo aluillaan ja jatkamaan tästä pitäisi joutua.
      Tuo siivoaminen ei lopu koskaan yksineläjältäkään, vaikka kuinka siististi yrittäisi olla.
      Olipa mukava, että ylläpito huomio ketjussakin ynnämuun hankaluudet ja näin parannus mahdollisuuksia esiin toi, siitä vaan jatkamaan ynnämuu, yritellään vaan sitkeinä jatkaa, ikävähän sinua tulee, jos et pirttiin kurkkaa;)
      Tähän toivomukseen varmaan kaikki pirttiin kirjoittajat ja lukijat yhtyy.

      Minua harmittaa tuo anonyymi, mistä Makriina mainitsit, sen tiimoilta noita ilkeän mielisiä viestejä runsaammin uskaltavat kirjoitella.
      Tuo maahanmuutto antaa aihetta hyvin monenlaisiin mietteisiin ja uskon ,että sen puolesta puhujat joutuvat herkästi ilkeilyn kohteeksi.
      Oma kantani on, että maahanmuuttajia tarvitaan ja uskon siihen, että se väärin perustein tulevien määrä supistuu, kontrolli on varmaan melko tiukkaa.
      Tänä päivänä ei suomalaisille kelpaa niin sanottu hanttihomma ja siihen suostuvat maahan muuttajat turvallisen elämän saadakseen, toivottavasti saavat tyydyttävän korvauksen työstään.
      Ennen ei kyselty, eikä valikoitu työtä kaikki kelpasi ja siitä sitä elantonsa hankkiminen oli saatava.
      Ei ollut työttömyys turvaa ja työviikotkin kuusi päiväisiä, paljon on kohennusta saatu työelämään järjestäytymisen avulla, uhrauksia tehden.
      Historian havinan pitäisi tuoda tuulia 50-luvulta, silloin elämä oli vielä niukkaa, sodan ikävyydet päällä, korvauksien maksut, kaikkien oli jaksettava yrittää, kukin omalla paikallaan.
      Elettiin tiukilla, säästettiin jaksettiin maksaa kovat korot lainoista, joiden turvin oma koti saatiin, ei tullut mitään ilmaiseksi.
      Ehkä elämä vieläkin monilla on tiukkaa ja korjaamisen paikkoja löytyy, nyt tuo työsaaminenkin on vaikeaa, vaikka työtekijöistä alkaakin joillain aloilla pula olla, kunpa keino löydettäisiin millä tämä ongelma selviäisi.

      Tulipa nyt oikea aamu avaus taas minulta, mutta siitä suu puhuu, mitä sielussa tuntee;)
      Oikein hyvää lauantai päivää ja ehkä monelle myös saunapäivää, sitä odottamaan illan tullessa.

      Hyvää huomenta!
      Alkuun heti "ärähdän" tälle uudistukselle. Ei hivele minun näkökenttääni. Hajoittaa myös tekstit hujan hajan. En tykkää.

      Mainitsit SkillaN tuon siivoamisen. Ei ole pitkä aika, kun sain sen vimman ja siivosin ne vähemmälle huomiolle jääneet kohteet. Vaan kyllä, tuota pölyä tulee pinnoille ja kyllä se imurointi täytyy kerran viikossa tehdä. Tekstiileistähän sitä enimmäkseen tulee. Pitäisikö riisua "kaljuksi" koko koti. Olisihan se helpompaa, vaan taitaisi viihtyisyys olla tipotiessään. Eli jatkan kuin ennenkin.

      Kylmää on ollut eikä sateita. Tänään aion käydä katsastamassa uusitun L-marketin. Aion ostaa jäätelöä. Eilen paistoin pannukakkua. Makeaa tekee mieli. Taitaa olla merkki pimeyden tulosta ja sen mukana hiipivästä alakulosta.

      Voikaa hyvin ja hemmotelkaa itseänne!
      /r.v

    • Anonyymi kirjoitti:

      Outoa Makriina. Et halua osallistua mamukeskusteluun mutta silti näet vaivaa osallistuaksesi keskusteluun anonyyminä.

      Noh, hyvinhän se on tiedossa että rekisteröidyt heittävät ne suorasukaisimmat kommenttinsa anonyymeinä. eikä pelkästään mamukeskusteluihin vaan myöskin toisia rekisteröityjä arvosteleviin keskusteluihin.

      Täällä Kahvipirtissä on sitten omalla nimmarilla kiva mutustaa pullaa kun ensin saa anonyymina roiskastua vähän toisten niskaan.

      Osallistun Suomi24-Kehyhitystiimin aloittaman keskusteluun, joka on alkanut ynnämuun kanssa. Kokeilin itsekin vaihtoehtoja. Oletan., että Kehystiimi huomaa kirjoitukseni. Uudistus ei ota huomioon, että eri keskustelut menevät ristiinrastiin palstalla. Lukija ei aina tiedä, mihin mielipiteeseen on vastattu.
      Ei tässä mielestäni ole kysymys mamuista, vaan nimimerkkien käyttömahdollisuuksista.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Outoa Makriina. Et halua osallistua mamukeskusteluun mutta silti näet vaivaa osallistuaksesi keskusteluun anonyyminä.

      Noh, hyvinhän se on tiedossa että rekisteröidyt heittävät ne suorasukaisimmat kommenttinsa anonyymeinä. eikä pelkästään mamukeskusteluihin vaan myöskin toisia rekisteröityjä arvosteleviin keskusteluihin.

      Täällä Kahvipirtissä on sitten omalla nimmarilla kiva mutustaa pullaa kun ensin saa anonyymina roiskastua vähän toisten niskaan.

      Niinkö sinä teet ? Ethän sinä muitten puolesta voi kirjoittaa kuin omastasi.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Niinkö sinä teet ? Ethän sinä muitten puolesta voi kirjoittaa kuin omastasi.

      Kenen puolesta kirjoitan? Anonyymin?

  • Ihan kokeilumielessä kirjoittajan vastauksen aloittavalle kirjoitukselle. Katsotaan, voiko käyttää Anonyymia, vai oitääkö käyttää ihan rekisteröityä ninmmaria (Makriina2).
    Uutuudet ovat aina aluksi hankalia, ja silmä on tottunut vanhaan.
    Vaikea on näin äkkiseltään huomata parannusta, mutta kai se sitten selviää ajan kanssa

    Nyt näyttää, että Anonyymia ei voi käyttää. Vaatii kyllä todistamaan, että "En ole robotti".

  • Iltapäivää pirttiin. Ja taas on uusi järjestys torpassa =sivustolla..))

    Yleensä en tykkää muutoksista, mutta tässä nyt vaikuttaisi olevan hyvääkin. Ainakin minulla kirjautuminen vaikuttaisi pysyvän, eikä tarvitse kirjautua uudelleen pitemmän tekstin kirjoitettuaan.
    Myös ketjun alkuun ja loppuun pääsee yhdellä painalluksella, ei tarvitse vieritellä. Jos ovat pysyviä nämä muutokset niin hyvä näin.
    Näkymä on tietysti alkuun outo, mutta kai se silmä tottuu...
    Ja eikö se viime kädessä ole viestien sisältö, mikä ratkaisee ? Ja siihen voimme onneksi kaikki vaikuttaa.
    Niin. Täällä ollaan, Pirkanmaalla ja pidetään sadetta (tänään). Eilen sentään pääsin puolukkareissulle ja voi sitä luonnon rauhaa, mitä sain siellä kokea, mikään ei sitä häirinnyt, yksinäni sain kykkiä mättaillä sen neljä tuntia, minkä sessioni kesti. Ja marjaa oli. Tosin ei sitä laatua mitä joskus on ollut: tämä oli pientä, roskaista, vähän ylikypsää tietenkin, kun ainakin yksi hallayö oli jo takana. Hyviltä marjat kyllä maistuivat ja minulle kelpaavat survottuina. Vielä ehdin kartuttaakin satoa. Muutama päivä tässä on tarkoitus viipyillä.
    Vaikka pärjäsin metsässä hyvin, tuttu haarniska asettui ympärille kun istahdin marjoja perkaamaan. Kolmostelkkarissa oli sellainen tieto, ettei säryistä pääse venyttelemällä vaan vahvistamalla lihaksia. Kuulosti kyllä uskottavalta ja kun olen koko viikon tehnyt askelkyykkyä, siitä saattoi olla se etu, että asennon vaihto, kyykyyn/ylös onnistui metsässä hyvin.
    Tuolla aikaisemmin ilmaisitte harmia siitä, että moni tärkeä asia jäi kysymättä omilta läheisiltä. Erityisesti sukututkijat tiedostavat tämän ja kovasti kehottavat meitä kirjoittamaan elämästämme, ellei muille, niin niille harvoille, jotka ovat henkilöhistoriasta kiinnostuneita. Meidän suvussa heitä on vain yksi..)) Tosin hänkin oli kiinnostunut siitä vain silloin, kun rakensi omaa identiteettiään..))
    Mira taisi kaivata tietoa omasta syntymäajastaan. Jokunen on kai etsinyt sitä jopa oman synnyinpaikkansa sairaalan asiakirjoista..)) Meillä äiti muisti kuuden lapsensa tarkan syntymäajan, minunkin ja siitäpä sainkin teetettyä itselleni tarkan astrologisen kartan, silloin vuosia sitten, kun tuli tämä "toinen murrosikä"..))
    Kyllä tuo kartta yllättävän osuva oli, vai uskonko vain siihen, kun oli niin mairitteleva ?..)) Merkittävin tieto siinä näil
    7le vuosille oli se, että kun ihminen vanhenee, hänessä alkaa vahvasti vaikuttaa hänen nouseva merkkinsä. Minulla se on Kauris ja olenkin mielestäni tullut vanhemmiten vakaammaksi ja alkanut ymmärtää järjestyksen ja itsekurin merkityksen. Vesimies/Kalat ei sitä välttämättä ymmärrä kun elää enemmän "irti maasta" tai on oman myötätuntonsa hallitsemana.
    No. Kai astrologia on jossain määrin viihteellistä ja puolileikilläni minäkin siihen aikanaan tutustuin. On kyllä ainakin yksi tiedemies. C G Jung, joka suhtautui astrologiaan vakavasti, sovelsi sitä jopa omassa työssään psykoanalyytikkona.

    Hyvää vointia ja syksyn jatkoa kaikille !

    • Hyvää iltaa!
      Lauantai-illan päätteksi tulin juomaan mukillisen kaakaota lihapasteijan kanssa. Leivoin vierasvaraa pakastimeen, kun nuo saarireissut vähenevät tulevat mökkikansa pistäytymään kahville. Onneksi jätin vain yhden maistiaisen itselleni, muuten olisi toinenkin mennyt.

      Tein myös uuniriisipuuroa, ja sitä tuli syötyä voisilmän kanssa, joten kiintiö saa olla täysi nyt. Demeter on kauris niinkuin minäkin, ja todella koen kehittyväni maltillisemmaksi vanhemmiten vain lisää.

      Iltauutiset onkin tulossa, joten pikaisesti toivottelen iloista viikonloppua!

  • Sekä perjantaina että launtaina, eilen alkoi jälleen tuo pelleily tiedostoon tallentamisen kanssa. Ilman sitä kone väittää, et ole kirjautunut.

    • Ihanaan aamuun näin sunnuntain kunniaksi olen saanut silmäni avata, taivas aivan pilvetön ja aurinko paistaa.
      Tänään onkin juhlavaa muutenkin, kun pieni neiti saa nimen, Maia Kristiina hänestä tulee.
      Olen luvannut "rotina" kranssin viedä juhlapöytään, kuten ennen vanhaan tapana oli, pikkuleivät sitten keskelle.

      Nämä uudistukset on kyllä melkoisen harmillisia, kun eivät oikein pelaa, minulla on koneessa vika, hyppää kesken lauseen toiseen riviin ja kun ei tule joka sanan perään katsottua, joutuu uusiksi laittamaan.
      Omaa töppäilyä se on, mutta toivoisi kaiken täydellisesti toimivan.

      Sini- sirkulla käy vieraita usein ja hyvin olet aina varustautunut heidän varalleen.

      Demeter mainitsit olevasi Kauris, kuten sini-sirkkukin, niin myös minä.
      Sukututkimus ei minua houkuta, ihan oman laiskuuteni vuoksi ja muka myös aikaa menisi liian paljon.
      Pitäisi soitella ja tietokoneella mennä moneen paikkaan ja se ei aina ole niin helppoa minulle, joten olkoon suku mikä on, kunhan nyt nuo ihan lähimmät tiedän;)
      Marjoja on kiva kerätä jos niitä on, onnistuu jopa huonolta liikkujalta, kun ei tarvitse paljon kulkea, mutta torin varaan jäin tänä vuonna.
      Tuo maltin kasvaminen on tainnut myös minulla kehittyä, ainakin mietin jo paljon enemmän tekemisiäni ja harva asia enää sytyttää.

      Makriina koe henkilönä testaili uutta systeemiä ja tuli samaan tulokseen ynnämuun kanssa, mutta toivotaan, että käynnistys operaatio muuksi muuttuu ja peli alkaa sujuamaan, minulla lähetys ainakin hyvin lähtee, hyvin hiljaa yritän sanoa, ettei vaan joku kiusaaja tule haittaamaan hommaa.

      Anonyymi puolestaan epäili., että pirtistä mennään muihin ketjuihin ilkeilemään anonyyminä, en oikein jaksa uskoa, kyllä se jo meidän ikäisiltä on harvinaista, no ainakin itseni takaan, en harrasta palstalla käyntiä, joskus runoratsun herättyä, olen sepustellut jotain, nekin omalla nikillä.
      Miksihän pitääkin aina arvailla kuka viestin takana on, kai se tarkoitus on olla salainen, olipa kysymys kestä tahansa anonyymistä.

      Raakile vielä. mainitsit tuon kodin kaljuksi tekemisestä, aika ikävä se olisi, kyllähän elämänmuistoja ja mieleisiä asioita on ympärillä oltava, vaikka ne hommaa lisääkin.
      Ehkä olisi opittava jonkun verran pölypalloja sietämään tai sitten vaan siivotaan voimien riittäessä;)
      Tuntuu aika vaikealta tuo ikkunan pesun tilaaminenkin, olisi kai pitänyt vaan pikkuhiljaa itse yrittää, no voinhan kokeilla miten niska kestää ja pestä osan itsekin.
      Kaikkea sitä itsekäs ihminen miettiikin, mutta minkäs tälle luonteelleen voi.

      Nyt hiuksien rullaamiseen ja sitten pulla taikinan tekoon, jospa onnistuisi ja tuli kaunis pöytään laitettava kranssi, vähän ole viime aikoina letittänyt pullaa, voi siis tulla susikin.
      Tuoretta se ainakin on, kun muutama tunti hoo hetkeen.
      Iloa päiväänne ja yrittäkää kestää tämä harjoittelu, jospa se iloksi muuttuu;)

    • SkillaN kirjoitti:

      Ihanaan aamuun näin sunnuntain kunniaksi olen saanut silmäni avata, taivas aivan pilvetön ja aurinko paistaa.
      Tänään onkin juhlavaa muutenkin, kun pieni neiti saa nimen, Maia Kristiina hänestä tulee.
      Olen luvannut "rotina" kranssin viedä juhlapöytään, kuten ennen vanhaan tapana oli, pikkuleivät sitten keskelle.

      Nämä uudistukset on kyllä melkoisen harmillisia, kun eivät oikein pelaa, minulla on koneessa vika, hyppää kesken lauseen toiseen riviin ja kun ei tule joka sanan perään katsottua, joutuu uusiksi laittamaan.
      Omaa töppäilyä se on, mutta toivoisi kaiken täydellisesti toimivan.

      Sini- sirkulla käy vieraita usein ja hyvin olet aina varustautunut heidän varalleen.

      Demeter mainitsit olevasi Kauris, kuten sini-sirkkukin, niin myös minä.
      Sukututkimus ei minua houkuta, ihan oman laiskuuteni vuoksi ja muka myös aikaa menisi liian paljon.
      Pitäisi soitella ja tietokoneella mennä moneen paikkaan ja se ei aina ole niin helppoa minulle, joten olkoon suku mikä on, kunhan nyt nuo ihan lähimmät tiedän;)
      Marjoja on kiva kerätä jos niitä on, onnistuu jopa huonolta liikkujalta, kun ei tarvitse paljon kulkea, mutta torin varaan jäin tänä vuonna.
      Tuo maltin kasvaminen on tainnut myös minulla kehittyä, ainakin mietin jo paljon enemmän tekemisiäni ja harva asia enää sytyttää.

      Makriina koe henkilönä testaili uutta systeemiä ja tuli samaan tulokseen ynnämuun kanssa, mutta toivotaan, että käynnistys operaatio muuksi muuttuu ja peli alkaa sujuamaan, minulla lähetys ainakin hyvin lähtee, hyvin hiljaa yritän sanoa, ettei vaan joku kiusaaja tule haittaamaan hommaa.

      Anonyymi puolestaan epäili., että pirtistä mennään muihin ketjuihin ilkeilemään anonyyminä, en oikein jaksa uskoa, kyllä se jo meidän ikäisiltä on harvinaista, no ainakin itseni takaan, en harrasta palstalla käyntiä, joskus runoratsun herättyä, olen sepustellut jotain, nekin omalla nikillä.
      Miksihän pitääkin aina arvailla kuka viestin takana on, kai se tarkoitus on olla salainen, olipa kysymys kestä tahansa anonyymistä.

      Raakile vielä. mainitsit tuon kodin kaljuksi tekemisestä, aika ikävä se olisi, kyllähän elämänmuistoja ja mieleisiä asioita on ympärillä oltava, vaikka ne hommaa lisääkin.
      Ehkä olisi opittava jonkun verran pölypalloja sietämään tai sitten vaan siivotaan voimien riittäessä;)
      Tuntuu aika vaikealta tuo ikkunan pesun tilaaminenkin, olisi kai pitänyt vaan pikkuhiljaa itse yrittää, no voinhan kokeilla miten niska kestää ja pestä osan itsekin.
      Kaikkea sitä itsekäs ihminen miettiikin, mutta minkäs tälle luonteelleen voi.

      Nyt hiuksien rullaamiseen ja sitten pulla taikinan tekoon, jospa onnistuisi ja tuli kaunis pöytään laitettava kranssi, vähän ole viime aikoina letittänyt pullaa, voi siis tulla susikin.
      Tuoretta se ainakin on, kun muutama tunti hoo hetkeen.
      Iloa päiväänne ja yrittäkää kestää tämä harjoittelu, jospa se iloksi muuttuu;)

      Huomenta!
      Puolipilvistä aamua täällä länsirannikolla, taitaa mukava päivä kuitenkin kehkeytyä, +7
      astetta tähän aikaan.

      Lueskelin tuolla aiemmista viesteistä, että moni kaipasi tietoa omasta syntymäajastaan.
      Minulla on se helppoa, kun oma isäni oli kaukaa viisas, ja jo 1900 luvun alkupuolella oli ruvennut pitämään päiväkirjaa, josta olen saanut todella tarkkaa tietoa niin itsestäni kuin sukuni varhaisista vaiheista. Isäni merkinnät vanhempiensa syntymä- ja kuolinajoista, veljiensä syntymäajat ja
      kuolinajat, tarkat tiedot kansalaisodan aikaisista menetyksistä ovat meille jälkeläisille koskettavia, mutta tarkkoja tietoja suvun vaiheista. Niistä olemme me jälkeläiset saaneet helposti ammennettua faktoja, ja pystyneet näiden tietojen avulla sukeltamaan sukumme menneisyyteen.
      Samoin olen minä merkinnyt tärkeimmät tapahtumat oman ja sisarusteni elämän vaiheista, helpottaa tulevia polvia, jos ovat kiinnostuneita tutkimaan, mistä ovat piirteensä ja luonteensa hyvät tai huonot puolet perineet. Mielenkiintoinen aihe on minusta sukututkimus, isäni, 1898 syntyneen hienon miehen avulla, olen saanut selville monta ihmeellistä asiaa jotka ovat askarruttaneet meidän jälkeläisten mieltä.
      Onhan jälkipolvilla helpompi ymmärtää itseäänkin ja omia perittyjä luonteenominaisuuksiaan!
      Näillä aatoksilla: Hyvää ja mielekästä sunnuntaipäivää toivottelee km.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Huomenta!
      Puolipilvistä aamua täällä länsirannikolla, taitaa mukava päivä kuitenkin kehkeytyä, +7
      astetta tähän aikaan.

      Lueskelin tuolla aiemmista viesteistä, että moni kaipasi tietoa omasta syntymäajastaan.
      Minulla on se helppoa, kun oma isäni oli kaukaa viisas, ja jo 1900 luvun alkupuolella oli ruvennut pitämään päiväkirjaa, josta olen saanut todella tarkkaa tietoa niin itsestäni kuin sukuni varhaisista vaiheista. Isäni merkinnät vanhempiensa syntymä- ja kuolinajoista, veljiensä syntymäajat ja
      kuolinajat, tarkat tiedot kansalaisodan aikaisista menetyksistä ovat meille jälkeläisille koskettavia, mutta tarkkoja tietoja suvun vaiheista. Niistä olemme me jälkeläiset saaneet helposti ammennettua faktoja, ja pystyneet näiden tietojen avulla sukeltamaan sukumme menneisyyteen.
      Samoin olen minä merkinnyt tärkeimmät tapahtumat oman ja sisarusteni elämän vaiheista, helpottaa tulevia polvia, jos ovat kiinnostuneita tutkimaan, mistä ovat piirteensä ja luonteensa hyvät tai huonot puolet perineet. Mielenkiintoinen aihe on minusta sukututkimus, isäni, 1898 syntyneen hienon miehen avulla, olen saanut selville monta ihmeellistä asiaa jotka ovat askarruttaneet meidän jälkeläisten mieltä.
      Onhan jälkipolvilla helpompi ymmärtää itseäänkin ja omia perittyjä luonteenominaisuuksiaan!
      Näillä aatoksilla: Hyvää ja mielekästä sunnuntaipäivää toivottelee km.

      Huomenta sunnuntaihin ja hyvää jatkoa kaikille!

      Vähän pitempään on aamuhommissa mennyt eilisen jälkeen, jolloin li ruokavieraita tällä kodissani. Tuntuu ihanalta syödä yhdessä, jutella ja kuunnella rakkaiden ihmisten ääniä ja asioita. Kysellä ja saada kaikki kuulumiset tietää.

      Nyt onkin poutapäivä, ja vielä mökillä viimeisien syystöiden tekemistä.

      Skillan, kerroit kranssista, se on tuttu minullekin lapsuuden aikaisena ristiäislahjana juuri noine pikkuleipineen siinä keskellä. Hyvä apu varmaan juhlavieraiden kahvittelussa siihen pöydän keskelle!

      Voidaan hyvin!
      Miaelina.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Huomenta sunnuntaihin ja hyvää jatkoa kaikille!

      Vähän pitempään on aamuhommissa mennyt eilisen jälkeen, jolloin li ruokavieraita tällä kodissani. Tuntuu ihanalta syödä yhdessä, jutella ja kuunnella rakkaiden ihmisten ääniä ja asioita. Kysellä ja saada kaikki kuulumiset tietää.

      Nyt onkin poutapäivä, ja vielä mökillä viimeisien syystöiden tekemistä.

      Skillan, kerroit kranssista, se on tuttu minullekin lapsuuden aikaisena ristiäislahjana juuri noine pikkuleipineen siinä keskellä. Hyvä apu varmaan juhlavieraiden kahvittelussa siihen pöydän keskelle!

      Voidaan hyvin!
      Miaelina.

      "Niinkuin siivin perhonen lepattelee iloiten,
      olkoon päiväsi samanlaiset, kevyet ja hohtavaiset!"

      (Elämään Eksyneet)

    • Anonyymi kirjoitti:

      "Niinkuin siivin perhonen lepattelee iloiten,
      olkoon päiväsi samanlaiset, kevyet ja hohtavaiset!"

      (Elämään Eksyneet)

      Huomenta ja kaunista viimeisen täyden viikon alkamista tälle syyskuulle, kovin on lämpötila alhaalla, kai pakkasella käynyt yö aikaan.
      Niinpä taitaa sieni toiveet mennä sen tien.
      Nimiäiset tuli pidettyä ja kauniisti oli kaikki laitettu, vieraitakin mukavasti ja lahjoja pikku neiti sai, käyttäytyi myös hienosti.

      Kovin on hiljaista oven käynti, jokohan tämä uudistus tietää lopun alkua pirtillemme?
      Kovin oli minunkin vaikeaa tänä aamuna päästä sisälle ja tottumista vaatii tuo uuden esille tuleminen.
      Katsotaan nyt mihin suunta menee, en nyt tykkää ketään sisään houkutella, vaikka harmittaa, kun ei hurskaisestakaan mitään ole kuulunut, onkohan kaikki hyvin?
      Vapaa ehtoista se on pirtinkin kohdalla tämä kirjoittelu, jos ei onnista, niin johan tätä on ollutkin;)

      Onnellinen saat olla kissamummo todella isäsi muistiin tallentamisesta, helpompi on lähteä hakemaan tietoja, kun on vuodet tiedossa.
      Kyllä minäkin mielelläni kuulisin sukuni vaiheista, mutta liian suuren ja vaikean työn joutuisi tekemään päästäkseen edes jollekin jyvälle.
      Serkkuni aloitti homman joskus aikoinaan, mutta kai se ylivoimaiseksi hänellekin kävi.
      Olen poikani jonkun verran kai aloitelleen sukututkimista ja kun keinot osaa, kai se sujuukin.
      Harmi, olen suvun vanhimpia ja mitään en osaa oikein jälkeläisille selvityksen apuja antamaan.

      Tuo kranssin teko melko turhaa oli, kun ei tämän päivän ihmiset pelkästään vehnäsistä tykkää, pöytä oli täytetty jos jonkin laisilla tarjottaville, toinen toistaan makoisampia, no ei hukkaan mene pullakaan, hyviä korppuja siitä saa.
      Karjalan piirakat ylivoimaiset suosikki tuotteet, munavoi ja piirakka, ne tekivät kauppansa ja miniä osaakin tehdä aivan mahtavat piirakat.
      Hieman säälin tunnetta tunsin, kun pois lähdimme ja kaikki siivoukset jäi miniän tehtäväksi, lohdutteli, että ei näissä kauan mene, mutta tiedän hyvin sen paikoilleen saamisen ajan.
      Mukava muisto tästäkin juhlasta jäi ja pienen neidin kuvan sai jokainen mukaan ottaa.

      Taivas niin kauniin sininen, pakko tässä on mieliala nousta pilviin ja viikko aloittaa odottavin mielin, mitä sitten tuokaan mukanaan, samaa valoisaa mieltä teille kaikille.

    • Anonyymi kirjoitti:

      "Niinkuin siivin perhonen lepattelee iloiten,
      olkoon päiväsi samanlaiset, kevyet ja hohtavaiset!"

      (Elämään Eksyneet)

      Taitaa perhosten elämä olla ohitse, jos ei lämpimiä vielä tule, mutta noin pitäisi aina olla, mitä tuo lause meille toivottaa;)
      Elämän harmaittenkin päivien jälkeen tulee kaunis auringon paiste.

    • SkillaN kirjoitti:

      Taitaa perhosten elämä olla ohitse, jos ei lämpimiä vielä tule, mutta noin pitäisi aina olla, mitä tuo lause meille toivottaa;)
      Elämän harmaittenkin päivien jälkeen tulee kaunis auringon paiste.

      Olikohan viime yöpakkasen puolella. Nurmikko oli vähän harmaa ja mittari nollassa kun puoli 9 maissa kurkistin ulos.
      Nyt viimeistään pitää mennä katkomaan perennojen varsia. On vain ongelmana, mihin ne kootaan odottamaan pihatalkoita ja roskalavaa.
      Pystyyn kuivuneet perennat tekevät pihan niin loppuun käytetyn näköiseksi. Kun varret saa katkaisuksi, ja ehkäpä uutta kompostimultaa vähän maan peitoksi, niin näkymä siistiytyy.
      Murheenani on kesämökkikunnan hautausmaa. Siellä on suvulla pitkä rivi hautoja, joita ei kukaan muu hoida kuin minä. Tänä vuonna en ehtinyt sinne kuin 2 kertaa Ja sen olivat sen näköisetkin, kun tytär kävi katsomassa. En mene mökille enää tänä vuonna.
      Paikkakunnalla on se hieno asenne, että haudat pidetään kunnossa ja se on aina viimeistelty, ruohot leikattu ja begoniat loistavat - paitsi se meidän suvun kolkka. Kukaan meistä ei enää asu vakituisesti paikkakunnalla. Olen tätä ennenkin valitellut, mutta kun se on piikkinä lihassa, niin puhkean aina välillä motkottamaan.

      Aamu-uutisissa oli hurja tieto erään matkatoimiston konkurssista. Nyt on kymmeniä tuhansia turisteja ympäri maailman odottelemassa kotiin pääsyä. Eipä käy katteeksi! Elämä kyllä on täynnä yllätyksiä! Kuvittelen vain, miltä tuntuu jostakin lapsiperheestä, joka on vihdoin päässyt suunnitellulle lomamatkalleen. Aamuteeveen selostajakin mainitsi millainen murhe oli lentokentällä puhjennut lennon peruuntumisesta, kun lapsille selivisi, että käännytäänkin kotiin tästä.

  • Täällä oli eilen upea aurinkopäivä, jonka vietimme merellä. Syksyllä on jo hiljaista, kun merilinnuista suurin osa on jo lähtenyt. Luodolle oli vieriviereen pakkautunut suuria tummia merimetsoja lähtömuodostelmiin. Hanhia on lentänyt jo kauan äänekkäästi hyvästellen. Joutsenista osa jää talveksikin, siirtyy sulaan veteen ulommas.

    Aamulla traktori toi pihaan kolme jättikassia eli kolme heittokuutiota kuivia koivuklapeja takkapuiksi. Ollaan laiskistuttu eikä enää rahdata rankoja Hämeestä eikä itse pilkota klapikoneella. Odottelen, että aurinko siirtyy takapihalle, pääsen rakentelemaan pinoja, on mieluisaa käsitellä hyväntuoksuista puuta, ja pinoni ovat vakaita, eivät horju , eivät heilu.

    Uudistus ei eriktyisemmin vaikeuta, mutta ei parannakaan omaa kirjoittamistani. Toivottavasti kukaan ei sen takia lopeta kirjoitteluaan.

    Ihana juhla muistoissasi nyt Skillan. Ristiäiset ovat niin herkän kaunis juhla, kun saadaan olla siunaamassa ihmistaimea elämän tielle. Kranssi on symbolinen, kuvaa jatkuvuutta ja lopulta ympyrän sulkeutumista, elämän verauskuva kuten sormuskin.

    Kaunis tuo perhosvertaus. Ihastuttava kevyt perhonen ylentää mieltä, antaa hohtoa päiviin, lentoa ajatuksiin. Tänään taivas hohtaa sineä, pian ruskan värit.

  • Hyvää aamupäivää!
    Rotinarinkeli. Kyllä vain on tuttu. Kuin myös "riäppiäiset". Nuo riäppiäiset ovat nykyinen "dogiboxi", joka annetaan mukaan niille lähimmille ja viimeisiksi lähtijöille.

    Yritin etsiä tietoa sille mikä ajoi lentoyhtiö Thomas Cookin konkurssiin. En saanut tarkempaa selvitystä. Nyt uutisoidaan kentille jääneistä ja matkansa menettäneistä.

    Kerronpa eilisen sattumasta.
    Puolenpäivän aikaan join teetä olohuoneessa kera pannukakun ja hiljattain tekemäni notkean puoleisen luumuhillon.
    Siinä kaukosäädintä painellessani osuin Teemalle. Siellä alkoi juuri leffa jonka tarina kietoutui pannukakkuun ja ei niin hyvään papuhilloon. Innostuin katsomaan tuon vähäeleisen japanilaisen "Kirsikkapuiden alla" elokuvan. Koskettava ja elämänfilosofinen elokuva. Yhdessä pääroolissa 75 v. nainen.

    Kaunis aurinkoinen, viileä sää jatkuu. Onhan siitä lähdettävä nauttimaan nyt jo väriään muuttavaan luontoon.

    Aurinkoisia syyspäiviä ha hyvää vointia kaikille!/r.v

Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.