Kun kaikki öljy ja kivihiili on poltettu, niin silloin hiilidioksidi on asettunut alkuperäiselle tasolle, ja silloin palautuu luontoon kosteanhöyryiset viidakot ja kaikki kasvit kasvavat huomattavasti paremmin. Myös kasvien vaatimat lämpötilat nousevat niiden vaatimalle tasolle, eli nousua 5 - 10 astetta.
Öljyt ja kivihiilet ja muut.
14
53
Vastaukset
- Anonyymi
Öljy ja kivihiili on puhdasta aurinkoenergiaa. Turha niitä on pelätä.
Elämä kukoisti maapallolla esim. gambrikaudella, jolloin oli liki 10 astetta lämpöisempää ja hiilidioksidi tasot huitelivat 4000 - 5000 ppm:n kohdalla.
Silloin kehittyivät mm. korallit, joiden sanotaan kuolevan välittömästi, jos lämpötila muuttuu yhtään nykyisestä. - Anonyymi
Kun kaikki fossiiliset polttoaineet on poltettu niin valtameren pinta nousee 10-30 metriä ja noin 600 miljoonaa ihmistä lähtee ilmastopakolaiseksi esim suomeen.
Tätä denialistit toivovat. - Anonyymi
Mistä hiili tuli alunperin maapallolle? Voiko hiiltä tehdä muista aineista?
- Anonyymi
Aurinko ja Maapallo muodostuivat supernovaräjähdyksen avaruuteen sinkoamasta pölypilvestä. Siinä pilvessä on hiili ollut alunperin mukana.
Hiili syntyy tähden normaalin elinkaaren kuluessa ns. kolmoisalfaprosessissa eli ensin kaksi heliumydintä törmää toisiinsa muodostaen äärimmäisen lyhytikäisen beryllium-8 ytimen (puoliintumisaika 8.17E-17 sekuntia jossa ajassa valo etenee 0.025 mikrometriä). Kun tuon lyhyen ajan kuluessa siihen törmää vielä yksi alfahiukkanen niin syntyy hiiliydin.
Maapallolla suurin osa hiilestä on varastoituneena kivilajeihin karbonaatteina. Niistä yleisimpiä on kalkkikivi joka siis on kalsiumkarbonaattia CaCO3. Massaosuuksina katsottuna tuossa on 40 g kalsiumia, 12 grammaa hiiltä, 48 grammaa happea eli 12% massasta on hiiltä. Kuutiometrissä kalkkikiveä (2.7 tonnia) on siis noin 300 kiloa hiiltä sidottuna.
Maapallon jäljelläolevat kivihiili- ja öljyvarat ovat hiilen massan kannalta katsottuna mitättömän pienet verrattuna siihen määrään hiiltä, joka on maankuoren kalkkikiveen sitoutuneena. Valitettavasti ne eivät ole mitättömän pienet verrattuna ilmakehän hiilidioksidiin kertyneeseen hiilen massaan, mikä siis on ilmastokeskustelun kannalta olennainen asia. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aurinko ja Maapallo muodostuivat supernovaräjähdyksen avaruuteen sinkoamasta pölypilvestä. Siinä pilvessä on hiili ollut alunperin mukana.
Hiili syntyy tähden normaalin elinkaaren kuluessa ns. kolmoisalfaprosessissa eli ensin kaksi heliumydintä törmää toisiinsa muodostaen äärimmäisen lyhytikäisen beryllium-8 ytimen (puoliintumisaika 8.17E-17 sekuntia jossa ajassa valo etenee 0.025 mikrometriä). Kun tuon lyhyen ajan kuluessa siihen törmää vielä yksi alfahiukkanen niin syntyy hiiliydin.
Maapallolla suurin osa hiilestä on varastoituneena kivilajeihin karbonaatteina. Niistä yleisimpiä on kalkkikivi joka siis on kalsiumkarbonaattia CaCO3. Massaosuuksina katsottuna tuossa on 40 g kalsiumia, 12 grammaa hiiltä, 48 grammaa happea eli 12% massasta on hiiltä. Kuutiometrissä kalkkikiveä (2.7 tonnia) on siis noin 300 kiloa hiiltä sidottuna.
Maapallon jäljelläolevat kivihiili- ja öljyvarat ovat hiilen massan kannalta katsottuna mitättömän pienet verrattuna siihen määrään hiiltä, joka on maankuoren kalkkikiveen sitoutuneena. Valitettavasti ne eivät ole mitättömän pienet verrattuna ilmakehän hiilidioksidiin kertyneeseen hiilen massaan, mikä siis on ilmastokeskustelun kannalta olennainen asia.ppm = miljoonasosia(CO2) ilmasta ppb = miljardisosia(metaani)
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aurinko ja Maapallo muodostuivat supernovaräjähdyksen avaruuteen sinkoamasta pölypilvestä. Siinä pilvessä on hiili ollut alunperin mukana.
Hiili syntyy tähden normaalin elinkaaren kuluessa ns. kolmoisalfaprosessissa eli ensin kaksi heliumydintä törmää toisiinsa muodostaen äärimmäisen lyhytikäisen beryllium-8 ytimen (puoliintumisaika 8.17E-17 sekuntia jossa ajassa valo etenee 0.025 mikrometriä). Kun tuon lyhyen ajan kuluessa siihen törmää vielä yksi alfahiukkanen niin syntyy hiiliydin.
Maapallolla suurin osa hiilestä on varastoituneena kivilajeihin karbonaatteina. Niistä yleisimpiä on kalkkikivi joka siis on kalsiumkarbonaattia CaCO3. Massaosuuksina katsottuna tuossa on 40 g kalsiumia, 12 grammaa hiiltä, 48 grammaa happea eli 12% massasta on hiiltä. Kuutiometrissä kalkkikiveä (2.7 tonnia) on siis noin 300 kiloa hiiltä sidottuna.
Maapallon jäljelläolevat kivihiili- ja öljyvarat ovat hiilen massan kannalta katsottuna mitättömän pienet verrattuna siihen määrään hiiltä, joka on maankuoren kalkkikiveen sitoutuneena. Valitettavasti ne eivät ole mitättömän pienet verrattuna ilmakehän hiilidioksidiin kertyneeseen hiilen massaan, mikä siis on ilmastokeskustelun kannalta olennainen asia.Kuten itse kerroit, maapallon yleisin alkuaine on happi, ja esittämässäsi kalsiumkarbonaatissakin sitä on massaltaan mahti osa, joka kuitenkin on mitätön määrä koko maapallon happipitoisuudesta, mutta mahtava määrä ilmakehässä olevaan hapen määrään, aivan samoin kuten kerroit hiilidioksidistakin.
Miksi tämän samaisen logiikan mukaan vain hiilidioksidin osuuden suhde ilmakehän pitoisuuteen olisi merkittävä, vaikka koko hiilidioksidin osuus ilmakehässä on mitätöntä vähäisempi ?
Ehkä joku parempi keppihevonen olisi ollut sopivampi sinänsä tavoiteltavan tarkoituksen edistämiseen, ihmiset kun ovat ruvenneet ottamaan asioista selvää ja jopa ajattelevat itsenäisesti, alarmistien oletusten vastaisesti ja lanseerattu fokus ei enää oikein pure kuin hiukan "vajaampiin".
Huom !
Pitkä vastaus, mutta en ole "alipainekeuhkomies" - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aurinko ja Maapallo muodostuivat supernovaräjähdyksen avaruuteen sinkoamasta pölypilvestä. Siinä pilvessä on hiili ollut alunperin mukana.
Hiili syntyy tähden normaalin elinkaaren kuluessa ns. kolmoisalfaprosessissa eli ensin kaksi heliumydintä törmää toisiinsa muodostaen äärimmäisen lyhytikäisen beryllium-8 ytimen (puoliintumisaika 8.17E-17 sekuntia jossa ajassa valo etenee 0.025 mikrometriä). Kun tuon lyhyen ajan kuluessa siihen törmää vielä yksi alfahiukkanen niin syntyy hiiliydin.
Maapallolla suurin osa hiilestä on varastoituneena kivilajeihin karbonaatteina. Niistä yleisimpiä on kalkkikivi joka siis on kalsiumkarbonaattia CaCO3. Massaosuuksina katsottuna tuossa on 40 g kalsiumia, 12 grammaa hiiltä, 48 grammaa happea eli 12% massasta on hiiltä. Kuutiometrissä kalkkikiveä (2.7 tonnia) on siis noin 300 kiloa hiiltä sidottuna.
Maapallon jäljelläolevat kivihiili- ja öljyvarat ovat hiilen massan kannalta katsottuna mitättömän pienet verrattuna siihen määrään hiiltä, joka on maankuoren kalkkikiveen sitoutuneena. Valitettavasti ne eivät ole mitättömän pienet verrattuna ilmakehän hiilidioksidiin kertyneeseen hiilen massaan, mikä siis on ilmastokeskustelun kannalta olennainen asia.Elämälle välttämättömän hiilen synty oli siis hiuskarvan varassa. Nyt siitä on tehty musta mörkö, jota pikkulapsetkin jo pelkäävät niin, että eivät uskalla nukkua.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kuten itse kerroit, maapallon yleisin alkuaine on happi, ja esittämässäsi kalsiumkarbonaatissakin sitä on massaltaan mahti osa, joka kuitenkin on mitätön määrä koko maapallon happipitoisuudesta, mutta mahtava määrä ilmakehässä olevaan hapen määrään, aivan samoin kuten kerroit hiilidioksidistakin.
Miksi tämän samaisen logiikan mukaan vain hiilidioksidin osuuden suhde ilmakehän pitoisuuteen olisi merkittävä, vaikka koko hiilidioksidin osuus ilmakehässä on mitätöntä vähäisempi ?
Ehkä joku parempi keppihevonen olisi ollut sopivampi sinänsä tavoiteltavan tarkoituksen edistämiseen, ihmiset kun ovat ruvenneet ottamaan asioista selvää ja jopa ajattelevat itsenäisesti, alarmistien oletusten vastaisesti ja lanseerattu fokus ei enää oikein pure kuin hiukan "vajaampiin".
Huom !
Pitkä vastaus, mutta en ole "alipainekeuhkomies"Näissä keskusteluissa aina silloin tällöin on yritetty väittää kasvihuonekaasujen olevan merkityksettömiä siksi, että niiden absoluuttiset tai suhteelliset pitoisuudet ovat hyvin pieniä. Tuolle väitteelle ei oikeasti ole perustetta. Pitoisuuksia pitää tietenkin verrata siihen pitoisuuteen kyseistä ainetta, jonka tiedetään aiheuttavan havaittavan ilmiön.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15615726/vesihoyry-on-tarkein-kasvihuonekaasu#comment-97184900
Tuossa viestissä (lähetetty 08.04.2019 09:08) on käsitelty tuota vähäisyysväitettä.
Kaasut ovat vaikutuksiltaan erilaisia. Jos esimerkiksi alailmakehän otsonipitoisuus kasvaisi yhtäkkiä kymmenesosaan siitä mikä ilman CO2 pitoisuus on niin vuorokauden kuluessa kaikki maapallon maalla liikkuvat eläimet ihmiset mukaanlukien kuolisivat keuhkovaurioiden vuoksi. Silti puhutaan vain 40 ppm pitoisuudesta ja kaasusta, jota ilmakehässä on muutenkin luonnostaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Näissä keskusteluissa aina silloin tällöin on yritetty väittää kasvihuonekaasujen olevan merkityksettömiä siksi, että niiden absoluuttiset tai suhteelliset pitoisuudet ovat hyvin pieniä. Tuolle väitteelle ei oikeasti ole perustetta. Pitoisuuksia pitää tietenkin verrata siihen pitoisuuteen kyseistä ainetta, jonka tiedetään aiheuttavan havaittavan ilmiön.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15615726/vesihoyry-on-tarkein-kasvihuonekaasu#comment-97184900
Tuossa viestissä (lähetetty 08.04.2019 09:08) on käsitelty tuota vähäisyysväitettä.
Kaasut ovat vaikutuksiltaan erilaisia. Jos esimerkiksi alailmakehän otsonipitoisuus kasvaisi yhtäkkiä kymmenesosaan siitä mikä ilman CO2 pitoisuus on niin vuorokauden kuluessa kaikki maapallon maalla liikkuvat eläimet ihmiset mukaanlukien kuolisivat keuhkovaurioiden vuoksi. Silti puhutaan vain 40 ppm pitoisuudesta ja kaasusta, jota ilmakehässä on muutenkin luonnostaan.Ja miten se otsoni liittyy taas koko asiaan?
Olet melkoinen pelle. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ja miten se otsoni liittyy taas koko asiaan?
Olet melkoinen pelle.Otsoni on kaasu, jonka pitoisuus ilmassa normaalisti on hyvin matala. Jos sen pitoisuus nousisi edes kymmenesosaan hiilidioksidin nykyisestä määrästä niin ihmiset kuolisivat. On siis perusteetonta väittää että esimerkiksi hiilidioksidin pitoisuus on merkityksetön vain sen vuoksi että puhutaan miljoonasosista.
Kuten esimerkistä nähdään kaasujen absoluuttiset tai suhteelliset pitoisuudet eivät yksin kerro niiden merkittävyydestä. Vaikka pitoisuus olisi pieni eli jopa miljardisosia (ppb) niin kaasulla voi olla merkittävä vaikutus. Otsonin katsotaan olevan ihmisen terveydelle haitallista kun sen pitoisuus ilmassa on 0.1ppm eli 100ppb (miljardisosaa).
Hiilidioksidin nykyinen 415ppm pitoisuus ilmakehässä on ilmaston kannalta merkittävä johtuen kaasun kyvystä absorboida Maapallon pinnan ja pilvien lähettämää pitkäaaltoista lämpösäteilyä selvästi havaittavissa määrin tuossa pitoisuustasossa. Siksi CO2 - pitoisuuden muutoksetkin ovat merkittäviä.
- Anonyymi
Miksei hiilidioksidia pilkota hiileksi ja hapeksi? Hiilenhän voi sitten levitellä vaikka pelloille ja happi saa haihtua taivaan tuuliin.
- Anonyymi
No kasvit tekevät sen meidän puolestamme ihan koko ajan.
- Anonyymi
Ikiliikkuja ei toimi !
Hiili yhtyessään happeen vapauttaa energiaa, siksi sitä yleensä poltetaan.
Jos palamistulos palautetaan, se vaatii aina energiaa enemmän. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ikiliikkuja ei toimi !
Hiili yhtyessään happeen vapauttaa energiaa, siksi sitä yleensä poltetaan.
Jos palamistulos palautetaan, se vaatii aina energiaa enemmän.Aurinkosähköllä voidaan pilkkoa vesi vedyksi ja hapeksi. Luulisi vastaavalla tekniikalla onnistuvan hiilen ja hapen toisistaan erottamisenkin. Energiaa siis tarvitaan, mutta käyttäkäämme uusiutuvia, tai ainakin co2-vapaita energialähteitä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 666391
- 715818
Vimpelin liikuntahallilla tulipalo?
Katsoin, että liikuntahallista tuloo mustaa savua. Sitten ovet pärähti hajalle, ja sisältä tuli aikamoinen lieska. Toise1345045- 624035
- 143895
- 383309
- 713093
- 642957
- 792725
- 492027