Mitä ajattelet naisesta tai miehestä

Anonyymi

Joka on palstalla joka päivä kirjoittelemassa juttuja?

124

98

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Kaikkea negatiivista. Ei sellainen ole normaalia.

      • Anonyymi

        Kuka sanoo, että negatiivista. Itse olen huomannut tosin suomalaisissa ronskisti negatiivisuutta.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kuka sanoo, että negatiivista. Itse olen huomannut tosin suomalaisissa ronskisti negatiivisuutta.

        Minähän en käy palstalla päivittäin 😅


    • Anonyymi

      Säälittävää eikö ole muuta tekemistä

      • Anonyymi

        Tee tai ole tekemättä.


    • Anonyymi
      • Anonyymi

        Täs on nyt näen, että hyvä kommentti.


    • Anonyymi

      Ei heillä ole ystäviä eikä läheisiä joten kuluttavat aikaa palstalla.

    • Anonyymi

      En ajattele heistä mitään. Onko se väärin?

      • Anonyymi

        Mistä tuo epäily mieleesi tuli. Onko se oikein?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mistä tuo epäily mieleesi tuli. Onko se oikein?

        Tai siis tuo ajattelemattomuus.


    • Kaikkea hyvää.. 😘🤗

    • Anonyymi

      No ”nuoruus mennä nuupottaa, vanhuus tulla tuupottaa”?

    • Anonyymi

      Kuis?

    • Riippuu ihan tyypin jutuista mitä ajattelen kulloinkin.

    • Anonyymi

      Hän voi olla yksinäinen.
      Hakee kontakteja toisiin tämän kautta.
      Voi olla syrjäytynyt jollain tavalla toisista ihmisistä.
      Hakee tätä kautta hyväksytyksi tulemisen kokemusta.
      Kokee kirjoittamisen/provoilun omaksi tavakseen ilmaista itseään.
      On siirtänyt addiktionsa tänne palstalle.
      Etsii rakkautta. <3

      Raskaimmat taakat
      ovat niitä, joita kannetaan niin
      kevyen näköisesti,
      että kukaan muu ei huomaa. (Susanna Jussila)

      • Lisäisin hyvään listaasi vielä, tietoisesti syrjään vetäytyneet. Yhteiskuntaan kuuluminen ja siinä pyöriminen on aika rasittava karuselli.

        Pitäisi olla innostunut ja kiinnostunut kaikesta paskasta mitä tyrkytetään, kun ei vaan kiinnosta "massahurmosjutut", niin mielekäs vaihtoehto on pysyä kaukana karusellin sekoittamista gerbiileistä.

        Ja sosialisoida pienemmällä vaivalla ja kuormituksella täällä.


      • Anonyymi
        J-76 kirjoitti:

        Lisäisin hyvään listaasi vielä, tietoisesti syrjään vetäytyneet. Yhteiskuntaan kuuluminen ja siinä pyöriminen on aika rasittava karuselli.

        Pitäisi olla innostunut ja kiinnostunut kaikesta paskasta mitä tyrkytetään, kun ei vaan kiinnosta "massahurmosjutut", niin mielekäs vaihtoehto on pysyä kaukana karusellin sekoittamista gerbiileistä.

        Ja sosialisoida pienemmällä vaivalla ja kuormituksella täällä.

        Olisi voinut olla omasta sulkakynästä. - cu- *mukava pikku pöhhhnä*


      • Anonyymi
        J-76 kirjoitti:

        Lisäisin hyvään listaasi vielä, tietoisesti syrjään vetäytyneet. Yhteiskuntaan kuuluminen ja siinä pyöriminen on aika rasittava karuselli.

        Pitäisi olla innostunut ja kiinnostunut kaikesta paskasta mitä tyrkytetään, kun ei vaan kiinnosta "massahurmosjutut", niin mielekäs vaihtoehto on pysyä kaukana karusellin sekoittamista gerbiileistä.

        Ja sosialisoida pienemmällä vaivalla ja kuormituksella täällä.

        Tuo on hyvä huomio: Tietoisesti syrjään vetäytyneet.
        Se on ihmisen oikeus. Jollei oikeesti halua juosta tässä yhteiskunnan oravanpyörässä. Saa vetäytyä.
        Niinhän tekevät munkit ja nunnatkin, omista syistään.

        Tietyllä tavallaanhan me suomalaiset teemme vetäytymistä kaupungista mökkielämään. Se rauhoittaa oravanpyörässä juoksua. Luonto.Metsä. Järven ranta ja hiljaisuus. Karuselli pysähtyy ja jää taakse.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Olisi voinut olla omasta sulkakynästä. - cu- *mukava pikku pöhhhnä*

        Pikku pöhnä ei olis itelläkään nyt pahitteeksi, jos nukuttaiskin paremmin.


      • Anonyymi
        J-76 kirjoitti:

        Pikku pöhnä ei olis itelläkään nyt pahitteeksi, jos nukuttaiskin paremmin.

        Uneenpääsyongelmia? *ojentaa palasen virtuaalipöhnää* ollos hyvä:) - cu-


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Uneenpääsyongelmia? *ojentaa palasen virtuaalipöhnää* ollos hyvä:) - cu-

        Onko uneenpääsy ongelmat mielenterveys ongelmia


      • Anonyymi kirjoitti:

        Uneenpääsyongelmia? *ojentaa palasen virtuaalipöhnää* ollos hyvä:) - cu-

        Kiitoksia. :)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko uneenpääsy ongelmat mielenterveys ongelmia

        Naisilla äkkiä myöskin kikkelin puutetta niin silloin ei uni tule


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tuo on hyvä huomio: Tietoisesti syrjään vetäytyneet.
        Se on ihmisen oikeus. Jollei oikeesti halua juosta tässä yhteiskunnan oravanpyörässä. Saa vetäytyä.
        Niinhän tekevät munkit ja nunnatkin, omista syistään.

        Tietyllä tavallaanhan me suomalaiset teemme vetäytymistä kaupungista mökkielämään. Se rauhoittaa oravanpyörässä juoksua. Luonto.Metsä. Järven ranta ja hiljaisuus. Karuselli pysähtyy ja jää taakse.

        Joo, ei tämä meno mikä Suomessakin on päällä (ilman koronaa) kaikille maita. Minulle se ei ole maittanut koskaan, ei edes penskana.


        Pitäisi olla vieteriukkona ja Duracelina kaikessa mukana, muuten lyödään syrjäytynyt leimasimella otsaan. Siksi lisäsin tietoisesti syrjään vetäytyneet. Että on vissi ero syrjäytyneellä ja syrjään vetäytymisellä ja tuon ero ei leimaajille monesti aukene. Enkä nyt tarkoita, että sinä olisit mitenkään leimannut. Ihan vaan huomiona yleisesti.

        Mielummin itsekin seurailen kohellusta kauempaa ja keskityn asioihin mitkä maittaa. Ja niin varmasti moni muukin tekee.


      • J-76 kirjoitti:

        Lisäisin hyvään listaasi vielä, tietoisesti syrjään vetäytyneet. Yhteiskuntaan kuuluminen ja siinä pyöriminen on aika rasittava karuselli.

        Pitäisi olla innostunut ja kiinnostunut kaikesta paskasta mitä tyrkytetään, kun ei vaan kiinnosta "massahurmosjutut", niin mielekäs vaihtoehto on pysyä kaukana karusellin sekoittamista gerbiileistä.

        Ja sosialisoida pienemmällä vaivalla ja kuormituksella täällä.

        Viihdettä tämä pääosin on. Joskus myös oppii jopa uusia asioita. Lisäksi täällä on täysin erilaisia ihmisiä mitä irl tapaa.


      • Wwuwuw kirjoitti:

        Viihdettä tämä pääosin on. Joskus myös oppii jopa uusia asioita. Lisäksi täällä on täysin erilaisia ihmisiä mitä irl tapaa.

        Jep. Välillä huvittaa, kun ihmiset arvostelee keskustelupalstojen aktiivisia käyttäjiä ja sitten taas tämän tilalla voisi yhtä hyvin vailla sitä kuuluisaa elämää tuijottaa telkkaria, lukea kirjoja tai ryypätä kuppiloissa kaksin käsin tms. Mikä nyt ei sitä elämää kehitä yhtään tätä enempää. :)


      • J-76 kirjoitti:

        Jep. Välillä huvittaa, kun ihmiset arvostelee keskustelupalstojen aktiivisia käyttäjiä ja sitten taas tämän tilalla voisi yhtä hyvin vailla sitä kuuluisaa elämää tuijottaa telkkaria, lukea kirjoja tai ryypätä kuppiloissa kaksin käsin tms. Mikä nyt ei sitä elämää kehitä yhtään tätä enempää. :)

        Täydennän vielä, että hömppä kirjoja ja hömppä ohjelmia. Onhan kirjoja ja ohjelmiakin mitkä lisää tietoutta, niitä minäkin kyttään jos kyttään. Mutta tosiaan viihdettä siinä missä muukin viihde.


      • J-76 kirjoitti:

        Jep. Välillä huvittaa, kun ihmiset arvostelee keskustelupalstojen aktiivisia käyttäjiä ja sitten taas tämän tilalla voisi yhtä hyvin vailla sitä kuuluisaa elämää tuijottaa telkkaria, lukea kirjoja tai ryypätä kuppiloissa kaksin käsin tms. Mikä nyt ei sitä elämää kehitä yhtään tätä enempää. :)

        Mulla tää on vienyt aikaa kirjojen lukemiselta.. telkkua katson usein samalla..😬


      • Wwuwuw kirjoitti:

        Mulla tää on vienyt aikaa kirjojen lukemiselta.. telkkua katson usein samalla..😬

        Luetko sä millaista kirjallisuutta?




      • Anonyymi
        J-76 kirjoitti:

        Lisäisin hyvään listaasi vielä, tietoisesti syrjään vetäytyneet. Yhteiskuntaan kuuluminen ja siinä pyöriminen on aika rasittava karuselli.

        Pitäisi olla innostunut ja kiinnostunut kaikesta paskasta mitä tyrkytetään, kun ei vaan kiinnosta "massahurmosjutut", niin mielekäs vaihtoehto on pysyä kaukana karusellin sekoittamista gerbiileistä.

        Ja sosialisoida pienemmällä vaivalla ja kuormituksella täällä.

        "Lisäisin hyvään listaasi vielä, tietoisesti syrjään vetäytyneet. Yhteiskuntaan kuuluminen ja siinä pyöriminen on aika rasittava karuselli."

        Illuusio. Ettehän te mitenkään syrjään vetäytyneitä ole. Aika tehokkaasti täällä toistenne seuraan hakeudutte päivästä toiseen.


      • Anonyymi kirjoitti:

        "Lisäisin hyvään listaasi vielä, tietoisesti syrjään vetäytyneet. Yhteiskuntaan kuuluminen ja siinä pyöriminen on aika rasittava karuselli."

        Illuusio. Ettehän te mitenkään syrjään vetäytyneitä ole. Aika tehokkaasti täällä toistenne seuraan hakeudutte päivästä toiseen.

        No tätä ei voi laskea samanlaiseksi sosialisoimiseksi mitä irl hummaaminen ja tapailu ihmisten kanssa. Mun mielestäni.

        En käy kylässä tai soittele, kun sukulaisilla/e. Kaveripiiriä ei nykyään ole. Hyvänpäivän tuttuja näkee lähinnä kauppareissuilla, jos vastaan tulee.


      • J-76 kirjoitti:

        No tätä ei voi laskea samanlaiseksi sosialisoimiseksi mitä irl hummaaminen ja tapailu ihmisten kanssa. Mun mielestäni.

        En käy kylässä tai soittele, kun sukulaisilla/e. Kaveripiiriä ei nykyään ole. Hyvänpäivän tuttuja näkee lähinnä kauppareissuilla, jos vastaan tulee.

        Taidan olla montaa muuta palstailijaa ajatellen oikeastikin hyvinkin paljon syrjään vetäytynyt kaikesta harrastus, ystäväpiiri tyyppisten touhujen parista. Ja täysin omaehtoisesti, en pakosta ja pakotettuna.

        Eikä mua tippaakaan vaivaa se mitenkään, ettei mulla ole harrastuspiiriä, ystäväpiiriä ja menomestoja. Sosiaalista säpinää mihkään päin.

        Käyn ihmisissä, kun hyvältä tuntuu. Hyvin harvoin ja harvojen seurassa viihdyn irl väsymättä kotkotukseen. Antisosiaalinen tapaus. :)


      • Wwuwuw kirjoitti:

        Viihdettä tämä pääosin on. Joskus myös oppii jopa uusia asioita. Lisäksi täällä on täysin erilaisia ihmisiä mitä irl tapaa.

        Joku ällyyttää pistämään pingispallinpuolikkaat teipillä silmiin. 😂


      • Anonyymi
        J-76 kirjoitti:

        Taidan olla montaa muuta palstailijaa ajatellen oikeastikin hyvinkin paljon syrjään vetäytynyt kaikesta harrastus, ystäväpiiri tyyppisten touhujen parista. Ja täysin omaehtoisesti, en pakosta ja pakotettuna.

        Eikä mua tippaakaan vaivaa se mitenkään, ettei mulla ole harrastuspiiriä, ystäväpiiriä ja menomestoja. Sosiaalista säpinää mihkään päin.

        Käyn ihmisissä, kun hyvältä tuntuu. Hyvin harvoin ja harvojen seurassa viihdyn irl väsymättä kotkotukseen. Antisosiaalinen tapaus. :)

        Selittelet. Niin kuin aina. Todellisuus sitten taas ihan jotain muuta.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Selittelet. Niin kuin aina. Todellisuus sitten taas ihan jotain muuta.

        No empäs. Älä tyrkytä vääriä näkemyksiäs, kyllä mä omat asiani paremmin tiedän.


      • Disse kirjoitti:

        Joku ällyyttää pistämään pingispallinpuolikkaat teipillä silmiin. 😂

        Pallinpuolikkaat.. höhö.


      • J-76 kirjoitti:

        Taidan olla montaa muuta palstailijaa ajatellen oikeastikin hyvinkin paljon syrjään vetäytynyt kaikesta harrastus, ystäväpiiri tyyppisten touhujen parista. Ja täysin omaehtoisesti, en pakosta ja pakotettuna.

        Eikä mua tippaakaan vaivaa se mitenkään, ettei mulla ole harrastuspiiriä, ystäväpiiriä ja menomestoja. Sosiaalista säpinää mihkään päin.

        Käyn ihmisissä, kun hyvältä tuntuu. Hyvin harvoin ja harvojen seurassa viihdyn irl väsymättä kotkotukseen. Antisosiaalinen tapaus. :)

        Nö et.


      • Wwuwuw kirjoitti:

        Pallinpuolikkaat.. höhö.

        No niinpä näköjään tuli hassu typo. 😁


      • Wwuwuw kirjoitti:

        Nö et.

        Antisosiaalinen oli liioiteltua, muu totisinta totta.

        🍑💨


      • Anonyymi
        J-76 kirjoitti:

        No empäs. Älä tyrkytä vääriä näkemyksiäs, kyllä mä omat asiani paremmin tiedän.

        Ei ne ole pelkästään minun näkemyksiäni. Näen saman täällä minkä muutkin.

        Palstalla ei ole montaakaan aloitusta, joissa ei ole sinun nimimerkilläsi kirjoitettuna kymmeniä viestejä ja joka päivä. Missä kohtaa näet vetäytyneesi syrjään? Minun käsitykseni syrjään vetäytymisestä poikkeaa kyllä aika paljon sinun käsityksestäsi. Kun vetäydytään syrjään, silloin vetäydytään syrjään eikä korvata sitä irl "syrjään vetäytymistä" palstalla roikkumisella.

        Mutta eipä ole uutta sekään kun palstalla selitellään asiat joksinkin muuksi mitä ne todellisuudessa on.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ei ne ole pelkästään minun näkemyksiäni. Näen saman täällä minkä muutkin.

        Palstalla ei ole montaakaan aloitusta, joissa ei ole sinun nimimerkilläsi kirjoitettuna kymmeniä viestejä ja joka päivä. Missä kohtaa näet vetäytyneesi syrjään? Minun käsitykseni syrjään vetäytymisestä poikkeaa kyllä aika paljon sinun käsityksestäsi. Kun vetäydytään syrjään, silloin vetäydytään syrjään eikä korvata sitä irl "syrjään vetäytymistä" palstalla roikkumisella.

        Mutta eipä ole uutta sekään kun palstalla selitellään asiat joksinkin muuksi mitä ne todellisuudessa on.

        Niin, että jos ihan oikeaoppisesti haluaa vetäytyä syrjään, niin pitää lyödä nettiyhteydet poikki, muuttaa erämetsään ja juosta ihmisiä pakoon tai jopa puhkoa silmät ja korvat itseltään?

        Meillä on erilainen näkemys asiasta ja tulee olemaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei ne ole pelkästään minun näkemyksiäni. Näen saman täällä minkä muutkin.

        Palstalla ei ole montaakaan aloitusta, joissa ei ole sinun nimimerkilläsi kirjoitettuna kymmeniä viestejä ja joka päivä. Missä kohtaa näet vetäytyneesi syrjään? Minun käsitykseni syrjään vetäytymisestä poikkeaa kyllä aika paljon sinun käsityksestäsi. Kun vetäydytään syrjään, silloin vetäydytään syrjään eikä korvata sitä irl "syrjään vetäytymistä" palstalla roikkumisella.

        Mutta eipä ole uutta sekään kun palstalla selitellään asiat joksinkin muuksi mitä ne todellisuudessa on.

        Hei haloo. J-76 kirjoitti mistä kaikesta on vetäytynyt syrjään. Siihen ei kuulunut tämä palsta, siitä hän ei ole vetäytynyt syrjään. Jos sinua harmittaa hänen osallistuminen - älä lue kirjoituksia. Niin yksinkertaista 🤷‍♀️


      • J-76 kirjoitti:

        Niin, että jos ihan oikeaoppisesti haluaa vetäytyä syrjään, niin pitää lyödä nettiyhteydet poikki, muuttaa erämetsään ja juosta ihmisiä pakoon tai jopa puhkoa silmät ja korvat itseltään?

        Meillä on erilainen näkemys asiasta ja tulee olemaan.

        Minulle se on irl muista etäisyyden ottamista, omissa oloissaan elämistä. Metsän erakko on sitten jo eristäytynyt muista, eikä vain syrjään vetäytynyt.

        Syrjään vetäytyminen on astetta vähemmän radikaali hajuraon ottaminen yhteiskunnan sirkuksesta, kuin totaali eristäytyminen siitä. Ymmärrätkö eron?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hei haloo. J-76 kirjoitti mistä kaikesta on vetäytynyt syrjään. Siihen ei kuulunut tämä palsta, siitä hän ei ole vetäytynyt syrjään. Jos sinua harmittaa hänen osallistuminen - älä lue kirjoituksia. Niin yksinkertaista 🤷‍♀️

        Minua ei palstalla harmita mikään.

        Mutta niin kuin ylempänä mainitsin. Selittelyä, mikä ei vastaa todellisuutta.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Minua ei palstalla harmita mikään.

        Mutta niin kuin ylempänä mainitsin. Selittelyä, mikä ei vastaa todellisuutta.

        Eli et ymmärrä eroa mitä on eristäytynyt ja syrjään vetäytyä? Selvä.


      • Anonyymi
        J-76 kirjoitti:

        Eli et ymmärrä eroa mitä on eristäytynyt ja syrjään vetäytyä? Selvä.

        Ymmärrän. Sinä et kuulu kumpaankaan joukkoon. Sinä olet läheisriippuvainen, joka on syystä tai toisesta korvannut irl ihmiset palstalaisilla.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ymmärrän. Sinä et kuulu kumpaankaan joukkoon. Sinä olet läheisriippuvainen, joka on syystä tai toisesta korvannut irl ihmiset palstalaisilla.

        Ei perkele, miten tämä nyt näin vaikeeta voi sulle olla käsittää?


      • J-76 kirjoitti:

        Ei perkele, miten tämä nyt näin vaikeeta voi sulle olla käsittää?

        Mietin samaa.

        Mulle ei ainakaan tuottanut ymmärtää sanomaasi. Toisaalta ollaan melko pitkälle samanlaisessa tilanteessa.


      • elisakettu kirjoitti:

        Mietin samaa.

        Mulle ei ainakaan tuottanut ymmärtää sanomaasi. Toisaalta ollaan melko pitkälle samanlaisessa tilanteessa.

        Ehkäpä hänellä oli diagnoosi valmiina, olipa vastaus mitä tahansa.

        Onko mitään uutta tapahtunut raaja rintamalla?


      • J-76 kirjoitti:

        Ehkäpä hänellä oli diagnoosi valmiina, olipa vastaus mitä tahansa.

        Onko mitään uutta tapahtunut raaja rintamalla?

        Mullakin on hänelle diagnoosi valmiina. Olkoon vaikka vastaamatta. Asenteellinen vittupäänahka.

        Eips. Selkä on teipattu nyt. Hermokipulääke alkaa auttamaan, mutta nyt tikkuilee myös jalat. OMT-käynnit aloitin, sairausloma jatkuu (nyt en saa edes venyttellä, hermokudos on niin ärtynyt laajalta alalta), to taas lääkäriin. kr-nikamien alla on mahdollisesti pullistum(i)a.

        Miten sun? Nyt noi myrskytuulet varmaan taas sotki pakkaa. Onneksi ei vielä pahasti pakkasia. Mutta kosteaa ja tuulista.


      • elisakettu kirjoitti:

        Mullakin on hänelle diagnoosi valmiina. Olkoon vaikka vastaamatta. Asenteellinen vittupäänahka.

        Eips. Selkä on teipattu nyt. Hermokipulääke alkaa auttamaan, mutta nyt tikkuilee myös jalat. OMT-käynnit aloitin, sairausloma jatkuu (nyt en saa edes venyttellä, hermokudos on niin ärtynyt laajalta alalta), to taas lääkäriin. kr-nikamien alla on mahdollisesti pullistum(i)a.

        Miten sun? Nyt noi myrskytuulet varmaan taas sotki pakkaa. Onneksi ei vielä pahasti pakkasia. Mutta kosteaa ja tuulista.

        Hahah, vittupäänahka!? Yllätit räväkästi. xD

        No höh, olin jo toiveikas, että sinun käpälän suhteen olisi helpottanut. Taitaa tulla pitkä ja kipeä prosessi?

        Neurolla kävin ja ihan tyypilliseen tapaan äkkiä läpihuutaen todettiin ettei ole vikaa päässä, ainakaan fyysisesti. Fysiatrille suositteli menemään, sillä kroonisille kivuille kuitenkin täytyy löytyä syy.

        Mitä todennäköisemmin löytyy lisää kulumia, kiero ranka ja vino lantio, lihasjumeja ja jonkinasteista tulehdusta. Hermokipuja pääosin.

        Vuodet kuluu, kivut lisääntyy ja vikaa etsitään. Ehkäpä vika on joko liian todennäköisistä syistä peräisin tai sitten niin eriskummallinen, ettei kenelläkään lamppu syty. Katsellaan mitä löytyy..

        Olkapäät kumpikin kipeet, leposärkyä ja muun muassa autolla ratin kääntely, kiertoliikkeet tekee häijyä. Jalat särkee, puutuu, polttelee, haarut puutuu (voi olla hyväkin;), sellasta pientä.


      • Anonyymi
        elisakettu kirjoitti:

        Mullakin on hänelle diagnoosi valmiina. Olkoon vaikka vastaamatta. Asenteellinen vittupäänahka.

        Eips. Selkä on teipattu nyt. Hermokipulääke alkaa auttamaan, mutta nyt tikkuilee myös jalat. OMT-käynnit aloitin, sairausloma jatkuu (nyt en saa edes venyttellä, hermokudos on niin ärtynyt laajalta alalta), to taas lääkäriin. kr-nikamien alla on mahdollisesti pullistum(i)a.

        Miten sun? Nyt noi myrskytuulet varmaan taas sotki pakkaa. Onneksi ei vielä pahasti pakkasia. Mutta kosteaa ja tuulista.

        Tässä te selittelette kummatkin mustaa valkoiseksi.

        Lukemalla ulkopuolisen silmin tämän ketjun vastaukset, saattaisi asia avautua teillekin. Mutta sellaista kykyä ei taida teillä olla.


      • J-76 kirjoitti:

        Hahah, vittupäänahka!? Yllätit räväkästi. xD

        No höh, olin jo toiveikas, että sinun käpälän suhteen olisi helpottanut. Taitaa tulla pitkä ja kipeä prosessi?

        Neurolla kävin ja ihan tyypilliseen tapaan äkkiä läpihuutaen todettiin ettei ole vikaa päässä, ainakaan fyysisesti. Fysiatrille suositteli menemään, sillä kroonisille kivuille kuitenkin täytyy löytyä syy.

        Mitä todennäköisemmin löytyy lisää kulumia, kiero ranka ja vino lantio, lihasjumeja ja jonkinasteista tulehdusta. Hermokipuja pääosin.

        Vuodet kuluu, kivut lisääntyy ja vikaa etsitään. Ehkäpä vika on joko liian todennäköisistä syistä peräisin tai sitten niin eriskummallinen, ettei kenelläkään lamppu syty. Katsellaan mitä löytyy..

        Olkapäät kumpikin kipeet, leposärkyä ja muun muassa autolla ratin kääntely, kiertoliikkeet tekee häijyä. Jalat särkee, puutuu, polttelee, haarut puutuu (voi olla hyväkin;), sellasta pientä.

        Joo, ehkä, pitkähän tää jo on ollut. Katsellaan nyt. Oikeastaan tajusin vasta viime viikolla, miksi en ole työkykyinen, mulla meni täysin ajatus sekaisin siinä, että en voi enkä saa kuormittaa kehoa enempää. Oiskohan mulle joku raksaus sitten käynyt siinä, kun maalla nostettiin (kahdestaan) yhtä mökkiä. Ja ne kivut taisi tullas amoihin aikoihin. Mutta en siinä mitään kipua huomannut.

        Mene fysiatrille. Mullekin on ilmeisesti lähete tulossa, sitä lääkäri mulle viime viikolla jo hahmotteli. Hermokivut on niin persiistä, ja sitten lihakset jumii kun ne onnettomat yrittävät kompensoida. Rankaperäisille nuo vaivat mun korviini kuulostavat, valitettavasti. Ehkä se oli kuitenkin myös helpotus, ettei MS-dg?

        Haarut puutuu? Tuota ei mulla sentään vielä ole ollut :-D


      • Anonyymi
        elisakettu kirjoitti:

        Joo, ehkä, pitkähän tää jo on ollut. Katsellaan nyt. Oikeastaan tajusin vasta viime viikolla, miksi en ole työkykyinen, mulla meni täysin ajatus sekaisin siinä, että en voi enkä saa kuormittaa kehoa enempää. Oiskohan mulle joku raksaus sitten käynyt siinä, kun maalla nostettiin (kahdestaan) yhtä mökkiä. Ja ne kivut taisi tullas amoihin aikoihin. Mutta en siinä mitään kipua huomannut.

        Mene fysiatrille. Mullekin on ilmeisesti lähete tulossa, sitä lääkäri mulle viime viikolla jo hahmotteli. Hermokivut on niin persiistä, ja sitten lihakset jumii kun ne onnettomat yrittävät kompensoida. Rankaperäisille nuo vaivat mun korviini kuulostavat, valitettavasti. Ehkä se oli kuitenkin myös helpotus, ettei MS-dg?

        Haarut puutuu? Tuota ei mulla sentään vielä ole ollut :-D

        Maskit päähän ja kuvittelette kaikki hyvin eikä korona leviä. Jos sekään ei riitä, voitte polvistua aina kun mahdollista ja huutaa BLACK LIVES MATTER. Asiat korjaantuu silläkin.

        Tämä on nykyihmisten vaikutustapa. Teidänkin. Ja myös tapa katsoa maailmaa ja itseä.


      • elisakettu kirjoitti:

        Joo, ehkä, pitkähän tää jo on ollut. Katsellaan nyt. Oikeastaan tajusin vasta viime viikolla, miksi en ole työkykyinen, mulla meni täysin ajatus sekaisin siinä, että en voi enkä saa kuormittaa kehoa enempää. Oiskohan mulle joku raksaus sitten käynyt siinä, kun maalla nostettiin (kahdestaan) yhtä mökkiä. Ja ne kivut taisi tullas amoihin aikoihin. Mutta en siinä mitään kipua huomannut.

        Mene fysiatrille. Mullekin on ilmeisesti lähete tulossa, sitä lääkäri mulle viime viikolla jo hahmotteli. Hermokivut on niin persiistä, ja sitten lihakset jumii kun ne onnettomat yrittävät kompensoida. Rankaperäisille nuo vaivat mun korviini kuulostavat, valitettavasti. Ehkä se oli kuitenkin myös helpotus, ettei MS-dg?

        Haarut puutuu? Tuota ei mulla sentään vielä ole ollut :-D

        Auts, se käy niin huomaamatta joku väärin tehty liike ja kuormitus. Eihän se aina heti oireile ja siksi ei välttämättä heti yhdistäkkään johonkin tilanteeseen.

        Juu, on aika varattu yksityiselle puolelle. Mulle rupes riittämään julkisen lääkärien kanssa pikapuhumiset ja terve ja samantien heippa tapaamiset. Mutta toki oli hienoa kuulla ettei Mäsää tms. löytynyt, muutama muutos näkyi aivokuoren alla muttei nähtävästi vaadi mitään.

        Chiarista kysyin onko se poissuljettu ja lekuri kiirehti selvästi yllättyneenä, että kysyin sanomaan ettei sitä mulla voi olla, koska se puhkeaa jo lapsena tai nuorena.

        Mutta paljasti itsensä ettei koko asia ollut käynyt pienessä mielessäkään, sillä Chiari tyyppi 1 pääosin juuri puhkeaa vasta aikuisena, jopa keski-ikäisenä. Kas kun nuorenakin olen kärsinyt mm. ponnistuspäänsärystä ja helvetillisistä sellaisista, kuten myös kasvokivuista.

        Siinä pitäisi myös älytä tehdä mittauksia pikkuaivoista selkäytimeen, jotta mitään hajuakaan Chiarista saisi. Ja ihan takuulla se ei ole juolahtanut edes mieleen.

        Mutta vi ses. :)


      • Anonyymi kirjoitti:

        Maskit päähän ja kuvittelette kaikki hyvin eikä korona leviä. Jos sekään ei riitä, voitte polvistua aina kun mahdollista ja huutaa BLACK LIVES MATTER. Asiat korjaantuu silläkin.

        Tämä on nykyihmisten vaikutustapa. Teidänkin. Ja myös tapa katsoa maailmaa ja itseä.

        Teeppä ihan aloitus siitä, miten sitä maailmaa katsotaan oikein silmin ja miten siihen maailmaan vaikutetaan.

        Sen sijaan, että kritisoit ihmisiä ja keksit heille toimintatapoja, joita et todellakaan tunne, heidän käyttäytymistään, ajatuksiaan tai idealogiaansa.


      • J-76 kirjoitti:

        Auts, se käy niin huomaamatta joku väärin tehty liike ja kuormitus. Eihän se aina heti oireile ja siksi ei välttämättä heti yhdistäkkään johonkin tilanteeseen.

        Juu, on aika varattu yksityiselle puolelle. Mulle rupes riittämään julkisen lääkärien kanssa pikapuhumiset ja terve ja samantien heippa tapaamiset. Mutta toki oli hienoa kuulla ettei Mäsää tms. löytynyt, muutama muutos näkyi aivokuoren alla muttei nähtävästi vaadi mitään.

        Chiarista kysyin onko se poissuljettu ja lekuri kiirehti selvästi yllättyneenä, että kysyin sanomaan ettei sitä mulla voi olla, koska se puhkeaa jo lapsena tai nuorena.

        Mutta paljasti itsensä ettei koko asia ollut käynyt pienessä mielessäkään, sillä Chiari tyyppi 1 pääosin juuri puhkeaa vasta aikuisena, jopa keski-ikäisenä. Kas kun nuorenakin olen kärsinyt mm. ponnistuspäänsärystä ja helvetillisistä sellaisista, kuten myös kasvokivuista.

        Siinä pitäisi myös älytä tehdä mittauksia pikkuaivoista selkäytimeen, jotta mitään hajuakaan Chiarista saisi. Ja ihan takuulla se ei ole juolahtanut edes mieleen.

        Mutta vi ses. :)

        En ole edes kuullut koko Chiarista, ilmeisesti melkoisen harvinainen?

        Mun mielestä sun ikäisellä ei pitäisi olla vielä aivokuorimuutoksia. Mutta olisko ne jatkuvat päänsäryt sitten vahingoittaneet aivokuorta? En tiedä, en ole asiantuntija millääm lailla- neurologia kyllä kuulostaa kiehtovalle.

        Joo, toi terve ja heippa julkisilla ärsyttää kyllä. Jos se lääkäri nyt keskittyisi siihen asiaasi (edes mielenkiinnosta, jos ei ammatillisesti), niin etsisi vielä tietoa tuosta ja muiden kokemuksia. Joskus on näinkin käynyt ja lääkäri pyytänyt vielä uusia kokeita tms. Mulle tulee useampikin tapaus mieleen.

        Potkiudutaan etiäpäin :)


      • Anonyymi
        elisakettu kirjoitti:

        Teeppä ihan aloitus siitä, miten sitä maailmaa katsotaan oikein silmin ja miten siihen maailmaan vaikutetaan.

        Sen sijaan, että kritisoit ihmisiä ja keksit heille toimintatapoja, joita et todellakaan tunne, heidän käyttäytymistään, ajatuksiaan tai idealogiaansa.

        Minä tunnen ainakin jonkun verran ihmiset ja heidän toimintatapansa. Ongelma on aina se, että ihmiset eivät itse tunne. Luulevat vaan tuntevansa.

        Mutta ei se ole minulta mitenkään pois. Siinäpä jatkatte niin kuin ennenkin. Minun elämäni ei siitä muutu suuntaan tai toiseen. Eikä sen tarvikaan. Olen kohtalaisen tyytyväinen elämääni.

        Ei taida kyllä muuttua teidänkään elämänne. Ja samapa se mulle. Kuhan olette itse onnellisia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo on hyvä huomio: Tietoisesti syrjään vetäytyneet.
        Se on ihmisen oikeus. Jollei oikeesti halua juosta tässä yhteiskunnan oravanpyörässä. Saa vetäytyä.
        Niinhän tekevät munkit ja nunnatkin, omista syistään.

        Tietyllä tavallaanhan me suomalaiset teemme vetäytymistä kaupungista mökkielämään. Se rauhoittaa oravanpyörässä juoksua. Luonto.Metsä. Järven ranta ja hiljaisuus. Karuselli pysähtyy ja jää taakse.

        Onhan nyt korona aikana kiva käydä nauramassa joillekin hyville kirjoituksille.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko uneenpääsy ongelmat mielenterveys ongelmia

        Eivät ole kaikki. Fyysisiä vaivojakin on.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Naisilla äkkiä myöskin kikkelin puutetta niin silloin ei uni tule

        Taitaa olla asiantuntijan kommentti.


      • elisakettu kirjoitti:

        En ole edes kuullut koko Chiarista, ilmeisesti melkoisen harvinainen?

        Mun mielestä sun ikäisellä ei pitäisi olla vielä aivokuorimuutoksia. Mutta olisko ne jatkuvat päänsäryt sitten vahingoittaneet aivokuorta? En tiedä, en ole asiantuntija millääm lailla- neurologia kyllä kuulostaa kiehtovalle.

        Joo, toi terve ja heippa julkisilla ärsyttää kyllä. Jos se lääkäri nyt keskittyisi siihen asiaasi (edes mielenkiinnosta, jos ei ammatillisesti), niin etsisi vielä tietoa tuosta ja muiden kokemuksia. Joskus on näinkin käynyt ja lääkäri pyytänyt vielä uusia kokeita tms. Mulle tulee useampikin tapaus mieleen.

        Potkiudutaan etiäpäin :)

        Onhan se harvinainen, joillain jopa oireeton. Huonosti tunnettu jopa neurologien keskuudessa. Pääkaupunkiin tehtävä reissua, jos kiinnostaa löytää joku asiasta tietävä ja osaava.

        Kaikki oireet sopii nääs siihenkin, myös kronisuus eli vuosikaudet yli 30 vuotta kipuja.
        Lapsuus kouluiästä alkaen ja aikuisuus tähän päivään.

        Tutkitaan muttei saada kipuja loppumaan lääkkeillä eikä lukuisilla fysioterapia käynneillä.

        Luin lausunnosta kirkassignaalimuutoksesta, lekuri ei siitä sanonut sanaakaan. Molemmin puolin aivokuoren alla epäspesifejä muutoksia. Niin, eikö vanhana sitten ole ihan normaaliakin? :)

        Eiköhän rahalla saa lisää tietoa, pitää yrittää löytää syy, että saa itsensä kuntoon. Ei näin voi jatkua, ilman jalkoja ei pitkälle pötkitä.

        Jep. :)


      • Anonyymi
        Wwuwuw kirjoitti:

        Pallinpuolikkaat.. höhö.

        Hahhahhah.


      • J-76 kirjoitti:

        Onhan se harvinainen, joillain jopa oireeton. Huonosti tunnettu jopa neurologien keskuudessa. Pääkaupunkiin tehtävä reissua, jos kiinnostaa löytää joku asiasta tietävä ja osaava.

        Kaikki oireet sopii nääs siihenkin, myös kronisuus eli vuosikaudet yli 30 vuotta kipuja.
        Lapsuus kouluiästä alkaen ja aikuisuus tähän päivään.

        Tutkitaan muttei saada kipuja loppumaan lääkkeillä eikä lukuisilla fysioterapia käynneillä.

        Luin lausunnosta kirkassignaalimuutoksesta, lekuri ei siitä sanonut sanaakaan. Molemmin puolin aivokuoren alla epäspesifejä muutoksia. Niin, eikö vanhana sitten ole ihan normaaliakin? :)

        Eiköhän rahalla saa lisää tietoa, pitää yrittää löytää syy, että saa itsensä kuntoon. Ei näin voi jatkua, ilman jalkoja ei pitkälle pötkitä.

        Jep. :)

        Mutta kun et ole vanha. Odottaisin että noita muutoksia tulee vasta rappeutumisen seurauksena. 70 jne. Etkä sä mikään juoppokaan ole ollut, tietääkseni :-D

        Mieti vielä sitä uusiontakäyntiä vaikka sitten Hgissä. Mutta se fysiatri, eka. Olet ainakin oman osuutesi tehnyt, se on selvä.

        Musta on kamalaa, että olet kipuillut lapsesta saakka. Ja eikun pahenee. Syy sille on olemassa. Kyllä se löytyy. Toivottavasti apu kipuunkin.

        *hali*


      • elisakettu kirjoitti:

        Mutta kun et ole vanha. Odottaisin että noita muutoksia tulee vasta rappeutumisen seurauksena. 70 jne. Etkä sä mikään juoppokaan ole ollut, tietääkseni :-D

        Mieti vielä sitä uusiontakäyntiä vaikka sitten Hgissä. Mutta se fysiatri, eka. Olet ainakin oman osuutesi tehnyt, se on selvä.

        Musta on kamalaa, että olet kipuillut lapsesta saakka. Ja eikun pahenee. Syy sille on olemassa. Kyllä se löytyy. Toivottavasti apu kipuunkin.

        *hali*

        Enkö? ;)

        Ehkei -76 syntynyt vielä vanha ole siinä määrin mitä vanhalla edellytetään tässä asiayhteydessä. Nojoo, en tosiaan ole juopotellut, pikemminkin välttelen kun ei sovi mulle. Tulee huono olo (migreeni, oksetus) ja typerämmäksikin vielä(jos mahdollista). :D

        En ole määrällisesti edes korillista kaljaa vielä ehtinyt tähän ikään mennessä vetää ja muita alkoja en tykkää juoda. Ouzo menisi, mutta ei maksa vaivaa.

        Jep, se fysiatri eka. Sillekin ihan varmasti tästä kropasta "korjattavaa" löytyy. Sitten Helsinkiin.

        *mojova hali*


    • Anonyymi

      Kuis?

    • Anonyymi

      Kai täällä moni kuluttaa aikaansa kun ei mitään tekemistä

    • Anonyymi

      En ihmettelisi,jos kuulisin sinun loputkin
      aivopierusi.Tuskimpa ne mitään normaalia
      hyväksyy,edes kirjoittelua muutakuin itte.

    • Anonyymi

      Aika erikoista,että ihmiset jotka ajavat
      täälläkin palstalla tuhatta ja sataa,kaikkea
      haavistolaisuutta,mutta silti ovat arvostelemassa kirjoituksia.Neuvoisin ahdasmielisiä poistumaan,koska narsistin
      ajatukset ei ole hyvää rakentavia.

    • Anonyymi

      Kyllä minä ymmärrän jos perheessä on kaljamoottori,joka sanoo mikä on hyvä
      ,kyllä se katkeroittaa ,selvähän se.

    • Anonyymi

      Hyvin monet vaikuttaa olevan yksinäisiä ja palsta saattaa olla ainoa kontakti muihin ihmisiin. Vaikka ei missään tapauksessa oikeaa ihmiskontaktia korvaa.
      Jotkut taas ovat katkeroituneita ja purkavat sitä palstalla haukkumalla ja solvaamalla varsinkin naisia. Nämä tyypit ovat myös hyvin yksinäisiä mutta eivät ehkä ymmärrä että heidän suntautumisensa toisiin ei missään nimessä auta ainakaan saamaan kontaktia.
      Tällainen palsta on siis monelle varmasti ainoa henkireikä muuhun maailmaan mikä on kyllä surullista. Tänne on muodostunut omanlaisensa porukka jotka tuntuvat saavan ja antavan vertaistukea toinen toisilleen, ja sitten on niitä jotka hyökkäävät ja käyttäytyvät todella ala-arvoisesti.
      Se mikä harmittaa on se, että jos jonkun kanssa saisi hyvän keskustelun alun, tulee heti kymmenen härikköä jotka pilaavat kaiken. Koska asun ulkomailla olisi mukava löytää keskustelupalsta myös suomen kielellä jossa voisi jutella asioista maan ja taivaan väliltä ilman solvauksia ja haukkumista. Jos joku tietää asialloisen keskustelufoorumin niin kiva jos laitat linkin.

    • Anonyymi

      Ehkä jokapäiväistä lääkärissä käyntiä, joista jokaisesta joutuu ulosottoon.

    • Anonyymi

      Sellaisilta voi kysyä: että mitä olet tehnyt elämäsi kanssa kun ei enää ikinä tqrvitse työskennellä pitää vain hupia palstoilla nykyään jo aika nuorenakin, miten onnistuit tekemään itsestäsi miljonäärin noin aikaisin?

    • Anonyymi

      Kuis?

    • Anonyymi

      Sielu ei tahdo miljönääriksi.

    • Se että on tarvetta keskustella. Toisilla enemmän toisilla vähemmän.
      Itse tutkin virkkausta koska suunnittelen virkata kehittävää.

    • Enpä mieti isommin sitä, miksi on palstalla, korkeintaan mietin sitä mitä kirjoittaa...

    • Jokaisen oma asia mitä tekee tai jättää tekemättä. Palstalla voi vaihtaa mielipiteitä erilaisten ihmisten kanssa. Se että olemme kaikki samalla viivalla omien mielipiteidemme kanssa on rikkaus. Ei katsota kieroon kun ei tunneta toisiamme oikeasti. Se on palstan paras puoli.

      Mutta jotkut jo kauemmin yhdessä palstailleet ovat kuppikuntaisia ja joiltakin palstalaisilta puuttuu suvaitsemattomuus, mutta sekin seikka on rikkaus. Ei kaikkien tarvitse olla samaa mieltä ja pitää toisistaan...
      Erilaisuus on rikkautta ja kaikki merkitsee..

    • Jokaisella on omat syynsä olla palstalla, enkä ketään siitä moiti.

      Kuten eräs kirjoitti palstan olevan ainoa sosiaalinen kontakti, mitä jollakulla saattaa olla. Kerron lyhyesti, vaikka tykkäänkin kirjoittaa pitkästi ja laveasti, miksi itse olen palstalla.

      Moni tietääkin syyn tämän hetkiseen, jo pitkään kestäneestä "vankeudestani", mutta uudemman kerran kerron. Eli selässä on jatkuvat yhtäjaksoiset sietämättömät hermokivut, joiden takia en juurikaan pysty pakollisia menoja mukaan lukematta käymään missään tai edes lähtemään ilman että se kostautuu seuraavana päivänä. Tässä tausta.

      Koska ainoa keino jaksaa päivästä toiseen on uni, joudun pitämään hyvin säännöllinen päivärytmiä, joka tarkoittaa sitä että herään viimeistään yhdeksältä ja menen nukkumaan viimeistään illalla yhdeltätoista. Oli arki tai pyhä.

      Näin ollen päivään jää monen monta tuntia, jotka on pakko kuluttaa jotenkin, ja saada itselle tekemistä. Aiemmin kävin säännöllisesti päivätoiminnassa, mutta jouduin senkin lopettamaan kun en siellä kyennyt käymään.

      Myös kodin ulkopuoliset harrastukset ja liikuntasuoritukset ovat tällä hetkellä, eivät täysin mahdottomia, mutta voimia vieviä sekä ne kostautumassa seuraavana päivänä entistä kireämpää olotilana.

      Viihdyn yksin kotona, mutta jokaisen pää meinaa hajota liikaan yksinäisyyteen aina joskus. Ystävilläni, jotka asuvat eri puolilla Suomea tai maailmaa, on erilaiset elämäntilanteet, joten heidänkään tapaaminen ei ole aina mahdollista.

      Inhoan puhelimessa puhumista, enkä tykkää sillä tavoin pitää yhteyttä. Aiemmin sain erilaisissa toiminnoissa tarvitsemani sosiaalisen annoksen, mutta nyt ei sitä kautta ole sitä mahdollista saada.

      Kaipaan kuitenkin keskustelua toisten ihmisten kanssa, vaikka en olekaan mikään jatkuvasti äänessä -tyyppi. Olen aina mieluummin kirjoittanut kuin puhunut, koska tällöin pystyy vähän kontrolloimaan mitä sanoo ja miten sanoo.

      Joten palstailu on yksi ajan kuluttamisen ja samalla sosiaalisen puolen antava, jolloin voin vaihtaa ajatuksia toisten ihmisten kanssa omalta kotisohvalta, kuin muilta jutuilta ehdin.

      • Anonyymi

        Auttaisiko se unohtamaan kivut ja säryt jos kutsut tinderistä miehiä luoksesi kylään ja nauti elämästä niin ehkä tinderimiehet on lääke oiva


      • Anonyymi kirjoitti:

        Auttaisiko se unohtamaan kivut ja säryt jos kutsut tinderistä miehiä luoksesi kylään ja nauti elämästä niin ehkä tinderimiehet on lääke oiva

        Ei todellakaan auta. Kun sun tekee mieli huutaa kurkku suorana tuskasta koko päivän, tai rukoilla tajunnan menetystä.

        Annan esimerkin millä saat tietoosi kivun voimakkuuden. Eli lyö vasaralla täysillä sormeen, ja kuvittele että se karsea tuska minkä hetken aikaa koet, kestää about 15 tuntia päivässä päivästä toiseen muuttumattomana, ja ilman mitään kivunlievitystä.

        Kysynkin tekisikö sun mieli panna tuntemattomia ihmisiä päivät pitkät sellaisissa kivuissa, vai kuinka pian sulla pää hajois? Päivässä, kahdessa? Vai kestäisitkö jopa kolme päivää?

        Mun pää on kestänyt tähän mennessä yhtäjaksoisesti 230 päivää. Sitä ennen 13 vuotta. Joten älä yritä olla vitsikäs asiassa jossa ei ole nauramista.


      • Anonyymi
        Ihan_sivusta kirjoitti:

        Ei todellakaan auta. Kun sun tekee mieli huutaa kurkku suorana tuskasta koko päivän, tai rukoilla tajunnan menetystä.

        Annan esimerkin millä saat tietoosi kivun voimakkuuden. Eli lyö vasaralla täysillä sormeen, ja kuvittele että se karsea tuska minkä hetken aikaa koet, kestää about 15 tuntia päivässä päivästä toiseen muuttumattomana, ja ilman mitään kivunlievitystä.

        Kysynkin tekisikö sun mieli panna tuntemattomia ihmisiä päivät pitkät sellaisissa kivuissa, vai kuinka pian sulla pää hajois? Päivässä, kahdessa? Vai kestäisitkö jopa kolme päivää?

        Mun pää on kestänyt tähän mennessä yhtäjaksoisesti 230 päivää. Sitä ennen 13 vuotta. Joten älä yritä olla vitsikäs asiassa jossa ei ole nauramista.

        En ole nauranut tai pilkannut niin ikävää joutua elämään kivun kanssa mutta ajattelin jos unohtuis vähäksi aikaa kivut tai auttaisi kipuihin kun saisit orgasmeja ja kikkeliä eli muuta ajateltavaa kun miehiä tulis kylään niin saisit muuta ajateltavaa


      • Anonyymi kirjoitti:

        En ole nauranut tai pilkannut niin ikävää joutua elämään kivun kanssa mutta ajattelin jos unohtuis vähäksi aikaa kivut tai auttaisi kipuihin kun saisit orgasmeja ja kikkeliä eli muuta ajateltavaa kun miehiä tulis kylään niin saisit muuta ajateltavaa

        Kivut saa hyvin mielestä, kun lahtaa COD:ssa pahiksia.

        Sinänsä muuten ok ajatus, mutta kun se hermokipu on selän ja lantion alueella, jää aika moni aktiviteetti väliin. Nimittäin tässä kunnossa naimisesta on entuudestaan kokemusta.


      • Anonyymi

        "herään viimeistään yhdeksältä ja menen nukkumaan viimeistään illalla yhdeltätoista. Oli arki tai pyhä."

        Säännöllinen päivärytmi on kaiken a ja o ilman sairauttakin. Itse menen myös nukkumaan klo 23 viimeistään niin loma- kuin työpäivinä. Herään klo 6-7 työpäivinä ja lomapäivinä klo 9. Ihmiset nukkuvat usein liian vähän.


      • Anonyymi
        Ihan_sivusta kirjoitti:

        Ei todellakaan auta. Kun sun tekee mieli huutaa kurkku suorana tuskasta koko päivän, tai rukoilla tajunnan menetystä.

        Annan esimerkin millä saat tietoosi kivun voimakkuuden. Eli lyö vasaralla täysillä sormeen, ja kuvittele että se karsea tuska minkä hetken aikaa koet, kestää about 15 tuntia päivässä päivästä toiseen muuttumattomana, ja ilman mitään kivunlievitystä.

        Kysynkin tekisikö sun mieli panna tuntemattomia ihmisiä päivät pitkät sellaisissa kivuissa, vai kuinka pian sulla pää hajois? Päivässä, kahdessa? Vai kestäisitkö jopa kolme päivää?

        Mun pää on kestänyt tähän mennessä yhtäjaksoisesti 230 päivää. Sitä ennen 13 vuotta. Joten älä yritä olla vitsikäs asiassa jossa ei ole nauramista.

        Edellinen ehdotus taisi olla vain sitä kuuluisaa naisvihaa. Ei oteta sanomaasi vakavasti. Tuskinpa ehdottelisi tuskaisia kipuja kärsivälle miehelle seksiä ja orgasmeja avuksi.


      • Anonyymi
        Ihan_sivusta kirjoitti:

        Kivut saa hyvin mielestä, kun lahtaa COD:ssa pahiksia.

        Sinänsä muuten ok ajatus, mutta kun se hermokipu on selän ja lantion alueella, jää aika moni aktiviteetti väliin. Nimittäin tässä kunnossa naimisesta on entuudestaan kokemusta.

        No onko cod joku peli ja orgasmit ehkä auttaaa ja piristyt kun saisit keittää kahveja tinderimiehille ja miesten kanssa yhdessä suihkuun niin pian huomaat en ole huomannutkaan kipuja


      • Anonyymi kirjoitti:

        "herään viimeistään yhdeksältä ja menen nukkumaan viimeistään illalla yhdeltätoista. Oli arki tai pyhä."

        Säännöllinen päivärytmi on kaiken a ja o ilman sairauttakin. Itse menen myös nukkumaan klo 23 viimeistään niin loma- kuin työpäivinä. Herään klo 6-7 työpäivinä ja lomapäivinä klo 9. Ihmiset nukkuvat usein liian vähän.

        Joo, toi on hyvin tuttu ongelma, kun jatkuvasti pitää suorittaa ja mennä, eikä levätä tarpeeksi.

        Sillä oonkin panostanu nukkumiseen, vaikkei sekään mitään piristävää oo. Mulle on nukkumisessa ehkä tärkeintä se, että saan päivittäin nukkua niin pitkään kuin nukuttaa, ettei jatkuvasti tulisi herätyskellon keskeyttämiä unia. Tottakai tarvittaessa herään aikasemmin, mutta ettei se olis jokapäiväistä.

        Sillä pyrin sopimaan tapaamisia pääosin iltapäiväksi jos on mahdollista valita aikaa.

        Harmittaa vaan se, että jouduin päivätoiminnan lopettamaan, missä kävin kerran viikossa lähes viiden vuoden ajan. Tapasi toisia ihmisiä, ja mikä tärkeintä lähti kotoa pois ihmisten ilmoille.

        Mulla kun on 40 kilsaa kantakaupunkiin, jossa se toiminta tapahtu, olis ollu hankalaa tässä kunnossa siellä säännöllisesti käydä. Sovittiin kuitenkin että voin palata sitten kun vointi on parempi.

        Ja sen sosiaalisen aukon, mikä siitä jäi, paikkaan palstalla. Ja kun on kaupunkiin menoa, kuten ens perjantaina, jään lääkärin jälkeen kaupungille palloilemaan ja päätä tuulettamaan, vaikka tiedän sen kostautuvan lauantaina.


      • Anonyymi kirjoitti:

        No onko cod joku peli ja orgasmit ehkä auttaaa ja piristyt kun saisit keittää kahveja tinderimiehille ja miesten kanssa yhdessä suihkuun niin pian huomaat en ole huomannutkaan kipuja

        Cod =call of duty konsolipeli.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Edellinen ehdotus taisi olla vain sitä kuuluisaa naisvihaa. Ei oteta sanomaasi vakavasti. Tuskinpa ehdottelisi tuskaisia kipuja kärsivälle miehelle seksiä ja orgasmeja avuksi.

        Näinhän se on. Eikä nää mun jutut oo millään valitus- tai säälimielessä kirjoitettu. Lähinnä sillä, että omien vaikeuksien kanssa painiskelevat näkisivät että kyllä pahoistakin asioista voi selvitä ja päästä sinuiksi ongelman kanssa.

        Aikaa tulin kuluttamaan ja saamaan tätä kautta vaihtelua ja vuorovaikutusta päivän harmauteen, kun ei voi oikein minnekään mennä.

        Mut nyt painunut petiin lukemaan ennen kuin simahdan.


      • Anonyymi
        Ihan_sivusta kirjoitti:

        Joo, toi on hyvin tuttu ongelma, kun jatkuvasti pitää suorittaa ja mennä, eikä levätä tarpeeksi.

        Sillä oonkin panostanu nukkumiseen, vaikkei sekään mitään piristävää oo. Mulle on nukkumisessa ehkä tärkeintä se, että saan päivittäin nukkua niin pitkään kuin nukuttaa, ettei jatkuvasti tulisi herätyskellon keskeyttämiä unia. Tottakai tarvittaessa herään aikasemmin, mutta ettei se olis jokapäiväistä.

        Sillä pyrin sopimaan tapaamisia pääosin iltapäiväksi jos on mahdollista valita aikaa.

        Harmittaa vaan se, että jouduin päivätoiminnan lopettamaan, missä kävin kerran viikossa lähes viiden vuoden ajan. Tapasi toisia ihmisiä, ja mikä tärkeintä lähti kotoa pois ihmisten ilmoille.

        Mulla kun on 40 kilsaa kantakaupunkiin, jossa se toiminta tapahtu, olis ollu hankalaa tässä kunnossa siellä säännöllisesti käydä. Sovittiin kuitenkin että voin palata sitten kun vointi on parempi.

        Ja sen sosiaalisen aukon, mikä siitä jäi, paikkaan palstalla. Ja kun on kaupunkiin menoa, kuten ens perjantaina, jään lääkärin jälkeen kaupungille palloilemaan ja päätä tuulettamaan, vaikka tiedän sen kostautuvan lauantaina.

        Onko kivuillesi löytynyt lääkärissä minkäänlaista selitystä? Millaista elämäsi oli ennen selkäkipuja?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Onko kivuillesi löytynyt lääkärissä minkäänlaista selitystä? Millaista elämäsi oli ennen selkäkipuja?

        Siis mulla on selkeä syy mistä hermokivut johtuu. Hyppäsin 16 vuotta sitten parvekkeelta, ja mursin selkäni ja lantion pahasti.

        Vaikka murtumat ovat jo vuosia sitten parantuneen, on selän hermokivut niiden jälkiseuruksia, ja alkoivat jo 2007. Mulla on esimerkiksi työkyky merkittävästi ja pysyvästi alentunut, eikä mua ole mahdollista enää kuntouttaa työelämään. Tästä huolimatta joudun olemaan työttömänä työnhakijana.

        Ja nimenomaan tää hermokipu on se pahin invalidisoiva tekijä, mikä sen työkyvyttömyyden aiheuttaa. Lisäksi olen sairastanut sepsiksen, keuhkokuumeen, aivoinfarktin, myyräkuumeen, sekä mut on leikattu tähän elämäni aikana 33 kertaa.

        Mistä miehet iloitsee -ketjusta löytyy mun ja Disse keskustelua, missä kerron omasta menneisyydestä ja siitä mitä olen käynyt läpi, mikäli sua kiinnostaa tarkemmin tietää mun taustaa. Myös mitä ei eniten kaipaat -ketjussa kerron tarkemmin mistä kaikesta olen elämäni aikana selvinnyt.

        Eikä noissa oo ees kaikki mitä elämäni aikana olen käynyt läpi, mutta juuri ne asiat mistä olen selvinnyt elämäni aikana, on muokannut musta sellaisen ihmisen, joka ei anna täysin periksi terveytensä suhteen, ja kuka on tällä hetkellä.


      • Anonyymi
        Ihan_sivusta kirjoitti:

        Siis mulla on selkeä syy mistä hermokivut johtuu. Hyppäsin 16 vuotta sitten parvekkeelta, ja mursin selkäni ja lantion pahasti.

        Vaikka murtumat ovat jo vuosia sitten parantuneen, on selän hermokivut niiden jälkiseuruksia, ja alkoivat jo 2007. Mulla on esimerkiksi työkyky merkittävästi ja pysyvästi alentunut, eikä mua ole mahdollista enää kuntouttaa työelämään. Tästä huolimatta joudun olemaan työttömänä työnhakijana.

        Ja nimenomaan tää hermokipu on se pahin invalidisoiva tekijä, mikä sen työkyvyttömyyden aiheuttaa. Lisäksi olen sairastanut sepsiksen, keuhkokuumeen, aivoinfarktin, myyräkuumeen, sekä mut on leikattu tähän elämäni aikana 33 kertaa.

        Mistä miehet iloitsee -ketjusta löytyy mun ja Disse keskustelua, missä kerron omasta menneisyydestä ja siitä mitä olen käynyt läpi, mikäli sua kiinnostaa tarkemmin tietää mun taustaa. Myös mitä ei eniten kaipaat -ketjussa kerron tarkemmin mistä kaikesta olen elämäni aikana selvinnyt.

        Eikä noissa oo ees kaikki mitä elämäni aikana olen käynyt läpi, mutta juuri ne asiat mistä olen selvinnyt elämäni aikana, on muokannut musta sellaisen ihmisen, joka ei anna täysin periksi terveytensä suhteen, ja kuka on tällä hetkellä.

        Sinulla kävi hyvin, sittenkin. Tuttavani parikymppinen lapsi kuoli juuri. Hänkin hyppäsi parvekkeelta. Huumeissa. Silloin kai kuvittelee osaavansa lentää.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Sinulla kävi hyvin, sittenkin. Tuttavani parikymppinen lapsi kuoli juuri. Hänkin hyppäsi parvekkeelta. Huumeissa. Silloin kai kuvittelee osaavansa lentää.

        Jos olisin tullut pää edellä tai kerrosta korkeammalta, olisin kuollut 27.11.2004.

        Kolmas asuinkerros, kun alimmaisena oli varastot. Koska tapahtumahetki puoli viideltä lauantaina-aamuna, mulla kävi siinäkin mielessä tuuri, että ei ollut ehtinyt kulua kovinkaan montaa minuuttia kun mut löydettiin ja soitettiin apua. Sairaala sattui olemaan kilsan parin päässä kotonani.

        Ulkona oli pakkasta, mutta lunta ei ollut kuin nimellisesti, joten sekään ei suojannut vakavalta loukkaantumiselta.

        Koska mulla oli massiiviset verenvuodon, jopa puolenkin tunnin viivästys avun saamiselle olisi ollut kohtalokas. Joten todellakin mulla oli kaiken kaikkiaan helkkarin hyvä tuuri.

        4,5 kuukautta vietin yhtäjaksoisesti sairaalassa ennen kotiutusta, ja lisäksi kävin kolmesti viikossa kuntoutuksessa fysioterapeutilla kotiin päästyä. Häntä saan kiittää kävelykyvystä.

        Voimia surun keskellä.


      • Ihan_sivusta kirjoitti:

        Jos olisin tullut pää edellä tai kerrosta korkeammalta, olisin kuollut 27.11.2004.

        Kolmas asuinkerros, kun alimmaisena oli varastot. Koska tapahtumahetki puoli viideltä lauantaina-aamuna, mulla kävi siinäkin mielessä tuuri, että ei ollut ehtinyt kulua kovinkaan montaa minuuttia kun mut löydettiin ja soitettiin apua. Sairaala sattui olemaan kilsan parin päässä kotonani.

        Ulkona oli pakkasta, mutta lunta ei ollut kuin nimellisesti, joten sekään ei suojannut vakavalta loukkaantumiselta.

        Koska mulla oli massiiviset verenvuodon, jopa puolenkin tunnin viivästys avun saamiselle olisi ollut kohtalokas. Joten todellakin mulla oli kaiken kaikkiaan helkkarin hyvä tuuri.

        4,5 kuukautta vietin yhtäjaksoisesti sairaalassa ennen kotiutusta, ja lisäksi kävin kolmesti viikossa kuntoutuksessa fysioterapeutilla kotiin päästyä. Häntä saan kiittää kävelykyvystä.

        Voimia surun keskellä.

        Rankkoja juttuja sulla.

        Olet selviytyjä. Taistelija.

        Kivuttomampaa elämää toivoisin sulle.


      • Ihan_sivusta kirjoitti:

        Jos olisin tullut pää edellä tai kerrosta korkeammalta, olisin kuollut 27.11.2004.

        Kolmas asuinkerros, kun alimmaisena oli varastot. Koska tapahtumahetki puoli viideltä lauantaina-aamuna, mulla kävi siinäkin mielessä tuuri, että ei ollut ehtinyt kulua kovinkaan montaa minuuttia kun mut löydettiin ja soitettiin apua. Sairaala sattui olemaan kilsan parin päässä kotonani.

        Ulkona oli pakkasta, mutta lunta ei ollut kuin nimellisesti, joten sekään ei suojannut vakavalta loukkaantumiselta.

        Koska mulla oli massiiviset verenvuodon, jopa puolenkin tunnin viivästys avun saamiselle olisi ollut kohtalokas. Joten todellakin mulla oli kaiken kaikkiaan helkkarin hyvä tuuri.

        4,5 kuukautta vietin yhtäjaksoisesti sairaalassa ennen kotiutusta, ja lisäksi kävin kolmesti viikossa kuntoutuksessa fysioterapeutilla kotiin päästyä. Häntä saan kiittää kävelykyvystä.

        Voimia surun keskellä.

        Miten päädyit parvekkeelta hyppäämään? Oliko itsetuhotarkoituksessa?


      • elisakettu kirjoitti:

        Rankkoja juttuja sulla.

        Olet selviytyjä. Taistelija.

        Kivuttomampaa elämää toivoisin sulle.

        Kiitos. Ei sitä silloin tajunnut että tuli tuhottua mahdollisuus parempaan tulevaisuuteen, mutta näillä mennään mitä on jäljellä. Uskoa tulevaisuuteen, ja kyky arvostaa elämää, eikä pitää sitä ja siihen liityviä asioita itsestään selvyytenä. Elämä voi muuttua täysin yhdessä hetkessä.


      • Partakaweri kirjoitti:

        Miten päädyit parvekkeelta hyppäämään? Oliko itsetuhotarkoituksessa?

        Itsetuhoisuus oli se taustavoima, joka johti ajatukseen itsensä vahingoittamiselle oman jaksamisen loputtua. Mikään yksittäinen vastoinkäyminen ei johtanut itsensä vahingoittamiseen, vaan niitä tarvittiin useampia kasaantumaan pinoksi, kunnes tuli se viimeinen pisara, joka suisti mielen jaksamisen rajan yli. Tällöin tuli ajatus itsemurhasta, koska ei nähnyt enää muuta vaihtoehtoa sairaassa mielessään.

        Näin jälkikäteen jokainen yksittäinen syy mikä oli teon taustalla, ei oikeasti ollut mikään suuri maailmanloppu, mutta koska mieli oli sairas, jopa ystävän tapaamisen peruuntuminen ystävän puolelta saattoi olla maailmanloppu.

        Käytökseni oli ollut jo vuosia itsetuhoinen, ja ensimmäisen kerran itsaria yritin neljä vuotta aiemmin. Sen jälkeen yrityksiä oli ensimmäisen ja viimeisen kohtalokkaan hypyn välillä, mutta ne eivät olleet välttämättä yhtä vaarallisia kuin ensimmäinen ja toistaiseksi viimeinen olivat.

        Ennen hyppyä olin puolta vuotta aiemmin lopettanut masennuslääkityksen omatoimisesti, koska tunsin oloni paremmaksi enkä mielestäni enää niitä tarvinnut. Tämä oli suuri virhe, joten kun kerron pelkääväni lähes paniikinomaisesti itsetuhoisuuden palaamista, ollen valmiina syömään sitä pois pitävää lääkettä vaikka loppu elämäni, on taustalla jo kerran eletty omakohtainen kokemus siitä, mitä tapahtuu itsetuhoisuuden palattua kuvioihin.

        Itsetuhoisuus on pysynyt poissa 15 vuotta, ja viime kevääseen asti söin Escitalopramia -minulle siitä lääkkeestä oli apua- maksimiannoksella koko tuon ajan uskaltamatta edes yrittää annoksen pienentämistä. Vuosi sitten sain ensimmäisen kerran magneettistimulaatiohoitoa (rTMS), jonka tavoitteena oli yrittää annostuksen pienentämistä.

        Vaikka itse hoito ei nipistelyä enempää sattunut, oli se kuitenkin siinä mielessä rankka, että sitä annettiin viisi päivää viikossa viiden viikon ajan. Ei kuulosta pahalta, eikä varsinaisesti hoito ollutkaan paha, vaan kaikki mikä kuului yhteen hoitoreissuun.

        Hoitoa annettiin lähimmässä keskussairaalassa, joka oli 40-50 kilometriän pässä kodistani. Koska en omista autoa, kuljin matkat bussilla niiden aikatalujen mukaan, ja jouduin myös vaihtamaan bussia kaupunkiin päästyä, jotta pääsin sairaalaan perille. Nykyinen kotikaupunkini, minne muutin 10 vuotta sitten, ei ole yksi suurimmista kaupungeista, ja tästä johtuen bussit kulkee ehkä tunnin tai parin välein, ja useasti jouduin odottamaan joko hoitoa tai kotiin lähtevää bussia pitkähköstikin. Tällöin yksi hoitoreissu saattoi kestää jopa 5 tuntia.

        Yllä kuvattu ei vielä kuulosta fyysisesti terveestä ihmisestä pahalta, mutta mun tilanne oli toinen. En ollut fyysisesti terve, jolloin kroppani ei kestänyt samaa rasitusta mitä terve kroppa kestää. Jouduin siis kulkemaan kuin kuka tahansa, jolla oli pitempi työmatka.
        Ainoat lepopäivät tuon viiden viikon aikana, olivat lauantait ja sunnuntait. Se ehkä antaa hyvän kuvan motivaatiostani, kun kerron ettei yksikään hoitokerta jäänyt väliin, ellei ollut kyse ennalta vapaapäiväksi sovittu hoitopäivä. Näitäkään ei ollut kuin yksi päivä.

        Hoidosta oli apua, ja keväällä lääkitystäni vaihdettiin itsetuhoisuuden edelleen pysyessä poissa. Vaikka hoitojaksot -alkuvuodesta sain yhteensä kolme viikkoa ylläpitohoitoa viikko kuussa, yhteensä kolmen kuukauden ajan- olivat todella rankkoja, jolloin ainoa "järkevä aivotoiminto" mihin aivot kykenivät oli varoa jäämästä autonalle. Muutoin saattoi silmät seisoa päässä väsymyksestä tyyliin "mitä sä oot vetäny", tai hermokivut oli pahoina päällä, jolloin jos olisi ollut joku muu kuin hoitoviikko, en olisi yhtenäkään päivänä lähtenyt ulko-ovesta mihinkään. Yhtäkään ylläpitohoitopäivää ei jäänyt väliin.

        Tuosta pystyy kuvittelemaan sen pelon määrän, mikä mulla on itsetuhoisuuden takaisin tulosta. Tulen tekemään tuon saman helmi-maaliskuussa, vaikka tiedän sen jatkuvan liikekannalla olon tulevan olemaan kirjaimellisesti täyttä tuskaa. Koska motiivi on sama kuin vuosi sitten, en luovuta ja jätä hoidoissa käymättä.


      • Ihan_sivusta kirjoitti:

        Itsetuhoisuus oli se taustavoima, joka johti ajatukseen itsensä vahingoittamiselle oman jaksamisen loputtua. Mikään yksittäinen vastoinkäyminen ei johtanut itsensä vahingoittamiseen, vaan niitä tarvittiin useampia kasaantumaan pinoksi, kunnes tuli se viimeinen pisara, joka suisti mielen jaksamisen rajan yli. Tällöin tuli ajatus itsemurhasta, koska ei nähnyt enää muuta vaihtoehtoa sairaassa mielessään.

        Näin jälkikäteen jokainen yksittäinen syy mikä oli teon taustalla, ei oikeasti ollut mikään suuri maailmanloppu, mutta koska mieli oli sairas, jopa ystävän tapaamisen peruuntuminen ystävän puolelta saattoi olla maailmanloppu.

        Käytökseni oli ollut jo vuosia itsetuhoinen, ja ensimmäisen kerran itsaria yritin neljä vuotta aiemmin. Sen jälkeen yrityksiä oli ensimmäisen ja viimeisen kohtalokkaan hypyn välillä, mutta ne eivät olleet välttämättä yhtä vaarallisia kuin ensimmäinen ja toistaiseksi viimeinen olivat.

        Ennen hyppyä olin puolta vuotta aiemmin lopettanut masennuslääkityksen omatoimisesti, koska tunsin oloni paremmaksi enkä mielestäni enää niitä tarvinnut. Tämä oli suuri virhe, joten kun kerron pelkääväni lähes paniikinomaisesti itsetuhoisuuden palaamista, ollen valmiina syömään sitä pois pitävää lääkettä vaikka loppu elämäni, on taustalla jo kerran eletty omakohtainen kokemus siitä, mitä tapahtuu itsetuhoisuuden palattua kuvioihin.

        Itsetuhoisuus on pysynyt poissa 15 vuotta, ja viime kevääseen asti söin Escitalopramia -minulle siitä lääkkeestä oli apua- maksimiannoksella koko tuon ajan uskaltamatta edes yrittää annoksen pienentämistä. Vuosi sitten sain ensimmäisen kerran magneettistimulaatiohoitoa (rTMS), jonka tavoitteena oli yrittää annostuksen pienentämistä.

        Vaikka itse hoito ei nipistelyä enempää sattunut, oli se kuitenkin siinä mielessä rankka, että sitä annettiin viisi päivää viikossa viiden viikon ajan. Ei kuulosta pahalta, eikä varsinaisesti hoito ollutkaan paha, vaan kaikki mikä kuului yhteen hoitoreissuun.

        Hoitoa annettiin lähimmässä keskussairaalassa, joka oli 40-50 kilometriän pässä kodistani. Koska en omista autoa, kuljin matkat bussilla niiden aikatalujen mukaan, ja jouduin myös vaihtamaan bussia kaupunkiin päästyä, jotta pääsin sairaalaan perille. Nykyinen kotikaupunkini, minne muutin 10 vuotta sitten, ei ole yksi suurimmista kaupungeista, ja tästä johtuen bussit kulkee ehkä tunnin tai parin välein, ja useasti jouduin odottamaan joko hoitoa tai kotiin lähtevää bussia pitkähköstikin. Tällöin yksi hoitoreissu saattoi kestää jopa 5 tuntia.

        Yllä kuvattu ei vielä kuulosta fyysisesti terveestä ihmisestä pahalta, mutta mun tilanne oli toinen. En ollut fyysisesti terve, jolloin kroppani ei kestänyt samaa rasitusta mitä terve kroppa kestää. Jouduin siis kulkemaan kuin kuka tahansa, jolla oli pitempi työmatka.
        Ainoat lepopäivät tuon viiden viikon aikana, olivat lauantait ja sunnuntait. Se ehkä antaa hyvän kuvan motivaatiostani, kun kerron ettei yksikään hoitokerta jäänyt väliin, ellei ollut kyse ennalta vapaapäiväksi sovittu hoitopäivä. Näitäkään ei ollut kuin yksi päivä.

        Hoidosta oli apua, ja keväällä lääkitystäni vaihdettiin itsetuhoisuuden edelleen pysyessä poissa. Vaikka hoitojaksot -alkuvuodesta sain yhteensä kolme viikkoa ylläpitohoitoa viikko kuussa, yhteensä kolmen kuukauden ajan- olivat todella rankkoja, jolloin ainoa "järkevä aivotoiminto" mihin aivot kykenivät oli varoa jäämästä autonalle. Muutoin saattoi silmät seisoa päässä väsymyksestä tyyliin "mitä sä oot vetäny", tai hermokivut oli pahoina päällä, jolloin jos olisi ollut joku muu kuin hoitoviikko, en olisi yhtenäkään päivänä lähtenyt ulko-ovesta mihinkään. Yhtäkään ylläpitohoitopäivää ei jäänyt väliin.

        Tuosta pystyy kuvittelemaan sen pelon määrän, mikä mulla on itsetuhoisuuden takaisin tulosta. Tulen tekemään tuon saman helmi-maaliskuussa, vaikka tiedän sen jatkuvan liikekannalla olon tulevan olemaan kirjaimellisesti täyttä tuskaa. Koska motiivi on sama kuin vuosi sitten, en luovuta ja jätä hoidoissa käymättä.

        Kiitos kun jaoit tarinasi. Itellä elämässä ollut lähes 20 vuoden itsetuhoinen jakso ja olen viimein saanut elämäni kuntoon. Ihana lukea selviytymistarinoita.


      • Partakaweri kirjoitti:

        Kiitos kun jaoit tarinasi. Itellä elämässä ollut lähes 20 vuoden itsetuhoinen jakso ja olen viimein saanut elämäni kuntoon. Ihana lukea selviytymistarinoita.

        Hieno kuulla että olet saanut elämäsi kuntoon, nimittäin se ei ole helppoa itsetuhoisuuden ollessa mukana kuvioissa, joten olet itsekin selviytyjä.

        Jos törmäät tai kuka tahansa törmää samaan tarinaan mitä olen täällä kertonut, kerrottuna nimellä ja kasvoilla, se olen minä. Ainakin facessa siitä silloin tällöin kerroin. Tein sen jälkeen kun olin saanut käytyä mielessäni tapahtuneen läpi, ja hyväksyttyäni sen mitä olin tehnyt, sellaisen päätöksen etten salaa miten vammani ovat syntyneet, vaan kerron rehellisesti niistä.

        Tosin kaikkia niitä kasaantuneita asioita en kerro julkisesti, koska osa niistä liittyi toisiin ihmisiin jotka eivät liity nykyiseen elämääni mitenkään, ja haluan antaa heille sen yksityisyyden joka heille kuuluu. He tunnistavat kyllä osan tarinasta, jos enää minua muistavat.

        En mä noilla halua mässäillä, mutta kun tiedän omasta kokemuksesta että mitä tapahtuu jos apua ei saa, vaikka sitä hakee, tai saa liian myöhään kuten itellä kävi, haluan kertoa tarinaan toisille vaikeiden ongelmien kanssa kamppaileville, että vaikeistakin asioista voi selvitä.

        Mulla kävi niin että menin hakemaan apua, ja sain opiskelija terveydenhuollon lääkärille ajan. Lääkäri kertoi vastaanotolla haluavansa tavata potilaan ensin kolme kertaa ennenä mt-lähetteen kirjoittamista.

        Seuraava aikoo sovittiin seuraavalle viikolle, ja lähtiessä lääkäri vielä kysyi selviänkö seuraavan viikon tapaamiseen. Vastasin selviäväni koska sillä hetkellä tunsin selviäväni. Kun seuraava aika koitti, olin maannut jo useamman päivän teholla pahasti vammautuneena.

        Sitä en tiedä mitä olisi käynyt, tai missä olisin tällä hetkellä, jos apua olisin tarpeeksi ajoissa saanut, enkä olisi hypännyt.

        Sen opin ettei ahdistavia asioita pidä jättää selvittämättä, vaan rohkeasti hakea apua ja mikä tärkeintä, puhua ne ulos mielestä pyörimästä ja kasaantumasta. Sairaalasta päästyäni opettelin puhumaan niistä vaikeimmista tunteista, joita en osannut aiemmin puhumalla purkaa.

        Ymmärrät hyvin miksi itsetuhoisuuden palaamisen pelko on niin valtava, että rääkkään itseäni fyysisen jaksamisen äärirajoille mieluummin, kuin otan riskin itsetuhoisuuden palaamisesta.

        Jos se palaa, ja kun tulee ensimmäinen vastoinkäyminen, oli se sitten kuinka mitätön tai suuri tahansa, en pystyisi lupaamaan etten tekisi itselleni jotain. Nyt sen pystyn lupaamaan ja myös pitämään lupaukseni. Ainakin niin kauan kuin saan nukuttua öisin edes vähän. Jos uni kuolee kipujen ollessa päällä, pää ei kestä.

        Jaksamisen raja on tullut useasti lähelle viimeisen vuoden aikana, mutta joka kerta olen hyvissä ajoin ennen rajan ylittymistä puhunut asiasta ja pyytänyt sekä saanut apua.


    • Anonyymi

      Enpä juuri mitään. Tietysti riippuu mitä juttuja kirjoittelee.

    • Anonyymi

      Toivottavasti kirjoittelee hyviä juttuja.

    • Anonyymi

      Työttömyys?

      • Anonyymi

        Tai sairaus?


    • Anonyymi

      Ei normaali mies tai nainen joka seurustelee ei kuluta aikaa tällä palstalla sitten yhtään. Palstalaiset on siis yksinäisiä ja syrjäytyneitä joilla ei ole harrastuksia eikä kavereita.

      • Anonyymi

        Meinaatko että ihminen joka seurustelee

        -ei ole tällä palstalla
        - ei muillakaan Suomi24 palstoilla
        - ei pelaa tietokonepelejä, ei lue kirjoja/lehtiä
        - ei tapaa koskaan ystäviään
        - ei harrasta jne

        ????

        Noh. Meinaat mitä meinaat, mutta voin valottaa, että täällä kirjoittelee kaikenlaisia ihmisiä. Sinkkuja, varattuja, harrastuksia ja ystäviä omaavia, yksinäisiäkin ym ym


      • Anonyymi

        Todella rohkea avautuminen. Peukku sille.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Meinaatko että ihminen joka seurustelee

        -ei ole tällä palstalla
        - ei muillakaan Suomi24 palstoilla
        - ei pelaa tietokonepelejä, ei lue kirjoja/lehtiä
        - ei tapaa koskaan ystäviään
        - ei harrasta jne

        ????

        Noh. Meinaat mitä meinaat, mutta voin valottaa, että täällä kirjoittelee kaikenlaisia ihmisiä. Sinkkuja, varattuja, harrastuksia ja ystäviä omaavia, yksinäisiäkin ym ym

        Kyse oli palstasta. Jotkut palstalaiset on täällä koko ajan eli 10 tuntii päivässä ainakin. Tietokonepelit on eri asia. Palstalaisilla tuskin on ystäviä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyse oli palstasta. Jotkut palstalaiset on täällä koko ajan eli 10 tuntii päivässä ainakin. Tietokonepelit on eri asia. Palstalaisilla tuskin on ystäviä.

        Tietokonepelejä ainakin pelaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyse oli palstasta. Jotkut palstalaiset on täällä koko ajan eli 10 tuntii päivässä ainakin. Tietokonepelit on eri asia. Palstalaisilla tuskin on ystäviä.

        Kuka on suosikkisi 10h kyttäämisen jälkeen?


    • Mitä pitäisi ajatella? Enpä ajattele mitään, jokaisen oma asia. Kertoo syyn jos haluaa sen ilmaista. Tai jos on edes syytä.

      En myöskään vahtaa kuka kirjoittaa päivittäin. Silloinhan pitäisi itse olla vahtaamassa päivittäin eri kirjoittajia että tietäisi kuka kirjoittelee milloinkin tai millä aktiviteetilla.

    • Anonyymi

      Miksei? Voisi olla huonompaakin tekemistä.

      Itse tykkään käydä täällä lukemassa ja kommentoimassa siksi, koska normielämässä ei voi keskustella ihan kaikenlaisten ihmisten kanssa. Sellaistenkin, joiden tapaaminen livenä ei kiinnosta pätkääkään.

      • Anonyymi

        Ajattelen, että tämä keho on mulla lainassa, ja mun täytyy pitää siitä mahdollisimman hyvää huolta. Palautan sen sitten.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ajattelen, että tämä keho on mulla lainassa, ja mun täytyy pitää siitä mahdollisimman hyvää huolta. Palautan sen sitten.

        Kiva ajatus.. 👍


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ajattelen, että tämä keho on mulla lainassa, ja mun täytyy pitää siitä mahdollisimman hyvää huolta. Palautan sen sitten.

        On niitä huonompiakin ajatuksia.


    • Anonyymi

      Ostin muuten itselleni taas uusia herkkuja, nyt on jo vailimoimaa kun varaudun seuraavan jännityselokuvan tuloon on: domikekesejä paljon, on perunalastuja, on salmiakkikarkkeja, on suolapähkinöitä, on kaikkia voileipäkeksejäkin ja päällysteitä niille ja on kaikkea pitää olla käden ulottuvilla elokuvailtaa varten.

      Pizzaakin on, pitää vain kävellä 2x6 matka ja lämmittää se täytteineen, juomaakin on, vettä tulee kraanasta, alkoholiakin riittää...

    • Anonyymi

      Ajattelen, että hän on aktiivinen alallaan.

    • Anonyymi

      Miksi ajattelisin mitään? Vittu, mua ei kiinnosta loosereiden jutut!

    • Anonyymi

      Tykkäätkö jommasta kummasta katsomassa 55 kerran Titanicia yksin?

    • Anonyymi

      Tykkää kirjoitella.

    • Anonyymi

      Täällä kirjoittelevat on yksinäisiä sinkkuja. Jos ei muuta harrastusta ole niin keksikää. Moniko teistä käy vaikka salilla tai harrastaa edes jotain ulkoilua.

    Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Suomi julkaisi varautumisoppaan

      Että sellanen tappaus. Kun kriisitilanne iskee, niin on mentävä nettiin ja luettava ohjeet suomi.fi -sivuilta. Onkohan j
      Maailman menoa
      258
      2830
    2. Miehille kysymys

      Onko näin, että jos miestä kiinnostaa tarpeeksi niin hän kyllä ottaa vaikka riskin pakeista ja osoittaa sen kiinnostukse
      Tunteet
      102
      2281
    3. Kuhmo tekisi perässä

      Lomauttakaa kaupungin talolta turhat lattiankuluttajat pois, kuten naapuripitäjä
      Kuhmo
      12
      1970
    4. Onko telepatia totta

      Epäilen että minulla ja eräällä henkilöllä on vahva telepatia yhteys. Jos ajattelen jotain hän julkaisee aiheesta jotaki
      Ikävä
      84
      1413
    5. Miksi kaivattusi on

      erityinen? ❤️‍🔥
      Ikävä
      68
      1394
    6. Missä Kaisa Lepola, siellä filunki ja sekasotku

      Näin se taas nähtiin, ajolähtöjen taakse on joka kerta jääneet savuavat rauniot, oli työpaikka mikä tahansa.
      Forssa
      18
      1310
    7. TTK:sta tippunut Arja Koriseva teki erityisen teon kyynelsilmin: "Mä olen ihan järjettömän..."

      Kiitos tuhannesti Tanssii Tähtien Kanssa -tansseistanne, Arja Koriseva ja Valtteri Palin! Lue lisää: https://www.suomi
      Tanssii tähtien kanssa
      16
      1138
    8. Nainen, olen niin pettynyt

      Ehkä se tästä vielä paremmaksi muuttuu. Yritän itseäni parantaa ja antaa itse itselleni terapiaa, mutta eihän se mitään
      Ikävä
      90
      1120
    9. Haluaisin jo

      Myöntää nämä tunteet sinulle face to face. En uskalla vain nolata itseäni enää. Enkä pysty elämäänkin näiden kanssa jos
      Ikävä
      43
      984
    10. Ootko nainen jo rauhoittunut

      Vai vieläkö nousee savua päästä?
      Ikävä
      71
      973
    Aihe