Olen päättänyt, että seuraavassa, n. 33 jalan kokoluokkaa olevassa veneessäni on itseskuuttaava fokka, jotta jaksan tarvittaessa yksinkin kryssiä tuntikausia saaristossa käynnistämättä moottoria ennen tuulen tyyntymistä.
Yksi mahdollinen vaihtoehto on Avance 36, joka kapeana veneenä kai tarjoaa vanhaan 32-33-jalkaiseen verrattavissa olevat sisätilat. Vene on erittäin kaunis ja perinteisen näköinen, mikä miellyttää kovasti silmääni.
Mutta Avancessa on barduunariki. En ole barduunoita koskaan käyttänyt, joten kysynkin, onko todella niin, että niitä pitää venkslata joka käännöksen yhteydessä? Eikös se syö vähän ideaa itseskuuttaavan fokan tuomalta helppoudelta? Jos haluan veneen, jolla purjehtiminen on vaivatonta, kannattaako Avance siis unohtaa ja katsella esimerkiksi Comfortina 32:a tms.?
Yksi mahdollinen vaihtoehto on Avance 36, joka kapeana veneenä kai tarjoaa vanhaan 32-33-jalkaiseen verrattavissa olevat sisätilat. Vene on erittäin kaunis ja perinteisen näköinen, mikä miellyttää kovasti silmääni.
Mutta Avancessa on barduunariki. En ole barduunoita koskaan käyttänyt, joten kysynkin, onko todella niin, että niitä pitää venkslata joka käännöksen yhteydessä? Eikös se syö vähän ideaa itseskuuttaavan fokan tuomalta helppoudelta? Jos haluan veneen, jolla purjehtiminen on vaivatonta, kannattaako Avance siis unohtaa ja katsella esimerkiksi Comfortina 32:a tms.?
Vastaukset 46
Vanhimmat
Yksinpurjehtija käyttää automaattiohjausta ja jaksaa luovia vaikka maailman tappiin. Siirry kerralla nykymaailmaan ja hanki sellainen automaatti, jossa on gyro. Hanki sellainen vene, johon saa systeemiohjauksen suoraan peräsinakseliin kannen alle.
Ja ehdottomasti sähkötoiminen vessa. Näin ei mene aikaa pumppaamiseen, vaan voi palata tähystämään.
Unohda avance 36. 31-33 jalan vene on yksnpurjehtijalle parempi ja ehdottomasti ilman barduunoita.
Minun veneessä on ST fokka ja barduunat. Ei mielestäni ole hankala operaatio yksin purjehtiessa. Tai oikeastaan sama montako miestä/naista veneessä on, ruorissa oleva hoitaa barduunat. Eli kun käännös alkaa niin tuulen puolen lukko auki ja kun puomi keskilinjan yli niin toisen puolen kiristys ja lukkoon. Ihan helppo homma, turhaan pelkäät barduunoita. Käy koepurjehtimassa vene ja toteat ettei tosiaan ole barduunat mikään este veneen hankkimiselle, on sata muuta tärkeämpää asiaa mitkä ratkaisee soveltuuko vene tarpeisiisi vai ei. Ja kun sitten aikanaan totut barduunoihin niin seuraavassa veneessäsikin on barduunat, mahdollistaa monipuolisemmat säädöt purjeille.
Okei, kiitos tiedosta! Riittääkö barduunoiden kiristys käsin, vai pitääkö vinssata?
Ei tarvi vinssejä jos on köysissä talja.
Ja tulipa myös sellainen asia mieleen että jos hankkii veneen jossa ei ole barduunoita, niin tarkoittaa se pienempää isopurjetta ja pienentyneen purjepinta-alan kompensoimiseksi pitää käyttää isompaa keulapurjetta. Eli kumpaa mieluummin yksin purjehtiessa käytät, vinssattavaa genoaa vai ST fokkaa ja barduunoita...
Kovemmassa kelissä, kun isopurjeessa on kaksi reiviä, voi minun veneessä barduunat pitää molemmat kiinni kokoajan, joten ei mitään lisätyötä.
Barduunojen idea on saada keukastaagi kireälle. Saa olla aikamoinen talja, jos se käsin onnistuu kunnolla. 36-jalkaisessa voisi 32x olla minimi. Sitä saa sitten jo vetää ainakin 5 m käsitiukasta kunnon kiristykseen. Ja tuo käsitiukka on tietysti aivan liian tiukka leen barduunaksi.
Kyllähän nuo aina vinsseillä kiristetään jo 30-jalkaisissa, jos kyse on oikeasta barduunoja tarvitsevasta rikistä ja haluaa etustaagiin sen vähintään tonnin vetoa.
Miksi ison koko olisi barduunoista riippuvainen. Minun 36-jalkaisessa on 41 m2 iso ilman barduunoita. Onko monessa suurempi barduunoilla? Ei ainakaan Avancessa.
Eipä ole yhdessäkään barduunaveneessä ollu vinssejä millä minä olen purjehtinut, taljat kaikissa. Se barduuna kiritään käännöksen aikana silloin kun purjeissa ei ole vetoa ja silloin riittää hyvin taljavälitykset. Jos vedät sen vinssillä tonnin vetoon niin sivuvantit on kyllä todella löysällä. Barduunoilla on tarkoitus vain estää maston taipuminen eteen vedossa osatakiloissa ja näin ollen pitää keulastaagi tiukalla, ei sillä mitään esikiristystä tavoitella.
Sinun veneessä jos olisi barduunat niin masto olisi pari metriä pidempi osatakila ja iso sitä myöten suurempi.
Yhtään+korkeampaa+mastoa+en+kaipaa!+On+sellaisiakin,+kaverilla+vastaavassa+veneessä+metrin+korkeampi+masto,+mutta+vastaavasti+puomi+lyhyempi+ja+vain+hiukan+enemmän+pinta-alaa.+Ei+ole+hänelläkään+barduunoita.
Olet siis purjehtinut vain veneillä, joissa on viistot saalingit. Ne eivät mitään barduunaveneitä ole, barskat ovat vain pieni trimmilisä. enempi kiristys tosiaan vain löystää sivuvantit. Kun saalingit ovat suorat tai melkein suorat, on etustaagin kireys pelkästään barduunoiden varassa ja ne kiristetään aina vinssillä.
Itseskuutavan fokan kanssa barskat ovat melkoisen vaivattomat vendassa, aivan kuten ylempänä kerrottu. Niitä jaksaa kiristellä vaikka kuinka monta kertaa, eikä niiden kanssa ole mikään kiirekään. Köyttäkin liikkuu vain lyhyt osuus.
Itse unohtaisin itseskuuttaavan ja hankkisin veneen, jossa ei ole barduunoita ja jolla pärjää fokalla hyvin kevyessäkin. Tai siis minulla on jo sellainen.
Itseskuuttava on kuitenkin reilusti pienempi kuin tavallinen fokka ja siinä ei voi helposti skuuttipistettä säätää, jolloin vauhti on huomattavasti heikompaa. Fokan skuuttaminen puolelta toiselle on helpompaa kuin barduunan.
Barduunat ovat mullekin ehdoton "no-no".
Yksin tai lastenkaan kanssa ei kaipaa ylimääräisiä juttuja.
Purjehtimisen ei MINUSTA tarvitse olla hankalaa.
Barduunoiden venkslaaminen reippaassa kelissä joka käännöksessä...ei perkele.
Avance 36 olisi upea vene barduunattomalla rikillä. Mutta kun siinä tuollaiset on, jäi hankkimatta ja valitsin toisen venemallin.
Sinänsä sisätilojen kapeus on itselleni plussaa - kovassa kelissä kallistuksessa on helpompi liikkua veneessä ja nukkumaan, syömään jne. mahtuu hyvin.
Jos haluan pirusti tilaa merimaisemassa, ostan saarimökin.
Tähän tulee joku yhtä leveällä kuin pitkälläkin veneellä purjehtiva avautumaan valoisista sisätiloista ja asumismukavuudesta satamassa, siitä vain, valinnan tekee itse kukin itse.
Ja vene, jonka etustaagia ei saa kireälle, on mulle ehdoton "no-no". Sellaisen kanssa venkslaat turhia vendoja, kun ei vain kryssikulmat riitä. Purjehtimisen ei todellakaan pidä olla turhaan tehty hankalaksi.
Ei siihen barduunoita tarvita, kunhan riki on järkevästi suunniteltu. Eihän oikein missään uudessa veneessä barduunoita ole.
Samalla kun tekee vendaa, niin vetäisee voimien takaa oikean barduunan kireälle ja löysää toisen. Tällä masto pysyy pystyssä. Sen jälkeen barduunan voi vinssillä kiristää kaikessa rauhassa oikealle kireydelle. Yleensä isopurjeen reivit on siten, että kun ottaa 2-reivin, niin molemmat barduunat voivat olla kireällä koko ajan, jolloin niistä ei tarvitse välittää.
Mutta mitä jos jotain menee kriittisellä hetkellä käteen - vaikka horjahtaa tai muuten kämmää käännöksessä?
Masto nurin ja sen jälkeen.....? Paska romuttamolle ja purjehdukset purjehdittu ikiajoiksi?
Ainakin raamatullinen vitutus moisesta seuraisi.
Ja kun aika moni viikonloppupurjehtija ei jaksa/viitsi/halua opetella ihan kaikkea käsikirjan mukaan, niin barduunat ovat monelle perseestä tai ainakin epävarmuutta aiheuttava tekijä.
Mielellään lähden barskaveneeseen istumaan seuraksi. Noiden kanssa en kyllä vähänkään kovemmassa kelissä haluaisi alkaa tempoilemaan.
Monet ovat tottuneet ja ensi kesänäkin pistelevät barskaveneellä sujuvasti pitkin meriä.
Hatunnosto heille!
Meikä ei uskalla.
Jos kriittisellä kohtaa kämmää käännöksessä, ei vain pääse nostamaan normaaleille kulmille, kun keulapurje on reppuna. Ei masto siitä alas tule, jos barska jää auki tai aukaisematta toisella puolella. Ei pitäisi pelotella toisia aiheella, josta itse ei mitään tiedä.
Voiko sen suojanpuolen barskan kiriä jo ENNEN käännöstä? Purjehan siinä ottaa yläosasta kiinni, mutta onko sunnuntaipurjehtijalle merkitystä?
Kryssillä barduunojen kanssa ei ole kiirettä. Ison skuutti pitää maston pystyssä. Jiippi on sitten toinen juttu.
Kyllä, näin voi tehdä. Riippuu toki barskojen kiinnityskohdasta kuinka paljon ottaa purjeeseen. Jos ovat keskilinjan vieressä peräpeilissä, kuten joissain klassikoissa, niin ei toki onnistu. Leveähkön veneen takakulmissa, niin ottaa kiinni kohtuullisesti. Jos leveän veneen laidalla vähän edempänä, niin saattaa tiukalla kryssillä jopa pystyä pitämään molemmat kiinni ilman että ottaa yhtään purjeeseen. Näissä toki barduunan vetosuunta kaukana optimaalisesta, mutta näitäkin näkee.
Täytty sitetn olla deluxe mallia se Avance. Muuten en tuu tuhnuilemaan.
Jos mahdollisimman helppoa ja vaivatonta purjehdusta haluaa, niin ei tietenkään kannata valita venettä jossa barduunat. Ei myöskään sellaista, jossa on iso genua. Jos kuitenkin fokkaa jaksaa vinssailla, niin sittenfokka vene normaalilla fokalla. Jos ei edes sitä, niin sitten fokkavene itseskuuttaavalla, mutta se on jo merkittävä kompromissi.
Eivät ne barduunat kuitenkaan mitenkään pelättävä asia ole. Sellaisessa kelissä, jossa barduunoiden kanssa sählääminen voisi johtaa maston menetykseen, ei kukaan ilman pätevää kisamiehistöä ajele täysin purjein. Reivattuna voi tosiaan pitää molemmat barskat kokoajan kiinni, niin on yhtä helppoa kuin ilman.
Jos saalingit ovat suoraan sivuille, kuten Avance 36, ovat barduunat välttämättömät etustaagin kiristämiseksi. On siinä kuitenkin myös takastaagi, joka kyllä pitää tikun pystyssä normaaliolosuhteissa silloin kun barduunat ovat auki.
Omassa veneessäni on sekä barduunat että iso genua. Sillä pärjää hyvin yksinkin. Saalingit ovat tosin hieman taaksepäin, joten pelkät vantitkin pitävät maston pystyssä, mutta eivät kiristä etustaagia käytännössä yhtään. Barduunoiden käyttö on paljon helpompaa ja vaivattomampaa kuin genuan skuuttaaminen.
On totta, että monessa matkaveneessä barduunat ovat pelkällä käsin kiskottavalla taljalla. Usein 1:4. Ei se kuitenkaan ole lainkaan riittävä järjestely etustaagin kiristämiseksi. Itselläni 30 jalkaisessa koon 30 vinssit 1:2 talja, enkä yhtään vähempään tyytyisi.
Kiitos asiallisesta ja valaisevasta vastauksesta!
Tyhmä kysymys - olisiko mahdollista muuttaa Avance 36:n barduunariki barduunattomaksi?
Tottakai se vaatii uudet saalingit, vantit ja niiden kiinnitykset rusteihin ja uuden eri tavalla leikatun purjekerran.
Mutta olisikohan tuossa telakalla teetettynä mitään järkeä? Onko kukaan tehnyt?
Avance olisi muuten omaan tarpeeseen ja silmään lähellä unelmavenettä, vanhanaikainen kai olen - mutta minusta vene saa kernaasti olla kaunis eikä hotellihuoneen veroisista tiloista ole niin väliksi.
T: -Barduunoita pelkäävä-
Melkein mitä vain voi tehdä, mutta onko järkevää? Avance 36 on upea klassikkovene ja alkuperäinen riki istuu veneeseen parhaiten. Ilman barduunaa ei noin vahvasti osatakilaisessa veneessä saa förstaagia riittävän kireälle millään. Ei barduunoita ole lainkaan syytä pelätä. Käytön oppii nopeasti ja barduunariki on vahva ja hieno säädettävä.
Onhan noita 80-luvun IOR-kisaveneitä muutettu IRC:hen, jolloin yleensä luovutaan barduunoista ja genuoista. Onko se sitten järkevää on toinen kysymys. Meneehän tuohon helposti Avancen arvon verran, kun koko riki ja purjeet menee uusiksi sekä lisäksi pitää rakentaa uudet laipiot tai polviot tukemaan vantteja. Yleensä noissa on myös samalla uusittu köli ja peräsin.
Oiskohan sitten vaan järkevämpi pitää ne barduunat tai hankkia vene, jossa niitä ei alunperinkään ole tai tarvita. Vaikkapa Avance 33.
Mites olisi muutos 3/4-rikistä toppirikiin? 80- ja 90-luvulla ainakin tanskalaisia veneitä tarjottiin osatakiloituna ja toppirikillä. Toppiriki voidaan toteuttaa suorilla saalingeilla, eikä rusteja tarvitse siirtää. Avancen J-mitta on ihan reipas 3,8, joten keulapurjeeseen saisi ihan hyvin kokoa nykyisellä maston paikalla.
On varmasti mahdollista. Saalingit tietysti pitää saada käännettyä sivuilta taaksepäin. Tämä on se helppo osa toteutusta.
Rustien kiinnitys on hankalampi. En tunne Avancea tarkasti, mutta yleensä veneiden päälaipio on sijoitettu nimenomaan rustien kohdalle, jotta rustit saadaan niihin tukevasti kiinni. Nyt jos siirrät rustit reilusti taaksepäin, pitää rakentaa uusi vähintäänkin osalaipio. Jos sisätilojen järjestely ei tuosta pahasti ota itseensä, niin ei tuo tietysti mikään tekemätön paikka ole.
Rikin huippu, siis etustaagin yläpuolinen osa, on niin pitkä, että takastaagin kevytkin kiristäminen taivuttaa mastoa, eikä siis kiristä etustaagia nimeksikään. Nyt jos barduunoita ei ole, olisi hyvä saada myös etustaagia kiristettyä takastaagista vetämällä. Tähän on kaksi vaihtoehtoa. Joko säilytät pitkän latvan, mutta tuet sen viuluvanteilla, tai sitten katkaiset latvan vähän lyhyemmäksi. Jälkimmäinen toki tarkoittaisi myös tarvetta lyhentää isopurjetta alapäästään. Onnistunee purjeneulomossa muutamalla satasella.
Kaikkein helpoin tapa olisi tietysti tehdä mastonhuipputakila katkaisemalla masto heti etustaagin ja vanttien kiinnityskohdan yläpuolelta. Nyt ei tarvitsisi edes rusteja siirtää sivulta, kun takastaagi hoitaisi etustaagin kiristyksen ja maston pystyssä pitämisen. Taitaa vaan masto olla turhan edessä mastonhuipputakilaiseksi - iso genua tulisi suurelta osin isopurjeen kanssa päällekkäin.
Sitten tietysti se paras ratkaisu: anna veneen olla kuten se on, eli korkea osatakila barduunoilla. Isopurjettahan tuossa on enemmän kuin olisi usein tarpeen. Laita reivi juuri sille korkeudelle, että toppi jää barduunoiden tasalle. Purjehdit tuolla asetuksella normaalisti, molemmat barduunat kiinni. Sitten kun tulee se tyyni päivä, voit vetää sen "ylimääräisen" osan purjeesta ylös ja nautiskella purjehduksesta muiden puksuttaessa koneella. Sinä kevyenä päivänä on aikaa opetella barduunoiden käsittelyä, eikä niihin silloin edes tarvitse juuri jännitystä saada.
Joo, tuhannen kertaa yksinkertaisempi ratkaisu on mennä koepurjehdukselle myytävänä olevalla Avancella ja todeta itse, miten pieni ongelma barskat on. Tuttu siirsi etustaagin aivan keulaan hommasi Avanceensa itseskuutaavan fokan. Veneestä tuli barduunoineen päivineen niin helppo ja tasapainoinen purjehdittava, että heitti sillä ensitöikseen yksin melkoisen Itämerenkierroksen. In-line -saalingit ja barduunat on niin hyvin toimiva setti, ettei olemassa olevaa kannata korvien välissä olevien mörköjen takia muuttaa.
Samaa mastoprofiilia ei voi järkevästi käyttää, jos barduunoista luovutaan. Silloin on parempi laittaa koko riki uusiksi, jolloin masto on 19/20 ja fokka reilusti isompi.
Tömmöistä joskus funtsin:
Avance 36 liikkuu varsin liukkaasti kevyessä tuulessa. Ja vielä paremmin jos on ns 365 malli. Mastosta voi halutessaan tehdä pappa-mallin lyhentämällä maston vapaata huippua esim yhden reivin verran. Eli isopurjeessa olisi sitten aina vähintään 1-reivi. Peräharusta pitää vahvistaa, jotta riki kestää sen avulla ilman barduunoita koko pitkittäiskuorman. Tällä köyhän-miehen 19/20-rikillä Avance 36 kulkee edelleen yhtä hyvin kuin monet kesymmät nykyiset veneet (esim Bav*). Lisää poweria saa halutessaan hiukan isommalla keulapurjeella.
Jos haluaa vielä lisää varmuutta, voi mastoon lisätä viuluvantit. Näiden avulla lyhynnetty maston huippu ei enää taivu ja peräharus tukee paremmin keulapurjeen voimia.
Nämä molemmat yhdessä teetettynä kustantanevat muutaman tonnin. Vanhalla isopurjeella pääsee alkuun, kun ottaa siihen 1-reivin. Sitten kun teettää uuden isopurjeen, siihen voi ottaa isomman ahvenselän ja saa muutaman neliön lisää pintaa.
Eipä Avance 36 nyt enää nopea ole oikein mihinkään uuteen verrattuna. Tietysti uuden voi pilata rullaisolla, kiinteälapaisella potkurilla, keulapotkurilla jne. Mutta ei Avancella todellakaan voi reivattuna kuvitella pysyvänsä 2000-luvun Bavaria 36:n kyydissä, jos molemmissa on sama osaaminen, purjeet jne.
Jostain syystä ihan suunnitellaan (ainakin suunniteltiin) rikejä joissa toimii vain itseskuuttaava fokka, kantit on laidalla, genuat ei istu. Itsellä on sellainen 34-jalkainen. Barduunoita ei ole, 7/8 osatakila ilman barduunoita. Isopurje vajaat 40m2, venettä pidettään lievästi ylirikattuna, enkä kaipaa yhtään lisää pinta-alaa. Sitä en tiedä miksi tämmöiseenkiin ratkaisuus suunnittelija on päätynyt, mutta on helppo käsitellä.
Noita suunnitellaan halpiksiin ihan hinnan puolesta. Rustit voidaan pultata kiinni varvaslistaan, esim. Oceanis 35, eikä tarvita erityisiä polvioita jakamaan kuormia. Ratkaisu vapauttaa myös lisää tilaa sisälle. Trimmattavuus eri keleihin sillä menetetään. Kaupan päälle tulee vielä hankala kulku alavantin ali sivukannella. Masto tuetaan leveämmältä, jotta voidaan säästää putken hinnassa. Raha ohjaa nykyään venesuunnitelua.
Toista se oli 80-luvulla, kun tehtiin upeita 3-4 saalinkisia inline-rikejä ylä- ja ala-barduunoilla. Nyt pitää kiivetä mastoon ruuvaamaan diagonaaleja, jos pitää isoa latistaa. Ennen vedettiin vähän alabarduunaa ja hekkiä tiukemmalle. Kumpi se nyt sitten on helpompaa purjehdusta?
Aivan.+Hinnastahan+se+on+kiinni,+että+rustit+on+laidalla+X:ssä,+Swanissa,+Oysterissä+ja+muissakin+nykyajan+halpiksissa.+Toista+se+oli+kultaisella+80-luvulla,+kun+ruiskulaminoiduissa+pulkissa+oli+genuat+ja+ehkä+vielä+barduunatkin.
Vaikka Imocassa rustit on laidalla ja outriggerit vielä levittämässä vanttien kulmaa, ei se nykyajan halpiksen 9/10-riki muutu yhtään paremmin säädettäväksi. 80-luvun ruotsalaisissa halpiksissa ei ollut barduunoita. Förstaagi vaan kiinnitettiin hieman alemmas mastossa (7/8) kuin nykyään (9/10) ja rustit eivät vielä olleet varvaslistassa. Saalingit oli käännetty taakse, eikä barduunoilla tehnyt mitään.
Scandicap-rikin sijaan tässä ketjussa keskustellaan Avance 36:n in-line rikistä barduunoilla. Se on säädettävyydeltään täydellinen eri keleihin. Barskalla voi vetää kaiken notkon pois förstaakista tai kevyessä kelissä hyödyntää notkoa. 9/10-rikissä förstaakin notko trimmataan vanteilla. Taitaa aika harva purjehtija kilpailijoita lukuunottamatta säätää vantteja kauden aikana kelin mukaan. Kisaveneissä on siihen hydraulitunkki maston alla.
" Masto tuetaan leveämmältä, jotta voidaan säästää putken hinnassa."
Olen kiinnittänyt huomiota siihen, että vaikka nykyveneissä vantit ovat yleensä leveän veneen laidoilla ja saalingit huomattavasti vanhoja veneitä pidemmät, tuppaavat sekä putket että vantit olemaan huomattavasti paksumpia kuin vaikkapa 80-luvun veneissä samankokoisella rikillä. Suunnittelussa käytettävät varmuuskertoimet lienevät kasvaneen rajusti?
Varmuuskertoimet on varmaan samat. Perusfysiikka ei ehdi näin lyhyessä ajassa muuttumaan. Suurempia muutoksia taitaa olla tapahtunut mastoprofiilien seinämien paksuudessa ja profiilin muodossa. Ennen mittasääntö suosi paksuseinäistä ja pientä profiilia. Taipuisana se toimi hyvin säädettävän rikin kanssa. IMS-sääntö suosi isoa putkea, josta sai hyvitystä. Nykymastoja ei cruisereissa juuri taivutella, joten tönkömpi profiili sopii hyvin. Ohuempi seinämäpaksuus ei kestäisikään IOR-henkistä taivuttelua. Silloin saatettiin myötätuulessa laskea toppia eteen, mikä ei näillä uusilla profiileilla taitaisi onnistua mastoa rikkomatta. Toisaalta ei rikin säätömahdollisuudet siihen riittäisikään.
Sopii+tulla+kokeilemaan+mun+etustaagia+hekki+löysällä+ja+hekki+kireällä.+On+siinä+aivan+yhtä+suuri+ero+kuin+barduunoilla+saa+aikaan.++Hekki+auki+on+niin+löysä,+ettei+siitä+voi+tukea+ottaa+veneeseen+keulasta+tullessa.+Kireällä+pysyy+sägi+kurissa+hyvin.+Vantteihin+ei+kosketa+kelin+mukaan+eli+ovat+kokoajan+todella+kireällä.+Mastoprofiili+myös+taipuu+reilusti.+19/20+riki.+
Juuri näin. 19/20 rikiin on pidempilatvaisista siirrytty juuri sen takia, että takastaagilla saadaan maston taivutuksen ohessa myös kiristettyä etustaagi, koska lyhyen latvan takia se taivutus vaatii paljon voimaa. 7/8 rikeissä masto menee banaanille niin pienellä voimalla, ettei veto riitä etustaagin kireäksi saamiseen.
Samasta syystä profiilit ovat jykeviä ja ennen kaikkea pitkulaisia. Barduunarikilla voi olla pyöreä profiili, kun hekillä ei ole tarkoituskaan vaikuttaa etustaagiin, yläbarduunat vaikuttaa suoraan etustaagiin ja alabarduunoilla voi säätää maston taipuman sopivaksi.
Avancessa tosin on aika iso ja pitkulainen profiili, n. 180x120 mm tai 150x110 mm. Nykyiaikaisissa 36-jalkaisissa esim. 211x110 mm (Selden C211).
On aika posketonta väittää, että nykyaikainen 19/20- tai 9/10-riki olisi yhtä helposti säädettävissä kuin 80-luvun in-line riki barskoilla. Ihan perusjuttu on se, että V1:een vedetty kova esijännitys reilusti taakse suunnatuilla saalingeilla vetää förstaakin tiukalle kuin viulun kieli. Tiukkana se pysyy oli hekki auki tai kiinni. Kehitys kehittyy, mutta nämä ovat kompromisseja. Onhan tuo todella helppo purjehtia, eikä tarvitse pelätä jiipissä, että masto tulee ryskyen alas. Nykyaikainen C/R-vene menee monille ihan riittävän kovaa kevyessäkin kelissä, vaikka maston trimmi ei olisi ihan kohdillaan. Sen sijaan kisassa vastaavien kanssa pärjää vain keliin trimmatulla mastolla.
Aika+posketonta+on+väittää+jotain+sellaista,+mikä+ei+pidä+paikkansa.+Minulla+on+siis+V1:t+todella+kireällä.+Rodit+ja+hiukan+yli+30%+murtolujuudesta.+Esijännitystä+n.+2+tonnia/puoli+V1:ssä.+Mutta+ei+sillä+todellakaan+etustaagi+kireäksi+tule!+On+siis+aivan+pelottavan+löysä,+jos+hekki+ja+ison+skuutti+on+auki.+Ei+voi+ottaa+tukea+keulasta+astuttaessa+ja+spinnulenssillä+kovemmalla+tuulella+on+syytä+vetää+hekkiä+reilusti,+kun+ei+halua+katsella+vallattomasti+heiluvaa+etustaagia.+Satamassa+vedän+aina+hekkiä+hieman,+jotta+riki+on+stabiilimpi+ja+keulasta+kulkiessa+voi+ottaa+kiinni+etustaagista.
Olen samaa mieltä perusväitteestä. In-line rikin säätömahdollisuudet ovat huomattavasti paremmat, koska säädöt on eroteltu toisistaan siten, että jokaisen tekijän voi säätää erikseen juuri kohdilleen.
Taakse suunnatuilla saalingeilla on kuitenkin tavallaan helpommin trimmattava, koska asioita tapahtuu automaattisesti. Kun tuulee kovempaa, tarvitaan lisää vetoa taaksepäin etustaagin kiristämiseksi. Sitähän tulee ihan automaattisesti, kun purjeiden sivuttaisvoima kuormittaa vanttia, joka sitten edelleen kiskoo mastoa kovempaa taaksepäin. Ja kun hekistä kiskot, niin molemmat purjeet latistuvat siitä samasta köydestä kiskomalla. Mikäli suunnittelupöydällä on onnistuttu, päästään rikin trimmin lopputuloksessa yleisimmissä keleissä samaan lopputulemaan kuin in-line rikillä. Ihan kevyimmissä ja kovimmissa keleissä toki loppuu säätövara kesken, ainakin ellei muuteta myös vanttien säätöjä.
Kikkaillakin voi. Esim H-veneillä on vanttien ruuvaaminen kesken kisan kielletty. Jos keli yllättäen tyyntyy, voidaan liian kireää rikiä kompensoida sillä, että kiristetään spinnun nostin keulaan, jolloin saadaan etustaagiin toivottua notkoa.
Mitä matkapurjehdukseen ja trimmaamiseen tulee, niin matkapurjehtijahan trimmaa lähinnä siksi, että kulku olisi mukavaa. Silloin trimmin ei ole oltava ihan täydellinen. Niillä solmun kymmenyksillä ei ole mitään väliä. Jos kiire on, niin purjevene on aika huono valinta kulkuneuvoksi joka tapauksessa.
Pitkästä aikaa asiallista tekstiä, hyvä. Olen todennut, että vanhanaikaiseen veneeseeni voisi sopia ns. Peter-puomi, eli puomi joka tulee vähän etustaagin taakse kanteen kiinni ja sen toiseen päähän maston lähelle tulee fokan skuuttipiste. Vai onko se nykyisin Hoyt-puomi, kts. kuva 1, video 1. Onko se paljon huonompi kuin st-fokka kiskolla?
Kuva 1. Hoyt-puomi
https://www.forespar.com/product317.html
Video 1. Hoyt-puomi toiminnassa (kohdasta 1:45)
https://youtu.be/I0kNQ9A9JQo
Seilasin kymmenisen vuotta 36-jalkaisella barduunaveneellä. Pääsääntöisesti ajaminen, iso ja barduunat oli mun homma ja rouva oli vinssigorillana. En muista että olis barskojen kanssa ollut ongelmaa. Kihdillä tiukassa luoteiskryssissä kerran tuulen puolen barduunan pikasakkeli petti ja barduuna tietysti oli hetken löysänä. Mutta eipä siinä kauan mennyt kun uusi oli paikallaan ja matka jatkui. Ennen vendaa otin aina suojan puolen barduunasta löysät pois joten kiristys oli aika helppo homma.
Niitä on turha pelätä.