Vetyverkosto rakennettava ensin Lappiin.

Kun pohditaan missäpäin vetyautoista olisi eniten hyötyä, niin pitäisi pohtia vetyautojen vahvuuksia. Tämän "vetyautot" palstan perusteella ei ole kuin kaksi valttikorttia tulevaisuuden autoilussa täyssähköautoja vastaan.

1) Nopea 3-4 minuutin tankkaus, jolla pääsee yli 600km oikeassa elämässä.

2) Polttokennon hukkalämpöä voidaan käyttää talvella auton sisätilojen lämmittämiseen eikä vähennä merkittävästi toimintamatkaa täyssähköautoon verrattuna. Vetyauto olisi vahvempi vaihtoehto jos autoilisi "vain" talvella "unohtaen" että talvi on vain 1/4 osa vuodesta, jolloin edusta vähemmän hyötyä.

Pohditaan sitten keillä on oikeasti varaa ostaa 70 000 - 100 000e vetyautoa kaikki suomen verot maksaen eli kuluttajahinta. Arvioisin median perusteella että Toyota Mirai asettuu noin 90 000e kohdalle jos sellainen viimeinkin olisi myynnissä kuluttajalle suomessa uutena. Kenellä sitten on varaa maksaa noin 2 kertaa kalliimmin uudesta vetyautosta täyssähköautoon verrattuna, niin tilastokeskuksen mukaan varallisuutta alkaa kertymään 45 ikävuodesta lähtien uskottavammin pankkien silmissä (mahdollinen autolaina vakuuksineen), mutta aidosti kalliiseen autoon on varaa vasta 65-74 vuotiailla.

https://www.stat.fi/til/vtutk/2016/vtutk_2016_2018-06-05_kat_002_fi.html

Ylipäätänsä vähintään keski-ikäisillä on jo paljon kokemusta autoilusta ja osaavat myös vertailla paremmin kun miettivät kokonaiskuvaa mikä kannattaa ja mikä ei. Joten silloin aletaan myös pohtimaan niitä vetyautoilun vahvuuksia ja heikkouksia. Mielestäni ainut maantieteellinen alue suomessa ja naapurimaissa olisi käytännössä Lappi eli vähintäänkin Rovaniemeltä ylöspäin kohti pohjoista, jolloin on kylmempiä ilmoja (iloa polttokennon hukkalämmöstä) ja pidempiä etäisyyksiä kun pitää autolla taittaa matkaa. Valitettavasti Lapissa on vähemmän korkeapalkkaisempaa työtä, joten Lappiin varallisuus sijoittuu huomattasti vähemmän kuin Etelä-Suomeen verrattuna.

"Tilastot vahvistavat mielikuvaamme vauraasta etelästä ja vähävaraisemmasta pohjoisesta ja itäisestä Suomesta. Kuntien sisälläkin saattaa olla suuria alueellisia varallisuuseroja. Esimerkiksi Espoossa ääripäitä ovat varakkaiden Westend ja opiskelijoiden Otaniemi.

Pitkällä aikavälillä myös väestökehitys ja -rakenne vaikuttavat alueiden tulo- ja varallisuuskehitykseen. Suuri- ja pienituloisten alueilla väestö on kehittynyt eri tahtiin ja vieläpä eri suuntiin. Huipputuloisten alueille on ominaista palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulojen suuri osuus tuloista. Pienituloisten alueilla puolestaan tulonsiirtojen osuus tuloista on suuri. Joillakin Itä-Lapin postinumeroalueilla niiden osuus on jopa kaksi kolmasosaa."

https://www.porssisaatio.fi/blog/2013/10/14/varallisuus-tilastojen-valossa/

Summasummarum, Lapin pitkät välimatkat voisivat luoda kysyntää nopealle vetytankkaukselle ja samoin kylmemmät säät jolloin polttokennon hukkalämmöstä olisi paremmin iloa. MUTTA potentiaalisia vetyauton ostajia siellä asuu melko vähän vaikka jopa 10 vetytankkausasemaa Lappiin rakennettaisiin. Eli Etelä-Suomen varakkailla olisi varaa ostaa vetyautot, jossa lämpimämpää maantieteellisesti vuositasolla ja lyhyemmät siirtymiset todennäköisesti eli ei välttämättä kovinkaan moni innostu vetyautosta. Kaikenlaiset valheet ja hypettämiset eivät mene niin helposti läpi vähintään keski-ikäisiin, joilla on jo paljon elämänkokemusta, joten mielikuvamarkkinointikin on haastavaa vetyautojen myyjille kun ostajalle kerrotaan vetyauton hankintahinta ja paljonko sillä maksaa 100km matkan taittaminen eli noin 10e (suomen hinta ei tiedossa, arvioitu naapurimaiden perusteella).

Rovaniemen ja Utsjoen säätilastoja, joista voi katsoa talven vuorokauden keskilämpötiloja jopa 10 vuoden ajalta.

https://www.pienimatkaopas.com/saa/rovaniemi-lampotila-tammikuu.htm

https://www.accuweather.com/fi/fi/utsjoki/134962/january-weather/134962?year=2021

Ja sitten vielä se yksi dilemma. Kuka vetytankkausyrittäjä haluaa Lappiin rakentaa verkostoa, joka on melko harvaan asuttua eli muutenkin vähäinen autokanta (muut käyttövoimat) suhteessa vetytankkausasemaan? Riski vetyasemien tyhjäkäynnille on suurta eikä rahaa tule yrittäjille (ei vetytankkaajia). Samoin vedyntuotantolaitos todennäköisesti ei sijaitse kovin lähellä Lappia, joten vedyn kuljettamiselle vetytankkausasemalle tulee myös paljon kuluja pitkän etäisyyden takia. Mutta tämäkin voidaan toki kääntää vetyautoilijalle eduksi kun asemalla ei ole jonoja ja aina vetyä asemalla. :D

Lyhyesti, vetyautoilu on jo todella ongelmallista jo alusta pitäen kun mietitään kilpailevia käyttövoimia ja potentiaalisia ostajia. Jopa normi kaasuautoilu onnistuu Lapissa 10 litran takakontin varakanisterin voimin (bensiinillä tankataan auton pieni 9 litran tankki ja 10l varakanisteri) jos niin halutaan ja maksaa vähemmän kokonaiskuluina. Muualla suomessa ajetaan sitten halvemmalla kaasulla bensiiniin verrattuna. Nuoret voivat haaveilla vetyautoista jopa ilmastomuutos ajatuksella, mutta harvalla heistä on varaa (tai halua) ostaa vetyautoa.