Siniset silmt, tunmemöi iho ja tukka

Sori kirjotusvirheet tossa otsikossa.

”Siniset silmät, tummempi iho ja tukka”

Voi hyvinkin olla, että luullaan. Monilla romaneilla on siniset silmät - varsinkin sellaisilla, joilla on sukujuurissaan paljon pääväestöön kuuluvia. Asun itsekin Itä-Helsingissä ja olen usein nähnyt romaniseurueissa romanityyliin pukeutuneita ihmisiä, jotka eivät ole tyypillisen romanin näköisiä, vaan vaaleatukkaisia, sinisilmäisiä ja kasvonpiirteiltäänkin hyvinkin paljon pääväestöön kuuluvien näköisiä.

Ei yllätä, tuo pitää heti saada tietoon. Onko suvun kesken riitaa vai ei. Kannattaa jättää korut pois, syyttävät kulttuurisesta omimisesta vielä ja romanilookilla yleensä saa vääränlaista huomiota etenkin itä-Helsingissä.

No kenen sakkia oot?

No ei se nyt sinänsä ole mikään ihme, jos sinua aloittaja luullaan romaniksi.
Vaikka romaneilla useimmiten onkin tummat silmät, niin kyllä niihin muunkin värisiä mahtuu sekaan.
Itselläni vihreät silmät, kuitenkin olen romanitaustainen henkilö, tosin toisen vanhemman puolelta vain, toinen vanhemmista on umpivalkolainen.
Ja olen kyllä muuten niin mustalaisen näköinen kuin vaan olla voi, vaikka en edes käytä mitään romanivaatteita. Eli farkuissa yms valtaväestön vaatteissa olen aina kulkenut. Käytän jopa verkkareita ja T-paitoja sekä sortsejakin kesäaikaan.
Olen vielä vanhemmiten muuttunut enempi tummaksi, tämä valkolaisvanhempanikin aina sanoo samaa, että olet tummunut ja paljon iön myötä ja etten ollut nuorena läheskään näin tumma kuin nykyään.
Mua usein muutenkin luullaan ulkomaalaistaustaiseksi ja kyllä jotkut hoksaakin ihan jo näöstä myös joskus kysyä että olenko romanitaustainen.
En kyllä itse tee asiasta numeroa, on sen verran paljon jo nuorena haukuttu mustalaisuudestani, vaikka nyt tosiaan elän täysin valtaväestön maailmassa valtaväestön tavoilla ja käyn rehellisesti töissäkin. Enkä ole ollut edes tummiin sukulaisiinkaan missään yhteyksissä vuosiin, vaikka meillä ei mitään riitaa ole ollutkaan missään vaiheessa ja ovet varmasti olisivat auki siihenkin porukkaan, jos nyt itse ottaisin yhteyttä ja haluaisin tavata.
Niin en tosiaan itse ikinä puhu tuosta puolestani, en kyllä tosin kielläkään sitä. Jos joku hoksaa edes miettiä ja kysyy asiasta, niin vastaan suoraan rehellisesti. Ja toisen käytöksen ja reaktion mukaan sitten siitä eteenpäin. Jos on sinut asian kanssa, niin hyvä. Ja jos taas alkaa haukkumaan tai muuten on negatiivinen asian suhteen, aiheettomasti varsinkin, niin sanon kyllä sillä sekunnilla samantien, että mun kanssa ei tarvitse sitten enää olla missään tekemisissä eikä mun seuraan tulla.