Sinkkupalstalla vaikuttaa valtaosa ainakin joskus parisuhteessa olleen (jokunen ehkä useammassakin), joten tämä on erinomainen paikka kysyä tätä. Eli siis onko teillä ollut parisuhteissanne joitain sellaisia vaikkapa kaappeja tai laatikostoja tmv. jotka ovat toisen yksityisiä? Sellaisia eesim. laatikostoja, joiden avaaminenkin tuntuu toisen yksityisyyden loukkaamiselta.
Monilla naisillahan käsilaukku on sellainen, johon ei kukaan saisi koskea. Tai onhan sellaisia miehiäkin, joilla on käsilaukun kaltainen laukku. Vaatteiden taskut ovat ainakin itselleni vähän sellaisia, että ei tekisi mieli tutkia, mutta pyykkiä pestessä on pakko. Joskus aikanaan toisen alusvaate- ja sukkalaatikot olivat sellaisia, että niiden avaaminen tuntui väärältä, vaikka olisi vain laittanut niihin vaatteita. Joillekin ehkä yöpöydän laatikot voivat olla tuollaisia? Mitkä teillä on/ovat olleet tällaisia, vai onko sellaisia?
Yksityisyys parisuhteessa
183
1460
Vastaukset
- Anonyymi
En minä tutki naiseni laatikoita enkä käsilaukkua. Ei meillä ole mitään salaisuuksia mielestäni joten ei tarvii piilotella mitään.
- Anonyymi
En kysynyt tutkimisesta. Vastauksestasi oletan kuitenkin, että teillä siis on tuollaisia laatikoita, kun kerta et jotain tutki tai kokisit niihin koskemisen tutkimiseksi. Onko teillä erikseen sovittu ne rajat ja mikä on yksityistä, vain onko se enemmän sellainen sinun oma tunteesi, vaikkei aiheesta ole koskaan edes puhuttu?
- Anonyymi
Jos toinen tunkee farkkunsa pestäviksi samassa oman pyykkini kanssa, niin kyllä käyn taskut läpi, muuten en toisen kamoihin ilman kehoitusta koske.
- Anonyymi
Eli teilläkin siis on jotain tuollaisia yksityisyydensuojan alle kuuluvia paikkoja, koska koet noin. Vaan siis onko niistä erikseen sovittu tai edes puhuttu? Onko se enemmän oma tunne, kuin sopimus? Onko molemmilla noista sama tunne, jos ei aiheesta ole sovittu.
Jäin meinaan miettimään, että omissa aiemmissa parisuhteissani ei ole koskaan erikseen tuollaisista sovittu, vaan se on ollut puhtaasti minun oma tunteeni. Joskus toinen on myös minusta loukannut minun yksityisyydensuojaani, eikä hän ole aina vaikuttanut tajuavan miksi se on tuntunut minusta siltä. Tuli siis tässä nyt mieleeni, että jos asiasta ei sovita, niin eihän toinen välttämättä koe sitä lainkaan samoin kuin minä. Millä perusteella jostakin laatikostosta tulee toisen "yksityisaluetta", jos ei siitä puhuta? Onko se jotenkin suhteessa siihen sisältöön (alusvaatteet, tärkeät paperit tmv.)? Mistä sen sisällön tietää avaamatta, jollei toinen ole sitä laatikkoa omakseen verbaalisesti ilmoittanut? Vai onko se jotenkin sijaintiin liittyvää "omistamista" (työhuone, oma puoli sängystä, tmv.)? Millä se yksityinen määrittyy, jos se määrittyy asiasta sanaakaan sanomatta? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eli teilläkin siis on jotain tuollaisia yksityisyydensuojan alle kuuluvia paikkoja, koska koet noin. Vaan siis onko niistä erikseen sovittu tai edes puhuttu? Onko se enemmän oma tunne, kuin sopimus? Onko molemmilla noista sama tunne, jos ei aiheesta ole sovittu.
Jäin meinaan miettimään, että omissa aiemmissa parisuhteissani ei ole koskaan erikseen tuollaisista sovittu, vaan se on ollut puhtaasti minun oma tunteeni. Joskus toinen on myös minusta loukannut minun yksityisyydensuojaani, eikä hän ole aina vaikuttanut tajuavan miksi se on tuntunut minusta siltä. Tuli siis tässä nyt mieleeni, että jos asiasta ei sovita, niin eihän toinen välttämättä koe sitä lainkaan samoin kuin minä. Millä perusteella jostakin laatikostosta tulee toisen "yksityisaluetta", jos ei siitä puhuta? Onko se jotenkin suhteessa siihen sisältöön (alusvaatteet, tärkeät paperit tmv.)? Mistä sen sisällön tietää avaamatta, jollei toinen ole sitä laatikkoa omakseen verbaalisesti ilmoittanut? Vai onko se jotenkin sijaintiin liittyvää "omistamista" (työhuone, oma puoli sängystä, tmv.)? Millä se yksityinen määrittyy, jos se määrittyy asiasta sanaakaan sanomatta?En ole koskaan edes tullut ajatelleeksi, että toisen tavaroihin meneminen kuuluisi jotenkin parisuhteen "oikeuksiin"? En mä ronki ystävienikään tavaroita ilman kehoitusta tai "lupaa".
Mikä tässä nyt taas on niin vaikeata? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En ole koskaan edes tullut ajatelleeksi, että toisen tavaroihin meneminen kuuluisi jotenkin parisuhteen "oikeuksiin"? En mä ronki ystävienikään tavaroita ilman kehoitusta tai "lupaa".
Mikä tässä nyt taas on niin vaikeata?En minä käsittääkseni ole puhunut mitsään oikeuksista. Oletko varma, että kaikki ihmiset kokevat samat asia "ronkkimiseksi" kuin sinä?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En minä käsittääkseni ole puhunut mitsään oikeuksista. Oletko varma, että kaikki ihmiset kokevat samat asia "ronkkimiseksi" kuin sinä?
En todellakaan tiedä, mitä muut kokevat, mutta mielestäni luvatta toisen tavaroihin koskeminen on sitä, ronkkimista.
Kyllähän sitä oikeuttaa itselleen paljon, jos tietoisesti koskee toisen tavaroihin ilman toisen lupaa. Ja lupa nyt tässä tarkoittaa taas niitä pariskunnan keskenäisiä sanattomia tai sanallisia sopimuksia, mikä on sopivaa ja mikä ei.
Jos toinen muuttaisi luokseni, luottaisin siihen että itse tajuaa olla ronkkimatta papereitani, se nyt on itsestään selvää. Jos kirjani, vaatekaappini, kenkäni tai koruni kiinnostavat, niin siitä vaan ei ole missään mitään piiloteltavaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En todellakaan tiedä, mitä muut kokevat, mutta mielestäni luvatta toisen tavaroihin koskeminen on sitä, ronkkimista.
Kyllähän sitä oikeuttaa itselleen paljon, jos tietoisesti koskee toisen tavaroihin ilman toisen lupaa. Ja lupa nyt tässä tarkoittaa taas niitä pariskunnan keskenäisiä sanattomia tai sanallisia sopimuksia, mikä on sopivaa ja mikä ei.
Jos toinen muuttaisi luokseni, luottaisin siihen että itse tajuaa olla ronkkimatta papereitani, se nyt on itsestään selvää. Jos kirjani, vaatekaappini, kenkäni tai koruni kiinnostavat, niin siitä vaan ei ole missään mitään piiloteltavaa.Vaan tässähän ei ollutkaan oleellista yksinoman se miten sinä sen koet. Parisuhteessa on (vähintään) 2 yksilöä ja miten voi olla keskustelematta varma, että molempien ajattelutapa on sama ja onko oikein hermostua toisella, jos ei tämän ajattelutapa olekaan sama, eikä asiasta ole lainkaan puhuttu?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En todellakaan tiedä, mitä muut kokevat, mutta mielestäni luvatta toisen tavaroihin koskeminen on sitä, ronkkimista.
Kyllähän sitä oikeuttaa itselleen paljon, jos tietoisesti koskee toisen tavaroihin ilman toisen lupaa. Ja lupa nyt tässä tarkoittaa taas niitä pariskunnan keskenäisiä sanattomia tai sanallisia sopimuksia, mikä on sopivaa ja mikä ei.
Jos toinen muuttaisi luokseni, luottaisin siihen että itse tajuaa olla ronkkimatta papereitani, se nyt on itsestään selvää. Jos kirjani, vaatekaappini, kenkäni tai koruni kiinnostavat, niin siitä vaan ei ole missään mitään piiloteltavaa.Oletat siis, että kaikkien ihmisten lapsuudenkodissa on ollut tasan samanlaiset rajat yksityisyydelle? Että kaikille on opetettu tasan samanlainen toiminta ja toisin toimiva aina "oikeuttaa itselleen jotakin"?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vaan tässähän ei ollutkaan oleellista yksinoman se miten sinä sen koet. Parisuhteessa on (vähintään) 2 yksilöä ja miten voi olla keskustelematta varma, että molempien ajattelutapa on sama ja onko oikein hermostua toisella, jos ei tämän ajattelutapa olekaan sama, eikä asiasta ole lainkaan puhuttu?
Jokainen voi omassa suhteessaan puhua ja sopia ja salailla ja kieltää aivan niinkuin haluaa. Ehkäpä en ole saanut koskaan tuntea läheltä niin uteliasta ihmistä, että käsittäisin mitä kaikkea ihminen voi epäluotettavassa suhteessa ja sopivaa epävarmuutta kokiessaan tehdä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Oletat siis, että kaikkien ihmisten lapsuudenkodissa on ollut tasan samanlaiset rajat yksityisyydelle? Että kaikille on opetettu tasan samanlainen toiminta ja toisin toimiva aina "oikeuttaa itselleen jotakin"?
Olen valinnut kumppaneita, joilla ei ole ollut sen kaltaista uteliaisuutta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jokainen voi omassa suhteessaan puhua ja sopia ja salailla ja kieltää aivan niinkuin haluaa. Ehkäpä en ole saanut koskaan tuntea läheltä niin uteliasta ihmistä, että käsittäisin mitä kaikkea ihminen voi epäluotettavassa suhteessa ja sopivaa epävarmuutta kokiessaan tehdä.
No siksihän minä just tossa aiemmin sulta kysyinkin, että onko näistä jutuista sinun parisuhteessasi erikseen sovittu ja puhuttu.
Tuokin jo kertoo selvää kieltä asenteestasi, että puhut "uteliaisuudesta" ja "epoäluotettavuudesta" ja "epävarmuudesta". Arvotat itsesi ja oman toimintatapasi jotenkin automaattisesti paremmaksi ja yhdistät mahdolliseen erilaiseen toimintaan negatiivisia adjektiiveja, vaikka noista yksikään ei vältäämättä liity mitenkään koko asiaan. Ihminen voi vain kokea asian eria tavalla ja vaikkapa sinun tapasi toimia on hänen mielestään salailevaa, epäluotettava ja epävarmaa. Kaiken erilaisen voi nähdä negatiivisena, jos ei kykene kohtaamaan erilaisuutta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olen valinnut kumppaneita, joilla ei ole ollut sen kaltaista uteliaisuutta.
Etpä voi tuotakaan tietää, jos et puhu. joskus ihmiset pääsevät yllättämään, kun eivät ajattelekaan täysin samoin kuin itse ajattelee, vaikka oma ajattelutapa on täydellinen ja ainoa järkevä tapa ajatella. Vaan toivottavasti elämäsi jatkuukin noin, etkä koskaan törmää itsesi kanssa eri tavalla ajatteleviin ihmisiin. No minä olen törmännyt ja itsasiassa omassa elämässäni ne sinun määritelmäsi mukaan "uteliaimmat", "epäluotettavimmat" ja "epävarmimmat" tapaukset ovat olleet todellisuudessa vähiten uteliaita, epävarmoja ja ehdottomasti luotettavimpia. Maailma harvoin on oikeasti mustavalkoinen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Etpä voi tuotakaan tietää, jos et puhu. joskus ihmiset pääsevät yllättämään, kun eivät ajattelekaan täysin samoin kuin itse ajattelee, vaikka oma ajattelutapa on täydellinen ja ainoa järkevä tapa ajatella. Vaan toivottavasti elämäsi jatkuukin noin, etkä koskaan törmää itsesi kanssa eri tavalla ajatteleviin ihmisiin. No minä olen törmännyt ja itsasiassa omassa elämässäni ne sinun määritelmäsi mukaan "uteliaimmat", "epäluotettavimmat" ja "epävarmimmat" tapaukset ovat olleet todellisuudessa vähiten uteliaita, epävarmoja ja ehdottomasti luotettavimpia. Maailma harvoin on oikeasti mustavalkoinen.
Oikein!
Klara Vappen!
- Anonyymi
En koskaan mene toisen..
1. Lompakolle
2. Puhelimelle
3. Kirjeille
4. Henkilökohtaisille laatikoille, jotka on jossain ei päivittäisen käytössä ja oletettavasti sisältää henkilökohtaisempaa kuin vaatteet
5. Mihin on kielletty koskemasta
Cool❄️- Anonyymi
Ainiin, enkä omin luvin katsele valokuva albumejakaan. Nyt kun mulla on lupa kumppanilta katsella kuvat, kalsarit, postit ja laatikot yhteisessä kodissa, niin en mä silti tongi hänen papereitaan tai kuviaan tms.
Vaatteet laitan vaatekaappiin, yhteiseen sellaiseen.
Cool❄️ - Anonyymi
Kirjeeti ovat ihan laissa, että sen oletan jokaisen kyllä tietävän selkeästi. Puhelimet käsittääkseni menevät ainakin viestinvaihtojen suhteen tuohon kirjesalaisuuden piiriin ihan lain mukaan, eli selvä juttu. Vaan miten nuo muut on teillä määritelty? Jos on kielletty, niin se on selvä peli, mutta onko loppu omaa tunnetta vai onko ne sovittu erikseen?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kirjeeti ovat ihan laissa, että sen oletan jokaisen kyllä tietävän selkeästi. Puhelimet käsittääkseni menevät ainakin viestinvaihtojen suhteen tuohon kirjesalaisuuden piiriin ihan lain mukaan, eli selvä juttu. Vaan miten nuo muut on teillä määritelty? Jos on kielletty, niin se on selvä peli, mutta onko loppu omaa tunnetta vai onko ne sovittu erikseen?
Kumpikaan ei ole kieltänyt katsomasta mitään toisen juttuja ja tiedetään kuka mihinkin on sijoittanut tavaroitaan.
Se on lähinnä kummallakin ettei vaan kiinnosta tonkia, vaikka saisikin vapaasti tehdä niin.
En usko kummallakaan olevan mitään salaisuuksiakaan. Ei ole tuota tavaraakaan niin paljon mikä salaisuudeksi sopisi. Joku kirje tai kuva ehkä voisi olla, sellainen ettei ole esitellyt sitä, vaan ei muuta.
Meillä on kaikki avoimesti esillä silleen, ettei perheenä ole piilotettu toisiltamme mitään.
Mutta olen ollu suhteissa, missä on ollut paljonkin, ei saa tonkia paikkoja.
Cool❄️ - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kumpikaan ei ole kieltänyt katsomasta mitään toisen juttuja ja tiedetään kuka mihinkin on sijoittanut tavaroitaan.
Se on lähinnä kummallakin ettei vaan kiinnosta tonkia, vaikka saisikin vapaasti tehdä niin.
En usko kummallakaan olevan mitään salaisuuksiakaan. Ei ole tuota tavaraakaan niin paljon mikä salaisuudeksi sopisi. Joku kirje tai kuva ehkä voisi olla, sellainen ettei ole esitellyt sitä, vaan ei muuta.
Meillä on kaikki avoimesti esillä silleen, ettei perheenä ole piilotettu toisiltamme mitään.
Mutta olen ollu suhteissa, missä on ollut paljonkin, ei saa tonkia paikkoja.
Cool❄️Ja teillä ei ole koskaan ollut sellaista tilannetta, että jompi kumpi olisi kokenut (tai ainakaan ilmassut kokeneensa) toisen menneen vähän väärälle alueelle? Itselläni on meinaan tuollaisesta kokemusta, että minä olen koenut yksityisyyttäni loukatun, vaikka järjellä ajatellen, eihän se toinen voinut sitä tietää.
Mä olen itse tässä viimeisen parin vuoden aikana esim. rajusti laajentanut omaa käsitystäni yksityisyydestä. Mä ostin vanhemmiltani heidän asuntonsa. He muuttivat pienempään ja veivät vai ntarpeellisen mukanaan. Tässä asunnossa on siis ollut ja varmasti on edelleen tavaroita, jotka ovat vanhempieni yksityisyyden piiriin kuuluvia ja voin sanoa, että mun oli pitkän aikaa hyvin suorastaan ahdistavaa availla kaappeja, poistaa sieltä tavaroita ja tehdä tilaa omilleni. Sitten vanhmepani olivat vielä että, "senkun heität pois vaan, kunhan et mitään yksityistä tietoa sisältävää heitä pois". Eli siis mä en voinut vaan heittää kaikkea rajastaan pois, vaan oli pakko katsoa mikä se vaikkapa paperi oikeasti on. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ja teillä ei ole koskaan ollut sellaista tilannetta, että jompi kumpi olisi kokenut (tai ainakaan ilmassut kokeneensa) toisen menneen vähän väärälle alueelle? Itselläni on meinaan tuollaisesta kokemusta, että minä olen koenut yksityisyyttäni loukatun, vaikka järjellä ajatellen, eihän se toinen voinut sitä tietää.
Mä olen itse tässä viimeisen parin vuoden aikana esim. rajusti laajentanut omaa käsitystäni yksityisyydestä. Mä ostin vanhemmiltani heidän asuntonsa. He muuttivat pienempään ja veivät vai ntarpeellisen mukanaan. Tässä asunnossa on siis ollut ja varmasti on edelleen tavaroita, jotka ovat vanhempieni yksityisyyden piiriin kuuluvia ja voin sanoa, että mun oli pitkän aikaa hyvin suorastaan ahdistavaa availla kaappeja, poistaa sieltä tavaroita ja tehdä tilaa omilleni. Sitten vanhmepani olivat vielä että, "senkun heität pois vaan, kunhan et mitään yksityistä tietoa sisältävää heitä pois". Eli siis mä en voinut vaan heittää kaikkea rajastaan pois, vaan oli pakko katsoa mikä se vaikkapa paperi oikeasti on.Ei ole ollut tässä parisuhteessa koskaan sellaista tilannetta, että olisi tuntunut kummastakaan tuolta. Itsestäni tiiän ettei mulle ole ainakaan tullut tunnetta, että olis rikkonut yksityisyyttäni mitenkään. Ja puoliso ei ole ainakaan sanonut, että olisi niin kokenut.
Mulle sellainen arka alua mitä en välttämättä koe kivaksi, että toinen ominpäin katselee on juurikin mun henkilökohtaiset kuvat tai kirjeet. Vaikkei ole jemmassa mitään arkaluontoista, ei kirjeinä eikä kuvina, niin siinä mun raja kulkee.
Mutta jos itse esittelen ne tai annan luvan katsella, niin silloin saa niin tehdä enkä narise. 😊
Mulla on lähinnä paljon prosyyria lääkärissä käynneistä, sairaalajaksoista, diagnooseista, mitä terveydenhuollosta saa kun on sairastellut. Ne on niitä mitä en kaikille levittele esiin.
Cool❄️ - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei ole ollut tässä parisuhteessa koskaan sellaista tilannetta, että olisi tuntunut kummastakaan tuolta. Itsestäni tiiän ettei mulle ole ainakaan tullut tunnetta, että olis rikkonut yksityisyyttäni mitenkään. Ja puoliso ei ole ainakaan sanonut, että olisi niin kokenut.
Mulle sellainen arka alua mitä en välttämättä koe kivaksi, että toinen ominpäin katselee on juurikin mun henkilökohtaiset kuvat tai kirjeet. Vaikkei ole jemmassa mitään arkaluontoista, ei kirjeinä eikä kuvina, niin siinä mun raja kulkee.
Mutta jos itse esittelen ne tai annan luvan katsella, niin silloin saa niin tehdä enkä narise. 😊
Mulla on lähinnä paljon prosyyria lääkärissä käynneistä, sairaalajaksoista, diagnooseista, mitä terveydenhuollosta saa kun on sairastellut. Ne on niitä mitä en kaikille levittele esiin.
Cool❄️Kirjeethän rajautuvat ihan luonnostaan, jos toinen nyt lain tuntee. Siinä ei pitäisi olla mitään epäselvää ja itse pitäisin outona, jos jollekulle olisi. Minä taas en pidä valokuvieni katselemista mitenkään ykstyisyyteeni kuuluvana, eli mulle ei ehkä tulisi mieleenkään, että toinen voisi pitää Tässä tuli heti ilmi jo selkeä ero ihmisten ajattelussa. Tosin minua nyt ei rehellisesti sanoen voisi vähempää kiinnostaa toisten valokuvat, vaikka niitä oikein esiteltäisiin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kirjeethän rajautuvat ihan luonnostaan, jos toinen nyt lain tuntee. Siinä ei pitäisi olla mitään epäselvää ja itse pitäisin outona, jos jollekulle olisi. Minä taas en pidä valokuvieni katselemista mitenkään ykstyisyyteeni kuuluvana, eli mulle ei ehkä tulisi mieleenkään, että toinen voisi pitää Tässä tuli heti ilmi jo selkeä ero ihmisten ajattelussa. Tosin minua nyt ei rehellisesti sanoen voisi vähempää kiinnostaa toisten valokuvat, vaikka niitä oikein esiteltäisiin.
Mä pidän sikäli valokuvia yksityisenä, siellä on mun perheenjäsenistäkin kuvia. Että jos olis nyt uus kumppani, niin en mä haluis et hän katselee ne läpi ilman mun lupaa.
Mutta toki nyt kumppanini, joka sitä nimenomaista perhettä yhä on saa katsella. Kuka vaan muu ei saa.
Kun jos suhde on uusi, niin raja menee tosiaan kirjeissä ja valokuvissa. Muutoin voi kurkkia kaikki kaapit. Ei löydy mitään järkyttävää. Yllättävää.
Cool❄️ - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei ole ollut tässä parisuhteessa koskaan sellaista tilannetta, että olisi tuntunut kummastakaan tuolta. Itsestäni tiiän ettei mulle ole ainakaan tullut tunnetta, että olis rikkonut yksityisyyttäni mitenkään. Ja puoliso ei ole ainakaan sanonut, että olisi niin kokenut.
Mulle sellainen arka alua mitä en välttämättä koe kivaksi, että toinen ominpäin katselee on juurikin mun henkilökohtaiset kuvat tai kirjeet. Vaikkei ole jemmassa mitään arkaluontoista, ei kirjeinä eikä kuvina, niin siinä mun raja kulkee.
Mutta jos itse esittelen ne tai annan luvan katsella, niin silloin saa niin tehdä enkä narise. 😊
Mulla on lähinnä paljon prosyyria lääkärissä käynneistä, sairaalajaksoista, diagnooseista, mitä terveydenhuollosta saa kun on sairastellut. Ne on niitä mitä en kaikille levittele esiin.
Cool❄️Mulla on esimerkiksi tuolla vaatekomerossani pari kenkälaatikollista vanhempieni keskinäistä kirjeenvaihtoa heidän nuoruudestaan. He sanovat, että anna olla siellä, eivät siis halua niitä itselleen. Mä en myöskään halua niitä hävittää, se tuntuu väärältä. En itse myöskään koe, että tekisi lainkaan mieli niitä lukea. Eli mulla on siis tuolla ylähyllyllä pari tuollaista "tabu-laatikkoa", jotka nyt vaan ovat siellä. Ja onhan täältä nyt löytynyt liekuvoidetuubeja ynnä muuta "mielenkiintoisista" paikoista. En ehkä suosittele tällaita asunnonvaihtoa kenellekään, joka ei haluaisia venyttää yksityisyyden käsityksen rajoja. Valtaosalle tosin taitaa tulla tämäntyyppinen tilanne eteen vanhempiensa, puolisonsa, tmv kuoleman jälkeen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mä pidän sikäli valokuvia yksityisenä, siellä on mun perheenjäsenistäkin kuvia. Että jos olis nyt uus kumppani, niin en mä haluis et hän katselee ne läpi ilman mun lupaa.
Mutta toki nyt kumppanini, joka sitä nimenomaista perhettä yhä on saa katsella. Kuka vaan muu ei saa.
Kun jos suhde on uusi, niin raja menee tosiaan kirjeissä ja valokuvissa. Muutoin voi kurkkia kaikki kaapit. Ei löydy mitään järkyttävää. Yllättävää.
Cool❄️Niin, no kuten sanoin, niin minulle ei tulisi mieleenkään, että valokuvissa voi olla jotain yksityistä, jos ei siellä nyt jotain itsestä otettuja pornokuvia ole. Tuossa on selkeä ero siinä miten me tuon koemme. Mä olisin täysin ymmyrkäisenä, jos toinen kokisi vääräksi, että katsoisin valokuvia. Vaan kuten sanottu, niin valokuvat eivät kiinnosta mua edes esiteltyinä. Ehkä juuri siksi en kykene tajuamaan mitä yksityistä niissä voi olla. En mä koskaan katsele omiakaan vähäisiä valokuviani ja voisin ihan hyvin vaikka heittää ne poiskin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mulla on esimerkiksi tuolla vaatekomerossani pari kenkälaatikollista vanhempieni keskinäistä kirjeenvaihtoa heidän nuoruudestaan. He sanovat, että anna olla siellä, eivät siis halua niitä itselleen. Mä en myöskään halua niitä hävittää, se tuntuu väärältä. En itse myöskään koe, että tekisi lainkaan mieli niitä lukea. Eli mulla on siis tuolla ylähyllyllä pari tuollaista "tabu-laatikkoa", jotka nyt vaan ovat siellä. Ja onhan täältä nyt löytynyt liekuvoidetuubeja ynnä muuta "mielenkiintoisista" paikoista. En ehkä suosittele tällaita asunnonvaihtoa kenellekään, joka ei haluaisia venyttää yksityisyyden käsityksen rajoja. Valtaosalle tosin taitaa tulla tämäntyyppinen tilanne eteen vanhempiensa, puolisonsa, tmv kuoleman jälkeen.
Heh, en mäkään vanhempieni papruja mielellään lue. Tai mitään kattele, mutta taitaa olla mulla se joskus pakosti edessä. Olen ainoa perillinen ja mikäli eivt ole järkeviä ja myy kaikkea pois ennen kuolemaansa, niin minä joudun penkomaan ihan kaiken.
Mikäli nyt itse elossa oon. Mutta jos niin... 😵
Cool❄️ - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin, no kuten sanoin, niin minulle ei tulisi mieleenkään, että valokuvissa voi olla jotain yksityistä, jos ei siellä nyt jotain itsestä otettuja pornokuvia ole. Tuossa on selkeä ero siinä miten me tuon koemme. Mä olisin täysin ymmyrkäisenä, jos toinen kokisi vääräksi, että katsoisin valokuvia. Vaan kuten sanottu, niin valokuvat eivät kiinnosta mua edes esiteltyinä. Ehkä juuri siksi en kykene tajuamaan mitä yksityistä niissä voi olla. En mä koskaan katsele omiakaan vähäisiä valokuviani ja voisin ihan hyvin vaikka heittää ne poiskin.
No lasten kuvat on nakuvauvaa jne. Mä mietin lähinnä heidän yksityisyyttään siinä, kenen kuvia joku muu katselee.
Lapset ei välttis halua että joku näkee ne nakuvauvat, muut kuin omat vanhemmat.
Pornokuvia en onneks harrasta. 😂
Cool❄️ - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Heh, en mäkään vanhempieni papruja mielellään lue. Tai mitään kattele, mutta taitaa olla mulla se joskus pakosti edessä. Olen ainoa perillinen ja mikäli eivt ole järkeviä ja myy kaikkea pois ennen kuolemaansa, niin minä joudun penkomaan ihan kaiken.
Mikäli nyt itse elossa oon. Mutta jos niin... 😵
Cool❄️Jep, jokainen jolla nyt jotain läheisiä on niin hyvinkin joutuu jonain päivänä sen eteen, että on vain pakko "tonkia" vaikka se tuntuu väärältä. No minä nyt sentään olen nyt saanut luvan näihin pakollisiiin tonkimisiini, että siinä mielessä tiedän olevan itselleni helpompaa näin kuin heidän kuolemansa jälkeen. Silloin kun en voisi enää saada lupaa. Toisaalta tässä on se ikävä puoli, että että heille tulee edelleen jutella ihan normaalisti noiden löydösten jälkeenkin. No mutta toisaalta luonnollista ja hyvähän se on, että sekin puoli parisuhteesta toimii. En vaan vältämättä haluaisi ajatella sitä.. 😂
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No lasten kuvat on nakuvauvaa jne. Mä mietin lähinnä heidän yksityisyyttään siinä, kenen kuvia joku muu katselee.
Lapset ei välttis halua että joku näkee ne nakuvauvat, muut kuin omat vanhemmat.
Pornokuvia en onneks harrasta. 😂
Cool❄️Ylipäänsä nyrkkisääntö mulla, kun joku asia koskettaa muutakin kun mua henkilökohtaisesti, niin ei oo sopivaa luvatta katsella.
Minunkin paoruissa on lasten tietoja, miehen tietoja.. Niin en mä niitä hävittäisi uuden kumppanin tieltä, jos ne yhä tärkeitä papruja on. Mutta toisen yksityisyyden vuoksi pitäisin piilossa.
Cool❄️ - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No lasten kuvat on nakuvauvaa jne. Mä mietin lähinnä heidän yksityisyyttään siinä, kenen kuvia joku muu katselee.
Lapset ei välttis halua että joku näkee ne nakuvauvat, muut kuin omat vanhemmat.
Pornokuvia en onneks harrasta. 😂
Cool❄️No eipä tulisi mieleen mulle tuokaan. En mä päästäisi lapseni lähelle ihmistä, jolle kokisin vääräksi näyttää heistä kuva alasti nuorempana.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ylipäänsä nyrkkisääntö mulla, kun joku asia koskettaa muutakin kun mua henkilökohtaisesti, niin ei oo sopivaa luvatta katsella.
Minunkin paoruissa on lasten tietoja, miehen tietoja.. Niin en mä niitä hävittäisi uuden kumppanin tieltä, jos ne yhä tärkeitä papruja on. Mutta toisen yksityisyyden vuoksi pitäisin piilossa.
Cool❄️Niin. Vaan pointtinahan tässä oli nimenomaan se, että ihmiset kokevat näitä lopulta hyvin eri tavalla. Jokainen tässäkin on sanonut, ettei tongi toisen tavaroista, mutta tarkoittaako se tonkiminen meille kaikille samaa ja koskettaako se yksityisyyden kokemus samoja asioita. Itselleni esimerkiksi jotkut epikriisit, niin yksi lysti. Että mulla se raja menee oikeastaan vasta jossain verkkopankin tunnuksissa ja sinne kirjautumiseen vaadittavissa tiedoissa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No eipä tulisi mieleen mulle tuokaan. En mä päästäisi lapseni lähelle ihmistä, jolle kokisin vääräksi näyttää heistä kuva alasti nuorempana.
Entäs jos lapsi ei halua, että hän näkee, vaikka sua ei haittaa?
Cool❄️ - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Entäs jos lapsi ei halua, että hän näkee, vaikka sua ei haittaa?
Cool❄️Mä kysyn aina luvan lapsilta, mieheltä jos näytän kuvia jollekin missä hekin ovat läsnä. Taidan olla pöhkö.
En myöskään laita kuvia heistä nettiin, pari kuvaa on ollut luvan kanssa facessa muksuista, nekin manipuloitu. Oon ehkä liiankin tarkka heidän yksityisyydestään.
Cool❄️ - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Entäs jos lapsi ei halua, että hän näkee, vaikka sua ei haittaa?
Cool❄️Sitten on syytä hävittää ne kuvat kokonaan, jos lapsi ne ahdistaviksi kokee. Joku ne kuitenkin ennemmin tai myöhemmin näkee. Mä teen sen harkinnan ja olen tehnyt sen harkinnan jo kuvia ottaessani. Mun lapsestani on olemassa ylipäänsä hyvin vähän kuvia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin. Vaan pointtinahan tässä oli nimenomaan se, että ihmiset kokevat näitä lopulta hyvin eri tavalla. Jokainen tässäkin on sanonut, ettei tongi toisen tavaroista, mutta tarkoittaako se tonkiminen meille kaikille samaa ja koskettaako se yksityisyyden kokemus samoja asioita. Itselleni esimerkiksi jotkut epikriisit, niin yksi lysti. Että mulla se raja menee oikeastaan vasta jossain verkkopankin tunnuksissa ja sinne kirjautumiseen vaadittavissa tiedoissa.
Juu. Näinhän se on.
Cool❄️ - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sitten on syytä hävittää ne kuvat kokonaan, jos lapsi ne ahdistaviksi kokee. Joku ne kuitenkin ennemmin tai myöhemmin näkee. Mä teen sen harkinnan ja olen tehnyt sen harkinnan jo kuvia ottaessani. Mun lapsestani on olemassa ylipäänsä hyvin vähän kuvia.
Okei. Meillä taas on ihan valtavasti kuvia ipanoista. Nykyään vähemmän enää suostuu kuvattavaksi.
Cool❄️ - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mä kysyn aina luvan lapsilta, mieheltä jos näytän kuvia jollekin missä hekin ovat läsnä. Taidan olla pöhkö.
En myöskään laita kuvia heistä nettiin, pari kuvaa on ollut luvan kanssa facessa muksuista, nekin manipuloitu. Oon ehkä liiankin tarkka heidän yksityisyydestään.
Cool❄️Minä nyt en lata mihinkään edes kuvia itsestäni, edes käsiteltyinä. Ei ole minun juttuni. Minusta muiden "perhevalokuvat" ovat aikalailla tylsintä mahdollista materiaalia maailmassa ja sekin joitakin loukkaa, kun ei voisi vähempää heidän valokuvansa kiinnostaa. Me ihmiset olemme keskenämme niin kovin erilaisia. 🙂
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Juu. Näinhän se on.
Cool❄️Tuo papereiden "tonkiminen" on muuten myöskin jännä juttu, joka ainakin itselläni on ihan vain tunnekysymys, jolla ei ole mitään tekoa järjen kanssa. Mä huomasin sen kun asuin aikanaan useamman vuoden ulkomailla ja asuin siellä miehen kanssa, joka ei osannut sanaakaan suomea. Silloin ei edes joku google translator tmv. ollut olemassa, että hän ei ihan oikeasti voinut tajuta niistä mun papereistani sanaakaan. No mun nimeni hän tunnisti ja siinä se. Minä taas ainakin auttavasti ymmärsin hänen paperinsa. Silti minä pistin ne omat yksityiset paperini pois näkyviltä ja hän taas jätti omansa ihan avoimesti näkyville.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minä nyt en lata mihinkään edes kuvia itsestäni, edes käsiteltyinä. Ei ole minun juttuni. Minusta muiden "perhevalokuvat" ovat aikalailla tylsintä mahdollista materiaalia maailmassa ja sekin joitakin loukkaa, kun ei voisi vähempää heidän valokuvansa kiinnostaa. Me ihmiset olemme keskenämme niin kovin erilaisia. 🙂
Ollaa kyllä erilaisia. Mekin, kun minua taas kiinnostaa valokuvat toisen elämästä. Miltä on milloinkin näyttänut ja missä ollut jne. Historiaa. 😊
Cool❄️ - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ollaa kyllä erilaisia. Mekin, kun minua taas kiinnostaa valokuvat toisen elämästä. Miltä on milloinkin näyttänut ja missä ollut jne. Historiaa. 😊
Cool❄️Niin, ihmiset ovat niin kovin erilaisia ja joskus yllättävilläkin tavoilla. Joskus tulee vastaan tilanteita, joissa sitä miettii, että miten noinkin voi joku ajatella ja joskus vielä ihan tutustakin ihmisestä saati sitten tuntemattomammista. 😁
Mutta ehkä tuokin kuvaa sitä meidän omaa kokemustamme, että miten me niihin valokuviimme ja niiden katseluun suhtaudumme. Jos asiaa ajattelee, niin meillä molemmilla on täisin looginen ja linjassa oleva suhtausumistapa tuohon asiaan. Mulle on ihan yksi lysti, koska "ketä ..ttu kiinnostaa" ja sinä koet ne yksityisiksi, koska olet myös kiinnostunut itse niistä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin, ihmiset ovat niin kovin erilaisia ja joskus yllättävilläkin tavoilla. Joskus tulee vastaan tilanteita, joissa sitä miettii, että miten noinkin voi joku ajatella ja joskus vielä ihan tutustakin ihmisestä saati sitten tuntemattomammista. 😁
Mutta ehkä tuokin kuvaa sitä meidän omaa kokemustamme, että miten me niihin valokuviimme ja niiden katseluun suhtaudumme. Jos asiaa ajattelee, niin meillä molemmilla on täisin looginen ja linjassa oleva suhtausumistapa tuohon asiaan. Mulle on ihan yksi lysti, koska "ketä ..ttu kiinnostaa" ja sinä koet ne yksityisiksi, koska olet myös kiinnostunut itse niistä.Jeps. 😊👍
Minusta on mukavaa plärätä kuvia ihan rauhassa ja kuunnella mitä toinen niihin liittyen kertoo. Aivan fantastista. Tykkään muutenkin elämänkerronnasta, tarinoista omasta elämästä ja sellanenhan mä oon tosiaan itsekkin. Tykkään kertoa elämästäni, millainen se on ollut jne.
Jotenkin itse muodostan niin kuvaa toisesta ja koen pääseväni tutummaksikin.
Cool❄️ - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jeps. 😊👍
Minusta on mukavaa plärätä kuvia ihan rauhassa ja kuunnella mitä toinen niihin liittyen kertoo. Aivan fantastista. Tykkään muutenkin elämänkerronnasta, tarinoista omasta elämästä ja sellanenhan mä oon tosiaan itsekkin. Tykkään kertoa elämästäni, millainen se on ollut jne.
Jotenkin itse muodostan niin kuvaa toisesta ja koen pääseväni tutummaksikin.
Cool❄️Mulle sopiikin se Mamban valokuvia biisi hyvin. 😅
Cool❄️ - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jeps. 😊👍
Minusta on mukavaa plärätä kuvia ihan rauhassa ja kuunnella mitä toinen niihin liittyen kertoo. Aivan fantastista. Tykkään muutenkin elämänkerronnasta, tarinoista omasta elämästä ja sellanenhan mä oon tosiaan itsekkin. Tykkään kertoa elämästäni, millainen se on ollut jne.
Jotenkin itse muodostan niin kuvaa toisesta ja koen pääseväni tutummaksikin.
Cool❄️Minä taas haukottelisin sisäisesti ja miettisin miten tästä kidutuksesta pääsee pois 😁. Että juu, täysin erilainen ajatusmaailma.
On noita joitain ollut, lähinnä kylläkin exillä eli pitkälti päiväkirjoja tai jokin pieni laatikko jossa on muistoja, päiväkirjoja, kirjeitä yms.
Muutenkaan en mene toisen reviirille, kuten vaikka käsilaukulle tai puhelimelle ilman erityistä lupaa, jolloin siihen käpistelyyn on jokin syy kumppanin puolelta.- Anonyymi
Sunkin kohdalla pääsemme taas kysymykseen, että miten ne "yksityiset" alueet on määritetty? Onko siitä puhuttu erikseen, vain mennäänkö vain sillä miten itsekukin nyt sattuu sen kokemaan? Mä jäin meinaan miettimään tilannetta, jossa toinen muuttaa toisen asuntoon. Lähtökohtahan on se, että se koko asunto on toisen yksityisaluetta ja "vieras" ei toisen kaappeja tongi. Sitten sitä antaa toiselle vaikka, että tuossa on sulle kaappi tavasoillesi ja laatikko sukillesi, mutta periaatteessa kaikki muu pysyy edelleen toisen yksityisalueena. Kuinka kauan asunnossa pitää asua, jotta on lupa avata jokin laatikosto, vaikka television alta? Tuo on meinaan todella ISO asia siinä, että koetko olevasi omassa kotonasi vai vieraana. Että pitäsikö ne jokainen kappi ja hylly oikeasti ihan läpikäydä, että ole hyvä avaa, jos jotakin kaipaat, ei haittaa lainkaan?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sunkin kohdalla pääsemme taas kysymykseen, että miten ne "yksityiset" alueet on määritetty? Onko siitä puhuttu erikseen, vain mennäänkö vain sillä miten itsekukin nyt sattuu sen kokemaan? Mä jäin meinaan miettimään tilannetta, jossa toinen muuttaa toisen asuntoon. Lähtökohtahan on se, että se koko asunto on toisen yksityisaluetta ja "vieras" ei toisen kaappeja tongi. Sitten sitä antaa toiselle vaikka, että tuossa on sulle kaappi tavasoillesi ja laatikko sukillesi, mutta periaatteessa kaikki muu pysyy edelleen toisen yksityisalueena. Kuinka kauan asunnossa pitää asua, jotta on lupa avata jokin laatikosto, vaikka television alta? Tuo on meinaan todella ISO asia siinä, että koetko olevasi omassa kotonasi vai vieraana. Että pitäsikö ne jokainen kappi ja hylly oikeasti ihan läpikäydä, että ole hyvä avaa, jos jotakin kaipaat, ei haittaa lainkaan?
Ja siis pointti ei ole se, että niitä pitäisi tonkia, vaan kun pelkkä avaaminenkin voi tuntua väärältä. Enhän mä nyt itsekään tongi omia kaappejani ja pääosin tuolla on tavaraa, joka ei kyllä ketään kiinnosta, mutta miksi niitä ei saisi avata? Mulla on esimerkiksi kirjojakin ihan oven takana kaapissa ja kyllä niitä halutessaan saa lukea, mutta periaatteessa, jos en ole lupaa antanut niin väärältähän se tuollaisen kirjan lukeminenkin varmasti monesta tuntuisi. Ja siis siellä on jotain lehtiäkin ja parempia laseja, erilaisille juomille, kynttilöitä, tulitikkuja, dvd-levyjä, pelejä, you name it.
Anonyymi kirjoitti:
Sunkin kohdalla pääsemme taas kysymykseen, että miten ne "yksityiset" alueet on määritetty? Onko siitä puhuttu erikseen, vain mennäänkö vain sillä miten itsekukin nyt sattuu sen kokemaan? Mä jäin meinaan miettimään tilannetta, jossa toinen muuttaa toisen asuntoon. Lähtökohtahan on se, että se koko asunto on toisen yksityisaluetta ja "vieras" ei toisen kaappeja tongi. Sitten sitä antaa toiselle vaikka, että tuossa on sulle kaappi tavasoillesi ja laatikko sukillesi, mutta periaatteessa kaikki muu pysyy edelleen toisen yksityisalueena. Kuinka kauan asunnossa pitää asua, jotta on lupa avata jokin laatikosto, vaikka television alta? Tuo on meinaan todella ISO asia siinä, että koetko olevasi omassa kotonasi vai vieraana. Että pitäsikö ne jokainen kappi ja hylly oikeasti ihan läpikäydä, että ole hyvä avaa, jos jotakin kaipaat, ei haittaa lainkaan?
Totta, huomautus oli paikallaan, hätiköin vastaukseni kanssa, pahoittelut.
Suhteissa ne yksityiset alueet on tähän asti suullisesti tuotu esille erikseen, pois lukien normaali kirjesalaisuus-periaate, joka sinällään on itsestään selvää.
Tosin itselläni ei ole salattavia asioita edes puhelimessa, niin ei ole mikään vahinko jos sitä pengotaan, korkeintaan tuntuu kiusalliselta.
Kämppäni osalta tilanne on omalta puoleltani se, että jos tänne joku saa tulla, niin tilat ovat vapaata riistaa. Pitkälti koska ihmiset ovat uteliaita, niin en jaksa suotta kiellellä enkä etenkään yrittää vahtia mitä kaikkea se joku tonkii. Koska tännehän ei tule kukaan ilman, että olen nimenomaisesti hänet tänne kutsunut. Paitsi huoltomiehet, mutta se kuuluu hommaan.
Ja varsinkin, jos kyseessä on romanttisen suhteen toinen osapuoli, niin feel free, mikään ei ole salaista eikä kiellettyä, ei suhteen alussa eikä varsinkaan yhteen muutettaessa. Minun puoleltani on erittäin selvää sekä merkityksellistä, että toinen voi asettua kodiksi ja tuntea itsensä tervetulleeksi.Anonyymi kirjoitti:
Ja siis pointti ei ole se, että niitä pitäisi tonkia, vaan kun pelkkä avaaminenkin voi tuntua väärältä. Enhän mä nyt itsekään tongi omia kaappejani ja pääosin tuolla on tavaraa, joka ei kyllä ketään kiinnosta, mutta miksi niitä ei saisi avata? Mulla on esimerkiksi kirjojakin ihan oven takana kaapissa ja kyllä niitä halutessaan saa lukea, mutta periaatteessa, jos en ole lupaa antanut niin väärältähän se tuollaisen kirjan lukeminenkin varmasti monesta tuntuisi. Ja siis siellä on jotain lehtiäkin ja parempia laseja, erilaisille juomille, kynttilöitä, tulitikkuja, dvd-levyjä, pelejä, you name it.
Toi tuntuu itsestä vieraalta, kun musta ei tunnu yhtään siltä että olisi väärin jos toinen penkoo, kun olen itse hänet kotiini päästänyt. Oikeastaan jopa oletan, että jos en ole itse läsnä, niin aivan varmasti pengotaan. Joten turha taistella tuulimyllyjä vastaan, siinähän penkoo jos kiinnostaa 😁
- Anonyymi
randombypasser kirjoitti:
Totta, huomautus oli paikallaan, hätiköin vastaukseni kanssa, pahoittelut.
Suhteissa ne yksityiset alueet on tähän asti suullisesti tuotu esille erikseen, pois lukien normaali kirjesalaisuus-periaate, joka sinällään on itsestään selvää.
Tosin itselläni ei ole salattavia asioita edes puhelimessa, niin ei ole mikään vahinko jos sitä pengotaan, korkeintaan tuntuu kiusalliselta.
Kämppäni osalta tilanne on omalta puoleltani se, että jos tänne joku saa tulla, niin tilat ovat vapaata riistaa. Pitkälti koska ihmiset ovat uteliaita, niin en jaksa suotta kiellellä enkä etenkään yrittää vahtia mitä kaikkea se joku tonkii. Koska tännehän ei tule kukaan ilman, että olen nimenomaisesti hänet tänne kutsunut. Paitsi huoltomiehet, mutta se kuuluu hommaan.
Ja varsinkin, jos kyseessä on romanttisen suhteen toinen osapuoli, niin feel free, mikään ei ole salaista eikä kiellettyä, ei suhteen alussa eikä varsinkaan yhteen muutettaessa. Minun puoleltani on erittäin selvää sekä merkityksellistä, että toinen voi asettua kodiksi ja tuntea itsensä tervetulleeksi.Hyvin kuvailit, voinen lainata tuota viimeisintä kappaletta. Samoin mulla sanoin. 👍
Cool❄️ - Anonyymi
randombypasser kirjoitti:
Toi tuntuu itsestä vieraalta, kun musta ei tunnu yhtään siltä että olisi väärin jos toinen penkoo, kun olen itse hänet kotiini päästänyt. Oikeastaan jopa oletan, että jos en ole itse läsnä, niin aivan varmasti pengotaan. Joten turha taistella tuulimyllyjä vastaan, siinähän penkoo jos kiinnostaa 😁
Aivan, ei minustakaan tunnu väärältä, jos TOINEN tonkii minun kotiani. Minusta kuitenkin tuntuu väärältä jos MINÄ tongin toisen kotia. Tuossahan se pointti juuri on, kun toisen pitäisi kotiutua, että voiko hän kotiutua, jos ei siihen "tonkimiseen" anna lupaa. Tuskinpa hänellä on mitään mielenkiintoa kaivella, mutta onhan se ikävä kun kaikki ympärillä on oman omantunnon mukaan "kiellettyä" aluetta.
- Anonyymi
randombypasser kirjoitti:
Totta, huomautus oli paikallaan, hätiköin vastaukseni kanssa, pahoittelut.
Suhteissa ne yksityiset alueet on tähän asti suullisesti tuotu esille erikseen, pois lukien normaali kirjesalaisuus-periaate, joka sinällään on itsestään selvää.
Tosin itselläni ei ole salattavia asioita edes puhelimessa, niin ei ole mikään vahinko jos sitä pengotaan, korkeintaan tuntuu kiusalliselta.
Kämppäni osalta tilanne on omalta puoleltani se, että jos tänne joku saa tulla, niin tilat ovat vapaata riistaa. Pitkälti koska ihmiset ovat uteliaita, niin en jaksa suotta kiellellä enkä etenkään yrittää vahtia mitä kaikkea se joku tonkii. Koska tännehän ei tule kukaan ilman, että olen nimenomaisesti hänet tänne kutsunut. Paitsi huoltomiehet, mutta se kuuluu hommaan.
Ja varsinkin, jos kyseessä on romanttisen suhteen toinen osapuoli, niin feel free, mikään ei ole salaista eikä kiellettyä, ei suhteen alussa eikä varsinkaan yhteen muutettaessa. Minun puoleltani on erittäin selvää sekä merkityksellistä, että toinen voi asettua kodiksi ja tuntea itsensä tervetulleeksi."Ja varsinkin, jos kyseessä on romanttisen suhteen toinen osapuoli, niin feel free, mikään ei ole salaista eikä kiellettyä, ei suhteen alussa eikä varsinkaan yhteen muutettaessa. Minun puoleltani on erittäin selvää sekä merkityksellistä, että toinen voi asettua kodiksi ja tuntea itsensä tervetulleeksi."
Eli sinä siis ilmaiset tuon toiselle selkeästi? Ei siis sellaisella kliseellä kuin "ole kuin kotonasi", joka nyt sanotaan lähestulkoon jokaiselle vähänkään piedempää asunnossa aikaa vietävälle vieraalle, jotta hän uskaltaa edes vesilasin kaapista hakea (hieman karrikoiden). Tuo lausehan ei oikeasti pidä sisällään varsinaisesti lupaa, että jos joskus tulee tylsää, niin etsi vaikka telkkarin alalaatikoista, että onko siellä elokuvia (itselläni siis on, eivätkä ne ole näkyvillä). Koska olleellistahan on nimenomaan se toisen tunne. Anonyymi kirjoitti:
Aivan, ei minustakaan tunnu väärältä, jos TOINEN tonkii minun kotiani. Minusta kuitenkin tuntuu väärältä jos MINÄ tongin toisen kotia. Tuossahan se pointti juuri on, kun toisen pitäisi kotiutua, että voiko hän kotiutua, jos ei siihen "tonkimiseen" anna lupaa. Tuskinpa hänellä on mitään mielenkiintoa kaivella, mutta onhan se ikävä kun kaikki ympärillä on oman omantunnon mukaan "kiellettyä" aluetta.
No siis itse tunnen sikäli samoin, että tuntuu vieraalta penkoa toisen kotia. Tosin jos minulla on selkeä tarkoitus, vaikkapa löytää siivousvälineitä, niin tongin kyllä ihan surutta. Mutta muuten vaan en tongi, ei minua toisen asiat niin paljon kiinnosta, saa ihan itse avata kaappinsa ja esitellä luurankonsa jos haluaa.
Anonyymi kirjoitti:
"Ja varsinkin, jos kyseessä on romanttisen suhteen toinen osapuoli, niin feel free, mikään ei ole salaista eikä kiellettyä, ei suhteen alussa eikä varsinkaan yhteen muutettaessa. Minun puoleltani on erittäin selvää sekä merkityksellistä, että toinen voi asettua kodiksi ja tuntea itsensä tervetulleeksi."
Eli sinä siis ilmaiset tuon toiselle selkeästi? Ei siis sellaisella kliseellä kuin "ole kuin kotonasi", joka nyt sanotaan lähestulkoon jokaiselle vähänkään piedempää asunnossa aikaa vietävälle vieraalle, jotta hän uskaltaa edes vesilasin kaapista hakea (hieman karrikoiden). Tuo lausehan ei oikeasti pidä sisällään varsinaisesti lupaa, että jos joskus tulee tylsää, niin etsi vaikka telkkarin alalaatikoista, että onko siellä elokuvia (itselläni siis on, eivätkä ne ole näkyvillä). Koska olleellistahan on nimenomaan se toisen tunne.No juu, kyllä se on varsin selkeästi tullut sanottua. Alku on tuo klishee, mutta sen jatkona yleensä tulee se, että tee mitä tekisit kotonasi, mikään ei ole kiellettyä ja kaikki paikat saat penkoa jos haluat sekä tee itsellesi tarvittavaa tilaa kaappeihin/komeroihin/laatikoihin jne. jos minä en ole sinulle tarjonnut tarvittavaa tilaa. Suunnilleen noin se suusta tulee.
Kyllä parisuhteessakin kummallakin on myös oma elämänsä ja omat yksityiset juttunsa. Se riippuu sitten ihan siitä että miten keskenään asioista sovitaan. Itellä ei oo tarvetta tonkia toisen laatikoita, taskuja, tavaroita, puhelinta, postia tms. ollenkaan. Parisuhteessa pitää olla luottamusta niin paljon ettei tutkimiseen oo tarvetta. Tosin ite kyllä myös antaisin kumppanille ihan luvan mennä mihin tahansa mun tavaroihini koska en myöskään yhtään mitään toiselta salata halua vaan olla aivan kaikesta avoin. Luottamusta ja avoimuutta toivoisin toiseltakin mutta en vaadi että hänen kaikki asiansa välttämättä olisi kanssani jaettava vaan ne mitkä hänestä hyvältä ja oikealta tuntuu jakaa.🙂.
- Anonyymi
Tuon onkin jännä juttu, että oikeastaan jokainen tässä ketjussa tuo esille "en tongi toisen tavaroista", mutta periaatteessa oikein kukaan ei ole vielä määrittänyt mitä tonkiminen hänelle itselleen tarkoittaa. Onko tonkiminen sitä, että ylipäänsä avaa laatikon ja katsoo päällisin puolin mitä siellä on vain meneekö se tonkimisen puolelle vasta, jos alkaa lukea laatikosta löytyviä papereita? Laatikossahan voi olla jotain toisen yksityiseksi kokemaa, jonka tunnistaa ihan tutkimattakin. Vaikkapa, että ahaa törmäsin sitten toisen pornolehtikokoelmaan.
Anonyymi kirjoitti:
Tuon onkin jännä juttu, että oikeastaan jokainen tässä ketjussa tuo esille "en tongi toisen tavaroista", mutta periaatteessa oikein kukaan ei ole vielä määrittänyt mitä tonkiminen hänelle itselleen tarkoittaa. Onko tonkiminen sitä, että ylipäänsä avaa laatikon ja katsoo päällisin puolin mitä siellä on vain meneekö se tonkimisen puolelle vasta, jos alkaa lukea laatikosta löytyviä papereita? Laatikossahan voi olla jotain toisen yksityiseksi kokemaa, jonka tunnistaa ihan tutkimattakin. Vaikkapa, että ahaa törmäsin sitten toisen pornolehtikokoelmaan.
No tuohan on ihan itsestäänselvä juttu että jos sä menet toisen laatikoille, kaapeille, taskuille tai tavaroille niin se on tonkimista. Jos jotain pitää etsiä toisen laatikoista, kaapeista tai taskuista niin siihen pitää pyytää lupa jos sitä ei ole. Ja vaikka olisikin lupa mennä toisen laatikoille, kaapeille ja taskuille se ei tarkoita lupaa tukikiskella niissä olevia tavaroita ellei siihenkin ole lupaa annettu. Jos asian näin rautalangasta vääntämällä määrittelee.🙂.
- Anonyymi
Mikkojuhan kirjoitti:
No tuohan on ihan itsestäänselvä juttu että jos sä menet toisen laatikoille, kaapeille, taskuille tai tavaroille niin se on tonkimista. Jos jotain pitää etsiä toisen laatikoista, kaapeista tai taskuista niin siihen pitää pyytää lupa jos sitä ei ole. Ja vaikka olisikin lupa mennä toisen laatikoille, kaapeille ja taskuille se ei tarkoita lupaa tukikiskella niissä olevia tavaroita ellei siihenkin ole lupaa annettu. Jos asian näin rautalangasta vääntämällä määrittelee.🙂.
Sinulle se on itsestäänselvä. Niinhän se oma ajattelutapa on meille kaikille. Se vaan ei välttämättä vastaa lainkaan sitä miten se itsestäänselvästi on sille toiselle osapuolelle.
Anonyymi kirjoitti:
Sinulle se on itsestäänselvä. Niinhän se oma ajattelutapa on meille kaikille. Se vaan ei välttämättä vastaa lainkaan sitä miten se itsestäänselvästi on sille toiselle osapuolelle.
Se on totta mutta sen vuoksi parisuhteessa onkin hyvä olla paljon rehellistä ja avointa kommunikointia ja keskustelua ihan asiasta kuin asiasta. Mitä enemmän niitä on sitä helpompaa ja onnellisempaa on. Siis mun mielestäni ainakin.🙂.
- Anonyymi
Mikkojuhan kirjoitti:
Se on totta mutta sen vuoksi parisuhteessa onkin hyvä olla paljon rehellistä ja avointa kommunikointia ja keskustelua ihan asiasta kuin asiasta. Mitä enemmän niitä on sitä helpompaa ja onnellisempaa on. Siis mun mielestäni ainakin.🙂.
Kyllä. Vaan kuten tästäkin keskusta on jo huomannut, niin me monet toteamme vain "en tongi toisen tavaroita", joka on lopulta kuitenkin hyvin venyvä käsite. Moni vaan olettaa, että kaikki kokevat samoin ja että asia olisi itsestäänselvästi sama molemmille. Tämä on lopunta tosi yleinen kiistanaihe parisuhteissa, vaikka toinen ei epäluuloisena toisen tavaroita tonkisikaan.
- Anonyymi
Ei ole kätköjä. Kännykät tietysti ja postit. Eikä käsilaukkukaan ole sellainen ettei sitä saisi tonkia. No miehen konetta en pahemmin käytä. Mutta voisin halutessani.
- Anonyymi
En ole ollut parisuhteessa mutta vastaan silti 😁 En pitäisi ajatuksesta, että kumppanilla olisi joku laatikko tms. jonne hän kieltäisi erikseen kurkistamasta. Herättäisi epäilyksiä entisestään. Tottakai kunnioittaisin toisen yksityisyyttä muuten, eli en tonkisi hänen laatikoitaan huvin vuoksi tms. Jos hänellä oikeasti olisi joku top secret-salaisuus niin tuskin sanoisi mulle että älä sitten ikinä avaa yöpöydän toiseksi alinta laatikkoa 😅
- Anonyymi
No ei ole mitään ja mies ja ystävät saa kyllä koskea ihan kaikkiin tavaroihini kunhan ei riko mitään.
Lemmikin koskemisessa opastan ja jos poistun asunnosta edes vessaan, niin sanon, ettei siihen saa koskea eikä lähestyä kun en ole läsnä. Minulla on eksoottinen lemmikki joka voi pelästyä ja purra.
Yksityisyys parisuhteessa tarkoittaa minulle omaa aikaa ja sitä, etten välttämättä halua puhua ihan kaikesta.- Anonyymi
Ja koska olen häpeämätön vanha narttu, niin oikein odotan sitä päivää, että sairaalloisen mustasukkainen miesystävä tonkii minun alusvaatekoria tai talouspapereita.
Järkytys tulee nimittäin olemaan suuri, en ole vuosiin ostanut uusia alkkareita ja panttikuitteja ja osamaksuja kyllä riittää ihmeteltäväksi😆
Ei ole mitään salaisuuksia, mutta kumppanille pitää antaa tilaa ja kunnioittaa hänen yksityisyyttään. Laatikot, kaapit, kännykkä, läppäri, työlaukku, urheilukassi, jne. ovat hänen aluettaan, Minulla ei ole mitään syytä käydä penkomassa toisen tavaroita.
Ei tulisi edes mieleen.
Ei hänkään kolua läpi minun laukkuani, meikkipussiani, kännykkää, läppäriä, laatikoitani, jne.
Tuollainen turha nuuskiminen ja jatkuva epäilys tukahduttaa luottamuksen.
Miksi pitäisi hakemalla hakea ongelmia parisuhteeseen?- Anonyymi
Oletteko te jotenkin erikseen sopineet nuo rajat? Entä minkä määrittelet pelkomiseksi? Onko jo kassin avaaminen penkomista vai vasta sen läpikäyminen? Mistä tietää miten toinen määrittelee rajat ja miten voi olla varma, että ajattelee samoin, jo asiasta ei puhuta? Entä miksi oletat kyseessä olevan nuuskiminen tai epäilys? Etkö keksi mitään muuta syytä, miksi voisi toimia eri tavalla?
- Anonyymi
Itse meinaan kyllä keksin monta aivan muuta syytä kuin uteliaisuus tai epäluuloisuus miksi voisin vaikka nyt toisen laukkua tonkia tai kaappia tai jotain muuta vastaavaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Itse meinaan kyllä keksin monta aivan muuta syytä kuin uteliaisuus tai epäluuloisuus miksi voisin vaikka nyt toisen laukkua tonkia tai kaappia tai jotain muuta vastaavaa.
No kerro ihmeessä muillekin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No kerro ihmeessä muillekin.
Voin teitenkin kertoa, jos kiinnostaa. Ajatellaan vaikka, että olen lähdössä johonkin pakolliseen menoon autolla ja auton avain ei ole omalla paikallaan ja jos vaikka vara-avaintakaan ei ole. Jos toinen on viimeisimpänä käyttänyt autoa, eikä ole siinä niitä avaimia itse mun kanssani etsimässä, niin kyllä menen ensimmäisenä tonkimaan takin taskut ja jos hänellä on ollut laukku mukanaan, niin hyvinkin katson myös sen. Voin tietenkin yrittää esim. soitella toiselle, mutta jos ei hän vastaa ja niin todellakin etsin sitten siitä laukusta ilman lupaa.
Siinä nyt yksi hypoteettinen tilanne. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Voin teitenkin kertoa, jos kiinnostaa. Ajatellaan vaikka, että olen lähdössä johonkin pakolliseen menoon autolla ja auton avain ei ole omalla paikallaan ja jos vaikka vara-avaintakaan ei ole. Jos toinen on viimeisimpänä käyttänyt autoa, eikä ole siinä niitä avaimia itse mun kanssani etsimässä, niin kyllä menen ensimmäisenä tonkimaan takin taskut ja jos hänellä on ollut laukku mukanaan, niin hyvinkin katson myös sen. Voin tietenkin yrittää esim. soitella toiselle, mutta jos ei hän vastaa ja niin todellakin etsin sitten siitä laukusta ilman lupaa.
Siinä nyt yksi hypoteettinen tilanne.Selvä. Tässäkös nyt olis sitten tämän aloituksen jutunjuuri?
Kertoisitko, kuinka teillä on määritelty yksityisyyden rajat? Anonyymi kirjoitti:
Oletteko te jotenkin erikseen sopineet nuo rajat? Entä minkä määrittelet pelkomiseksi? Onko jo kassin avaaminen penkomista vai vasta sen läpikäyminen? Mistä tietää miten toinen määrittelee rajat ja miten voi olla varma, että ajattelee samoin, jo asiasta ei puhuta? Entä miksi oletat kyseessä olevan nuuskiminen tai epäilys? Etkö keksi mitään muuta syytä, miksi voisi toimia eri tavalla?
Oletteko te jotenkin erikseen sopineet nuo rajat?
- Olemme keskustelleen luottamuksesta ja sitoutumisesta parisuhteeseen, muut tähän liittyvät toimintamallit tulevat kuin luonnostaan. Kumppanille annetaan tilaa olla, elää ja hengittää.
Entä minkä määrittelet pelkomiseksi?
- Pelkomiseksi? Penkomiseen en haaskaa aikaa, eikä ole tarvetta kääntää kumppanin kassia/ kaappia, laatikoita ylösalaisin, ihan vaan sen toivossa, jos sieltä vaikka löytyisi jotain epäilyttävää. Ei kuulu mun tyyliin.
Onko jo kassin avaaminen penkomista vai vasta sen läpikäyminen?
- Ei ole penkomista, mutta en ala läpikäymään tavaroita. Ainoastaan, jos kumppani pyytää hakemaan jotain sieltä kassista, voin käyn katsomassa
Mistä tietää miten toinen määrittelee rajat ja miten voi olla varma, että ajattelee samoin, jo asiasta ei puhuta?
- Parisuhteessa kommunikointi on tärkeää. Puhumalla selviää. On syytä sopia luottamusasiat heti suhteen alussa.
Entä miksi oletat kyseessä olevan nuuskiminen tai epäilys?
- Miten niin? Edellisessä viestissäni totesin, etten toimi niin.
Etkö keksi mitään muuta syytä, miksi voisi toimia eri tavalla?
- En ole täällä keksimässä mitään. Jokainen toimii tavallaan. Vastaan ainoastaan omasta puolestani ja oman kokemukseni perusteella.
Kiitos gallupista! 😁Anonyymi kirjoitti:
Itse meinaan kyllä keksin monta aivan muuta syytä kuin uteliaisuus tai epäluuloisuus miksi voisin vaikka nyt toisen laukkua tonkia tai kaappia tai jotain muuta vastaavaa.
Mikähän sellainen syy voisi olla? Miksi haaskata aikaa tuollaiseen?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Selvä. Tässäkös nyt olis sitten tämän aloituksen jutunjuuri?
Kertoisitko, kuinka teillä on määritelty yksityisyyden rajat?Johan mä olen kai moneen kertaan tässä ketjussa noita kertonut. Omissa menneissä parisuhteissani noita ei ole ikinä määritelty ja tosiaan ongelmia on tullut, kun toinen osapuoli on loukannut sitä mitä silloin koin yksityisyyteni rajoiksi. Niistä on tapeltukin ja nykyään tosiaan mietin, että miten olen edes voinut toista syyttää jostain, mitä ei ollut sovittu ja puhuttu. Minä vaan oletin, että toisen rajat ovat samat kuin omani ja omanihan olivat silloin aika korkealla. Nykyään minulla ei oikeastan omien tavaroideni suhteen ole minkäänlaisia rajoja. En enää nykyään koe väliä juuri millään sellaisella, joka on joskus ollutkin minulle yksityistä (siis kun puhutaan parisuhteesta tai jostain muusta läheisestä ihmissuhteesta, täysin vieraille ihmisille eivät yksityiskohdat kuulu ja tuskinpa heitä edes kiinnostaa).
- Anonyymi
tosi.typy kirjoitti:
Mikähän sellainen syy voisi olla? Miksi haaskata aikaa tuollaiseen?
Kerroin jo tuossa yllä yhden esimerkin. 😁
- Anonyymi
tosi.typy kirjoitti:
Oletteko te jotenkin erikseen sopineet nuo rajat?
- Olemme keskustelleen luottamuksesta ja sitoutumisesta parisuhteeseen, muut tähän liittyvät toimintamallit tulevat kuin luonnostaan. Kumppanille annetaan tilaa olla, elää ja hengittää.
Entä minkä määrittelet pelkomiseksi?
- Pelkomiseksi? Penkomiseen en haaskaa aikaa, eikä ole tarvetta kääntää kumppanin kassia/ kaappia, laatikoita ylösalaisin, ihan vaan sen toivossa, jos sieltä vaikka löytyisi jotain epäilyttävää. Ei kuulu mun tyyliin.
Onko jo kassin avaaminen penkomista vai vasta sen läpikäyminen?
- Ei ole penkomista, mutta en ala läpikäymään tavaroita. Ainoastaan, jos kumppani pyytää hakemaan jotain sieltä kassista, voin käyn katsomassa
Mistä tietää miten toinen määrittelee rajat ja miten voi olla varma, että ajattelee samoin, jo asiasta ei puhuta?
- Parisuhteessa kommunikointi on tärkeää. Puhumalla selviää. On syytä sopia luottamusasiat heti suhteen alussa.
Entä miksi oletat kyseessä olevan nuuskiminen tai epäilys?
- Miten niin? Edellisessä viestissäni totesin, etten toimi niin.
Etkö keksi mitään muuta syytä, miksi voisi toimia eri tavalla?
- En ole täällä keksimässä mitään. Jokainen toimii tavallaan. Vastaan ainoastaan omasta puolestani ja oman kokemukseni perusteella.
Kiitos gallupista! 😁Tuo kuulostaa jo hyvin järkevältä tavalta toimia, että asiat on kuitenkin puhuttu. Monesti ihmiset vain olettavat ja sitten jossain kohtaa huomataankin, että eipäs se ollutkaan itsestäänselvää.
Ole hyvä 🙂
- Anonyymi
No jos yhdessä asutaan niin kotona ole mitään salaisuuksia esim minun puhelintani saa katsoa kunhan ei hävitä sieltä mitään tai sekoita puhelinta no on muutama asia mitä en haluaisi et naiseni käyttäis 1 auton kuskin penkki 2 ei käyttäis partakonettani tai hammasharjaani muuten kaikki on yhteistä ja naiseni saa käyttää kaikkea ja halutessaan saa katsoa jos jokin asia askarruttaa häntä
- Anonyymi
No on vielä yksi asia eli kyllä naiseni saa istua siinä mutta oma nojatuoli on sellainen et haluaisin istua siinä eli se olis yksistään vain minun tuolini eli kun en ole kotona niin naiseni saa istua siinä mut kun olen kotona niin minä istun siinä ja naisellani olis oma nojatuoli tai sohva niin itse olen nojatuolien kannalla mut tuskin minä sitä määrään mut jos minulta kysytään niin sohvaa ei osteta lainkaan vaan nojatuolit kummallekkin ehkä pöytä nojatuolien eteen ja pöytä vaikka nojatuolien väliin yhteisiä naposteltavia varten mut tuskin minä sitäkään määrään
- Anonyymi
Noissa puhelimiss ja tietokoneissa on omat juttunsa. Toisille ne ovat kovasti yksityisiä ja toisille eivät. Noissa on vielä sekin juttu, että noilla olevat työasiat saattavat olla jopa salassapidon alaisia, että niitä nyt ei todellakaan sovi edes kumppanille näyttää.
Teillä kannattaisi siis olla 1) omat autot ja 2) omat partakoneet ja hammasharjat. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Noissa puhelimiss ja tietokoneissa on omat juttunsa. Toisille ne ovat kovasti yksityisiä ja toisille eivät. Noissa on vielä sekin juttu, että noilla olevat työasiat saattavat olla jopa salassapidon alaisia, että niitä nyt ei todellakaan sovi edes kumppanille näyttää.
Teillä kannattaisi siis olla 1) omat autot ja 2) omat partakoneet ja hammasharjat.No ei tietokoneella tai puhelimessa ole mitään mitä kumppanin ei tarvis tietää ja tietokone olis yhteiskone tai ns koko perheen yhteiskone ja puhelimet tietysti jokaisella oma mut kyl sitä katsella saa naiseni jos sitä haluaa ja ei kiva käyttää samaa hammasharjaa ja käyttää partakonetta jolla ajeltu esim säärikarvoja mut en ymmärrä mitä salaamista tietokoneessa tai puhelimessa olis ja mikä semmonen työ asia olis jota kumppanin ei tarvi tietää ei mitään
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No ei tietokoneella tai puhelimessa ole mitään mitä kumppanin ei tarvis tietää ja tietokone olis yhteiskone tai ns koko perheen yhteiskone ja puhelimet tietysti jokaisella oma mut kyl sitä katsella saa naiseni jos sitä haluaa ja ei kiva käyttää samaa hammasharjaa ja käyttää partakonetta jolla ajeltu esim säärikarvoja mut en ymmärrä mitä salaamista tietokoneessa tai puhelimessa olis ja mikä semmonen työ asia olis jota kumppanin ei tarvi tietää ei mitään
Jos on, niin sitten on. Minä en ala maksaman kymmenien tuhansien korvauksia vain siksi, että toisella olisi joku pakkomielle puhelimeeni tai tietokoneeseeni. Minun tietokoneeni on MINUN tietokoneeni, ei yhteiskäyttökone. Täysijärkinen yksilö voi sitä tietenkin tarvitessaan pyynnostä käyttää, mutta kaltaisellasi sekopäällä ei olisi asiaa paria metriä lähemmäksi koko konetta.
Niin.. uteliaisuus on hyve, mutra tässä tapauksessa kai pahe.
Itse en koe tonkivani, mutta oma välittömyyteni ja se, etten ole kovinkaan utelias värittää tätä asiaa minun kohdallani.
Exän kanssa kaikki oli yhteisiä .. laatikot, rahat ja osakesalkku. Meillä ei ollut mitään rajoja mihinkään suuntaan. Asiasta ei todellakaan käyty keskustelua koskaan, vaan kaikki oli vaan yhteistä. Koska minä tein kaikki kotityöt, remontit ja muut lapsenhoidon ja työni ohella, kämpässämme ei ollut tikkuakaan, josta en olisi tiennyt.
Se mikä oli yksityistä, jaettiin omana aikanaan.
Vaikeatkin asiat. Vaikein asia eksälle oli kun hän sai kirjeen.. " Sain juuri tietää, että sinä olet minun isä.." eli hänellä oli lehtolapsi exänsä kanssa.
Kaiken hän kertoi minulle kaikesta. Myös hairahduksistaan. Jaoimme kaiken. Se oli vain luonnollista.
Tuolta pohjalta voinen sanoa, että siinä suhteessa ei ollut mahdollista tonkia tai loukata toisen yksityisyyttä. Ei ollut mitään pyhää niin sanoakseni. Ja todellakaan siitä ei mitenkään sovittu erikseen.
Meillä tosin oli ei nyt -sääntö. Jos oli jotakin hankaluutta ja sitä ei kyennyt heti jakamaan, niin molemmkn puolin riitti kun sanoi ei nyt. Siitä tiesi antaa toiselle tilaa. Vetäytyä. Hemmetin toimiva homma. Selkeä rajanveto, ja jakoi sit sen kun itsestä tuntui siltä. Eli kyllä kunnioitimme toistemme yksityisyyttä.- Anonyymi
No näinpä ja vielä kun ihmiset määrittävät tuota uteliaisuuttakin eri tavoin, Välittömyys voidaan tosiaan tulkita uteliaisuudeksi, vaikka ihminen ei todellisudessa olisi lainkaan utelias, vaan sanoo vaan sen mitä mieleen tulee ja joskus se on kysymys.
Mä itse olen tässä vuosien varrella tehnyt matkan hyvinkin tarkoista yksityisyyteni rajoista hyvin vähäisiin rajoihin, mitä iteeni tulee. Silti mä huomaan, että mulla on edelleen suorastaan neuroottisen tiukat rajat siihen, että mistä kohtaa alan jo pohtia loukkaanko toisen yksityisyyttä. Kerroin tuossa aiemmin, että mä ostin vanhemmiltani heidän asuntonsa ja he jättivät valtaosan turhista tavaroistaan aikanaan tänne ja varsinkin aluksi mä koin huonoa omaatuntoa siitäkin, että kaivelin varastossa isäni jälkeensä jättämiä työkaluja ja pultteja ja muttereita. Lievästi sekopäistä oikeasti. 🤣 Anonyymi kirjoitti:
No näinpä ja vielä kun ihmiset määrittävät tuota uteliaisuuttakin eri tavoin, Välittömyys voidaan tosiaan tulkita uteliaisuudeksi, vaikka ihminen ei todellisudessa olisi lainkaan utelias, vaan sanoo vaan sen mitä mieleen tulee ja joskus se on kysymys.
Mä itse olen tässä vuosien varrella tehnyt matkan hyvinkin tarkoista yksityisyyteni rajoista hyvin vähäisiin rajoihin, mitä iteeni tulee. Silti mä huomaan, että mulla on edelleen suorastaan neuroottisen tiukat rajat siihen, että mistä kohtaa alan jo pohtia loukkaanko toisen yksityisyyttä. Kerroin tuossa aiemmin, että mä ostin vanhemmiltani heidän asuntonsa ja he jättivät valtaosan turhista tavaroistaan aikanaan tänne ja varsinkin aluksi mä koin huonoa omaatuntoa siitäkin, että kaivelin varastossa isäni jälkeensä jättämiä työkaluja ja pultteja ja muttereita. Lievästi sekopäistä oikeasti. 🤣Noh .. isosiskoni suuttui minulle ihan silmittömästi, kun olin ollut hänen luonaan yötä ja he olivat olleet hotellissa.
Pesin aamulla heidän pyykkivuorestaan koneellisen ja en nähnyt siinä mitään väärää. Ajattelin olla avuksi. Mutta loukkasin hänen yksityisyyttään. Olin ihan tyrmistynyt.
Meistä jokaisella on omat tuntemuksensa siitä, mikä on yksityistä ja mikä ei. Tosiaan parisuhteesseen kannattaa lähteä keskustellen, sillä oletukset on pahin virhe. Ei meistä kukaan ole ajatusten lukija.
Jaikki koemme asiat eritavalla ja edesottamukset ovatkin sen mukaisia.- Anonyymi
Pikku-pirpana kirjoitti:
Noh .. isosiskoni suuttui minulle ihan silmittömästi, kun olin ollut hänen luonaan yötä ja he olivat olleet hotellissa.
Pesin aamulla heidän pyykkivuorestaan koneellisen ja en nähnyt siinä mitään väärää. Ajattelin olla avuksi. Mutta loukkasin hänen yksityisyyttään. Olin ihan tyrmistynyt.
Meistä jokaisella on omat tuntemuksensa siitä, mikä on yksityistä ja mikä ei. Tosiaan parisuhteesseen kannattaa lähteä keskustellen, sillä oletukset on pahin virhe. Ei meistä kukaan ole ajatusten lukija.
Jaikki koemme asiat eritavalla ja edesottamukset ovatkin sen mukaisia.Kuulostaa jutulta, jonka saattaisinn itsekin tehdä. Tai siivota tai pestä tiskejä tai jotain muuta vastaavaa ja todellakin joku voisi tollaisesta suuttua. 😁
Anonyymi kirjoitti:
Kuulostaa jutulta, jonka saattaisinn itsekin tehdä. Tai siivota tai pestä tiskejä tai jotain muuta vastaavaa ja todellakin joku voisi tollaisesta suuttua. 😁
Nin.. kuka suuttuu mistäkin.. ei voi ennalta tietää. Ja minä tunnen isosiskoni hyvin. Hän on läheisin kaikista sukulaisistani. Paljon läheisempi kuin kumpikaan vanhemmistani.
Ja silti kävi noin..- Anonyymi
Pikku-pirpana kirjoitti:
Noh .. isosiskoni suuttui minulle ihan silmittömästi, kun olin ollut hänen luonaan yötä ja he olivat olleet hotellissa.
Pesin aamulla heidän pyykkivuorestaan koneellisen ja en nähnyt siinä mitään väärää. Ajattelin olla avuksi. Mutta loukkasin hänen yksityisyyttään. Olin ihan tyrmistynyt.
Meistä jokaisella on omat tuntemuksensa siitä, mikä on yksityistä ja mikä ei. Tosiaan parisuhteesseen kannattaa lähteä keskustellen, sillä oletukset on pahin virhe. Ei meistä kukaan ole ajatusten lukija.
Jaikki koemme asiat eritavalla ja edesottamukset ovatkin sen mukaisia.Siskon koti on eri kuin oma kotisi tai sinun ja miehesi koti eli olit siskollasi eli siskosi luona kylässä ja etkä sinäkään pitäisi jos siskosi ilman lupaa tai pyytämättä siivoo ja tutkii kotiasi mut siskosi kotona siskosi mies saa tehdä mitä tykkää kotonaan samoin siskosi kotonaan mut vieraat ei sanoo jo maalaisjärkikin
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Siskon koti on eri kuin oma kotisi tai sinun ja miehesi koti eli olit siskollasi eli siskosi luona kylässä ja etkä sinäkään pitäisi jos siskosi ilman lupaa tai pyytämättä siivoo ja tutkii kotiasi mut siskosi kotona siskosi mies saa tehdä mitä tykkää kotonaan samoin siskosi kotonaan mut vieraat ei sanoo jo maalaisjärkikin
Sinun on ihan turha ruveta kertomaan Pirppikselle tai minullekaan, että mistä me itse pitäisimme. Minä esimerkiksi hyppisin ilosta, jos joku ottaisa je pesisi pyykin ja tiskit ja siivoaisi ja vaikka pesisi ikkunatkin. En loukkaantuisi lainkaan, vaan kysyisi, että tuletkos ensi viikollakin kylään.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sinun on ihan turha ruveta kertomaan Pirppikselle tai minullekaan, että mistä me itse pitäisimme. Minä esimerkiksi hyppisin ilosta, jos joku ottaisa je pesisi pyykin ja tiskit ja siivoaisi ja vaikka pesisi ikkunatkin. En loukkaantuisi lainkaan, vaan kysyisi, että tuletkos ensi viikollakin kylään.
Ehkä mut muut naiset ei halua et menet heidän kotiinsa siivoilemaan vaan sinut heitetään pihalle ja toiste ei tarvi tulla ja kotonanne miehesi voi sanoa et muut naiset lähtee ny just ny lätkimään ja täällä huseeraa vain sinä ei muut naiset
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ehkä mut muut naiset ei halua et menet heidän kotiinsa siivoilemaan vaan sinut heitetään pihalle ja toiste ei tarvi tulla ja kotonanne miehesi voi sanoa et muut naiset lähtee ny just ny lätkimään ja täällä huseeraa vain sinä ei muut naiset
Sinä nyt selittelet noita omia juttujasi tietämättä oikeastaan yhtään mitään.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ehkä mut muut naiset ei halua et menet heidän kotiinsa siivoilemaan vaan sinut heitetään pihalle ja toiste ei tarvi tulla ja kotonanne miehesi voi sanoa et muut naiset lähtee ny just ny lätkimään ja täällä huseeraa vain sinä ei muut naiset
Sellainen mies saisi sitten itse hoitaa ne kaikki kotityöt aina ja ikuisesti sen liiton loppuun saakka, joka menisi moisia horisemaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ehkä mut muut naiset ei halua et menet heidän kotiinsa siivoilemaan vaan sinut heitetään pihalle ja toiste ei tarvi tulla ja kotonanne miehesi voi sanoa et muut naiset lähtee ny just ny lätkimään ja täällä huseeraa vain sinä ei muut naiset
Ai joo ja mä olen kyllä siivonnut useammassakin taloudessa, kun olen siellä vieraana ja talonvahtina ollut. Mun äitini esimerkiksi joskus sano, että mä olen ihana talon vahti ja kukkien kastelija, kun aina saa tulla tosi puhtaaseen taloon takaisin. Mun jäljiltä kämppä on AINA puhtaampi lähtiessäni kuin sinne mennessäni, jos olen siellä yksikseni ollut. Periaatekysymys.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sellainen mies saisi sitten itse hoitaa ne kaikki kotityöt aina ja ikuisesti sen liiton loppuun saakka, joka menisi moisia horisemaan.
Niin tarkoitatko että kotiinne tulis uusi emäntä ja tuleva vaimo ja sinä lähdet lätkimään kun emäntä niin sanoo ja piika flikkana ehkä saat nukkuu koirankopissa yhden yön mut aamulla joudut lähtemään kun emäntä ja isäntä haluu olla kahden kotonaan
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin tarkoitatko että kotiinne tulis uusi emäntä ja tuleva vaimo ja sinä lähdet lätkimään kun emäntä niin sanoo ja piika flikkana ehkä saat nukkuu koirankopissa yhden yön mut aamulla joudut lähtemään kun emäntä ja isäntä haluu olla kahden kotonaan
Jos joku olis kotonani oleilemassa ja minä vaikka nyt hotellissa (kuten Pirppis sanoi), niin kyllä minua ärsyttäisi tulla kotiin jos ei olisi edes jälkiään siivonnut. Kuten sanottu, niin minulle se on ihan periaate, että lähtiessäni on puhtaampaa tai vähintään yhtä puhdasta. Sinä tietenkin voit olla sottapytty, joka jättää jälkeensä paskotun kämpän, mutta minä en ole.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin tarkoitatko että kotiinne tulis uusi emäntä ja tuleva vaimo ja sinä lähdet lätkimään kun emäntä niin sanoo ja piika flikkana ehkä saat nukkuu koirankopissa yhden yön mut aamulla joudut lähtemään kun emäntä ja isäntä haluu olla kahden kotonaan
Minun kotini on minun kotini, että mies saa painu konahtelemaan muualle, jos tuollaisia mielipiteitä olisi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ai joo ja mä olen kyllä siivonnut useammassakin taloudessa, kun olen siellä vieraana ja talonvahtina ollut. Mun äitini esimerkiksi joskus sano, että mä olen ihana talon vahti ja kukkien kastelija, kun aina saa tulla tosi puhtaaseen taloon takaisin. Mun jäljiltä kämppä on AINA puhtaampi lähtiessäni kuin sinne mennessäni, jos olen siellä yksikseni ollut. Periaatekysymys.
Äitisi on eri kuin muut naiset ja jos miehesi sanoo et muut naiset poos ja sinä siivoot niin tarkoittaa että siivosit tai et mut jos siivoot niin sinä siivoot ei muut naiset ja jos mies keittää kahvit teille niin sinä juot kahvia miehesi kanssa ei muut naiset
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Äitisi on eri kuin muut naiset ja jos miehesi sanoo et muut naiset poos ja sinä siivoot niin tarkoittaa että siivosit tai et mut jos siivoot niin sinä siivoot ei muut naiset ja jos mies keittää kahvit teille niin sinä juot kahvia miehesi kanssa ei muut naiset
Ei ole. Olen ollut tuolla tavalla aika monessakin paikassa kissavahtina, koiravahtina jne. Se on itsestäänselvää minulle, että asunto on siistimpi sieltä poislähtiessäni, kuin sinne mennessäni. Kuten sanottu, niin sinä saat vapaasti olla sottapytyt, jota kukaan ei enää vapaaehtoisesti tkaidin kotiinsa ota. Minä en ole, minut on kasvatettu hyvin ja minulla on käytöstapoja, toisin kuin sinulla.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Äitisi on eri kuin muut naiset ja jos miehesi sanoo et muut naiset poos ja sinä siivoot niin tarkoittaa että siivosit tai et mut jos siivoot niin sinä siivoot ei muut naiset ja jos mies keittää kahvit teille niin sinä juot kahvia miehesi kanssa ei muut naiset
Mies painukoon muualle kahvittelemaan muiden kanssa. Tuossa tilanteessa hommaisin varmasti siivoojan, ihan vaan koska idiotti sanoisi muuta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos joku olis kotonani oleilemassa ja minä vaikka nyt hotellissa (kuten Pirppis sanoi), niin kyllä minua ärsyttäisi tulla kotiin jos ei olisi edes jälkiään siivonnut. Kuten sanottu, niin minulle se on ihan periaate, että lähtiessäni on puhtaampaa tai vähintään yhtä puhdasta. Sinä tietenkin voit olla sottapytty, joka jättää jälkeensä paskotun kämpän, mutta minä en ole.
No kun hankit pman miehesi niin sen jälkeen jos olette lomalla niin kotinne on tyhjä eli ei sinne päästetä ketään eli kun palaatte kotiin niin se on siinä kunnossa kun jätittekin sen niin koti on koti ei siellä muut asu
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No kun hankit pman miehesi niin sen jälkeen jos olette lomalla niin kotinne on tyhjä eli ei sinne päästetä ketään eli kun palaatte kotiin niin se on siinä kunnossa kun jätittekin sen niin koti on koti ei siellä muut asu
Idiottimiehiä ei elämääni tule. Minun kotiini on tuttu ja hyväksikoettu talonvahti on aina tervetullut. Idioottimies taas ei.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei ole. Olen ollut tuolla tavalla aika monessakin paikassa kissavahtina, koiravahtina jne. Se on itsestäänselvää minulle, että asunto on siistimpi sieltä poislähtiessäni, kuin sinne mennessäni. Kuten sanottu, niin sinä saat vapaasti olla sottapytyt, jota kukaan ei enää vapaaehtoisesti tkaidin kotiinsa ota. Minä en ole, minut on kasvatettu hyvin ja minulla on käytöstapoja, toisin kuin sinulla.
Se on kuules semmonen juttu jos teillä olis koira tai kissa niin se lähtee lomalle mukaan ja jos ei lähde niin ette tekään lähde ja lemmikkiänne ei muut tule hoitamaan tai viedä muille hoidettavaksi ug mies on puhunut
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mies painukoon muualle kahvittelemaan muiden kanssa. Tuossa tilanteessa hommaisin varmasti siivoojan, ihan vaan koska idiotti sanoisi muuta.
Miksi sinä hankit naisia kotiinne asumaan ja olemaan
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No kun hankit pman miehesi niin sen jälkeen jos olette lomalla niin kotinne on tyhjä eli ei sinne päästetä ketään eli kun palaatte kotiin niin se on siinä kunnossa kun jätittekin sen niin koti on koti ei siellä muut asu
Minä tulen mielummin takaisin taloon, jossa eläimet on hoidettu ja kukkaset kasteltu ja pölyt pyyhitty ja postit haettu ja niin edespäin. Mies voi mennä jonnekin muualle.
Kun tuossa alkukesästä lähden pariksi viikoksi reisuun, niin siskontyttö tulee kotiini asustelemaan siksi aikaa. Saa hänkin omaa tilaa ja rauhaa, kun normaalisti asustelee vielä siskollani. Onhan se varmasi mukavaa, kun saavat poikaystävänsä kanssa hetken leikkiä täällä kotia. Minustakin on mukavaa tulla kotiin kun on paikat siistit ja jääkaappikin täytetty valmiiksi kun tulee iltamyöhäällä kotiin ja koiraakaan ei tarvitse viedä minnekään erikseen hoitoon. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Idiottimiehiä ei elämääni tule. Minun kotiini on tuttu ja hyväksikoettu talonvahti on aina tervetullut. Idioottimies taas ei.
Oletko naisiin menevä olisit heti sanonut että olet lesbo ja etsit omaa naistasi ja emäntääsi
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se on kuules semmonen juttu jos teillä olis koira tai kissa niin se lähtee lomalle mukaan ja jos ei lähde niin ette tekään lähde ja lemmikkiänne ei muut tule hoitamaan tai viedä muille hoidettavaksi ug mies on puhunut
No ei todellakaan lähde. Minä en sellaiselle lomalle lähde, johon voi raahata elikot mukana. Matkustakoon mies keskenään kissan kanssa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Oletko naisiin menevä olisit heti sanonut että olet lesbo ja etsit omaa naistasi ja emäntääsi
No voi se talonvahti olla mieskin ja vaikka homo, niin ei tarvitse edes tuollaisia pohtia.
- Anonyymi
Pikku-pirpana kirjoitti:
Noh .. isosiskoni suuttui minulle ihan silmittömästi, kun olin ollut hänen luonaan yötä ja he olivat olleet hotellissa.
Pesin aamulla heidän pyykkivuorestaan koneellisen ja en nähnyt siinä mitään väärää. Ajattelin olla avuksi. Mutta loukkasin hänen yksityisyyttään. Olin ihan tyrmistynyt.
Meistä jokaisella on omat tuntemuksensa siitä, mikä on yksityistä ja mikä ei. Tosiaan parisuhteesseen kannattaa lähteä keskustellen, sillä oletukset on pahin virhe. Ei meistä kukaan ole ajatusten lukija.
Jaikki koemme asiat eritavalla ja edesottamukset ovatkin sen mukaisia.Oispa mullakin tuollanen sisko, vaan ei oo sisaruksia lainkaan. Mutten pahastuisi huushollaus avusta. Päinvastoin ilahtuisin.
Cool❄️ - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minä tulen mielummin takaisin taloon, jossa eläimet on hoidettu ja kukkaset kasteltu ja pölyt pyyhitty ja postit haettu ja niin edespäin. Mies voi mennä jonnekin muualle.
Kun tuossa alkukesästä lähden pariksi viikoksi reisuun, niin siskontyttö tulee kotiini asustelemaan siksi aikaa. Saa hänkin omaa tilaa ja rauhaa, kun normaalisti asustelee vielä siskollani. Onhan se varmasi mukavaa, kun saavat poikaystävänsä kanssa hetken leikkiä täällä kotia. Minustakin on mukavaa tulla kotiin kun on paikat siistit ja jääkaappikin täytetty valmiiksi kun tulee iltamyöhäällä kotiin ja koiraakaan ei tarvitse viedä minnekään erikseen hoitoon.Oi, oishan se ihanaa tulla reissusta tuolla tavala kotiin. 👍
Harmi kun ei ole sellaisia, joita voisi noin pyytää. Jos on parikin viikkoa reissussa ja vaikka olisi kuinka siivonnut ennen lähtöä, niin eihän silloin silti enää puhtaalta tuoksuisi, vaan asumattomalta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No voi se talonvahti olla mieskin ja vaikka homo, niin ei tarvitse edes tuollaisia pohtia.
Oletko mies no nyt ymmärrän miksi olet riitainen ja hankala tyyppi luulin naiseksi
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Oletko mies no nyt ymmärrän miksi olet riitainen ja hankala tyyppi luulin naiseksi
Olen edelleen nainen ja ainoa riitaisa tässä olet sinä. Sinä lässytät tyhjää lööperiä ihan vaan haastaksesi riitaa ... aina.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No ei todellakaan lähde. Minä en sellaiselle lomalle lähde, johon voi raahata elikot mukana. Matkustakoon mies keskenään kissan kanssa.
Taidat olla joko paatunut vanhapiika eli ikä neito tai miäs bubbelimiäs no tolla tyylillä et ketään löydä
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Taidat olla joko paatunut vanhapiika eli ikä neito tai miäs bubbelimiäs no tolla tyylillä et ketään löydä
Ainoa ikisinkku tässä keskustelussa olet selvästi sinä itse. Kaikilla muilla keskusteluun osallistuneilla on selvästi kokemusta ja käsitys parisuhteessa elämisestä. sinulla ei.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minä tulen mielummin takaisin taloon, jossa eläimet on hoidettu ja kukkaset kasteltu ja pölyt pyyhitty ja postit haettu ja niin edespäin. Mies voi mennä jonnekin muualle.
Kun tuossa alkukesästä lähden pariksi viikoksi reisuun, niin siskontyttö tulee kotiini asustelemaan siksi aikaa. Saa hänkin omaa tilaa ja rauhaa, kun normaalisti asustelee vielä siskollani. Onhan se varmasi mukavaa, kun saavat poikaystävänsä kanssa hetken leikkiä täällä kotia. Minustakin on mukavaa tulla kotiin kun on paikat siistit ja jääkaappikin täytetty valmiiksi kun tulee iltamyöhäällä kotiin ja koiraakaan ei tarvitse viedä minnekään erikseen hoitoon.Miksi siskosi ei asu äitinne luona jos ala ikäinen on ja kahden viikon reissusi joko menisit lomalle miehesi ja lemmikkisi kanssa tai ette lähde ollenkaan eli lemmikkinne on siellä missä tekin olette ja kotonanne ei asu muita
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi siskosi ei asu äitinne luona jos ala ikäinen on ja kahden viikon reissusi joko menisit lomalle miehesi ja lemmikkisi kanssa tai ette lähde ollenkaan eli lemmikkinne on siellä missä tekin olette ja kotonanne ei asu muita
No nyt heitää taas iso ratas päässäsi. minun siskoni on hyvin kaukana alaikäisestä. Ja ei, minä en tule lähtemään sellaiseen reissuun, johon lemmikki lähtisi mukaan. Mies menköön elukoiden kanssa ja minä menen keskenäni, jos mies on noin idiootti.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No nyt heitää taas iso ratas päässäsi. minun siskoni on hyvin kaukana alaikäisestä. Ja ei, minä en tule lähtemään sellaiseen reissuun, johon lemmikki lähtisi mukaan. Mies menköön elukoiden kanssa ja minä menen keskenäni, jos mies on noin idiootti.
P.S. Sen reissujärjestelyn tosin haluan nähdä, jossa mies pakkaa useamman sadan litran akvaarion matkalle mukaan. 😲
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olen edelleen nainen ja ainoa riitaisa tässä olet sinä. Sinä lässytät tyhjää lööperiä ihan vaan haastaksesi riitaa ... aina.
Mitä lässytän kyl se niin o kotonani ei muut juhli eikä siinä ole kuin kaksi vaihtoehtoa joku lähtee hyvällä tai pahalla kamaluuksia ja karmeita tapahtuu tai minä lähden ja talo palaa tai erotaan mut kai eroaminen on jo ennen tota tapahtunut
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitä lässytän kyl se niin o kotonani ei muut juhli eikä siinä ole kuin kaksi vaihtoehtoa joku lähtee hyvällä tai pahalla kamaluuksia ja karmeita tapahtuu tai minä lähden ja talo palaa tai erotaan mut kai eroaminen on jo ennen tota tapahtunut
Nimenomaan lässytät muuten vaan ihan vaan haastaaksesi riitaa. Mitään järjen hiventäkäänhän ei jutuissasi ole.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitä lässytän kyl se niin o kotonani ei muut juhli eikä siinä ole kuin kaksi vaihtoehtoa joku lähtee hyvällä tai pahalla kamaluuksia ja karmeita tapahtuu tai minä lähden ja talo palaa tai erotaan mut kai eroaminen on jo ennen tota tapahtunut
Ja ei, ei tapahtuisi eroa. Ei tulisi eroa, kun ei olisi koskaan tullut parisuhdettakaan tuollaisen miehen kanssa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No nyt heitää taas iso ratas päässäsi. minun siskoni on hyvin kaukana alaikäisestä. Ja ei, minä en tule lähtemään sellaiseen reissuun, johon lemmikki lähtisi mukaan. Mies menköön elukoiden kanssa ja minä menen keskenäni, jos mies on noin idiootti.
Miksi se sitten siskosi luona asuu kai aikuinen nainen oman kodin haluaa eikä olla siskolleen riesa ja luuhaa siskosi luona ja luulis sisaruksille tulevan riitaakin ja kumpikin haluaa oman kodin ja perheen
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
P.S. Sen reissujärjestelyn tosin haluan nähdä, jossa mies pakkaa useamman sadan litran akvaarion matkalle mukaan. 😲
No kolme vaihto ehtoo joko automaattisyöttäjään kahden kolmen viikon ruuat tai aika pestä akvaario eli akvaario tyhjäksi wc pyttyyn eli kun palaatte niin pesty puhdas akvaario odottaa tai ette lähde yhtään mihinkään ja toiseksi miten yhtäkkiä akvaario kun ylempänä oli kissa tai koira ja sanoit mies menköön eläimenlemmikin kanssa ja sinä keskenäsi eli onko sinulla mielikuvitus kaveri ja sen kanssa kahdestaan lomailette no se selittääkin mielenterveydellisiä ongelmia
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi se sitten siskosi luona asuu kai aikuinen nainen oman kodin haluaa eikä olla siskolleen riesa ja luuhaa siskosi luona ja luulis sisaruksille tulevan riitaakin ja kumpikin haluaa oman kodin ja perheen
Mietipä sinä sitä. Ei aina ja kaikilla ole pakottavaa kiirettä päästä maksamaan vuokraa tai lyhennystä ja talojakin on monen kokoisia.
Taas horiset ihan sekavia jostain siskoista sisaruksista. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nimenomaan lässytät muuten vaan ihan vaan haastaaksesi riitaa. Mitään järjen hiventäkäänhän ei jutuissasi ole.
Sinä pehmeitä puhelet olet varmaankin juovuksissa kuin käki ja päästelet päissäsi levottomuuksia ja aivan päätöntä juttuu
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No kolme vaihto ehtoo joko automaattisyöttäjään kahden kolmen viikon ruuat tai aika pestä akvaario eli akvaario tyhjäksi wc pyttyyn eli kun palaatte niin pesty puhdas akvaario odottaa tai ette lähde yhtään mihinkään ja toiseksi miten yhtäkkiä akvaario kun ylempänä oli kissa tai koira ja sanoit mies menköön eläimenlemmikin kanssa ja sinä keskenäsi eli onko sinulla mielikuvitus kaveri ja sen kanssa kahdestaan lomailette no se selittääkin mielenterveydellisiä ongelmia
No ei ole mikään noista vaihtoehto, mutta sehän on todettu, että sinä et tajua akvaarioista mitään ja minä lähden lomalle kun haluan, eikä siihen sano kukaan mitään, jollei ole jotain tähdellistä sanottavaa. Vielä tuon sinun mielikuvitusmiehesi suusta ei ole tullut muuta kuin sekopäiden jorinaa.
Miten niin ylempänä? Minun valinnallani jäävän kotiin kaikki elikot, mutta jos mies haluaa elikot mukaan, niin ottakoon. Minä en tule siihen reissuun mukaan lähtemään, mutta katselen kyllä huvittuneena kun mies rahaa akvaarion lomalle mukanaan.
Minä olen maailman parasta seuraa ... itselleni. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sinä pehmeitä puhelet olet varmaankin juovuksissa kuin käki ja päästelet päissäsi levottomuuksia ja aivan päätöntä juttuu
Ai luet sitten omia juttujasi. Eikö olekin sekavia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ja ei, ei tapahtuisi eroa. Ei tulisi eroa, kun ei olisi koskaan tullut parisuhdettakaan tuollaisen miehen kanssa.
Tuo on totta ei meistä tulis koskaan paria kyllä huomattais jo ekoilla mut viimeistään tokalla tai kolmannella treffeillä et ollaan aivan eri maailmoista ja jutut ei täsmää arvot eri
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuo on totta ei meistä tulis koskaan paria kyllä huomattais jo ekoilla mut viimeistään tokalla tai kolmannella treffeillä et ollaan aivan eri maailmoista ja jutut ei täsmää arvot eri
Juu ei, ei tulis edes yksiä treffejä. Ei edes puolikkaita. Mies joka uhkailee talon polttamisella on valmis Niuvanniemeen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mietipä sinä sitä. Ei aina ja kaikilla ole pakottavaa kiirettä päästä maksamaan vuokraa tai lyhennystä ja talojakin on monen kokoisia.
Taas horiset ihan sekavia jostain siskoista sisaruksista.Jokainen mies ja nainen haluaa oman kodin ei luuhata toisten nurkissa passattavana ja haluaa oman kodin ja miehen ennen kuulumatonta kyllä siskollasikin kuuluu olla oma elämä eikä olla siskolleen hoitaja eli joko etsitään sille oma kämppä tai palvelukotiin tai hoitokotiin ei siskosi kuulu hoivata ja huolehtia siskostasi vaan hänellä omakin elämä ja perhe kylässä voivat käydä mut ei asua yhdessä eli äitinne ja siskot mukaan ja sossuun menette ja sanotte sisko tarvii hoitokodin tai menette asuntovuokra paikkaan ja vuokraatte siskolle oma koti
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jokainen mies ja nainen haluaa oman kodin ei luuhata toisten nurkissa passattavana ja haluaa oman kodin ja miehen ennen kuulumatonta kyllä siskollasikin kuuluu olla oma elämä eikä olla siskolleen hoitaja eli joko etsitään sille oma kämppä tai palvelukotiin tai hoitokotiin ei siskosi kuulu hoivata ja huolehtia siskostasi vaan hänellä omakin elämä ja perhe kylässä voivat käydä mut ei asua yhdessä eli äitinne ja siskot mukaan ja sossuun menette ja sanotte sisko tarvii hoitokodin tai menette asuntovuokra paikkaan ja vuokraatte siskolle oma koti
Niin, se on huomattus ettet sinä tiedä ihmisitä yhtään mitään.
Mistähän siskoista ja siskojen hoitajista sinäkin horiset. Aivan sekopäistä jorinaa taas. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Juu ei, ei tulis edes yksiä treffejä. Ei edes puolikkaita. Mies joka uhkailee talon polttamisella on valmis Niuvanniemeen.
No jos mies ja vaimonsa sielöä ei asu vaan vieraat asuu siellä niin poltetaan ei siellä asu sitten ketään
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No jos mies ja vaimonsa sielöä ei asu vaan vieraat asuu siellä niin poltetaan ei siellä asu sitten ketään
Eli kuten sanoin, niin tuollainen mies kuuluu Niuvanniemeen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin, se on huomattus ettet sinä tiedä ihmisitä yhtään mitään.
Mistähän siskoista ja siskojen hoitajista sinäkin horiset. Aivan sekopäistä jorinaa taas.No lue mitä ylempänä kirjoitit mut nyt annetaan asian olla ja siirrytään muihin aiheisiin hyvää illan jatkoa
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No lue mitä ylempänä kirjoitit mut nyt annetaan asian olla ja siirrytään muihin aiheisiin hyvää illan jatkoa
Minä tiedän kyllä mitä kirjoitin. Sinä selvästikään et. siitähän lähdetään, että minulla on yksi sisko ja siskollani on yksi sisko ja loppu käy jokaiselle lukutaitoiselle ilmi aiemmin kirjoitetusta. Hyvä, että huomasit virheesi ja tajuat taas poistu "tupakalle", kun rupesi oma sekoilusi hävettämään.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minä tiedän kyllä mitä kirjoitin. Sinä selvästikään et. siitähän lähdetään, että minulla on yksi sisko ja siskollani on yksi sisko ja loppu käy jokaiselle lukutaitoiselle ilmi aiemmin kirjoitetusta. Hyvä, että huomasit virheesi ja tajuat taas poistu "tupakalle", kun rupesi oma sekoilusi hävettämään.
No kävin tupakilla mutta miksi asut siskosi luona anna hänelle oma elämä
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No kävin tupakilla mutta miksi asut siskosi luona anna hänelle oma elämä
Edelleen suosittelen opettelemaan lukemaan. Minä en asu siskollani, eikä siskoni minun luonani. Siskoni ei liity koko asian mitenkään.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sinä nyt selittelet noita omia juttujasi tietämättä oikeastaan yhtään mitään.
Kyllä ihminen voi käsittää tuollaisen yllätyssiivouksen jonkinlaisena säälinä ja ylemmyydentuntoisena toisen asioihin tarttumisena.
Itseasiassa hyvin ajattelematonta ja loukkaavaa, että kun antaa lainata kämppäänsä, niin toinen sanoo/tekee, että siivosin sun kylppärin, kun se oli niin törkeässä kunnossa.
Sivusta - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä ihminen voi käsittää tuollaisen yllätyssiivouksen jonkinlaisena säälinä ja ylemmyydentuntoisena toisen asioihin tarttumisena.
Itseasiassa hyvin ajattelematonta ja loukkaavaa, että kun antaa lainata kämppäänsä, niin toinen sanoo/tekee, että siivosin sun kylppärin, kun se oli niin törkeässä kunnossa.
SivustaNo riippuu kyllä täysin ihmisestä. Minusta tuo taas on hyvin outo tulkinta, enkä itse tunne ketään joka noin tulkitsisi. Kaikki minun tuntemani (siis tietenkin vain sellaiset, joista tiedän tämän ihan varmaksi) tulkitsisivat tuollaisen kiitokseksi yöpaikasta, jos on sellaiselle ollut tarvetta tai ihan vaan peruskohteliaisuudeksi,
Anonyymi kirjoitti:
Oispa mullakin tuollanen sisko, vaan ei oo sisaruksia lainkaan. Mutten pahastuisi huushollaus avusta. Päinvastoin ilahtuisin.
Cool❄️Sun pitää avautua.. heh. Mulla on tuo Rande veljenä.. aivan mahtava veli.
Veribroidi on tärkeä, mutta taitaa tuosta palstaveljestäni tulla myös läheinen.. saas nähdä, kauanko Rande jaksaa .. siis olla veljeni.
- Anonyymi
Onko sulla kaikki hyvin?
- Anonyymi
Oikein hyvin. Kiitos kysymästä. Miten sinulla itselläsi menee? 🙂
- Anonyymi
Parisuhteessani ei ollut mitään mitä ei saisi katsoa, jos oli syytä. Jos minä lenkillä, sai mennä käsilaukulleni kaivamaan jokin määrätyn tavaran tai vaikka rahaa. Oli omia laatikoita muttei niissäkään mitään jota ei saanut kurkkia, jos asiaa oli. Kumpikaan ei huvikseen kaivellut mitään.
Tietokoneohjelmien salasanat vihkossa pöydällä.
Mutta, alkoi sitten mies käydä vieraissa. Muutuin kuin taikaiskusta, kyttäsin kaikki taskut, puhelimen, soitetut numerot, tietsikan, yöpoöydän laatikot, ihan sairaaksi muutuin. Lähdin kauppaan ja kohta ryntäsin muka hakemaan jotain unohtunutta, mies tietenkin hellunsa kanssa puhelimessa, tuli äkkilopetus. Pidin sattumalta yllättäviä lomapäiviä, no hellun tapaaminen meni pieleen.
Huomasin itsekin että nyt meni ihan hulluksi, pakkasin tavarat ja muutin. Kun pääsin omaan asuntoon, heti lakkasi kiinnostamasta taas kuin taikaiskusta. Ihan sama vaikka olisi ollut liuta naisia. Minä aloitin uuden elämän.
Nauratti kun hain loppu tavaroitani, mies kysyi, mistä sä tiesit että mulla on muita naisia.
Onko joku päässyt tälle tasolle?- Anonyymi
Olitteko te alunperin sopineet noin, että kaikkinn tuollainen on ok, vai oliko se vaan niin ilman sen kummempaa keskustelua?
Mulla on kokemus tuosta toiseen suuntaan. Toisen mustasukkaisuus teki minut äärimmäisen salailevaksi. Se tosin oli aiheetonta mustasukkaisuutta. Mä en enää koskaan jättänyt puhelinta hetkeksikään mihinkään, vaan otin sen mukaan joka iltalenkille (jonne ne koskaan aiemmin ollut sitä mukaan ottanut). Tuhosin ihan kaikki vanhatkin paperit ja päiväkirjat ja jopa kaikki kouluaikaiset eseet, joita olin kirjoittanut, kun toinen tonki niitäkin. Lopulta otin lompakonkin aina mukaan, vaikka olisini mennyt pihalle puutarhahommiin ja menin aina puhumaan kaikki puheluni eri huoneeseen jne. Siinä kohtaa kun tajusin, että en enää halua ilmoittaa yhdestäkään menostani etukäteen, enkä antaa mitään tietoa mihin menen ja koska tulen, totesin että on aika erota. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olitteko te alunperin sopineet noin, että kaikkinn tuollainen on ok, vai oliko se vaan niin ilman sen kummempaa keskustelua?
Mulla on kokemus tuosta toiseen suuntaan. Toisen mustasukkaisuus teki minut äärimmäisen salailevaksi. Se tosin oli aiheetonta mustasukkaisuutta. Mä en enää koskaan jättänyt puhelinta hetkeksikään mihinkään, vaan otin sen mukaan joka iltalenkille (jonne ne koskaan aiemmin ollut sitä mukaan ottanut). Tuhosin ihan kaikki vanhatkin paperit ja päiväkirjat ja jopa kaikki kouluaikaiset eseet, joita olin kirjoittanut, kun toinen tonki niitäkin. Lopulta otin lompakonkin aina mukaan, vaikka olisini mennyt pihalle puutarhahommiin ja menin aina puhumaan kaikki puheluni eri huoneeseen jne. Siinä kohtaa kun tajusin, että en enää halua ilmoittaa yhdestäkään menostani etukäteen, enkä antaa mitään tietoa mihin menen ja koska tulen, totesin että on aika erota.Ei oltu sovittu etukäteen mitään, oli vain niin suuri luottamus ettei tarvinnut nuuskia mitään eikä pelätä toisen nuuskimista. Ei ollut ketään toisia, mutta sitten mihen rakkaus kai loppui ja hän alkoi etsimään uutta. Ei siihen oikein mitään syytä löytynyt. En olisi tiennytkään kun en kytännyt, mutta yksi tuttu nainen kertoi, kun oli nähnyt mieheni ihastuneen näköisenä toisen naisen kanssa.
Mutta sinä, ei ihme että toinen oli mustasukkainen, sinähän provosoit hänet olemaan. Jos toinen on epäluuloinen, juuri silloin pitää olla avoin ja jättää kaikki nähtäväksi. Lopettaa kun näkee ettei mitään syytä. Minusta sinä toimit ihan kummallisesti, mitenkään sua syyttämättä ihmettelen vaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei oltu sovittu etukäteen mitään, oli vain niin suuri luottamus ettei tarvinnut nuuskia mitään eikä pelätä toisen nuuskimista. Ei ollut ketään toisia, mutta sitten mihen rakkaus kai loppui ja hän alkoi etsimään uutta. Ei siihen oikein mitään syytä löytynyt. En olisi tiennytkään kun en kytännyt, mutta yksi tuttu nainen kertoi, kun oli nähnyt mieheni ihastuneen näköisenä toisen naisen kanssa.
Mutta sinä, ei ihme että toinen oli mustasukkainen, sinähän provosoit hänet olemaan. Jos toinen on epäluuloinen, juuri silloin pitää olla avoin ja jättää kaikki nähtäväksi. Lopettaa kun näkee ettei mitään syytä. Minusta sinä toimit ihan kummallisesti, mitenkään sua syyttämättä ihmettelen vaan.Hän oli mustasukkainen ensiksi ja hän aiheutti minun käytökseni. Alunperin mulla oli kaikki täysin avoimesti tutkittavissa, mutta se tutkiminen aiheutti tunteen, että en jätä enää mitään mihinkään missä hän ikinä pääsisi niihin käsiksi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei oltu sovittu etukäteen mitään, oli vain niin suuri luottamus ettei tarvinnut nuuskia mitään eikä pelätä toisen nuuskimista. Ei ollut ketään toisia, mutta sitten mihen rakkaus kai loppui ja hän alkoi etsimään uutta. Ei siihen oikein mitään syytä löytynyt. En olisi tiennytkään kun en kytännyt, mutta yksi tuttu nainen kertoi, kun oli nähnyt mieheni ihastuneen näköisenä toisen naisen kanssa.
Mutta sinä, ei ihme että toinen oli mustasukkainen, sinähän provosoit hänet olemaan. Jos toinen on epäluuloinen, juuri silloin pitää olla avoin ja jättää kaikki nähtäväksi. Lopettaa kun näkee ettei mitään syytä. Minusta sinä toimit ihan kummallisesti, mitenkään sua syyttämättä ihmettelen vaan.Heti eron jälkeen aloin taas käyttäytyä kuin oma normaali itseni ja seuraavan mishen kanssa (joka ei olisi koskenut mihinkään ilman lupaa) mulla oli taas puhelimet pöydillä ja tietokone auki ja hän tiesi miten kaikki auki jne. Eli se yksityisyyteni loukkaminen sai minut suojelemaan yksityisyyttäni äärimmäisesti.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei oltu sovittu etukäteen mitään, oli vain niin suuri luottamus ettei tarvinnut nuuskia mitään eikä pelätä toisen nuuskimista. Ei ollut ketään toisia, mutta sitten mihen rakkaus kai loppui ja hän alkoi etsimään uutta. Ei siihen oikein mitään syytä löytynyt. En olisi tiennytkään kun en kytännyt, mutta yksi tuttu nainen kertoi, kun oli nähnyt mieheni ihastuneen näköisenä toisen naisen kanssa.
Mutta sinä, ei ihme että toinen oli mustasukkainen, sinähän provosoit hänet olemaan. Jos toinen on epäluuloinen, juuri silloin pitää olla avoin ja jättää kaikki nähtäväksi. Lopettaa kun näkee ettei mitään syytä. Minusta sinä toimit ihan kummallisesti, mitenkään sua syyttämättä ihmettelen vaan.Toiseen pitää luotaa ja antaa vapaus. Näin minä koen. Minut saa taatusti piilottamaan kaiken ja lopulta häipymään, jos alkaa epäillä, kytätä ja tonkia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hän oli mustasukkainen ensiksi ja hän aiheutti minun käytökseni. Alunperin mulla oli kaikki täysin avoimesti tutkittavissa, mutta se tutkiminen aiheutti tunteen, että en jätä enää mitään mihinkään missä hän ikinä pääsisi niihin käsiksi.
Silti outoa, kyllä vähän saa olla mustasukkainen, se on normaalia rakkautta. Eli vähän riippuu mitä se ensimmäinen mustasukkaisuus oli, kyttäämistäkö vai suoraa kysymistä.
Minä aloin penkoa hänestä kaiken, koska ystävä kertoi vierasta naisesta ja kun suoraan kysyin asiaa, mies alkoi syyttämään minua vainoharhaiseksi joka tarvitsee hoitoa. Että vain luulen koko jutun eikä vierasta naista ole. Halusin todisteet ja sain ne. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Silti outoa, kyllä vähän saa olla mustasukkainen, se on normaalia rakkautta. Eli vähän riippuu mitä se ensimmäinen mustasukkaisuus oli, kyttäämistäkö vai suoraa kysymistä.
Minä aloin penkoa hänestä kaiken, koska ystävä kertoi vierasta naisesta ja kun suoraan kysyin asiaa, mies alkoi syyttämään minua vainoharhaiseksi joka tarvitsee hoitoa. Että vain luulen koko jutun eikä vierasta naista ole. Halusin todisteet ja sain ne.Mä en voi sietää mustasukkaisuutta ja nykyään olen tuon jäljiltä vielä herkempi sen kanssa, kun tiedän miten se saa mut pidemmän päälle reagoimaan. Tietysti kai jokaisella voi jotain hetkessä olevia tunteita olla, vaikka itse esim. en mustasukkainen osaa ollakaan. En ole koskaan ketään pettänyt, mutta tuossa tuolloin tuli jo sellainenkin olo, että olisi syytä mennä ja pettää, niin syyttelisipä toinen edes aiheesta. Ei olisi vituttanut niin paljoa kuunnella sitä jauhamista.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mä en voi sietää mustasukkaisuutta ja nykyään olen tuon jäljiltä vielä herkempi sen kanssa, kun tiedän miten se saa mut pidemmän päälle reagoimaan. Tietysti kai jokaisella voi jotain hetkessä olevia tunteita olla, vaikka itse esim. en mustasukkainen osaa ollakaan. En ole koskaan ketään pettänyt, mutta tuossa tuolloin tuli jo sellainenkin olo, että olisi syytä mennä ja pettää, niin syyttelisipä toinen edes aiheesta. Ei olisi vituttanut niin paljoa kuunnella sitä jauhamista.
Ok, näin me ihmiset olisimme erilaisia. Pienestä mustasukkaisuudesta, siitä ensimmäisestä, olisin hieman hyvilläni. Oitis kertoisin että hän on minulle tärkeä, enkä halua ketään muuta. En ole kokenut koskaan muunlaista kuin juuri sitä pientä mustasukkaisuutta, Ehkä sitten ei vai ole puolihullut sattuneet kohdalle tai olen alunperin rauhoittanut koko ms-tunteen, kun olen rehdisti kertonut omat tunteeni. Varmaan usein toistuvat ms-kohtaukset minuakin ärsyttäisi ja alkaisin peruuttaa suhteesta. Eli riippuu tilanteesta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ok, näin me ihmiset olisimme erilaisia. Pienestä mustasukkaisuudesta, siitä ensimmäisestä, olisin hieman hyvilläni. Oitis kertoisin että hän on minulle tärkeä, enkä halua ketään muuta. En ole kokenut koskaan muunlaista kuin juuri sitä pientä mustasukkaisuutta, Ehkä sitten ei vai ole puolihullut sattuneet kohdalle tai olen alunperin rauhoittanut koko ms-tunteen, kun olen rehdisti kertonut omat tunteeni. Varmaan usein toistuvat ms-kohtaukset minuakin ärsyttäisi ja alkaisin peruuttaa suhteesta. Eli riippuu tilanteesta.
Minä en halua kenenkään epävarmuuksia terapoida. Js se mitä mä ihan normaalisti ole, ei hänelle riitä, eikä hänen epävarmuuksiaan helpota, niin homma ei tule ylipäänsä korjaantumaan. Loppuikänä jutuisi aina säännöllisen epäsäännöllisesti niitä parantelemaan. Ei kiitos.
- Anonyymi
Ei minulla ole missään mitään sellaista, mitä mahdollinen kumppanini ei saisi nähdä, mutta tottakai suhteessa tulee kunnioittaa toisen yksityisyyttä eikä lähteä penkomaan esim toisen puhelinta tai muita yksityisempiä alueita. Se on mielestäni ihan perusasia suhteessa, että molemmat kunnioittavat toisen yksityisyyttä. Samaan aikaan minua ei haittaisi vaikka pyytää miestä naputtamaan viestiä puhelimellani jollekin, jos itse olisin vaikka auton ratissa tms eli ei minua tuollaiset haittaisi, mutta jos mies esim urkkisi puhelintani niin se tuntuisi todella pahalta, silllä sehän kertoisi, ettei hän luota minuun.
- Anonyymi
Totta kai on.
Esim. arkisto jossa on muorin testamentti on minulle täysin tuntematon, samoin kuin testamentin sisältö.
-keinovaginamies-- Anonyymi
Juu, nuo tuollaiset paperit ovatkin ihan oma asiansa. Toisaalta ne ovat yksityisiä ja lainkin suojaamia osa, mutta sitten taas toisen on syytä tietää missä ne ovat, jos ja kun se hetki eteen tulee. Itselläni on esimerkiksi muutama sellainen vakuutus, jonka olemassaolosta on ainakin jonkun läheisen syytä olla tietoinen. Kaikki omaisuuskaanhan ei ole sellaista, että se mitenkään automaattisesti mistään ilmi kävisi, jos ei sitä ole mihinkään ylös kirjattu ja paperit ovat missä lienee. Tuolla pankeissa esimerkiksi on taatusti paljon sellaisia tilejä, joista ei kumppaneille ole mitään tietoa ja vaikka ne kyllä kuoleman jälkeen voi etsimällä löytää, niin pitää ymmärtää etsiä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Juu, nuo tuollaiset paperit ovatkin ihan oma asiansa. Toisaalta ne ovat yksityisiä ja lainkin suojaamia osa, mutta sitten taas toisen on syytä tietää missä ne ovat, jos ja kun se hetki eteen tulee. Itselläni on esimerkiksi muutama sellainen vakuutus, jonka olemassaolosta on ainakin jonkun läheisen syytä olla tietoinen. Kaikki omaisuuskaanhan ei ole sellaista, että se mitenkään automaattisesti mistään ilmi kävisi, jos ei sitä ole mihinkään ylös kirjattu ja paperit ovat missä lienee. Tuolla pankeissa esimerkiksi on taatusti paljon sellaisia tilejä, joista ei kumppaneille ole mitään tietoa ja vaikka ne kyllä kuoleman jälkeen voi etsimällä löytää, niin pitää ymmärtää etsiä.
Pankki saa tiedon hlön kuolemasta suoraan DVV:n tietokannasta ja lähettää saldotiedot per kuolinpäivä suoraan kuolinpesän osoitteeseen kaikista kuolleen pankkiasioista. Että nämä pankkiasiat on helppoja verrattuna testamentteihin ja sohvan sisuksiin kätkettyihin arvokoruihin.
-keinovaginamies- - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pankki saa tiedon hlön kuolemasta suoraan DVV:n tietokannasta ja lähettää saldotiedot per kuolinpäivä suoraan kuolinpesän osoitteeseen kaikista kuolleen pankkiasioista. Että nämä pankkiasiat on helppoja verrattuna testamentteihin ja sohvan sisuksiin kätkettyihin arvokoruihin.
-keinovaginamies-Kaikki tilanteet eivät ole noin yksinkertaisia, vaikka periaatteessa noin on. Voin sanoa ihan kokemuksesta, että kaikki ei välttämättä löydy.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pankki saa tiedon hlön kuolemasta suoraan DVV:n tietokannasta ja lähettää saldotiedot per kuolinpäivä suoraan kuolinpesän osoitteeseen kaikista kuolleen pankkiasioista. Että nämä pankkiasiat on helppoja verrattuna testamentteihin ja sohvan sisuksiin kätkettyihin arvokoruihin.
-keinovaginamies-Katsos kun kaikki tilit eivät ole aina Suomessa tai missään muussakaan vastaavassa maassa. 🙂
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pankki saa tiedon hlön kuolemasta suoraan DVV:n tietokannasta ja lähettää saldotiedot per kuolinpäivä suoraan kuolinpesän osoitteeseen kaikista kuolleen pankkiasioista. Että nämä pankkiasiat on helppoja verrattuna testamentteihin ja sohvan sisuksiin kätkettyihin arvokoruihin.
-keinovaginamies-Pankki ei todellakaan lähetä kuolinpäivän saldoa kuolinpesän osoitteeseen, koska se ei tiedä kuka tai ketkä kuolinpesään kuuluu. Ts. pankkiin pitää toimittaa perunkirja, josta selviää perilliset. Jos vainajalla on tili jossain pankissa, josta ei ole tietoa, sen selvittäminen maksaa ja kestää.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Katsos kun kaikki tilit eivät ole aina Suomessa tai missään muussakaan vastaavassa maassa. 🙂
Sinnekö "ei muuhun vastaavaan maahan" menee ilmoitus DVV:ltä tiliomistajan kuolemasta? Ja lähettävät tiliotteen sieltä sille, jolle rahat kuuluu? Vähän ehkä epäilen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sinnekö "ei muuhun vastaavaan maahan" menee ilmoitus DVV:ltä tiliomistajan kuolemasta? Ja lähettävät tiliotteen sieltä sille, jolle rahat kuuluu? Vähän ehkä epäilen.
Siis täh? Poinnithan oli juurikin se, että noista ei tule minkään maailman ilmoitusta ja jos et tilistä tiedä, niin se on siellä sitten. Miten edes kykenet ymmärtämään tuon ymmärtämälläsi tavalla?
- Anonyymi
Ei ole salattavaa. Mies saa katsoa kaikki paperit, tavarat ja puhelimen.
Itse en uskalla penkoa hänen tavaroitaan. Pelkään, mitä sieltä löytyy. - Anonyymi
Kaikki on yksityistä mikä ei ole yhteistä. Erityisen yksityisiä ovat yksityislaatikossa olevat paperit ja valokuvat.
- Sheena - Anonyymi
Parisuhteissa omalta osaltani ei ole ollut mitään yksityistä, ei pikkuhousuissa eikä senkään ulkopuolella. Aina olen avoimesti näyttänyt kaiken mitä on. Teen sen vastaisuudessakin.
Minun kaappeja nainen saa penkoa, mutta ei järjestellä uudelleen ilman alustavia neuvotteluja.
AV- Anonyymi
Sitten täytyy penkoa varovasti, ettei pääse järjestys muuttumaan. 😁
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sitten täytyy penkoa varovasti, ettei pääse järjestys muuttumaan. 😁
Tuo on helppoa, onhan jokaisella aiheella oma hylly.
AV - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuo on helppoa, onhan jokaisella aiheella oma hylly.
AVOk, sitten onkin helppoa. Monilla on paljon tarkempi hyllyjärjestys. 🙂
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ok, sitten onkin helppoa. Monilla on paljon tarkempi hyllyjärjestys. 🙂
Juu, en ole sairaalloisen tarkka.
AV - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Juu, en ole sairaalloisen tarkka.
AVSe mikä on sairaalloista tietenkin riippuu myös hyllyjen leveydestä ja kaapissa olevan tavaran määrästä.
- Anonyymi
Ei mitään väliä. Kaikki täytyy jakaa somessa ja varmuuden vuoksi myös palstalla. :D
- Anonyymi
No periaate se tuokin. toivottavasti olette molemmat yhtämieltä. 🙂
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No periaate se tuokin. toivottavasti olette molemmat yhtämieltä. 🙂
Juuei. Tämä oli sarkastinen heitto nykymaailmasta.
Mulla on yks hyvä frendi juuri nyt tekemässä eroa pitkästä liitosta. Sen puoliso on sairaalloisen mustis ja häksäs sen puhelimet sun muut. Ok, totuuden nimissä on kyllä myönnettävä, ettei frendikään syytön ole. Mutta silti. Minua ei ole kiinnostanut yhdenkään kumppanit puhelimet, s-postit ja muut, vaikka tarjoaisivat ihan itse minulle niitä luettavaksi. Olen äärimmäinen yksityisyyden kunnioittaja. En ymmärrä ihmisiä, jotka kyselee kysymyksiä, joihin eivät oikeasti halua vastauksia. Mielenvikaisuutta, jos minulta kysytään.
Ei minulla kyllä mitään laatikoita eikä komeroita ole koskaan ollut, mihin kumppanini ei olisi voinut koskea 🤔
Kännykkä ja läppäri ovat sellaiset, mihin ei mene kukaan ilman lupaani. - Tosin esim. tyttärellä on niihin kaikkiin pääsy, joten ehkä siitäkään ei draamaa tulisi kumppaninkaan kanssa. - Käsilaukun penkomiseenkin saisi olla hyvä syy, jos sellaista tarvetta olisi. Mitä sieltä ei löydy, sitä ei tarvita 🙂- Anonyymi
Entä jos mies penkoo esim käsilaukkuasi autossa etsien kondomia kun sait miehesi himot hyrräämään kun katseli sinua ja reisiäsi ja tilanne päällä pakko rakastella kanssasi
Anonyymi kirjoitti:
Entä jos mies penkoo esim käsilaukkuasi autossa etsien kondomia kun sait miehesi himot hyrräämään kun katseli sinua ja reisiäsi ja tilanne päällä pakko rakastella kanssasi
No jopa. Tuota ei olekaan aikoihin tapahtunut. 😄
Kerron sitten kun tiedän. 😉- Anonyymi
Xena-183 kirjoitti:
No jopa. Tuota ei olekaan aikoihin tapahtunut. 😄
Kerron sitten kun tiedän. 😉Joo sitten tiedät kun sinulla on oma mies ja kun se katsoo peppuasi niin ulvoo kuin susi auuuuuu ja ulvonta loppuu kun suutelee reittäsi tai reisiäsi
- Anonyymi
parisuhteessa ei ole mitään salattavaa kumppanilta, jos on niin sitten se ei ole parisuhde.
- Anonyymi
Aloituksessahan ei kysytty mitään salaamisesta, mutta kiva kun kerroit. Suomen laki tosin on kanssasi eri mieltä, vaan mitäpä tuosta.
Ihan tuohon termiin tonkiminen niin minusta se on pitkälti mielentila jossa pyritään havainnoilla saamaan joko vahtus tai kumoaminen omille toiveille tai peloille. Sanotaan että treffaan naista ja muutamien treffien jälkeen hän tulee luokseni kahville. Jos on mustasukkainen tapaus tai ihan vaan pelkää sitoutumista niin tuskin kuitenkaan alkaa kaappeja heti tonkimaan. Saattaa kuitenkin havainnoida että vaatenaulakossa on takki jossa napitus osoittaa sen naisten takiksi. Samoin kenkätelineestä löytyy kaksi paria pieniä lenkkareita ja saattaa myös ihmetellä miksi minulla on mausteita niin paljon kun treffeillä olen todennut tekeväni vähämausteista ruokaa.
Kotiin ajaessa laskee nämä yhteen ja päätyy tulokseen että en ole eksästä päässyt irti joten pistää viestin jossa toteaa ettei meillä ole kemiaa. Itse jään tilannetta ihmettelemään koska en ymmärrä että vanhemman tytön takki sekä nuoremman lenkkarit tulkittiin eksän tavaroiksi. Mausteetkin on tyttöjen jäljiltä kun pitävät mausteisemmasta ruuasta.
Siinä vaiheessa kun ollaan suhteessa jossa molemmilla on omat kämpät niin silloin itse lähden siitä että toisen kodissa kaikki on yksityistä mitä ei toisin ole ilmaistu. Omassa kotona yleensä on ollut tapana kerran opastaa ja todeta että sieltä löytyy jatkossakin jos tarve on. Esim jos on halunnut suihkuun niin olen kertonut mistä pyyhkeet löytyy mutta tiedostaa ettei jatkossa samaa asiaa enää tarvi kysyä. Samalla toivon sen otettavan epäsuorana vihjauksena että haluan jatkossakin että on täällä kanssani.
Kun ollaan yhdessä asuttu niin ei meillä mitään omaa yksityisyyttä ole erikseen sovittu. Esimerkiksi kirjeposti ennen koski lähinnä laskuja ja kun meillä tulotkin tuli samalle tilille niin kyllä laskut voi avata kumpi vaan, oli vaikka sähköliittymä kumman nimissä tahansa.
Jos oli tietokone niin silloin kysyttiin lupa jos se oli jäänyt päälle. Lähinnä ettei tuhonnut vaikka toisen kouluhommia. Puhelimista sen verran että kun ekan kerran menin yhteen niin oli vielä lankapuhelin joten ei siinä yksityisyydestä ollut tietoa.
Käytäntö, osaaminen ja kiinnostus on ne jotka on rajat määritelleet. Ei minua ole kiinnostanut vaimon virkkuukoukut kun en osaa niillä mitään tehdä. Samin talon katto ja välikatto ovat jääneet minun yksityiseksi alueeksi vaikka olen kysynyt kiinnostaisiko toista lähteä katolle lumen pudotukseen tai tarkistamaan välikatolta eristeiden kuivuus. Itse olen saanut niitä alueita hallita.- Anonyymi
Kulostaa asialliselta ja ilmeisesti toimivalta lähestymistavalta. Itse tosin naurahdin tuossa ensimmäisessä kappaleessa, kun totesin taas olevani ilmeisen outo nainen, kun en tuollaisiin huomiota kiinnittäisi, mutta moni nainen varmaan kiinnittäisikin. Itselläni varmaan voisi olla vaikka eksän kengätkin eteisessä, eikä niihin kukaan huomiota kiinnittäisi. Hänen kengänkokonsa kun on 41 ja eivätpä nuo omat 38 kokoiset talvipoponi suuresti niistä eroa. 😁
Anonyymi kirjoitti:
Kulostaa asialliselta ja ilmeisesti toimivalta lähestymistavalta. Itse tosin naurahdin tuossa ensimmäisessä kappaleessa, kun totesin taas olevani ilmeisen outo nainen, kun en tuollaisiin huomiota kiinnittäisi, mutta moni nainen varmaan kiinnittäisikin. Itselläni varmaan voisi olla vaikka eksän kengätkin eteisessä, eikä niihin kukaan huomiota kiinnittäisi. Hänen kengänkokonsa kun on 41 ja eivätpä nuo omat 38 kokoiset talvipoponi suuresti niistä eroa. 😁
Eihän nuo helposti silmiin osu paitsi tietysti jos minunkin kenkien vieressä on kengät joissa on kunnon piikkikorot.
Katsoisin kyllä että myös minulla on jonkinlainen moraalinen vastuu selvittää elämäntilanteeni sillä tarkkuudella että tänne tullessaan osaa ottaa huomioon että osa tyttöjen tavaroista on vielä täällä.- Anonyymi
M184 kirjoitti:
Eihän nuo helposti silmiin osu paitsi tietysti jos minunkin kenkien vieressä on kengät joissa on kunnon piikkikorot.
Katsoisin kyllä että myös minulla on jonkinlainen moraalinen vastuu selvittää elämäntilanteeni sillä tarkkuudella että tänne tullessaan osaa ottaa huomioon että osa tyttöjen tavaroista on vielä täällä.No siis tuo korkokenkä varmasti miehen eteisessä voi erottua, jos nyt ylipäänsä sellaisiin kiinnittää huomiota. Mulle vaan tuli niin elävästi tuosta mieleen yksi tilanne, tosin varsin eri kokoonpanolla. Silloin eksäni (josta olin eronnut jo pitkän aikaa aiemmin) tuli hakemaan kämpiltäni televisiotaan, jonka olin "takavarikoinut" hänen velkojaan vastaan. Silloin eteisessäni olivat nuo 41:set ja mä tajusin vasta kun olin avannut oven, että ne samperin kencät olivat siinä ja siitä olisi voitu saada oikein kunnon rähäkkä aikaiseksi, jos eksäni olisi sen tajunnut, mutta ei onneksi tajunnut.
- Anonyymi
Mimmin isällä oli tapana tutkia mun takkini taskuja ja käsilaukkuani sisältöä, jos mulla sellainen oli työpäivänä ollut matkassa mukana. No, kyllä se ensin ihmetytti, lopulta jopa suututti. Nyt jälkeenpäin ajateltuna; hän haki ilmeisesti merkkejä jostain petoksesta! Haki varmaan jotain todisteita toisesta miehestä, kun itsekin petti, tilaisuuden tullessa. Jälkikäteen sitä huomaa kaikenlaisia asioita, joita olisi voinut tulkita oikeinkin, jos vaan olisin osannut!
*********- Anonyymi
Voi tsiisus.
- Anonyymi
Ilman muuta on ja olisi jos parisuhteessa eläisin. Pankkitunuksiin, verkkopankkiiin, toetokoneen , tablettien ja kännyköiden salasanoihin ei olisi mitään asiaa. Ei pankkikortin pin- koodiin ei mihinkään sellaiseen josta toinen voisi rahallisesti tai taloudellisesti hyötyä. Sama koskee puhelinta, ei ole mitään asiaa kännykkäni sakasanoihin tai puk- koodeihin , ei mihinkään sellaiseen. Alusvaatelaatikot saa pöyhiä jos haluaa. Taskut tutkia. Mutta kaikki mikä liittyy omaisuuteeni, varallisuuteen, omaisuuteen kiinteistöpapereihin, osakkeisiin, pankkitalletuksiin ehdoton ei, ne kuuluvat yksityisyyteni piiriin. Pankkikorttia en puolisolleni antaisi ja enkä perustaisi yhteistä tiliä. Toki hätätapaukset ovat sitten se iso kysymys. Verkkopankkitunnukset ehdottomasti henkilökohtaisia,
En ymmärrä näitä teinityttöjä jotka antavat satunnaisten poikaystäviensäkin kurkkia selän takana kun nämä käyvät yhdessä pankkiautomaatilla nostamassa rahaa. Heti pitäisi krllojen doida kun kaveri tunkeaa siihen niskan taakse hönkimään automaatilla. Sama koskee muita kavereita. Ei tarvita kuin pikku riita, jäbä häviää tyttökaveri pankkikortti mukana ja tyhjentää tilin. Kukaan ei ole tarpeeksi luotettava, ei edes se puoliso. Sitä paitsi pankki ei korvaa jos henkilökohtaiset pankki tiedot on lannettu toiselle.
Jossain laatikossa ja kaapissa näitä sitten säilytetään. Joten ei ole asiaa, minun lukittuun kaappiin tai lokeroon. Osakekirjoja ja muita pankkitunnuksia jne. Joko pankin tallelokerossa tai kotona lukitussa kaapissa.- Anonyymi
Asiaa, kerrankin. Pankkitilit, sijoitukset ja muu bisnes on yksityisasioita.
- Anonyymi
Toinen siirteli suhteessa tavaroitani ja se ärsytti. Nyt olen vapaa ja asuntoni on aina siinä järjestyksessä mihin laitan. Vieraitakaan en päästä kotiini. Tapaamme kaupungilla.
- Anonyymi
Lapsuudenkodissa äitini penkoi ja luki kaiken. Vitutti. Nykyään en voi sietää ketään aikuista lähelläni paitsi omat aikuiset lapseni !
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .1448339Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde462288Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena
Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja262142- 951738
Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että1811677- 321497
Tunnekylmä olet
En ole tyytyväinen käytökseesi et osannut kommunikoida. Se on huono piirre ihmisessä että ei osaa katua aiheuttamaansa p1081103Taisit sä sit kuiteski
Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik51019- 531005
Odotathan nainen jälleenkohtaamistamme
Tiedät tunteeni, ne eivät sammu johtuen ihanuudestasi. Haluan tuntea ihanan kehosi kosketuksen ja sen aikaansaamaan väri28870