Onko tämä "merkki" olemassa?

Ups, merkit ei menneet kohdalleen siis
<
>
=

tai
>
<
=
tai
>
=
<
tai jne.

"Matematiikassa tuollaista merkkiä ei esiinny koska se olisi täysin hyödytön!"
-plaplaplaaa

Osoita, että näin on! Matematiikassa ei väitteitä hyväksytä ilman perusteluja; sillä perustelemattomat väitteet ovat aina tai joskus, tai eivät koskaan ole, täysin hyödyttömiä!

Tässä on viisaus. Jolla ymmärrys on, se laskekoon pedon luvun; sillä se on ihmisen luku. Ja sen luku on kuusisataa kuusikymmentä kuusi.

"Tarkoitukseesi käynee merkintä n 'kuuluu' 'luonnollisten lukujen joukkoon'."
-Mnää

Periaatteessa tämä olisi voinutkin olla ratkaisu, mutta se ei valitettavasti minulle riitä. Mielestäni se, että n on yhtä suuri tai erisuuri kuin 666, täytyy tarkoittaa sitä, että n voi kuulua "luonnollisten lukujen joukon" ohella myös "luonnottomien lukujen joukkoon". Sitäpaitsi, kyseessähän ei ollut hakuammunta sen suhteen, mihin joukkoon n kuuluisi, vaan haettiin termiä, jolla voisi ilmaista "yhtä suuri tai erisuuri kuin".

Kiitos kuitenkin yrityksestäsi!

Etsintäni jatkukoon vielä, sillä onhan useita tilanteita, joissa tarvitaan etsimääni "merkkiä", jolla viitataan siihen, että n on "yhtä suuri tai erisuuri kuin" mikä tahansa luku. On tapauksia, joissa annettujen lukujen tarkkuuteen tulisi suhtautua vain ja ainoastaan näin valtaisilla "virhemarginaaleilla", mieluiten yli äärettömillä, siis jos tämä olisi mahdollista tai mahdotonta:

Ja minulle annettiin sauvan kaltainen ruoko ja sanottiin: "Nouse ja mittaa Jumalan temppeli ja alttari ja ne, jotka siinä kumartaen rukoilevat. Mutta temppelin ulkopuolella oleva esikartano erota pois, äläkä sitä mittaa, sillä se on annettu pakanakansoille; ja he tallaavat pyhää kaupunkia neljäkymmentäkaksi kuukautta. Ja minä annan kahdelle todistajalleni toimeksi säkkipukuihin puettuina profetoida tuhannen kahdensadan kuudenkymmenen päivän ajan."

johannes19 kirjoitti:

"Tarkoitukseesi käynee merkintä n 'kuuluu' 'luonnollisten lukujen joukkoon'."
-Mnää

Periaatteessa tämä olisi voinutkin olla ratkaisu, mutta se ei valitettavasti minulle riitä. Mielestäni se, että n on yhtä suuri tai erisuuri kuin 666, täytyy tarkoittaa sitä, että n voi kuulua "luonnollisten lukujen joukon" ohella myös "luonnottomien lukujen joukkoon". Sitäpaitsi, kyseessähän ei ollut hakuammunta sen suhteen, mihin joukkoon n kuuluisi, vaan haettiin termiä, jolla voisi ilmaista "yhtä suuri tai erisuuri kuin".

Kiitos kuitenkin yrityksestäsi!

Etsintäni jatkukoon vielä, sillä onhan useita tilanteita, joissa tarvitaan etsimääni "merkkiä", jolla viitataan siihen, että n on "yhtä suuri tai erisuuri kuin" mikä tahansa luku. On tapauksia, joissa annettujen lukujen tarkkuuteen tulisi suhtautua vain ja ainoastaan näin valtaisilla "virhemarginaaleilla", mieluiten yli äärettömillä, siis jos tämä olisi mahdollista tai mahdotonta:

Ja minulle annettiin sauvan kaltainen ruoko ja sanottiin: "Nouse ja mittaa Jumalan temppeli ja alttari ja ne, jotka siinä kumartaen rukoilevat. Mutta temppelin ulkopuolella oleva esikartano erota pois, äläkä sitä mittaa, sillä se on annettu pakanakansoille; ja he tallaavat pyhää kaupunkia neljäkymmentäkaksi kuukautta. Ja minä annan kahdelle todistajalleni toimeksi säkkipukuihin puettuina profetoida tuhannen kahdensadan kuudenkymmenen päivän ajan."

Lue lisää

Sinä haluat sen yhdellä ainoalla merkillä yrittää ilmaista? Se, että a on yhtäsuuri kuin tai erisuuri kuin b, ei sisällä mitään uutta tietoa lauseeseen "a
ja b ovat lukuja" nähden.

... kirjoitti:

Sinä haluat sen yhdellä ainoalla merkillä yrittää ilmaista? Se, että a on yhtäsuuri kuin tai erisuuri kuin b, ei sisällä mitään uutta tietoa lauseeseen "a
ja b ovat lukuja" nähden.

Lue lisää

Miksi halutaan ilmaista yhdellä ainoalla merkillä se, että luku a on yhtäsuuri kuin luku b? Miksi halutaan ilmaista yhdellä ainoalla merkillä se, että luku a on erisuuri kuin luku b? Näiden merkkien käyttöhän ei tuo mitään uutta siihen, että luvut a ja b ovat lukuja!

Halleluja! Ilmaistakoon tästä lähin kaikki siten, että joku luku, oli se sitten n, a tai b, on "vain luku yleensä", eli tähän tapaan: "n, a ja b ovat lukuja"! Amen, halleluja!

Ja ne kaksikymmentä neljä vanhinta ja neljä olentoa lankesivat maahan ja kumartaen rukoilivat Jumalaa, joka valtaistuimella istuu, ja sanoivat: "Amen, halleluja!"

johannes19 kirjoitti:

Miksi halutaan ilmaista yhdellä ainoalla merkillä se, että luku a on yhtäsuuri kuin luku b? Miksi halutaan ilmaista yhdellä ainoalla merkillä se, että luku a on erisuuri kuin luku b? Näiden merkkien käyttöhän ei tuo mitään uutta siihen, että luvut a ja b ovat lukuja!

Halleluja! Ilmaistakoon tästä lähin kaikki siten, että joku luku, oli se sitten n, a tai b, on "vain luku yleensä", eli tähän tapaan: "n, a ja b ovat lukuja"! Amen, halleluja!

Ja ne kaksikymmentä neljä vanhinta ja neljä olentoa lankesivat maahan ja kumartaen rukoilivat Jumalaa, joka valtaistuimella istuu, ja sanoivat: "Amen, halleluja!"

Lue lisää

"Miksi halutaan ilmaista yhdellä ainoalla merkillä se, että luku a on yhtäsuuri kuin luku b? Miksi halutaan ilmaista yhdellä ainoalla merkillä se, että luku a on erisuuri kuin luku b? Näiden merkkien käyttöhän ei tuo mitään uutta siihen, että luvut a ja b ovat lukuja! "

Nyt olet väärässä. Kyllä lukujen suuruusrelaatiot tuovat hyvinkin lisäinformaatiota! Näyttää vahvasti nyt siltä, että koitat trollata, etkä edes tiedä juurikaan mistä puhut.

... kirjoitti:

"Miksi halutaan ilmaista yhdellä ainoalla merkillä se, että luku a on yhtäsuuri kuin luku b? Miksi halutaan ilmaista yhdellä ainoalla merkillä se, että luku a on erisuuri kuin luku b? Näiden merkkien käyttöhän ei tuo mitään uutta siihen, että luvut a ja b ovat lukuja! "

Nyt olet väärässä. Kyllä lukujen suuruusrelaatiot tuovat hyvinkin lisäinformaatiota! Näyttää vahvasti nyt siltä, että koitat trollata, etkä edes tiedä juurikaan mistä puhut.

Lue lisää

"Kyllä lukujen suuruusrelaatiot tuovat hyvinkin lisäinformaatiota!"
-...

Ahaa! Noh, tuonhan jo taisinkin tietää. Tiedän juurikin, mistä puhun - lisäinformaatiota lukujen relaatioista saa muuten senkin ansiosta, että tietää, että joku luku on yhtä suuri tai eri suuri kuin toinen luku. Se, että kyseenalaistin jo tiedossani olevia "merkkejä", merkityksiltään "yhtäsuuri kuin" ja "erisuuri kuin", johtui siitä, että joku näiden olemassaololla "perusteli" minun tarvitsemani "merkin" tarpeettomuutta.

Se "perustelu" oli invalidi.

Jos kuka vankeuteen vie, niin hän itse vankeuteen joutuu; jos kuka miekalla tappaa, hänet pitää miekalla tapettaman. Tässä on pyhien kärsivällisyys ja usko.

johannes19 kirjoitti:

"Kyllä lukujen suuruusrelaatiot tuovat hyvinkin lisäinformaatiota!"
-...

Ahaa! Noh, tuonhan jo taisinkin tietää. Tiedän juurikin, mistä puhun - lisäinformaatiota lukujen relaatioista saa muuten senkin ansiosta, että tietää, että joku luku on yhtä suuri tai eri suuri kuin toinen luku. Se, että kyseenalaistin jo tiedossani olevia "merkkejä", merkityksiltään "yhtäsuuri kuin" ja "erisuuri kuin", johtui siitä, että joku näiden olemassaololla "perusteli" minun tarvitsemani "merkin" tarpeettomuutta.

Se "perustelu" oli invalidi.

Jos kuka vankeuteen vie, niin hän itse vankeuteen joutuu; jos kuka miekalla tappaa, hänet pitää miekalla tapettaman. Tässä on pyhien kärsivällisyys ja usko.

Lue lisää

ja vedä ittes vessasta alas

johannes19 kirjoitti:

"Kyllä lukujen suuruusrelaatiot tuovat hyvinkin lisäinformaatiota!"
-...

Ahaa! Noh, tuonhan jo taisinkin tietää. Tiedän juurikin, mistä puhun - lisäinformaatiota lukujen relaatioista saa muuten senkin ansiosta, että tietää, että joku luku on yhtä suuri tai eri suuri kuin toinen luku. Se, että kyseenalaistin jo tiedossani olevia "merkkejä", merkityksiltään "yhtäsuuri kuin" ja "erisuuri kuin", johtui siitä, että joku näiden olemassaololla "perusteli" minun tarvitsemani "merkin" tarpeettomuutta.

Se "perustelu" oli invalidi.

Jos kuka vankeuteen vie, niin hän itse vankeuteen joutuu; jos kuka miekalla tappaa, hänet pitää miekalla tapettaman. Tässä on pyhien kärsivällisyys ja usko.

Lue lisää

Tiedän juurikin, mistä puhun - lisäinformaatiota lukujen relaatioista saa muuten senkin ansiosta, että tietää, että joku luku on yhtä suuri tai eri suuri kuin toinen luku."

Eipä vaan taida saada. Jos minä kerron sinulle, että olen valinnut luvut a ja b, ja ne ovat yhtäsuuret tai erisuuret, niin tiedätkö nyt jotain enemmän niiden keskinäisestä järjestyksestä, kuin jos sanoisin vain, että olen valinnut luvut a ja b.

Että näin..

Vastaavasti, jos ei abstrakti ajattelu suju, niin annetaan käytännön esimerkki;

Myynnissä on kolmen värisiä paitoja; punaisia, sinisiä ja keltaisia. Ostan paidan ja kerron, että ostin punaisen, sinisen tai keltaisen paidan. Tiedätkö nyt paljonkin enemmän paidan väristä, kuin jos kertoisin vain pelkästään ostaneeni paidan ?

666 kirjoitti:

ja vedä ittes vessasta alas

Olipa vihamielinen viesti!

Jokunen hypoteettinen skenaario valtaa mieleni vihamielisyytesi syitä pohtiessani - siksi yhteen niistä liittyen nyt kysyn: kuka on kussut iltapuuroosi?

Vai oletko sinä se vanha käärme, jota perkeleeksi ja saatanaksi kutsutaan, ja ärsyynnyitkö puhtaasti vanhuuden ärtyisyyttäsi? Sen kun! Mutta vaimolle annettiin sen suuren kotkan kaksi siipeä hänen lentääksensä erämaahan sille paikalleen, jossa häntä elätetään aika ja kaksi aikaa ja puoli aikaa poissa käärmeen näkyvistä.

Eli vaimoa pidettäneen poissa käärmeen näkyvistä 3,5 aikaa, tai sitten joku muu määrä aikaa. Tulkinnan varaa tästä mielestäni jää. Tässäkin yhteydessä olisi hyvä, että olisi "merkki", jolla ilmaista seuraava:

Vaimonkäärmeennäkyvistäpoissapitoaika t "on yhtä suuri tai eri suuri kuin" 3,5 aikaa.

... kirjoitti:

Tiedän juurikin, mistä puhun - lisäinformaatiota lukujen relaatioista saa muuten senkin ansiosta, että tietää, että joku luku on yhtä suuri tai eri suuri kuin toinen luku."

Eipä vaan taida saada. Jos minä kerron sinulle, että olen valinnut luvut a ja b, ja ne ovat yhtäsuuret tai erisuuret, niin tiedätkö nyt jotain enemmän niiden keskinäisestä järjestyksestä, kuin jos sanoisin vain, että olen valinnut luvut a ja b.

Että näin..

Vastaavasti, jos ei abstrakti ajattelu suju, niin annetaan käytännön esimerkki;

Myynnissä on kolmen värisiä paitoja; punaisia, sinisiä ja keltaisia. Ostan paidan ja kerron, että ostin punaisen, sinisen tai keltaisen paidan. Tiedätkö nyt paljonkin enemmän paidan väristä, kuin jos kertoisin vain pelkästään ostaneeni paidan ?

Lue lisää

"Jos minä kerron sinulle, että olen valinnut luvut a ja b, ja ne ovat yhtäsuuret tai erisuuret, niin tiedätkö nyt jotain enemmän niiden keskinäisestä järjestyksestä, kuin jos sanoisin vain, että olen valinnut luvut a ja b."
-...

Tiedän. Voisit valita luvut a ja b, jotka eivät ole. Mutta, jos valitset luvut a ja b, jotka ovat joko yhtäsuuret tahi erisuuret, tiedän, että luvut a ja b ovat. Jos ei abstrakti ajattelu näin verbaalisesti onnistu, tarvittaneen vielä joku muukin "merkki" kuin alun perin peräänkuuluttamani "yhtä suuri tai eri suuri kuin" - tarvitaan "merkki" ilmaisemaan, että luku n "ei ole".

Ei tulisi turhaan vähätellä olemisen merkitystä, sillä vain oleva on; ei-oleva ei ole.

johannes19 kirjoitti:

"Jos minä kerron sinulle, että olen valinnut luvut a ja b, ja ne ovat yhtäsuuret tai erisuuret, niin tiedätkö nyt jotain enemmän niiden keskinäisestä järjestyksestä, kuin jos sanoisin vain, että olen valinnut luvut a ja b."
-...

Tiedän. Voisit valita luvut a ja b, jotka eivät ole. Mutta, jos valitset luvut a ja b, jotka ovat joko yhtäsuuret tahi erisuuret, tiedän, että luvut a ja b ovat. Jos ei abstrakti ajattelu näin verbaalisesti onnistu, tarvittaneen vielä joku muukin "merkki" kuin alun perin peräänkuuluttamani "yhtä suuri tai eri suuri kuin" - tarvitaan "merkki" ilmaisemaan, että luku n "ei ole".

Ei tulisi turhaan vähätellä olemisen merkitystä, sillä vain oleva on; ei-oleva ei ole.

Lue lisää

...melkein filosofian puolelle tuo...

Puhuttaessa reaaliluvuista a ja b, on näille luvuille määritelty järjestysrelaatio. Eli koska tiedämme, että olemme valinneet kaksi reaalilukua, niin on tämä järjestysrelaatio ("yleisesti hyväksytyn algebran mukaan") automaattisesti voimassa ja tällöin ne ovat joko yhtäsuuria tai erisuuria. Lukujen a ja b "oleminenhan" varmistuu tuossa valinnan yhteydessä jo. Valitaan reaaliluvut a ja b tarkoittaa, että meillä ON kaksi reaalilukua ja sen takia olemiseen ei tarvita erillistä merkkiä. En äkkiseltään ymmärrä, että mitä haet tällä:

"tarvitaan "merkki" ilmaisemaan, että luku n "ei ole"."

Matematiikka on täsmällistä ja vaatii tarkan määrittelyn siten, että tulkinnan varaa ei jää. Kerro ensin, että mikä olisi "ei olemisen" tarkka määritelmä. Jos sanotaan, että meillä ei ole jotain, niin saamme siitä niin vähän informaatiota, että matematiikassa siitä ei ole mitään hyötyä. Esim. valitaan luku a, joka "ei ole". Tämähän merkitsee kaaosta, josta ei voi päätellä oikein mitään. Mielestäni matematiikassa nimenomaan tarvitaan jotain "olevaa", josta voidaan lähteä rakentamaan jotain... Olipas filosofista :P...

jukepuke kirjoitti:

...melkein filosofian puolelle tuo...

Puhuttaessa reaaliluvuista a ja b, on näille luvuille määritelty järjestysrelaatio. Eli koska tiedämme, että olemme valinneet kaksi reaalilukua, niin on tämä järjestysrelaatio ("yleisesti hyväksytyn algebran mukaan") automaattisesti voimassa ja tällöin ne ovat joko yhtäsuuria tai erisuuria. Lukujen a ja b "oleminenhan" varmistuu tuossa valinnan yhteydessä jo. Valitaan reaaliluvut a ja b tarkoittaa, että meillä ON kaksi reaalilukua ja sen takia olemiseen ei tarvita erillistä merkkiä. En äkkiseltään ymmärrä, että mitä haet tällä:

"tarvitaan "merkki" ilmaisemaan, että luku n "ei ole"."

Matematiikka on täsmällistä ja vaatii tarkan määrittelyn siten, että tulkinnan varaa ei jää. Kerro ensin, että mikä olisi "ei olemisen" tarkka määritelmä. Jos sanotaan, että meillä ei ole jotain, niin saamme siitä niin vähän informaatiota, että matematiikassa siitä ei ole mitään hyötyä. Esim. valitaan luku a, joka "ei ole". Tämähän merkitsee kaaosta, josta ei voi päätellä oikein mitään. Mielestäni matematiikassa nimenomaan tarvitaan jotain "olevaa", josta voidaan lähteä rakentamaan jotain... Olipas filosofista :P...

Lue lisää

Matematiikka ja filosofia ovat molemmat suunniteltuja abstrakteja systeemejä. Ilmankos ihmismieli, jonka tietoista aikaansaannosta molemmat ovat, "hyppelehtii" molemmissa.

Mainitsit kaaoksen. Tavallanhan tuokin on eräs matematiikan haara. Onhan legendaarisia kaaosteorioita. Ja onhan todellisuuskin täynnä suorastaan kaoottisia kompleksisia systeemejä, joissa osat, tapahtumat ja vaikutusketjut kietoutuvat toisiinsa - tällaisten tapausten pulmia on työläs analysoida ja ratkaista.

Konkreettisen, joskin hypoteettisen, esimerkin vedän näin edesmenneen keskiviikon kunniaksi Vermosta:

"Nahkaformulalle" N voidaan projisoida monta tarkoitusta. N:n kannattajakunta ja sen puolesta vetoa lyövät arvioivat sen tarkoitukseksi voittajuuden. N:n omasta mielestä sen nimellistavoite voi olla voittajuus, mutta se voi tyytyä vaatimattomampaankin tavoitteeseen maaliintulojärjestyksen suhteen, tai sitten tarkoituksen laatu on tyystin toinen, kuten "ilon irti ottaminen" jalosta urheilusta. N:n omistajataho odottaa tietenkin ensisijaisesti taloudellista hyötyä, jolloin myös ravauspaikkain palkintojen suuruudet, eikä vain menestymisen todennäköisyys, astuvat kehiin. Tässä ilmenneitä erilaisia voittajuus- ja taloustavoitteita voidaan myös sijoittaa hamaan tulevaisuuteen, ikäänkuin tietoisen kehittämisprojektin kulminaatioksi.

Mitkä tahansa "nahkaformulan" toiminnot voivat olla tämä N-systeemin komponentteja. Lisäksi toiminnot voivat käyttää hyväkseen luonnon ja suunnitellun ympäristön järjestelmää, kuten hevosurheilussa ravirataa ja sääntöjä. "Nahkaformulan" N menestys tai menestymättömyys on kompleksinen asia. Se on enemmän kuin osiensa summa. Sitä ei voi vangita pelkästään sen avulla, että ymmärtää osasten ominaisuudet, tehtävät ja toimintamuodot. Osat, tapahtumat ja vaikutusketjut kietoutuvat toisiinsa jopa kaoottiseksi kokonaisuudeksi.

Riippuen tarkoituksista ja tavoitteista voidaan saada vastaus vaikkapa siihen, miten paljon tietyn tarkoituksen tietyt tavoitteet saavuttaakseen "nahkaformula" N:lle tulee annostella rehua. Mutta kun kokonaisuus on kaoottinen, ei absoluuttisen oikeaan vastaukseen voitane päästä, vaan vastaus olisi juurikin muotoa: rehun määrä R "on yhtä suuri tai eri suuri kuin" joku saatu määrä.

Nyt tietenkin aletaan saivarrella siitä, että voisihan sen ilmaista vaikkapa teknisissä yhteyksissä käytetyille toleranssi-ilmaisuille tyypillisesti: saatu määrä "plus miinus" toleranssin rajat. Senkin uhalla tuon esitin. "Nahkaformulahan" ei ole sitäpaitsi puhtaasti tekninen Ilmestys, joten sen rehutoleranssin määrittäminen voisi olla kyseenalaista kaikissa muissa tapauksissa paitsi niissä, joissa "nahkaformula" eliminoidaan joko liialla tai liian vähäisellä rehumäärällä. Täten rehumäärä R "on yhtäsuuri tai erisuuri kuin" saatu määrä, tai sitten rehumäärä R "ei ole" (sillä "nahkaformulan" menestyksestä tai menestymättömyydestä ei ole koskaan mitään takeita, oli rehumäärä R mikä tahansa).

Ja kun kaaokseen kerran päästiin, niin otetaanpa käsittelyyn "kaaos" henkilön X huoneistossa. Henkilö X sanoo (epätosin perustein) syyksi sen, että tarvitsee ympärilleen "hieman luovaa kaaosta"; Henkilö Y väittää (epätosin perustein) "kaaoksen" syyksi silkkaa laiskuruutta. "Kaaoksen" syy olisi pohjimmiltaan määriteltävissä sellaiseksi, että henkilö X:n "luomistyölle" jää enemmän aikaa, kun hän ei keskity siivoamiseen, mutta toisaalta hän kyllä jättää järjestelmällisesti toteuttamatta tehtäviä, joille voisi - ajanpuutteesta huolimatta - tehdä jotain.

Jos henkilön X totuus on x ja henkilön Y totuus on y, tulisi vastaukseksi täten: "kaaoksen" syy S "on yhtäsuuri tai erisuuri kuin" x tai y, kun x "ei ole" ja y "ei ole".

Mielestäni tämä on aika eksaktia tiedettä!

Ja he sanoivat toistamiseen: "Halleluja!" Ja hänen savunsa nousee aina ja iankaikkisesti.

johannes19 kirjoitti:

Matematiikka ja filosofia ovat molemmat suunniteltuja abstrakteja systeemejä. Ilmankos ihmismieli, jonka tietoista aikaansaannosta molemmat ovat, "hyppelehtii" molemmissa.

Mainitsit kaaoksen. Tavallanhan tuokin on eräs matematiikan haara. Onhan legendaarisia kaaosteorioita. Ja onhan todellisuuskin täynnä suorastaan kaoottisia kompleksisia systeemejä, joissa osat, tapahtumat ja vaikutusketjut kietoutuvat toisiinsa - tällaisten tapausten pulmia on työläs analysoida ja ratkaista.

Konkreettisen, joskin hypoteettisen, esimerkin vedän näin edesmenneen keskiviikon kunniaksi Vermosta:

"Nahkaformulalle" N voidaan projisoida monta tarkoitusta. N:n kannattajakunta ja sen puolesta vetoa lyövät arvioivat sen tarkoitukseksi voittajuuden. N:n omasta mielestä sen nimellistavoite voi olla voittajuus, mutta se voi tyytyä vaatimattomampaankin tavoitteeseen maaliintulojärjestyksen suhteen, tai sitten tarkoituksen laatu on tyystin toinen, kuten "ilon irti ottaminen" jalosta urheilusta. N:n omistajataho odottaa tietenkin ensisijaisesti taloudellista hyötyä, jolloin myös ravauspaikkain palkintojen suuruudet, eikä vain menestymisen todennäköisyys, astuvat kehiin. Tässä ilmenneitä erilaisia voittajuus- ja taloustavoitteita voidaan myös sijoittaa hamaan tulevaisuuteen, ikäänkuin tietoisen kehittämisprojektin kulminaatioksi.

Mitkä tahansa "nahkaformulan" toiminnot voivat olla tämä N-systeemin komponentteja. Lisäksi toiminnot voivat käyttää hyväkseen luonnon ja suunnitellun ympäristön järjestelmää, kuten hevosurheilussa ravirataa ja sääntöjä. "Nahkaformulan" N menestys tai menestymättömyys on kompleksinen asia. Se on enemmän kuin osiensa summa. Sitä ei voi vangita pelkästään sen avulla, että ymmärtää osasten ominaisuudet, tehtävät ja toimintamuodot. Osat, tapahtumat ja vaikutusketjut kietoutuvat toisiinsa jopa kaoottiseksi kokonaisuudeksi.

Riippuen tarkoituksista ja tavoitteista voidaan saada vastaus vaikkapa siihen, miten paljon tietyn tarkoituksen tietyt tavoitteet saavuttaakseen "nahkaformula" N:lle tulee annostella rehua. Mutta kun kokonaisuus on kaoottinen, ei absoluuttisen oikeaan vastaukseen voitane päästä, vaan vastaus olisi juurikin muotoa: rehun määrä R "on yhtä suuri tai eri suuri kuin" joku saatu määrä.

Nyt tietenkin aletaan saivarrella siitä, että voisihan sen ilmaista vaikkapa teknisissä yhteyksissä käytetyille toleranssi-ilmaisuille tyypillisesti: saatu määrä "plus miinus" toleranssin rajat. Senkin uhalla tuon esitin. "Nahkaformulahan" ei ole sitäpaitsi puhtaasti tekninen Ilmestys, joten sen rehutoleranssin määrittäminen voisi olla kyseenalaista kaikissa muissa tapauksissa paitsi niissä, joissa "nahkaformula" eliminoidaan joko liialla tai liian vähäisellä rehumäärällä. Täten rehumäärä R "on yhtäsuuri tai erisuuri kuin" saatu määrä, tai sitten rehumäärä R "ei ole" (sillä "nahkaformulan" menestyksestä tai menestymättömyydestä ei ole koskaan mitään takeita, oli rehumäärä R mikä tahansa).

Ja kun kaaokseen kerran päästiin, niin otetaanpa käsittelyyn "kaaos" henkilön X huoneistossa. Henkilö X sanoo (epätosin perustein) syyksi sen, että tarvitsee ympärilleen "hieman luovaa kaaosta"; Henkilö Y väittää (epätosin perustein) "kaaoksen" syyksi silkkaa laiskuruutta. "Kaaoksen" syy olisi pohjimmiltaan määriteltävissä sellaiseksi, että henkilö X:n "luomistyölle" jää enemmän aikaa, kun hän ei keskity siivoamiseen, mutta toisaalta hän kyllä jättää järjestelmällisesti toteuttamatta tehtäviä, joille voisi - ajanpuutteesta huolimatta - tehdä jotain.

Jos henkilön X totuus on x ja henkilön Y totuus on y, tulisi vastaukseksi täten: "kaaoksen" syy S "on yhtäsuuri tai erisuuri kuin" x tai y, kun x "ei ole" ja y "ei ole".

Mielestäni tämä on aika eksaktia tiedettä!

Ja he sanoivat toistamiseen: "Halleluja!" Ja hänen savunsa nousee aina ja iankaikkisesti.

Lue lisää

Olkoon M(r) "nahkaformulan" menestyksen ilmaiseva funktio, missä r on rehun määrä, mikä tarvitaan menestykseen r >= 0. M antaa siis totuusarvon siitä, menestyykö "nahkaformula", eli M = 1, jos menestytään ja vastaavasti M = 0, jos ei menestytä. Nyt jos r "ei ole", niin se tarkoittaa sitä, että ei ole olemassa r >= 0 siten, että M = 1. Tätäkö tarkoitit tuolla "olemisella" ?

Luettuani tuon viimeisen "huoneen kaaos"-jutun täytyy ihan kysyä, että ootko kenties lukenut jonkin sumeaa logiikkaa käsittelevän kirjan. Itse luin jokin aika sitten ja tuo on aika lailla suoraan siitä kirjasta :). Perinteisessä logiikassa asiat joko ovat tai eivät ole, mutta sumeassa logiikassa joissakin asioissa voidaan olla 38 prosenttisesti ja 62 prosenttisesi "ei olla" jne... Eli totuus on "olemisen" ja "ei olemisen" välimaastossa.

jukepuke kirjoitti:

Olkoon M(r) "nahkaformulan" menestyksen ilmaiseva funktio, missä r on rehun määrä, mikä tarvitaan menestykseen r >= 0. M antaa siis totuusarvon siitä, menestyykö "nahkaformula", eli M = 1, jos menestytään ja vastaavasti M = 0, jos ei menestytä. Nyt jos r "ei ole", niin se tarkoittaa sitä, että ei ole olemassa r >= 0 siten, että M = 1. Tätäkö tarkoitit tuolla "olemisella" ?

Luettuani tuon viimeisen "huoneen kaaos"-jutun täytyy ihan kysyä, että ootko kenties lukenut jonkin sumeaa logiikkaa käsittelevän kirjan. Itse luin jokin aika sitten ja tuo on aika lailla suoraan siitä kirjasta :). Perinteisessä logiikassa asiat joko ovat tai eivät ole, mutta sumeassa logiikassa joissakin asioissa voidaan olla 38 prosenttisesti ja 62 prosenttisesi "ei olla" jne... Eli totuus on "olemisen" ja "ei olemisen" välimaastossa.

Lue lisää

http://fi.wikipedia.org/wiki/Sumea_logiikka

jukepuke kirjoitti:

Olkoon M(r) "nahkaformulan" menestyksen ilmaiseva funktio, missä r on rehun määrä, mikä tarvitaan menestykseen r >= 0. M antaa siis totuusarvon siitä, menestyykö "nahkaformula", eli M = 1, jos menestytään ja vastaavasti M = 0, jos ei menestytä. Nyt jos r "ei ole", niin se tarkoittaa sitä, että ei ole olemassa r >= 0 siten, että M = 1. Tätäkö tarkoitit tuolla "olemisella" ?

Luettuani tuon viimeisen "huoneen kaaos"-jutun täytyy ihan kysyä, että ootko kenties lukenut jonkin sumeaa logiikkaa käsittelevän kirjan. Itse luin jokin aika sitten ja tuo on aika lailla suoraan siitä kirjasta :). Perinteisessä logiikassa asiat joko ovat tai eivät ole, mutta sumeassa logiikassa joissakin asioissa voidaan olla 38 prosenttisesti ja 62 prosenttisesi "ei olla" jne... Eli totuus on "olemisen" ja "ei olemisen" välimaastossa.

Lue lisää

En ole lukenut yhtäkään "sumeaa logiikkaa" käsittelevää kirjaa. Muutenkin luen melko vähän. Aihe kuulostaa jopa kiinnostavalta, joten ehkäpä jossain vaiheessa pyrin aiheesta kirjankin käsiini hankkimaan.

Tämä asia totisesti, totisesti minä sanon, vaivasi mieltäni. Mutta nyt ei enää, kun asia on täten ratkennut. Kiitos tästä, Hän Men Thor!

Ja minä, Johannes, olen se, joka tämän kuulin ja näin. Ja kun olin sen kuullut ja nähnyt, minä lankesin maahan kumartuakseni sen enkelin jalkojen eteen, joka tämän minulle näytti.

johannes19 kirjoitti:

Tämä asia totisesti, totisesti minä sanon, vaivasi mieltäni. Mutta nyt ei enää, kun asia on täten ratkennut. Kiitos tästä, Hän Men Thor!

Ja minä, Johannes, olen se, joka tämän kuulin ja näin. Ja kun olin sen kuullut ja nähnyt, minä lankesin maahan kumartuakseni sen enkelin jalkojen eteen, joka tämän minulle näytti.

Lue lisää

(Tässä viestissä € tarkoittaa "Kuuluu joukkoon", V "tai", A "ja" ja €/ "ei kuulu joukkoon")

Kysyit myös, miten voi ilmaista jonkin luvun olemattomuuden. Vaikka miten, esim.
(a € X) A (a €/ X)
, missä X on mielivaltainen joukko. (vaikka R tai Z tai mikä vaan)

Tai helpommin:

a € Ø
(tuo Ø on siis tyhjän joukon merkki, saman asian voi ilmaista:
a € {} )