Nordic Hydrogen Week käynnistyi

Miten kyseinen tarina liittyy autoiluun, siitä ei mainita sanallakaan tuossa artikkelissa.
Autoilun kannalta vety on jo haudattu kymmeniksi vuosiksi ainakin.

Tekoäly kertoo että energiaa hukataan liikaa vedyn muuntoprosessissa. Vaikea uskoa että energiaa tarvitaan säilöä vähintään kuukaudeksi kun sähkön kysyntä jatkuvasti kasvaa maailmalla (datakeskukset, lämpökattilat, sähköinen liikenne jne.), jolloin vedystä olisi aidommin hyötyä edes huonolla hyötysuhteella.

"Hyvä ja tärkeä kysymys energiatehokkuuden kannalta.

Lyhyt vastaus:
👉 Jos tavoitteena on maksimaalinen energiatehokkuus, akkuvarasto on selvästi parempi kuin vedyn tuotanto.

Mutta puretaan tämä kunnolla auki.

1️⃣ Aurinkopaneelit → akku

Tyypillinen hyötysuhdeketju:

Aurinkopaneeli: ~20–23 %

Invertteri + lataus: ~95 %

Akun lataus/purkaus (round trip): ~85–95 %

👉 Kokonaisuudessaan saat takaisin noin 75–90 % paneelien tuottamasta sähköstä käyttöön.

Eli jos paneeli tuottaa 100 kWh:

Saat käyttöön noin 80–90 kWh

Tämä on erittäin tehokas ratkaisu lyhytaikaiseen varastointiin (tunnit–päivät).

2️⃣ Aurinkopaneelit → vety (elektrolyysi)

Ketju:

Aurinkopaneeli

Elektrolyyseri (vedyn valmistus): ~60–75 %

Vedyn puristus / varastointi: häviöitä 5–15 %

Jos vety muutetaan takaisin sähköksi (polttokenno): ~50–60 %

Jos vety muutetaan takaisin sähköksi, kokonaisketju on:

👉 noin 25–35 % kokonaishyötysuhde

Eli 100 kWh → takaisin sähköksi vain 25–35 kWh.

3️⃣ Entä jos vetyä käytetään suoraan (ei takaisin sähköksi)?

Jos vetyä käytetään esimerkiksi:

teollisuudessa

lannoitteiden valmistuksessa

teräksen tuotannossa

kemiallisena energian kantajana

Silloin ketju on parempi:

100 kWh → elektrolyysi → noin 60–70 kWh vedyn kemiallisena energiana.

Silti tämä on selvästi heikompi kuin akun 80–90 %.

🔎 Yhteenveto energiatehokkuuden näkökulmasta
Ratkaisu Käyttöön saatava energia 100 kWh:sta
Akku 80–90 kWh
Vety → takaisin sähköksi 25–35 kWh
Vety → suora käyttö 60–70 kWh

👉 Energiatehokkuuden kannalta akku on selvästi parempi.

🧠 Milloin vety kannattaa?

Vety ei kilpaile akkujen kanssa samassa roolissa.

Se kannattaa kun:

Tarvitaan pitkäaikaista varastointia (kuukaudet, kausivarasto)

Tarvitaan suuria energiamääriä

Energia halutaan siirtää pitkän matkan päähän

Energiaa käytetään kemiallisessa prosessissa

Akku olisi liian kallis tai massiivinen

🎯 Lopputulos

Jos kysymys on:

Kumpi on energiatehokkaampi tapa varastoida aurinkoenergiaa?

Vastaus on selkeä:
Akku on energiatehokkaampi.

Jos taas kysymys on:

Kumpi mahdollistaa energian varastoinnin kuukausiksi tai teolliseen käyttöön?

Silloin vety voi olla järkevämpi, vaikka hyötysuhde on huonompi."

Vetypaneelin heikkous vedyn valmistamisessa on että vaatii auringonvaloa ja talvella prosessissa tarvittava vesi voi jäätyä. Jos vetyaurinkopaneelin vettä lämmitetään -20c pakkasilla yöaikaan erikseen (edes hieman), niin se vie taas energiaa jolloin vedyn valmistuksen hyötysuhde tippuu todella paljon talvella. Epäselvää on käykö perus hanavesi vai pitääkö olla erittäin puhdasta erikoisvettä ettei tekniikka vahingoitu kuten joissakin elektrolyysilaitteissa?

https://www.youtube.com/watch?v=Sk7WRi7SiY0

Vetyaurinkopaneelia on kehitetty jo 1970-luvulta lähtien ja edelleenkin on vakavia ongelmia ratkaistaviksi. Tästä kerrotaan videon kohdasta 7:15 eteenpäin kysyen "Jos kerran vetyaurinkopaneelit ovat niin lupaavia, niin miksei niitä ole sitten jo joka puolella?" ja kysymyksiin vastataan kohta kohdalta. Ja yksi suurimmista syistä on että vetyaurinkopaneeli tekniikka on liian kallista ja liian lyhytikäistä nykyään.

https://www.youtube.com/watch?v=Ektu6-4w1OM

Myös tekoäly kertoo vetyaurinkopaneelin ongelmista:

"Erittäin hyvä kysymys. Syitä on useita, ja ne liittyvät sekä fysiikkaan että käytännön tekniikkaan.

Kun puhutaan “vetyaurinkopaneeleista”, tarkoitetaan yleensä fotoelektrokemiallisia (PEC) kennoja, joissa yksi laite:

auringonvalo → puolijohde → veden hajotus → vety

Ilman erillistä invertteriä ja elektrolyyseriä.

Ne eivät ole yleistyneet pääasiassa näistä syistä:

1️⃣ Materiaalien kestävyysongelma (suurin ongelma)

Veden hajotus vaatii:

sähköä

kemiallisesti aggressiivisen ympäristön

usein happaman tai emäksisen liuoksen

Monet hyvät aurinkopuolijohteet:

syöpyvät vedessä

hapettuvat

menettävät tehonsa nopeasti

👉 Laite voi toimia laboratoriossa tunteja tai päiviä,
mutta aurinkopaneelilta vaaditaan 20–30 vuoden käyttöikä.

Tämä on ollut valtava haaste.

2️⃣ Hyötysuhde ei ole parempi kuin PV + elektrolyysi

Teoriassa suora vedentuotto kuulostaa tehokkaammalta.
Käytännössä:

Hyvät PEC-järjestelmät: ~10–20 % aurinko → vety

Perinteinen ketju (PV + elektrolyyseri): usein samaa luokkaa tai parempi

Koska tavalliset aurinkopaneelit ovat:

erittäin optimoituja

massatuotettuja

halpoja

👉 PEC ei ole pystynyt selvästi parempaan suorituskykyyn.

3️⃣ Skaalautuvuus ja valmistus

Tavallinen aurinkopaneeli:

kuiva laite

laminoitu

yksinkertainen asennus

Vetypaneeli:

sisältää nestettä

tarvitsee tiivisteitä

kaasunkeräyksen

turvallisuusratkaisut

Se tekee:

tuotannosta monimutkaisempaa

ylläpidosta vaikeampaa

vuotoriskeistä suurempia

4️⃣ Turvallisuus

Jos vetyä syntyy suoraan paneelissa:

Kaasu pitää erottaa hapesta täydellisesti

Pienikin sekoittuminen → räjähdysvaara

Ulkona sääolosuhteissa → lisää haasteita

PV + erillinen elektrolyyseri:

tapahtuu hallitussa teollisessa yksikössä

helpompi valvoa

5️⃣ Taloudellinen realiteetti

Aurinkopaneelien hinta on romahtanut 15 vuodessa.

Se muutti koko pelin.

Kun sähkö on halpaa:

Ei ole suurta etua yhdistää tuotantoa ja elektrolyysiä samaan laitteeseen.

Modulaarinen ratkaisu (paneelit + elektrolyyseri) on joustavampi.

👉 PEC jäi taloudellisesti jalkoihin.

6️⃣ Järjestelmäoptimointi

PV + elektrolyyseri -ratkaisussa voidaan:

optimoida aurinkopaneeli valon keruuseen

optimoida elektrolyyseri sähkötehokkuuteen

käyttää eri valmistajia

päivittää osia erikseen

Vetypaneelissa kaikki on yksi kompromissirakenne.

🎯 Yksinkertainen tiivistys

Ne eivät ole yleistyneet, koska:

Materiaalit eivät kestä riittävän pitkään

Hyötysuhde ei ole merkittävästi parempi

Rakenteesta tulee monimutkainen

Turvallisuusvaatimukset ovat tiukat

PV + elektrolyyseri on halvempi ja joustavampi"

Artikkelista:

"’’Demoversio on iso askel kohti skaalattavissa olevaa aurinkovedyn tuotantoa’’, luonnehtii toimitusjohtaja Veera Tapionkaski. Pilotointi käynnistyy tämän vuoden aikana Kanariansaarilla."

Onko tässä tarkoitus todellisuudessa kerätä sijoittajilta rahaa ensin suuret määrät kun houkutellaan uuden vetytekniikan hypeen ja vasta jälkikäteen todistaa tuotteen toimivuus kaukana Kanariansaarilla?

Monet vety-yhtiöt ovat tuottaneet tappiota viime vuosien aikana kun ei vetybuumia tullutkaan, joten on iso riski tehdä vain tappiota vetysijoituksissa. Taloustietoja tutkimalla yksitellen eri vety-yhtiöitä tämä selviää. Osakekurssi on helppo ja nopea mittari jos ei jaksa tutkia.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18269424/usealla-vety-yhtiolla-menee-huonosti-ja-osakekurssi-laskee-

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18925068/sijoittajat-heraavat-etta-vety-ei-olekkaan-voittava-hevonen-

https://keskustelu.suomi24.fi/t/19010097/vetyfanit-valehtelevat-ja-houkuttelevat-vetyansaan-

Zun-H on vuonna 2025 perustettu yritys eikä taloustietoja ole saatavilla. On iso riski menettää rahansa kun firma on näin tuore ja todennäköisesti vain velkaa kun myytävää tuotetta kehitetään ja tekniikka kyseenalaista että onko se aidosti toimivaa jolloin niitä vetyaurinkopaneeleita voi olla vaikeuksia saadaan kaupaksi merkittäviä määriä.

"ZUN-H Development Oy perustettiin vuonna 2025. Kyseessä on osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Kerava. Yhtiön pääasiallinen toimiala on tuntematon. Päätoimipaikka sijaitsee paikkakunnalla Kerava."

https://b2b.profinder.fi/haku/zun-h-development-oy/35887465

https://www.zun-h.com/

Mihin tavalliset ihmiset tarvitsevat vetyaurinkopaneeleja katoille tai tontilleen? Miksi aurinkopaneeli ja akkuvarasto ei ole järkevä vaihtoehto.... tavalliselle ihmiselle?

Teollisuus sitten erikseen kun valmistetaan jotain suoraan vedystä eikä vetyä tarvitse tuoda kauempaa erikseen kun se valmistetaan itse. Mutta siltikin aurinkopaneeli ja erillinen elektrolyyseri on toimivampi ratkaisu myös teollisuudessa, joten aika mahdotonta nähdä menestystä vetyaurinkopaneeleille missä kaikki on integroitu samaan pakettiin jolloin huolto/korjaus vaikeampaa ja kalliimpaa.

Tekoäly juttutuulella.

Kyllä 8- tie muuttuu vedyn valtaväyläksi
raskaalle kalustolle.

Tapahtuman agendalla ei ole sanallakaan mainittu vetyautoista mitään.

Kertoo suoraan siitä että vetyteollisuus ehkä kehittyy ja innovoi, mutta vetyautot on jo kuopattu eikä niistä puhu enää kukaan.

Mitenkä vetyaurinkokenno liittyy vetyautoiluun? Noh, sellainen asennetaan vetyauton katolle kuormatelineeseen ja auringossa ollessaan tekee lisää vetyä hiljakseen vetyautoon, joka pumpataan vielä kalliilla lisävarusteella korkeapainepumpulla tankkiin. :D