Monissa vanhoissa taloyhtiöissä ei ole latauspistokkeita sähköautoille. Tämän takia paljon harvempi hankkii sähköautoja, kuin muuten hankkisi.
Käytännössä ratkaisut jakautuvat kolmeen tyyppiin:
Lämpötolpan päivitys lataustolpaksi. Yleisin kevyt ratkaisu on vaihtaa vanha tolppa uuteen, jossa on erikseen lämmitys ja lataus. Lämmityspistoke säilyy ajastettuna, latauspuoli on jatkuvaan käyttöön tarkoitettu “supersuko” tai Type 2 -pistoke, usein MID-hyväksytyllä mittarilla. Teho on tyypillisesti noin 3,7 kW (1×16 A). Yön yli siitä saa karkeasti 25–30 kWh, eli noin 120–180 km toimintamatkaa, mikä riittää useimmille päivittäiseen ajoon.
Varsinainen latausasema. Seinään tai tolppaan asennettu Type 2 -laturi, teho yleensä 3,7–11 kW. Älykkäässä järjestelmässä pisteet jakavat kiinteistön vapaata tehoa keskenään (kuormanhallinta), jotta pääsulakkeet eivät laukea, vaikka useampi auto lataisi yhtä aikaa. Lataus painottuu usein yöhön, kun talon muu kulutus on pieni. Käyttäjä tunnistautuu kortilla tai sovelluksella, ja sähkö laskutetaan lataajalta.
Laajempi latausinfra. Isommissa taloyhtiöissä ja parkkihalleissa vedetään kaapelointi kaikille tai osalle paikoista ja asennetaan latauspisteitä tarpeen mukaan. Uusissa kohteissa ja laajoissa, rakennuslupaa vaativissa korjauksissa laki (733/2020) edellyttää latausvalmiuden yli neljän autopaikan kohteisiin. Valmius tarkoittaa putkitusta tai kaapelointia, ei automaattisesti itse latureita. Vanhoissa taloyhtiöissä pakkoa ei ole, ellei tehdä laajaa remonttia.
Osakas voi myös hakea lupaa asentaa pisteen omalle autopaikalleen omalla kustannuksellaan. Hallituksen lupa tarvitaan, koska työ koskee yhtiön sähköverkkoa. Asennuksen pitää olla sähköurakoitsijan tekemä, eikä se saa estää myöhempää yhteistä järjestelmää.
ARA:n suora latausinfratuki päättyi vuoden 2023 lopussa, joten kustannukset jäävät nykyisin yhtiölle tai lataaville osakkaille. Yksittäisen pisteen hinta liikkuu usein noin 1 500–4 000 eurossa riippuen kaapeloinnista ja siitä, hyödynnetäänkö vanhaa infraa.
Käytännössä ratkaisut jakautuvat kolmeen tyyppiin:
Lämpötolpan päivitys lataustolpaksi. Yleisin kevyt ratkaisu on vaihtaa vanha tolppa uuteen, jossa on erikseen lämmitys ja lataus. Lämmityspistoke säilyy ajastettuna, latauspuoli on jatkuvaan käyttöön tarkoitettu “supersuko” tai Type 2 -pistoke, usein MID-hyväksytyllä mittarilla. Teho on tyypillisesti noin 3,7 kW (1×16 A). Yön yli siitä saa karkeasti 25–30 kWh, eli noin 120–180 km toimintamatkaa, mikä riittää useimmille päivittäiseen ajoon.
Varsinainen latausasema. Seinään tai tolppaan asennettu Type 2 -laturi, teho yleensä 3,7–11 kW. Älykkäässä järjestelmässä pisteet jakavat kiinteistön vapaata tehoa keskenään (kuormanhallinta), jotta pääsulakkeet eivät laukea, vaikka useampi auto lataisi yhtä aikaa. Lataus painottuu usein yöhön, kun talon muu kulutus on pieni. Käyttäjä tunnistautuu kortilla tai sovelluksella, ja sähkö laskutetaan lataajalta.
Laajempi latausinfra. Isommissa taloyhtiöissä ja parkkihalleissa vedetään kaapelointi kaikille tai osalle paikoista ja asennetaan latauspisteitä tarpeen mukaan. Uusissa kohteissa ja laajoissa, rakennuslupaa vaativissa korjauksissa laki (733/2020) edellyttää latausvalmiuden yli neljän autopaikan kohteisiin. Valmius tarkoittaa putkitusta tai kaapelointia, ei automaattisesti itse latureita. Vanhoissa taloyhtiöissä pakkoa ei ole, ellei tehdä laajaa remonttia.
Osakas voi myös hakea lupaa asentaa pisteen omalle autopaikalleen omalla kustannuksellaan. Hallituksen lupa tarvitaan, koska työ koskee yhtiön sähköverkkoa. Asennuksen pitää olla sähköurakoitsijan tekemä, eikä se saa estää myöhempää yhteistä järjestelmää.
ARA:n suora latausinfratuki päättyi vuoden 2023 lopussa, joten kustannukset jäävät nykyisin yhtiölle tai lataaville osakkaille. Yksittäisen pisteen hinta liikkuu usein noin 1 500–4 000 eurossa riippuen kaapeloinnista ja siitä, hyödynnetäänkö vanhaa infraa.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Tuollaisissa yksittäisten lämmityspaikkojen muunnoksissa ei ole mitään järkeä, kun sähköautot yleistyvät. Kunnon suunnitelma latausten ulkoistamisesta ja toteutus kilpailutuksen mukaan. Taloyhtiön ei tarvitse osallistua kustannuksiin ja latausten maksutapaan. Lataustehotkin jotakin muuta kuin 3,8 kW. Käyttäjä maksaa minkä maksaa..
maksaa minkä maksaa.. viinaajuomallla.....meni maksani......
"Tuollaisissa yksittäisten lämmityspaikkojen muunnoksissa ei ole mitään järkeä"
Kyllä niissä on juuri kaikista eniten järkeä. Sähköautoa voi ladata 8-10 A virralla ympäri vuoden tuollaisesta muutaman satkun tolpanpäästä, ei tarvitse edes olla mikään jatkuvaa 16 A virtaa kestävä "super-suko". Auto tyypillisesti seisoo niin monta tuntia parkissa tolpan vieressä, että muutamalla yli yön latauksella ajaa enimmät koko viikon ajoista. Loput voi sitten ladata asiointilatauksena (AC 7-22 kW) esim. kaupassa käydessä, tai mikäli ajaa pitkiä matkoja niin pikaladata.
Mitään kovin tehokkaita ja kalliita ratkaisuja on typerää hankkia taloyhtiöihin.
"Taloyhtiön ei tarvitse osallistua kustannuksiin... Käyttäjä maksaa minkä maksaa."
Taloyhtiöille todellakin kuuluu järjestää latausinfra sähköautoille, ihan siinä missä lämmitystolpat museoautoille. Samoilla sulakkeilla mennään.
Suomessa on noin 190 000 täyssähköautoa ja muutana sata enemmän hybridiautoja, joten latauspisteet puuttuu lähes kaikista yli viitisen vuotta vanhoista taloista ja uudemmistakin.
Polttomoottorisutoja on kaiken kaikkiaan 3,4 miljooonaa.
On hidasta nuo latauspisteet itse maksettuna ja onkokaan niissä järkeä alkuunkaan muualle kuin omakoti- tai rivitaloon. Eivät etene kerrostaloihin tosiaan, jos itse ei laita niin kauan, kun ei jotain lakia sorvata ja sillä pakoteta.
Suomessa on jo yli 200 tuhatta täyssähköautoa (ulkomailta tuodut vähänkäytetyt mukaanluettuna), ja saman verran ladattavia hybridejä. Suuri osa polttomoottoriautoista on vähäisessä ajossa. Autoista joilla ajetaan enimmät kilometrit, on yhä suurempi osa täyssähköautoja.
Kerrostaloihin ja rivitaloihin tulee kyllä jatkuvasti lisää latauksen mahdollistavia pistorasioita (omakohtaista faktatietoa asiasta), ja sinun ei tarvitse varmaankaan päätäsi asialla isommin vaivata. Kuten sanottua, jo joku 10 A virta (2,2 kW) riittää ihan hyvin varsinkin hybridille, mutta myös täyssähköautolle. Jos auto seisoo erit. viikoloppuna enimmän aikaa parkissa, niin on vain parempi kun ladataan hitaasti.
Taloyhtiön kabnattaa hankkia ne avaimet käteen periaatteella ja kaikki kulut suoraan asukkaille. Ei esim 50 x 16 A mittarikentällä mittareineen ole mitään järkeä .
Kyseinen keskustelu käytiin meidän taloyhtiössä.
Itse kyseenalaistin latautolppien asentamisen taloyhtiön piikkiin ihan siitä syystä että nyt sähköautoja on liian vähän ja että nämä latauspaikat ehtivät vanheta ennekuin tulee se oikea tarve jokaiselle paikalle latausmahdollisuus.
Tuon sijaan ehdotin että parkkipaikkaremontin yhteydessä kaapeloinnit asennetaan sellaiseksi että mahdollistaa latauksen ja jokainen tarvitsija parkkipaikan käyttäjä hommaa itse siihen tarvittavan lataustekniikan.
Jokainen maksaa itse latauspaikkansa, ei kuulu naapurien maksaa kenenkään auton tankkausta.
Kuka hullu alkaa omilla rahoilla vaihdattamaan kaikki johtotukset, kun ne eivät riitä kunnolla edes lämmitystolppiin. Eihän niitä voi vain vaihtaa yhteen tolppaan, vaan on kaivettava koko piha.
On väärin vaatia taloyhtiöitä rakentamaan latauspisteitä.
Lisää vain asumiskustannuksia entisestään. Eihän niitä pensapumppujakaan vaadita taloyhtiön pihalle.
Kyllä nämä latauspisteet tulee muiden rakentaa yleiseen käyttöön. Sähköyhtiöt esimerkiksi.
"Jos vanhoja lämmityspistorasioita saneerataan tai niitä aiotaan käyttää sähköautojen lataukseen, perinteiset autolämmityksen tasoituskertoimet (esim 0,5) eivät päde.
SFS 6000 -standardin mukaan sähköautojen latauspisteiden tasoituskerroin on 1,0, ellei kohteessa käytetä dynaamista kuormanhallintaa"