Lordi

laulun sanat

Euroviisuistamme ja sen esittäjästä (Loordi) jäi mieltä vaivaamaan missä suomalaisessa laulussa oli aikoinaan mm. sanat "julma paskaloordi" tai jotain. "Patsas julman paskaloordin" tai jotain? Mikähän oli se laulu?

14

1047

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Takametsien Mies

      Laulun nimi on Kasvoton kuolema. Sen teki Suomen Talvisota 1939-1940. Sanat Lauri Kenttä (Jarkko Laine), sävel V. Esine (Rauli Somerjoki).

      • Asfaltin äestäjä

        Näkyypä tuo Rauli Aarne Tapani Somerjoki itsekin levyttäneen kyseisen kappaleen.
        http://www.yle.fi/levysto/firs2/kappale.php?Id=Kasvoton kuolema ja sirham sirham

        Muistanpa nähneeni somerolaissyntyisen Baddingin kasvot useampaankin kertaan Helsinginkadun katuvilinässä Helsingin Sörkassa 1970-luvulla, kyseisellä kadulla asuessani.

        Varhainen (kasvoton?) kuolema vei koskettavan persoonallisen tulkitsijan!

        Toisen somerolaissyntyisen laulajakuuluisuuden Mauri Antero Nummisen kanssa olen istunut samassa pöydässä olusillakin tuolla samalla vuosikymmenellä. Paikka taisi olla Ostrobotnian kellarikerros, saunan yhteydessä oleva ns. Möykkä.


      • Det
        Asfaltin äestäjä kirjoitti:

        Näkyypä tuo Rauli Aarne Tapani Somerjoki itsekin levyttäneen kyseisen kappaleen.
        http://www.yle.fi/levysto/firs2/kappale.php?Id=Kasvoton kuolema ja sirham sirham

        Muistanpa nähneeni somerolaissyntyisen Baddingin kasvot useampaankin kertaan Helsinginkadun katuvilinässä Helsingin Sörkassa 1970-luvulla, kyseisellä kadulla asuessani.

        Varhainen (kasvoton?) kuolema vei koskettavan persoonallisen tulkitsijan!

        Toisen somerolaissyntyisen laulajakuuluisuuden Mauri Antero Nummisen kanssa olen istunut samassa pöydässä olusillakin tuolla samalla vuosikymmenellä. Paikka taisi olla Ostrobotnian kellarikerros, saunan yhteydessä oleva ns. Möykkä.

        Sekin teki siitä hyvän version. Aijjai niitä aikoja!


      • Takametsien Mies
        Asfaltin äestäjä kirjoitti:

        Näkyypä tuo Rauli Aarne Tapani Somerjoki itsekin levyttäneen kyseisen kappaleen.
        http://www.yle.fi/levysto/firs2/kappale.php?Id=Kasvoton kuolema ja sirham sirham

        Muistanpa nähneeni somerolaissyntyisen Baddingin kasvot useampaankin kertaan Helsinginkadun katuvilinässä Helsingin Sörkassa 1970-luvulla, kyseisellä kadulla asuessani.

        Varhainen (kasvoton?) kuolema vei koskettavan persoonallisen tulkitsijan!

        Toisen somerolaissyntyisen laulajakuuluisuuden Mauri Antero Nummisen kanssa olen istunut samassa pöydässä olusillakin tuolla samalla vuosikymmenellä. Paikka taisi olla Ostrobotnian kellarikerros, saunan yhteydessä oleva ns. Möykkä.

        Rauli Somerjoki sen on tiettävästi vain levylle "laulanut" - sikäli kun tuo sana on sopiva esittämistyyliä kuvaamaan (olisiko "rokannut" parempi sana?). Hän oli Suomen Talvisota 1939-40 Underground-Rock yhtyeen laulusolistina tuossa "Kasvoton kuolema" -kipaleessa. Muilla levyillä taitaa olla tuo sama kantaäänite?

        --


    • Laarti

      Onko se suomeksi lordi vai loordi? Itsellen soi loordi paremmin. Olenko väärässä?

      • Kevät-Viljo

      • Laarti
        Kevät-Viljo kirjoitti:

        Sävelteoksessa "Kasvoton kuolema" se on ihan lorti vaan:
        "Pressanlinnan päällä nousee patsas julma paskalortin
        Eduskunta pöytää nuijii, iskee
        kuka sulkee portin"

        http://www.phinnweb.org/early/suomen_talvisota/kasvoton.html

        --

        Sana 'soi' sekoitti ilmeisesti. En tarkoittanut laulua.

        Siis onko se suomeksi lordi vai loordi, kirjakielessämme?


      • Takametsien Mies
        Laarti kirjoitti:

        Sana 'soi' sekoitti ilmeisesti. En tarkoittanut laulua.

        Siis onko se suomeksi lordi vai loordi, kirjakielessämme?

        Se on suomeksi lordi. Kielitoimiston sanakirja: "lordi [tav. loo-] eräs engl. miesten arvonimi. Lordi Nelson."

        Siis lyhyt o.


      • Laarti
        Takametsien Mies kirjoitti:

        Se on suomeksi lordi. Kielitoimiston sanakirja: "lordi [tav. loo-] eräs engl. miesten arvonimi. Lordi Nelson."

        Siis lyhyt o.

        Siis kirjoitetaan 'lordi', mutta lausutaan 'loordi'? Sehän olisi outoa suomessa.


      • Laarti kirjoitti:

        Siis kirjoitetaan 'lordi', mutta lausutaan 'loordi'? Sehän olisi outoa suomessa.

        Ei ole mitenkään ainutlaatuista, että vierasperäinen sana "luetaan toisin kuin kirjoitetaan". Käsitys, jonka mukaan suomea kirjoitetaan täysin samoin kuin kirjoitetaan, tai hyvin vähäisin poikkeuksin, on lähinnä ihannointia ja toistamalla (eikä asiaperustein) vakiinnutettu käsitys. Ks.
        http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/orto.html

        Varsinkin vokaalin pituuden merkinnässä on hyvin tavallista säilyttää lainanantajakielen kirjoitusasu, vaikka sana muuten mukautetaan suomeen. Ottaakseni vain muutaman esimerkin käärmeiden nimistä: kobra [koobra], boa [booa], pyton [pyyton t. pyytton]. Kieliopeissa ja sanakirjoissa tällaisia ei useinkaan mainita, vaan annetaan ymmärtää, että ääntämys olisi kirjoitusasun mukainen - kuten se tietysti joskus saattaa ollakin, jos puhuja ei tunne sanaa.

        Miksikö sitten "lordi" mutta "laardi"? Varmaankin siksi, että sana "lord" on koettu fiinimmäksi ja vieraammaksi, tarkoittaahan se vieraan maan ylhäisaateliin kuuluvaa miestä.


      • myös niin kuin kirjoitetaan
        Yucca kirjoitti:

        Ei ole mitenkään ainutlaatuista, että vierasperäinen sana "luetaan toisin kuin kirjoitetaan". Käsitys, jonka mukaan suomea kirjoitetaan täysin samoin kuin kirjoitetaan, tai hyvin vähäisin poikkeuksin, on lähinnä ihannointia ja toistamalla (eikä asiaperustein) vakiinnutettu käsitys. Ks.
        http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/orto.html

        Varsinkin vokaalin pituuden merkinnässä on hyvin tavallista säilyttää lainanantajakielen kirjoitusasu, vaikka sana muuten mukautetaan suomeen. Ottaakseni vain muutaman esimerkin käärmeiden nimistä: kobra [koobra], boa [booa], pyton [pyyton t. pyytton]. Kieliopeissa ja sanakirjoissa tällaisia ei useinkaan mainita, vaan annetaan ymmärtää, että ääntämys olisi kirjoitusasun mukainen - kuten se tietysti joskus saattaa ollakin, jos puhuja ei tunne sanaa.

        Miksikö sitten "lordi" mutta "laardi"? Varmaankin siksi, että sana "lord" on koettu fiinimmäksi ja vieraammaksi, tarkoittaahan se vieraan maan ylhäisaateliin kuuluvaa miestä.

        Yleinen käytäntö voi olla kuvaamasi kaltainen, mutta yhtä oikein suomeksi on lausua myös vierasperäiset sanat, kuten ne kirjoitetaan.

        Käy siis joko loordi tai lordi, booa tai boa jne. ja molemmat ovat yhtä oikeassa. On aivan makuasia haluaako priljeerata suomalaisuudellaan vai vieraiden kielten tuntemuksellaan.


      • myös niin kuin kirjoitetaan kirjoitti:

        Yleinen käytäntö voi olla kuvaamasi kaltainen, mutta yhtä oikein suomeksi on lausua myös vierasperäiset sanat, kuten ne kirjoitetaan.

        Käy siis joko loordi tai lordi, booa tai boa jne. ja molemmat ovat yhtä oikeassa. On aivan makuasia haluaako priljeerata suomalaisuudellaan vai vieraiden kielten tuntemuksellaan.

        Sinulla ei ole väitteellesi "yhtä oikein suomeksi on lausua myös vierasperäiset sanat, kuten ne kirjoitetaan" perusteluja, vaan kyseessä on vain sinun mielipiteesi tai harhakäsityksesi, miten vain halutaan sanoa. (Harhainen on myös käsitys, jonka mukaan tuollaiseen yhteyteen kuuluisi pilkku.)


      • itsellesi
        Yucca kirjoitti:

        Sinulla ei ole väitteellesi "yhtä oikein suomeksi on lausua myös vierasperäiset sanat, kuten ne kirjoitetaan" perusteluja, vaan kyseessä on vain sinun mielipiteesi tai harhakäsityksesi, miten vain halutaan sanoa. (Harhainen on myös käsitys, jonka mukaan tuollaiseen yhteyteen kuuluisi pilkku.)

        Voithan sinä Korpelan sanaa jumalansanana pitää ja uskoa mitä vain haluat - aivan vapaasti. Useamman äidinkielenopettajan opissa kuitenkin olen elämäni varrella ollut ja he kyllä opettavat molempien tapojen olevan oikein. Niin kauan kuin ei muuta tule kuin sinun höpsiksesi, niin uskon enemmän heitä.


      • itsellesi kirjoitti:

        Voithan sinä Korpelan sanaa jumalansanana pitää ja uskoa mitä vain haluat - aivan vapaasti. Useamman äidinkielenopettajan opissa kuitenkin olen elämäni varrella ollut ja he kyllä opettavat molempien tapojen olevan oikein. Niin kauan kuin ei muuta tule kuin sinun höpsiksesi, niin uskon enemmän heitä.

        Moni äidinkielenopettaja opettaa kielen sääntöinä sellaista, mikä on opettajan omaa keksintöä – tai opiskeluaikana vuosikymmeniä sitten kuultua, silloinkin jo vanhentunutta oppia. Toistettuaan samaa sääntöä esimerkiksi kolmekymmentä vuotta alkaa opettaja jo olla aika varma siitä, että hän opettaa varmaa viisautta, vaikka alkujaan ehkä tajusikin esittämällä vain oman mielipiteensä tai makunsa. Lisäksi tietysti oppilaat yleensä ymmärtävät vähintään puolet väärin, varsinkin jos opettaja yrittää laskea leikkiä.

        Koulujen opettajat eivät ole kielen auktoriteetteja. Auktoriteetit ovat lähinnä Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Kotus) ja suomen kielen lautakunta. Ne eivät todellakaan opeta, että vierasperäiset sanat saa lausua "molempien tapojen" mukaan. Suomen kielen perussanakirjasta ja Kielitoimiston sanakirjasta löydät ääntämisohjeita.

        Joidenkin aika harvojen sanojen ääntämisohjeissa erikseen mainitaan kaksi ääntämistapaa, tyypillisesti juuri vokaalin ääntäminen lyhyenä tai pitkänä. Tämä juuri osoittaa, että yleisesti oikeita yleiskielisiä ääntämyksiä on vain yksi. Poikkeus vahvistaa säännön.

        (Täydellisemmin: Poikkeus vahvistaa säännön olemassaolon tapauksissa, joita poikkeus ei kata, eli Exceptio probat regulam casibus non exceptis. Toisin sanoen se, että erikseen mainitaan jotain erityistä – esimerkiksi kahden vaihtoehtoisen ääntämyksen olemassaolo – osoittaa, että on olemassa yleinen sääntö, johon esitetään poikkeus.)


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Riikan kukkaronnyöri on umpisolmussa

      Kulutus ei lähde liikkeelle, koska kansalaiset eivät usko, että: – työpaikka säilyy – tulot eivät romahda – talous ei h
      Maailman menoa
      49
      3295
    2. Kuka paiskasi vauvan betoniin Oulussa?

      Nimi esiin.....
      Oulu
      34
      2945
    3. Jos vedetään mutkat suoraksi?

      Niin kumpaan ryhmään kuulut? A) Niihin, jotka menevät edellä ja tekevät? Vai B) Niihin, jotka kulkevat perässä ja ar
      Sinkut
      106
      2751
    4. Tanskan malli perustuu korkeaan ansioturvaan

      Ja vahvoihin työllisyys- ja kotoutumispalveluihin. Suomessa Riikka on leikannut juuri näitä: palkkatukea, työttömyysturv
      Maailman menoa
      40
      2491
    5. Vain vasemmistolaiset ovat aitoja suomalaisia

      Esimerkiksi persut ovat ulkomaalaisen pääomasijoittajan edunvalvojia, eivät auta köyhiä suomalaisia.
      Maailman menoa
      51
      1945
    6. Anteeksipyyntöni

      Jätän tähän anteeksipyyntöni sinulle, koska en voi sanoa sitä missään muuallakaan. Pyydän anteeksi, jos purkamani tuska
      Järki ja tunteet
      15
      1589
    7. Miten must tuntuu

      et sä ajattelet mua just nyt
      Ikävä
      32
      1483
    8. Sydämeni valtiaalle

      En täältä aio asioita kysellä. Haluan tuoda tiedoksesi, että pohjimmiltani en ihmisiä tahdo satuttaa ja ajattelen muiden
      Ikävä
      106
      1297
    9. Kun et vain tajua että

      sua lähestytään feikkiprofiililla :D Hanki aivot :D m-n
      Ikävä
      180
      1231
    10. En vain unohda

      Sitä miten rakastuneesti olet minua katsonut. Oliko tunteet liian suuria että niistä olisi voinut puhua.
      Ikävä
      73
      1070
    Aihe