Onko tutkimusta

Jehovan todistajien yleistietämys on yleensä laajempaa kuin ei-Jt:n. Kaiken muun informaation uutiset ja paikallislehdet lisäksi, Jt:t lukevat kuukausittain maailmanlaajuisen levikin saaneet Herätkää ja Vartiotornilehdet. Jt:t seuraavat tarkasti maailman tapahtumia odottaessaan ja seuratessaan Raamatun profetioiden täyttyvän.

Valtaosa ei-Jt:stä keskittyvät uraansa tai ansiotyöhänsä, ja niitä koskevaan informaatioon. Jotkut ei-Jt:stä pänttäävät päähänsä vuodesta toiseen kuluneita folosofialla kyllästettyjä oppikirjoja "korkeakouluissaan".

Valtaosa ei-Jt:stä katsoo maailmaa putkinäkökykyisenä, kun taas Jt:t laajakuvana.

Ainakin Usa:ssa tehdyn tutkimuksen mukaan JT:t olivat väestön huonoimmin koulutettu osa!Tuskin eroaa muissakaan maissa kovasti tästä.
Mutta niinhän se on että tietämättömiä on helmompi "uunottaa"ja haalia riveihinsä

tunnen fiksuja ja ei niin fiksuja todistajia...

>>Ovatko he normaalia tyhmempiä tai heikkohermoisempia?

Minä olen hyvin tyhmä, ainakin, jos uskomme Suomen haaratoimistoa, Beteliä, ja miksi emme uskoisi. Betel on kirjoittanut seurakunnan esivalvojalle, että "kykyni ajatella asioita johdonmukaisesti on hyvin heikko".

Näinhän sen sitten täytyy olla, koska Suomen haaratoimisto sen kirjallisesti sanoo. Vai mitä ajattelette? Eikai Jukka Ropponen voi olla väärässä? Eihän?

Ex-jt kanavia lukiessani(h2o) törmäsin älykkyysosamääräilmoitteluun ja havaintoni mukaan, exän älykkyys viistää oman ilmoituksen mukaan noin 120-140.
Saman kanavan mukaan taas JT:eet ovat tautisen tyhmiä, mutta ei tarvitse olla kovin älykäs, jotta huomaan, että jokin tuossa yhtälössä ei täsmää. Tosin exät väittävät, että älykkäät ovat lähteneet, silti on vain ihmeellistä se, että yllättävän moni älykkö exä on kannettu ulos
seurakunnasta moraalittomuuden vuoksi.

>>Tuntuu siltä, heitä tavatessani, että yleistietämys on aika lailla heikkoa. Onko muilla ihmisillä samanlaisia kokemuksia ?>Jehovalaisethan eivät saa käydä kouluja, kuin vain pakollísen oppivelvollisuuden>Tuntuu siltä, heitä tavatessani,

tyhmimmäöt ihmise tmitä olen koskaan tavannut.

Uskovat raamattuaan enemmin kuin uutista televisiosta vaikka omin silmin sen näkevät. täysin aivottomia ihmisiä.

Uskovat että Palastiinalaiset, joiden maan Israel miehitti 1948, toisin kuin YK 1947 päätti (jaaka maan) ovat terroristeja, vaikka he puolustavat maataan miehittäjiä eli OIKEITA TERRORISTEJA - ISRAELILAISIA ÖLJYKENTÄN VARTIOIJIA JA BRITANNIAN JA USA:N SINNE LOBAAAMIA TERRORISTEJA!

ex-kaverini. Tyhmin ihminen jnka tunsin (jehovanpalvoja) ja joka sorti rasistisesti minu 25 vuotta, kunnes lopetin ystävyyrtemme
ei uskonut näitäkään -luetttavia dokumenttewja, vaan kävesi jessesu jeesus silmälapu päässän sllien viattomien massasurmmamisen aivan kuin
tyrannit ovat aina tehneet...


Israelin historiaa kontekstissä
- oikeudenmukaisuus?
- "valittu kansa" kirjaläpuyskänsä mukaan
vai - herrakansa faktojen mukaan?

Tässä on totuus Israelista
= Historian kirjoista...

Palestiina - Sorrettu kansa & Miehitetty maa

Linkeistä voitte lukea erittäin rasistisia lausuntoja Israelin valtiopäämiehiltä. Nämä kuvaavat hyvin miten Israeleista on tullut sortajavaltio. Israelin olisi pitänyt saada jostain oma maa, jottei sen olistarvinnut harjoitta valtioterrorismia, jota se saa nyt USA:n, suurimman valtioterroristin avulla toteuttaa, EU:n katsellessa siuullisen ja toimimatta.


"Sama kaiku on askelten..."
- vain sortajat vaihtuvat.

Israel: Palestiina ja Libanonin miehittäjä.
Valtioterroristi muiden maita ja henkiä tallaamassa -USA:n tuella!

Sotarikoksia, Valtioterrorismia ja Poliittista terrorismia....miehistyspolitiikkaa

Vuodesta 1948...

58 vuotta. Tänä aikana Palestiinaan oma maa-alue on pienentynyt. Ihmisiä hakataan kiväärinperillä sotilaiden toimesta, naisia ei päästetä synnyttämään

(LÄHDE: Silminäkijä, YLE dokumentti)

History kontextisssä:

VIDEO: Promises and Betrayals - Britain And The Struggle For The Holy Land
http://johnmccarthy90066.tripod.com/id315.html

Huipputoimittaja John Pilger - Palestine is still the Issue:
http://video.google.com/videoplay?docid=746557429802139093

TAI:
http://johnmccarthy90066.tripod.com/id710.html
Huippujournalistin uusi dokumentti.

VIDEO People And The Land
http://johnmccarthy90066.tripod.com/id711.html

VIDEO Tragedy In The Holy Land - The Second Uprising
http://johnmccarthy90066.tripod.com/id739.html

VIDEO Palestine Israel 101
http://johnmccarthy90066.tripod.com/id732.html

Video: A Real History of The 'Middle East Peace Process'
http://johnmccarthy90066.tripod.com/id654.html

Israel on Palestiinan miehittäjä

Britit lupasi 1948 Israelille Palestiinan
(- Palestiinalaisten maan!), kunhan eivät tee mitään ihmisoikeusloukkauksia...

Ja mites kävikään...

Israel kuuluu Euroopan Unionin 2004 ihmisoikeusloukkaukset-listaan.
Amnestyn sivuilta löytyy ihmisoikeuksista Israelissa enemmän kuin jaksaisi lukea...

Israelia hallitseva Likud-puolue on äärioikeistolainen. Samoin on USA:n hallitus tänään ja

Haiderin muinoinen Itävällan puolue. Ja kansallissosialistinen puolue ennen Saksassa.

Amnesty:

"..Some 3,700 Palestinians – most of them unarmed and including over 600 children – have

been killed by the Israeli army and settlers:"

http://www.amnestyusa.org/countries/israel_and_occupied_territories/index.do

http://www.amnestyusa.org/countries/israel_and_occupied_territories/summary.do

http://web.amnesty.org/report2005/isr-summary-eng

http://web.amnesty.org/library/index/engmde150332004

http://web.amnesty.org/library/index/engmde150632004

http://web.amnesty.org/library/index/engmde020022004

Israeli Lebanon Massacre 1982

Israeli Massacre In Qana 1996

BBC:n sivuilta löydätte nuo Sharman & Shatilan, Kristittyjen Falangistien tekemän
Ariel Sharonin salliman ja tukeman verilöylyn tiedot ja videon.
Libanonin verilöyly 1982, jossa mm. naisia ja lapsia skalpeerattiin...[TOTTA]

En laita linkkejä - löydätte ne hakukoneilla..

Terrori luo aina uutta terroria....
VÄLTÄ SIIS VÄKIVALTAA......

"...Israelilaisille tiesulut tarjoavat valta-aseman,
jonka seurauksina suluilla kukoistaa korruptio"

SUOMEN ULKOLINJA OHJELMASSA OLLUT MM:
http://www.yle.fi/ulkolinja/arkisto/kevat_2004/israelin_tiesulut.htm

ISRAELILAINEN UPSEERI:
"Se mitä miehitetyillä alueilla tapahtuu on rasismia..."

09.01.2003
SILMINNÄKIJÄ, YLE:
http://www.yle.fi/silminnakija/juttu.php?tunnus=43

ISRAEL & YDINASEET/kaksinaismoralismi:
http://www.yle.fi/ulkolinja/arkisto/syksy_2003/israelin_salainen_ase.htm

Israel, miehittäjä ja valtioterrorismin harjoittaja, on joka sortanut Palestiinan kansaa
jo 1967 tai 1948, kummin vaan sen haluaakin laskea, Palastiina -nimisellä, maalla jonka

saivat Briteiltä...

SILMINNÄKIJÄ ohjelmassa kerrotiin miten sotilaat hakkaavat siviilejä ja tuhoavat heidän kotejaan.
http://www.yle.fi/silminnakija/juttu.php?tunnus=95

Miten toisen maan voi antaa?

Antinen sorrrettu -tämän päivän sortaja:
http://www.amnestyusa.org/countries/israel_and_occupied_territories/summary.do

Huipputoimittaja John Pilger -
Palestine is still the Issue:
http://video.google.com/videoplay?docid=746557429802139093

Sharma & Shatila 1982, Libanon...

Operation 'rauha' Galileen [by ISRAEL]
17.9.1982 Sabra and Shatila
pakolaisleirit, Libanon.

Ariel Sharon, joka komeilee Amnestynkin useilla ihmisoikeuslistoilla on sotarikollinen
joka antoi kristittyjen falangistien palkkasotilaiden, vallata ja tappaa 800 - 3500
siviiliä. Ariel Sharon mahdollisti ja salli tämän iskun, ja hänellä oli valta alueella,

kun Israel oli piirittänyt Libanonin.

Lapsia ja naisia reportoitiin scalpeeratun.
http://news.bbc.co.uk/onthisday/hi/dates/stories/september/17/newsid_2519000/2519637.stm

YK:n ihmisoikeusneuvosto tuomitsi torstaina Israelin armeijan toimet Gazassa ja päätti
lähettää asiantuntijaryhmän palestiinalaisalueille selvittämään ihmisoikeustilannetta.

Neuvosto vaati päätöslauselmassaan Israelia lopettamaan sotilasoperaationsa ja
vapauttamaan pidättämänsä palestiinalaisministerit ja kansanedustajat.
Päätöslauselma hyväksyttiin äänin 29 - 11.
Euroopan unioni arvostelee Israelin toimia Gazassa siepatun israelilaissotilaan vapauttamiseksi. Ulkoministeri Erkki Tuomiojakin perusteli EU:n kantaa Helsingissä
vierailleelle Israelin ulkoministerille.

http://www.yle.fi/uutiset/haku.php?action=page&id=224706


Kesäkuun 2. 1954

Lavon Affair - Operation Susannah
ISRAELIN TERRORISTI-ISKU

"FALSE FLAG"* - Isku väärän lipun alla.

* False Flag on syyn vierittämistä toisen niskaan, se on virallinen termi peiteoperaatioista, joissa isku tehdään toisen nimissä. Mossadilla on hyvä kokemus tämän kaltaisita iskuista...

Lavon Affair - Operation Susannah
Covert Operation (peiteoperaatio)
- Terroriteko
- Tekijänä Israel, Unit 131 (yksikkö 131)

USA;n ja Britannian asuttamiin kohteisiin iskettiin Israelilaisten agenttien toimesta, jotka olivat peiteoperaatiossa Egyptiläisiä juutalaisia ja peitetehtävissä toimivia Israelilaisia.

Tarkoitus oli vierittää syy Egyptiläisten niskaan.

Covert Operation (peiteoperaatio)
Lavon Affair - Operation Susannah
http://en.wikipedia.org/wiki/Lavon_Affair
http://en.wikipedia.org/wiki/False_flag

Kun mietitte Libanonia -miettikää tätä ;)

Terrorin kategorointi
http://video.google.com/videoplay?docid=-7788149558949274222

Kansasta tai uskonnosta riippumatta,
ihmiskunta syyllistyy rikoksiin kerta toisensa jälkeen...

Eilispäivän sorrettu on tämänpäivän sortaja...


"Historia osoittaa että on ihmisiä, joille se ei osoita mitään"


~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Mielettömästi jäi materiaalia laittamatta.
Löydät ainakin vuodeksi lukemista Amnestyn sivuilta....



NÄIN SINULLE VALEHDELLAAN:

Syyskuun 11. päivä:
http://www.thedossier.ukonline.co.uk/video_september11.htm

IRAKIN SOTA:
http://www.thedossier.ukonline.co.uk/video_iraqwar.htm

CIA:
http://www.thedossier.ukonline.co.uk/video_CIA.htm


ELIITTI:
http://www.thedossier.ukonline.co.uk/video_elitesecretsocieties.htm


COVER-UPS:
http://www.thedossier.ukonline.co.uk/video_cover-ups.htm


DOKUMENTTEJA:
http://www.thedossier.ukonline.co.uk/documents.htm


HUUMEET & RAHA:
http://www.thedossier.ukonline.co.uk/video_drugsmoney.htm


KARTTOJA:
http://www.thedossier.ukonline.co.uk/maps_charts.htm


ÄÄNITALLENTEITA:
http://www.thedossier.ukonline.co.uk/audio.htm


UUTISIA:
http://www.thedossier.ukonline.co.uk/news_articles.htm

Juutalainen narsistinen etnosentrismi ja rasismi käyttää kaikki keinonsa, jotta muut (lähinnä valkoiset) olisivat heikkoja he vahvoja. Siksi heille on tärkeää median hallinta ja sitä kautta vaalikarjan, tavallisten ihmisten mielen hallinta.

Kuka siis hallitsee Amerikan ylikansallisia medioita?

MAAILMASSA EI OLE TÄNÄ PÄIVÄNÄ SUUREMPAA mahtia kuin se, jota pitävät hallussaan yleisen mielipiteen manipuloijat Amerikassa. Yksikään entisaikojen kuningas tai paavi, valloittaja-kenraali tai ylipappi ei ikinä omannut läheskään sellaista valtaa kuin muutama tusina miehiä, jotka kontrolloivat Amerikan joukkotiedotus- ja viihdemediaa.

Heidän valtansa ei ole kaukaista tai persoonatonta: Se ulottuu jokaiseen kotiin Amerikassa, ja se toimii lähes jokaisena tuntina. Se on voima, joka muokkaa käytännössä jokaisen kansalaisen mieltä, nuoren ja vanhan, köyhän ja rikkaan, yksinkertaisen ja hienostuneen.

Joukkotiedotus muodostaa kuvamme maailmasta ja kertoo mitä mieltä meidän pitäisi siitä olla. Käytännössä kaikki mitä tiedämme -- tai LUULEMME tietävämme -- tapahtumista naapurustomme tai tuttavapiirimme ulkopuolella tulee meille päivittäisestä sanomalehdestämme, viikoittaisesta aikakauslehdestämme, radiostamme tai televisiostamme.

Kyse ei ole pelkästään tiettyjen uutisten varmakätisestä poispitämisestä lehdistämme tai häikäilemättömän propagandan ujuttamisesta historiaa vääristäviin tv:n "dokudraamoihin" mikä on ominaista mediaherrojen mielipidettä manipuloiville tekniikoille. He harjoittavat meille tarjottavan uutis- ja viihdemedian hallinnassa sekä hienostuneisuutta että perusteellisuutta.

Esimerkiksi kuinka uutislähetykset suoritetaan: Mitä asioita korostetaan ja mitä taas käsitellään vähäisempinä, uutistenlukijan tai toimittajan sanavalinnat, äänensävy ja kasvojen ilmeet; otsikoiden sanavalinnat; kuvituksen valinnat -- kaikki nämä seikat alitajuisesti mutta silti merkittävästi vaikuttavat siihen miten tulkitsemme asiat joita näemme ja kuulemme.

Kaiken kukkuraksi, tietenkin, kolumnistit ja toimittajat poistavat kaiken jäljelle jääneen epäilyksen siitä mitä meidän tulee ajatella asiasta. Käyttämällä huolellisesti kehitettyjä psykologisia menetelmiä he ohjaavat ajatuksiamme ja mielipiteitämme niin, että pysymme samalla taajuudella kuin "in" -väki, "kauniit ihmiset" ja "kunnon kansalaiset". He kertovat meille täsmälleen mitä asenteidemme tulisi olla tietynlaisia ihmisiä ja käyttäytymismalleja kohtaan asettamalla näitä ihmisiä tai käytösmalleja tv-draaman tai tilannekomedian sisältöön ja laittamalla muut roolihahmot reagoimaan heihin poliittisesti korrektilla tavalla.

Amerikkalaisten mielten muokkaaminen

Esimerkiksi pariskunta, jonka osapuolet ovat eri rotua, esitetään arvostettuna, pidettynä ja sosiaalisiin kuvioihin hyväksyttynä muiden roolihahmojen taholta, aivan kuten jämäkkä musta tutkija tai liikemies, tai tunteellinen ja lahjakas homoseksuaali, tai köyhä mutta rehellinen ja ahkera laiton maahanmuuttaja Meksikosta. Toisaalta taas valkoinen rasisti -- eli kuka tahansa rodullisesti tiedostava valkoinen henkilö, joka katsoo paheksuvasti rotujen sekoittumista ja nopeasti tummentuvaa rodullista tilannetta Amerikassa -- esitetään parhaimmillaan halveksittavana kiihkoilijana, jota muut hahmot inhoavat, tai pahimmillaan vaarallisena psykopaattina, jota kiehtovat tuliaseet ja joka on vaaraksi kaikille lakia kunnioittaville kansalaisille. Valkoinen rasistinen "asehullu" itse asiassa on muodostunut tutuksi stereotyypiksi tv-sarjoissa.

Keskiverto amerikkalainen, jonka päivittäisestä elämästä tv:n katselu vie niin epäterveen osan, osaa tehdä eron todellisuuden ja näiden kuvitteellisten tilanteiden välillä vain vaivalla, jos ollenkaan. Hän reagoi televisioituihin tapahtumiin, lausuntoihin ja tv-esiintyjien asenteisiin samalla tavalla kuin asioihin todellisessa elämässä. Aivan liian monelle amerikkalaiselle tv:n valheellinen ympäristö on korvannut todellisen maailman, ja tähän illuusioon hänen tarpeensa mukautua vastaa. Joten kun tv-käsikirjoittaja esittää hyväksyntää tai paheksuntaa joillekin ajatuksille ja tapahtumille kirjoittamiensa tv-roolihahmojen kautta, hän painostaa voimakkaasti miljoonia katsojia mukautumaan omiin näkemyksiinsä.

Ja niin kuin asia on tv-viihteen suhteen, niin on myös uutisten, joko televisioitujen tai painettujen. Ja salakavalin asia tämäntapaisen mielenhallinnan suhteen on, että vaikka käsitämme viihteen tai uutisten olevan puolueellisia, mediaherrat kykenevät silti hallitsemaan meistä useimpia. Tämä johtuu siitä, että vaikka he eivät suoraan pakota omaksumaan esittämiään asioita, he silti asettavat selkeät rajat ja perussäännöt hyväksyttäville mielipiteille.

Ajattele taas esimerkiksi Lähi-idän uutisten saamaa mediakäsittelyä. Jotkut toimittajat tai kommentaattorit ovat selkeästi Israelin puolella jokaisessa lauseessaan, kun toiset taas vaikuttavat melko neutraaleilta. Kukaan kuitenkaan ei uskalla esittää, että USA:n hallitus tukee väärää puolta arabien ja juutalaisten välisessä konfliktissa tai että syyskuun 11. päivän iskut olivat seurausta tästä tuesta. Eikä kukaan uskalla esittää, että amerikkalaisten joukkojen lähettäminen Irakiin, Israelin pahimman vihollisen rampauttamiseen, palveli enemmän juutalaisten kuin amerikkalaisten etuja. Näin siis taas asetetaan hyväksyttävien mielipiteiden kirjo, siis joko Israelia kannattava tai lähes neutraali.

Toinen esimerkki taas on USA:n rotuasioiden saama mediakäsittely. Jotkut kommentaattorit vaikuttavat miltei puolueettomilta raportoidessaan rotukiistoja, kun taas toiset ovat hyvin myötätuntoisia, myötätunnon ollessa aina ei-valkoisten puolella. Kaikki median edustajat poikkeuksetta ovat kuitenkin sillä kannalla, että monikulttuurisuus ja rotujen sekoittuminen ovat täällä pysyvästi ja että ne ovat hyviä asioita.

Koska on kuitenkin olemassa jonkunlaisia aste-eroja, useimmat amerikkalaiset eivät huomaa, että heitä manipuloidaan. Jopa kansalainen, joka valittaa manipuloiduista uutisista, putoaa ansaan ajatellessaan, että koska hänelle esitetään selkeä hyväksyttävien mielipiteiden valikoima, hän voi paeta ajatustenhallitsijan otteesta uskomalla valitsemaansa toista toimittajaa tai kommentaattoria. Tämä on "kruuna minä voitan, klaava sinä häviät" -tilanne. Jokainen yksityiskohta hyväksyttävien mielipiteiden valikoimassa on hyväksyttävissä myös mediaherrojen mielestä -- ja yhdellekään hyväksymättömälle tosiasialle tai mielipiteelle, mikäli he sen voivat estää, ei anneta sijaa.

Mielipiteitä muokkaavan median hallinta on lähes monoliittista. Kaikki kontrolloitu media -- televisio, radio, sanomalehdet, aikakauslehdet, kirjat, elokuvat -- puhuvat yhdellä äänellä, jokainen toistaan vahvistaen. Huolimatta näennäisestä valikoimasta, median joukossa ei ole olemassa oikeata toisinajattelijaa, ei vaihtoehtoista faktojen tai ajatusten lähdettä, joka olisi suurten massojen saavutettavissa, mikä sallisi heidän muodostaa mediaherroista riippumattomia mielipiteitä. Ne esittävät yhden ainoan kuvan maailmasta -- maailman, jossa jokainen ääni julistaa rotujen tasavertaisuutta, juutalaisen "holokausti" -tarinan kiistämätöntä luonnetta, yli rajojen hyökyvän ei-valkoisen siirtolaistulvan vastustamisen pahuutta, kansalaisten aseiden omistus- ja kanto-oikeuden vaarallisuutta, kaikkien seksuaalisten suuntautumisten moraalista samanarvoisuutta sekä hajanaisen, kosmopoliittisen yhteiskunnan toivottavuutta homogeenisen valkoisen sijaan. Se on maailmankatsomus, jonka mediaherrat ovat suunnitelleet palvelemaan omia tarkoitusperiänsä -- ja paine mukautua tuohon maailmankatsomukseen on ylivoimainen. Ihmiset sovittavat mielipiteensä siihen, äänestävät sen suuntaisesti ja muokkaavat elämänsä sopimaan siihen.

Ja keitä nämä kaikkivoivat median herrat sitten ovat? Kuten tulemme näkemään, he ovat enimmäkseen juutalaisia. Asiassa ei ole kyse pelkästään siitä, että mediaa kontrolloivat vallanhimoiset voittoja hakevat kapitalistit, joista muutamat sattuvat olemaan juutalaisia. Jos asia olisi niin, mediaherrojen etnisyys heijastaisi, ainakin suunnilleen, rikkaiden ei-juutalaisten lukumääräistä suhdetta rikkaisiin juutalaisiin. Huolimatta muutamasta huomattavasta poikkeuksesta, juutalaisten määrä median johdossa on niin ylivertaista, että me olemme velvoitettuja olettamaan, että se on muutakin kuin sattuman seurausta.

Sähköinen uutis- ja viihdemedia

Jatkuva viestintäalan sääntelyn väheneminen valtiovallan taholta on johtanut, ei suoraan lisääntyneeseen kilpailuun, vaan enemmänkin yleistyneisiin yhtiöiden fuusioitumisiin, jotka ovat tuottaneet kourallisen miljardien arvoisia media-konglomeraatteja. Suurimmat näistä megayrityksistä kasvavat nopeasti syömällä kilpailijoitaan, lähes kolminkertaistaen kokonsa 1990-luvun aikana. Missä ikinä katsotkin televisiota, joko paikallista asemaa tai kaapeliverkon tai lautasantennin kautta; missä ikinä näet elokuvan, joko teatterissa tai kotona; missä ikinä kuuntelet radiota tai äänitettyä musiikkia, missä ikinä luet sanomalehteä, kirjaa tai aikakauslehteä -- on hyvin todennäköistä, että tiedon tai viihteen, jota saat, on tuottanut/levittänyt joku näistä megamedia-yhtiöistä:

Time Warner. Suurin media-konglomeraatti tänä päivänä on Time Warner, (aiemmin nimeltään AOL-Time Warner. AOL-etuliite pudotettiin nimestä kun liittovaltion tutkijat asettivat kyseenalaiseksi AOL-osan kirjanpitokäytäntöjä) joka sai nykyisen muotonsa kun America Online osti Time Warnerin 160 miljardilla dollarilla vuonna 2000. Yhdistyneillä yhtiöillä oli 39 miljardin dollarin tulot vuonna 2003. Fuusio toi yhteen Steve Casen, ei-juutalaisen, AOL-Time Warnerin hallituksen puheenjohtajana ja Gerald Levinin, juutalaisen, toimitusjohtajana. Warner, jonka perustivat juutalaiset Warnerin veljekset viime vuosisadan alkupuolella, tuli nopeasti osaksi juutalaista valtakeskusta Hollywoodissa, joka on niin tunnettu tosiasia, että juutalaiset kirjoittajat avoimesti myöntävät sen, aivan kuten senkin tosiasian, että jokainen uusi yrityskauppa tulee juutalaisten hallitsemaksi hetkessä: Viitaten aiempaan fuusioon Time Inc:n ja Warnerin kesken juutalainen kirjoittaja Michael Wolff kirjoitti New York -aikakauslehdessä vuonna 2001: "Sitten Time Inc:n yhdistymisen Warnerin kanssa kymmenen vuotta sitten, yksi mielenkiintoinen muutos on se, että siitä on tullut juutalainen yhtiö." (Artikkelista "From AOL to W", New York -aikakauslehti, 29.1.2001).

Kolmanneksi vaikutusvaltaisimmassa asemassa AOL-Time Warnerissa, ainakin paperilla, oli hallituksen varapuheenjohtaja Ted Turner, valkoinen ei-juutalainen. Turner oli vaihtanut Turner Broadcasting Systeminsä, johon kuului CNN, Time Warnerille 1996 suuresta osuudesta Time Warnerin osakkeita. Huhtikuuhun 2001 mennessä Levin oli tehokkaasti erottanut Ted Turnerin, poissulkien hänet kaikesta todellisesta vallasta. Turner kuitenkin säilyi hyvin suurena ja äänekkäänä osakkeenomistajana ja johtokunnan jäsenenä.

Levin kuitenkin yritti enemmän kuin mihin pystyi ja toukokuussa 2002 hänet erotettiin yhtiön hallituksesta. Ted Turnerille, joka oli menettänyt seitsemän miljardia aiemmasta yhdeksästä miljardista Levinin huonon johtamisen vuoksi se oli laiha lohtu. Turner säilyy ulkopuolisena ilman kontrollia yhtiön sisäpiirin työhön. Myös Steve Case siirtyi paineen alla pois virastaan toukokuussa 2003. Hallitus korvasi sekä Levinin että Casen mustalla Richard Parsonsilla. Parsonsin takana juutalainen vaikutusvalta säilyy vallitsevana.

AOL on suurin internetpalveluntarjoaja maailmassa 34 miljoonalla amerikkalaisella asiakkaallaan. Sitä käytetään nykyään internetissä pohjana Time Warnerilta tulevalle juutalaiselle sisällölle. Jodi Kahn ja Meg Siesfeld, molemmat juutalaisia, johtavat Time Inc. Interactiven ryhmää vastaavan päätoimittajan Ned Desmondin, valkoisen ei-juutalaisen, alaisuudessa. Kaikki kolme raportoivat Time Inc:n päätoimittajalle Norman Pearlstinelle, joka on juutalainen. Heidän työnään on ohjata Time Warnerin sisältöä America Onlinen tietyille kohderyhmille, erityisesti naisille, lapsille ja nuorille.

Time Warner oli jo valmiiksi toiseksi suurin kansainvälisistä mediajättiläisistä kun se fuusioitui AOL:n kanssa. Time Warnerin tytäryhtiö HBO (26 miljoonaa tilaajaa) on maan suurin maksullinen kaapelitelevisioverkko. HBO:n "kilpailija" Cinemax on eräs Time Warnerin useista kaapeliyrityksistä.

Ennen kuin juutalainen miljardööri Edgar Bronfman Jr. hankki PolyGramin toukokuussa 1998, Warner Music oli Amerikan suurin levy-yhtiö 50 levymerkillään. Warner Music oli varhainen "gangstarapin" edistäjä. Interscope Recordsin kautta (ennen kuin Interscopen hankki eräs toinen juutalaisomisteinen mediayhtiö) se auttoi popularisoimaan musiikkigenren, jonka kuvainnolliset lyriikat nimenomaisesti vaativat mustia tekemään väkivallantekoja valkoisia vastaan. Bronfman osti Warner Musicin 2004, pitäen sen täysin juutalaisissa käsissä.

Jatkeena kaapelitelevisiolle ja musiikille Time Warner on vahvasti mukana tuottamassa suuren luokan elokuvia (Warner Brothers Studio, Castle Rock Entertainment ja New Line Cinema). Time Warnerin lehdenjulkaisuhaaraa johtaa sen päätoimittaja Norman Pearlstine, juutalainen. Hän kontrolloi 50 aikakauslehteä, mukaanluettuna Time, Life, Sports Illustrated ja People. Kirjankustannushaara pitää sisällään Time-Life Booksin, Book-of-the-Month Clubin, Little Brownin ja monta muuta. Time Warner omistaa myös Shoutcastin ja Winampin, työkalut joihin suurin osa itsenäisistä internetradiotoimittajista turvautuu, ja, johtavana vaikuttajana Amerikan levyteollisuuden keskusjärjestössä (RIAA), hän oli ennen kaikkea "neuvottelemassa" itsensä kanssa kun internetradiotoiminnan musiikkitekijänoikeuspalkkiot asetettiin niin, että ne vahvasti suosivat suuria sisällöntuottajia ja pakottivat monet itsenäiset radiotoimittajat hiljaisuuteen. (The Register, "AOL Time Warner takes grip of the net radio", 8.4.2003)

Ted Turnerin opetus: "Ole hyvin varovainen kenen kanssa fuusioidut."

Kun Ted Turner, ei-juutalainen media-ohjus, teki tarjouksen CBS:n ostamisesta 1985, levisi USA:n mediajohtokunnissa paniikki. Turner oli tehnyt omaisuuden mainostamisella ja rakentanut menestyvän kaapeli-tv -uutiskanavan, CNN:n, jolla oli yli 70 miljoonaa tilaajaa.

Vaikka Turner ei ollut asettunut koskaan juutalaisten etuja vastaan, William Paley ja muut juutalaiset CBS:ssä pitivät häntä hallitsemattomana: Karkuteillä oleva tykki, joka saattaisi jossain vaiheessa kääntyä heitä vastaan. Juutalainen uutismies Daniel Schorr, joka oli työskennellyt Turnerille, totesi vieläpä julkisesti, että hänen entisellä työnantajallaan on henkilökohtainen inho juutalaisia kohtaan.

Estääkseen Turnerin ostoaikeet, CBS:n johtajat kutsuivat juutalaisen miljardöörin, teatteri-, hotelli-, ja savukemagnaatti Laurence Tischin aloittamaan yhtiön ystävällisen valtauksen. Vuodesta 1986 vuoteen 1995 Tisch oli CBS:n hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja, poistaen kaiken uhan ei-juutalaisen vaikutusvallan suhteen siellä. Turnerin myöhemmät yritykset hankkia CBS esti Gerald Levinin Time Warner, joka omisti lähes 20 prosenttia CBS:n osakkeista ja jolla oli näin veto-oikeus kaikkiin suuriin kauppoihin. Mutta kun toinen juutalainen, Sumner Redstone, tarjoutui ostamaan CBS:n 34,8 miljardilla dollarilla 1999, Levinillä ei ollut mitään sitä vastaan.

Huolimatta siitä, että Turner oli suuri innovaattori ja kykeni pysymään otsikoissa, hänellä ei ikinä ollut hallussa oikeita "yhteyksiä" joita todelliselta mediaherralta nykyään vaaditaan. Lopulta hän päätti, että jos et voi voittaa heitä, liity heihin, ja hän myi kaiken Levinille. Ted Turner teki asiasta yhteenvedon sanomalla:

"Minulla on ollut enimmäkseen uskomaton elämä. Olen tehnyt monia nokkelia siirtoja, ja olen tehnyt paljon rahaa. Sitten jotain tapahtui, fuusioiduin Time Warnerin kanssa, joka näytti oikealta jutulta tehdä siihen aikaan. Ja se oli hyväksi osakkeenomistajille."

"Mutta sitten menetin kontrollin. Luulin, että minulla olisi tarpeeksi moraalista auktoriteettia omata kaikkea vaikutusvaltaa uudessa yhtiössä. Jos lähdet bisnekseen, ole hyvin tarkkana kenen kanssa fuusioidut."
"Luulin ostavani Time Warnerin, mutta he ostivatkin minut. Meillä oli eräänlainen näkemysero. Sitten he fuusioituivat AOL:n kanssa, ja se oli täydellinen katastrofi, ainakin tähän asti. Olen menettänyt yli 85 prosenttia omaisuudestani."

Disney. Toiseksi suurin media-konglomeraatti tänä päivänä on Walt Disney Company, jolla vuonna 2003 oli 27,1 miljardin tulot. Yhtiön johtava persoona ja toimitusjohtaja Michael Eisner on juutalainen.

Disneyn imperiumi, jota johtaa mies jota eräs media-analyytikko kuvaili "kontrollifriikiksi", pitää sisällään useita televisiotuotantoyhtiöitä (Walt Disney Television, Touchtone Television, Buena Vista Television) ja kaapeliverkkoja, joilla on yhteensä yli 100 miljoonaa tilaajaa. Mitä elokuviin tulee, Walt Disney Motion Pictures Group pitää sisällään Walt Disney Picturesin, Touchtone Picturesin, Hollywood Picturesin ja Caravan Picturesin. Disney lisäksi omistaa Miramax Filmsin, jota johtavat juutalaiset Weinsteinin veljekset Bob ja Harvey, jotka ovat tuottaneet sellaisia äärimmäisen rivoja elokuvia kuin The Crying Game, Priest ja Kids.

Kun Disneytä johti ei-juutalainen Disneyn perhe ennen Eisnerin kaappausta 1984, se tuotti enimmäkseen kokoperheen viihdettä. Vaikka yhtiö vielä omistaa oikeudet Lumikkiin, Eisner on laajentanut sitä tuottamaan paljon niinkutsuttua "aikuisten" materiaalia.

Elokuussa 1995 Eisner hankki Capital Cities/ABC Inc:n, joka omistaa ABC-televisioverkon, joka vuorostaan omistaa suoraan kymmenen televisiokanavaa sellaisilla suurilla markkina-alueilla kuin New York, Chicago, Philadelphia, Los Angeles, San Francisco ja Houston. Lisäksi Yhdysvalloissa ABC:lla on 225 sen kanssa yhteistyössä olevaa televisiokanavaa, yli 2900 yhteistyössä olevaa radioasemaa ja se tuottaa yli 7200 radio-ohjelmaa. ABC omistaa 54 radioasemaa ja operoi 57 radioasemaa, useat suurkaupungeissa kuten New York, Washington ja Los Angeles. Radio Disney, osa ABC Radio Networksia, tarjoaa ohjelmaa, jonka kohdeyleisönä ovat lapset

ABC:n kaapelitytäryhtiötä, urheilukanava ESPN:aa, johtaa pää- ja toimitusjohtaja George W. Bodenheimer, joka on juutalainen. Yhtiö kontrolloi lisäksi Disney Channelia, Toon Disneytä, A&E -kanavaa, Lifetime Televisionia, SOAPnetia ja History Channelia, joilla on 86-88 miljoonaa tilaajaa kullakin. ABC Family -televisiokanavalla on 84 miljoonaa tilaajaa, ja lisänä televisioviihteelle (osa siitä melko rivoa "perhekanavalle") on myös ohjelmatila kristitylle sionistiselle tv-evankelistalle Pat Robertsonille. Vaikka ABC/Disney on pääosin telekommunikaatioyhtiö, se saa yli miljardi dollaria julkaisutoiminnallaan, omistaen Walt Disney Company Book Publishingin, Hyperion Booksin ja Miramax Booksin. Se omistaa myös kuusi päivittäin ilmestyvää sanomalehteä ja julkaisee yli kahtakymmentä aikakauslehteä. Disney Publishing Worldwide julkaisee kirjoja ja aikakauslehtiä 55 kielellä 74 maassa saavuttaen yli 100 miljoonaa lukijaa joka kuukausi.

Internetissä Disney pyörittää Buena Vista Internet Groupia, ABC Internet Groupia, ABC.comia, ABCNEWS.comia, Oscar.comia, Mr.Showbizia, Disney Onlinea, Disney’s Daily Blastia, Disney.comia, Family.comia, ESPN Internet Groupia, ESPN.sportzone.comia, Soccernet.comia, NFL.comia, NBA.comia, Infoseekia (osittainen omistus) ja Disney Interactivea.

Viacom. Kolmantena listalla, hieman yli 26,5 miljardin dollarin tuloilla vuonna 2003, on Viacom Inc, jota johtaa Sumner Redstone (synt. Murray Rothstein), juutalainen. Melvin A Karmazin, toinen juutalainen, oli numero kaksi Viacomissa kesäkuuhun 2004, pitäen hallussaan pääjohtajan ja pääoperaatiojohtajan virkoja. Karmazin säilyy suurena Viacomin osakkeenomistajana. Karmazinin korvaajina jaetusti pääjohtajana ja pääoperaatiojohtajana ovat juutalainen Leslie Moonves sekä Tom Freston, mahdollisesti juutalainen (me emme ole kyenneet varmistamaan Frestonin juutalaista alkuperää; hän on tehnyt työtä juutalaisjärjestöille ja oli mukana vaatealalla, joka on suurelta osin juutalainen ala, tuoden vaatteita kolmannesta maailmasta Yhdysvaltoihin 70-luvulla).

Viacom tuottaa ja jakelee tv-ohjelmia kolmelle suurimmalle verkolle, omistaa 39 televisiokanavaa suoraan ja sen täysin omistamalla CBS -televisioverkolla on 200 yhteistyökanavaa. Se omistaa myös 185 radioasemaa Infinity -radioryhmän kautta ja sillä on yli 1500 yhteistyökanavaa CBS Radio Networkin kautta. Sen elokuvien tuottajana on Paramount Pictures, jota johtaa juutalainen Sherry Lansing (synt. Sherry Lee Heimann), joka suunnittelee eläkkeelle jäämistä vuoden 2005 päätyttyä.

Viacom muodostettiin 1971 keinona kiertää monopolienvastaista FCC:n määräystä, joka velvoitti CBS:n jakamaan osan sen kaapeli-tv -toiminnoista ja ohjelmien jakelun yhteistyöverkostoistaan. Tämä liittovaltion päätös ei valitettavasti tehnyt mitään suurimmaksi osaksi juutalaiselle yhteistyömonopolille, joka säilyy suurena ongelmana tämän alan piirissä. Vuonna 1999, sen jälkeen kun CBS oli jälleen kasvattanut itseään ostamalla King World Productionsin (johtava tv-ohjelmien yhteistyöverkko), Viacom hankki kantaisäyhtiönsä CBS:n, pilkaten kaksinverroin vuoden 1971 päätöstä.

Redstone hankki CBS:n joulukuussa 1999 CBS:n ja Viacomin osakkeenomistajien äänestyksen jälkeen. CBS Televisionia on pitkään johtanut aiemmin mainittu Leslie Moonves; toinen Viacomin pääjohtaja Tom Freston johtaa täysin sen omistamaa MTV-kanavaa.

Viacom omistaa myös Country Music Television ja The Nashville Network -kaapelikanavat, ja on suurin ulkomainonnan (mainostauluja jne. [myös Suomessa, suom. huom.]) myyjä Yhdysvalloissa. Viacomin julkaisuhaara pitää sisällään Simon & Schusterin, Scribnerin, The Free Pressin, Firesiden ja Archway Paperbacksin. Se levittää videoita yli 8000 Blockbuster-videovuokraamon kautta. Se on myös mukana satelliittilähetyksissä, teemapuistoissa ja videopeleissä.

Suurin syy Viacomin maailmanmaineeseen on tosin se, että se on maailman suurin kaapeliohjelmien tarjoaja jakelukanaviensa Showtimen, MTV:n, Nickelodeonin, Black Entertainment Televisionin ja muiden verkkojen kautta. Vuoden 1989 jälkeen MTV ja Nickelodeon ovat saaneet yhä suurempia ja suurempia osuuksia alaikäisistä televisionkatsojista. MTV hallitsee 12 ja 24 ikävuoden välillä olevien katsojien televisiomarkkinoita.

Sumner Redstone omistaa 76 prosenttia Viacomin äänivaltaisista A-sarjan osakkeista. Hän tarjoaa Jackass -ohjelman roolimallina teineille ja pumppaa MTV:n rodullisesti sekoitettuja rock- ja rap-musiikkivideoita 342 miljoonaan kotiin 140 maassa ja on dominoiva kulttuurivaikuttaja valkoisiin teini-ikäisiin ympäri maailman. MTV tekee myös rodunsekoituselokuvia kuten Save the Last Dance.

Nickelodeon, yli 87 miljoonalla tilaajallaan, omaa selvästi suurimman osuuden 4-11-vuotiaasta tv-yleisöstä Amerikassa ja on nopeasti laajentamassa Eurooppaan. Useimmat sen ohjelmista eivät vielä esitä räikeää rappetuneisuutta, joka on MTV:n tavaramerkki, mutta Redstone on asteittain hivuttamassa lapsikatsojille esitettävää materiaalia kohti samaa myrkkyä jota MTV levittää. Nickelodeon jatkaa 12-vuotiaan asemansa pitämistä merkittävimpänä kaapelikanavana lapsille ja nuorille teini-ikäisille.

NBC Universal. Toinen juutalainen mediamoguli on Edgar Bronfman, Jr. Hän johti viinajätti Seagram Company Ltd:a sen äskettäiseen Vivendin kanssa tapahtuneeseen fuusioon asti. Hänen isänsä Edgar Bronfman, Sr. on Maailman juutalaiskongressin puheenjohtaja.

Seagram osti Universal Studiosin ja myöhemmin myös merkittävän "gangsta rapin" edistäjän Interscope Recordsin Warnerilta. Universal ja Interscope kuuluvat nyt Vivendi Universaliin, joka yhdistyi NBC:n kanssa toukokuussa 2004, ja emoyhtiön nimeksi tuli NBC Universal.<

Bronfmanista tuli suurin mies levyalalla toukokuussa 1998 kun hän hankki hallintaansa PolyGramin, eurooppalaisen levyjätin, maksamalla 10,6 miljardia dollaria hollantilaiselle elektroniikkavalmistajalle Philipsille.

Kesäkuussa 2000 Bronfmanien perhe vaihtoi Seagramin Vivendille Vivendin osakkeita vastaan, ja Edgar Jr. tuli Vivendin hallituksen varapuheenjohtajaksi. Vivendi oli alun perin ranskalainen yritys, ja sitä johti ei-juutalainen Jean-Marie Messier. Bronfmanin johtama yhtiön johtokunnan ryhmä pakotti Messierin eroamaan heinäkuussa 2002.

Vivendi hankki myös biseksuaalin juutalaisen Barry Dillerin USA Networksin vuonna 2002. (Diller omistaa InterActive Corporationin, joka omistaa Expedian, Ticketmasterin, The Home Shopping Networkin, Lending Treen, Hotels.comin, CitySearchin, Eviten, Match.comin sekä muita internet-yhtiöitä.) Vivendi yhdisti USA Networkin, Universal Studiosin, Universal Televisionin ja teemapuistoja Vivendi Universal Entertainmentiksi (VUE).

Vivendi-NBC -fuusion jälkeen Bronfman käytti huomattavia henkilökohtaisia voittojaan aloittaakseen oman toiminnan ja osti äskettäin Warner Musicin juutalaisten hallitsemalta Time Warnerilta. Tämänhetkinen NBC Universalin hallituksen puheenjohtaja on usein juutalaisiin asioihin yhdistetty ei-juutalainen sekä pitkäaikainen NBC:n työntekijä Bob Wright. Ron Meyer, juutalainen, on Universal Studiosin pääjohtaja ja pääoperaatiojohtaja. Stacey Snider, myös juutalainen, on puheenjohtajana Universal Picturesissa. NBC Universal Television Groupin pääjohtaja on Jeff Zucker, toinen juutalainen.

Kun kaksi neljästä suurimmasta media-konglomeraatista on juutalaisten käsissä (Disney ja Viacom), sekä juutalaiset johtajat ovat johtamassa NBC Universalin mediaoperaatioita ja kun juutalaiset suurelta osin täyttävät johtotehtävät Time Warnerillakin, on epätodennäköistä, että senkaltainen musertava kontrollin aste syntyi ilman harkittua, ohjattua hanketta juutalaisten taholta.

Muita mediayhtiöitä: Rupert Murdochin News Corporation omistaa Fox Television Networkin, Fox Newsin, FX Channelin, 20th Century Fox Filmsin, Fox2000 -yhtiön ja kustannusyhtiö Harper Collinsin. News Corp. on maan viidenneksi suurin megamediayhtiö, vuoden 2003 noin 19,2 miljardin dollarin tuloillaan. Se on ainoa muista mediayhtiöistä, joka tulee edes lähelle neljää ensimmäistä.

Fox News Channel on ollut avainasemassa ajamassa juutalaista uuskonservatiivista agendaa, joka on Irakin sodan takana ja joka tuo eloa sekä George W. Bushin hallintoon että "uuteen konservativismiin", joka syleilee aggressiivista sionismia ja monirotuisuutta.

Murdoch on nimellisesti ei-juutalainen, mutta hänen juuristaan on jotain epäselvyyksiä, ja hän on tarmokkaasti tukenut sionismia ja muita juutalaisia asioita läpi elämänsä (historioitsija David Irving on julkaissut tietoa väitetyltä korkea-arvoiselta medialähteeltä, joka sanoi Murdochin äidin Elisabeth Joy Greenen olleen juutalainen, mutta me emme ole kyenneet vahvistamaan tätä). Murdochin numero kaksi -johtajana on Peter Chernin, joka on pääjohtaja ja pääoperaatiojohtaja - ja juutalainen.

Cherninin alaisuudessa juutalaiset pitävät hallussaan yhtiön avainasemia: Gail Berman johtaa Fox Entertainment Groupia; Mitchell Stern johtaa satelliittitelevisiohaara DirecTV:tä; Jane Friedman on Harper Collinsin hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja; ja Thomas Rothman on Fox Filmed Entertainmentin hallituksen puheenjohtaja. News Corporation omistaa myös New York Postin sekä TV Guiden ja molempia julkaistaan Cherninin silmälläpidon alaisuudessa. Pääasiallinen uuskonservatiivinen viikkolehti The Weekly Standard on myös News Corporationin julkaisema ja sen päätoimittaja on William Kristol, johtava juutalainen uuskonservatiivinen äänitorvi ja "intellektuelli".

Suurin osa televisio- ja elokuvatuotantoyhtiöistä, jotka eivät ole suurten mediayhtiöiden omistamia, ovat myös juutalaisten kontrolloimia.

Esimerkiksi Spyglass, "itsenäinen" elokuvatuottaja, joka on tehnyt sellaisia elokuvia kuin The Sixth Sense, The Insider, ja Shanghai Noon, on sen juutalaisten perustajien Gary Barberin ja Roger Birnbaumin, jotka ovat sen hallituksen apulaispuheenjohtajia, kontrolloima. Jonathan Glickman palvelee sen puheenjohtajana ja Paul Neinstein on sen toimeenpaneva puheenjohtaja. Molemmat miehet ovat juutalaisia. Spyglass tekee elokuvia pelkästään DreamWorks SKG -yhtiölle.

Parhaiten tunnettu pienemmistä mediayhtiöistä, DreamWorks SKG, on tiukasti kosher-tapaus. DreamWorks muodostettiin vuonna 1994 suuren media-hypen vallitessa äänilevyteollisuusmoguli David Geffenin, entisen Disney Picturesin puheenjohtajan Jeffrey Katzenbergin ja elokuvaohjaaja Steven Spielbergin toimesta, jotka kaikki kolme ovat juutalaisia. Yhtiö tuottaa elokuvia, animaatiofilmejä, televisio-ohjelmia ja äänitettyä musiikkia. Kun otetaan huomioon ne rahat ja yhteydet joita Geffenillä, Katzenbergillä ja Spielbergillä on, DreamWorks voi pian olla samassa sarjassa kuin neljä suurta.

Yksi suurimmista studioista, Columbia Pictures, on japanilaisen monikansallisen yhtiön Sonyn omistama. Kuitenkin studion puheenjohtaja on juutalainen Amy Pascal, ja sen tuotanto heijastaa täysin juutalaisten sosiaalista agendaa. Sonyn musiikkiosasto yhdistyi hiljattain eurooppalaisen musiikkijätin BMG:n kanssa muodostaakseen Sony BMG Music Entertainmentin, joka on nyt yksi maailman suurimmista musiikinlevittäjistä. Sitä johtaa toimitusjohtaja Andrew Lack, entinen NBC:n hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja - ja juutalainen. Sonyn yleiset Amerikan toiminnot ovat juutalaisen nimeltä Howard Stringer johtamia, joka on myöskin CBS:stä, ja joka palkkasi Lackin.

On hyvin tunnettua, että juutalaiset ovat kontrolloineet suurinta osaa elokuvien tuotannosta ja levityksestä aina siitä asti, kun elokuvateollisuus oli juuri syntynyt 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä. Kun Walt Disney kuoli 1966, viimeinen este juutalaisten totaaliselle Hollywoodin hallinnalle oli poissa, ja juutalaiset saattoivat kaapata sen yhtiön omistuksen, jonka Walt oli rakentanut. Sen jälkeen he ovat saaneet tahtonsa läpi täydellisesti elokuvateollisuudessa.

Seitsemän yllämainitun yhtiön - Disney, Warner Brothers, Paramount (Viacom), Universal (NBC Universal), 20th Century Fox (News Corp.), DreamWorks ja Columbia (Sony) - tuottamat elokuvat muodostivat 94% lipunmyynnistä vuonna 2003.

Kolme suurta televisiokanavien lähetyksissä olivat ennen ABC, CBS ja NBC. Mediaimperiumien keskittymisen seurauksena nämä kolme eivät enää ole itsenäisiä kokonaisuuksia. Silloinkin kun ne olivat itsenäisiä, jokaista kuitenkin kontrolloi juutalainen aina alusta asti: ABC:tä Leonard Goldenson; NBC:tä ensin David Sarnoff ja sitten hänen poikansa Robert; ja CBS:ää ensin William Paley ja sitten Laurence Tisch. Monen vuosikymmenen aikana nämä kanavat oli miehitetty ylhäältä alas asti juutalaisilla eikä televisiokanavien keskeinen juutalaisuus muuttunut kun kanavat sulautuivat muihin juutalaisten hallitsemiin mediayhtiöihin. Juutalaisten läsnäolo televisiouutisissa pysyy erityisen vahvana.

NBC tarjoaa tästä hyvän esimerkin. NBC:n hallituksen puheenjohtaja on Neal Shapiro, Jeff Zucker on NBC Universal Television Groupin hallituksen puheenjohtaja. Suoraan Zuckerille raportoi hänen läheinen ystävänsä Jonathan Wald, aikaisemmin NBC:n ohjelmatuottaja, nyttemmin vanhempi konsultti CNBC:lle. David M. Zaslav on NBC:n kaapelipuolen hallituksen puheenjohtaja (ja myös digitaalivideofirma TiVo Inc.:in johtaja). MSNBC:n hallituksen puheenjohtaja on Rick Kaplan. Kaikki nämä miehet ovat juutalaisia.

Samanlainen juutalaishallinta on myös muiden kanavien uutisosastoilla. Sumner Redstone, Tom Freston ja Les Moonves kontrolloivat Viacomin CBS:ää. Moonves demonstroi valtaansa 2002 vaihtamalla CBS Early Show:n koko henkilökunnan. Hän on myös sionistijohtaja David Ben-Gurionin, Israelin ensimmäisen pääministerin, veljen pojanpoika. Al Ortiz (myöskin juutalainen) on CBS Newsin erikoistapahtumien uutiskäsittelyn tuottaja ja ohjaaja. Vanhempi päätuottaja Michael Bass ja Victor Neufeld (tuotti aiemmin ABC:n 20/20 -ohjelmaa) tuottavat CBS Early Shown, molemmat ovat juutalaisia.

ABC:llä David Westin, joka on juutalainen Middle East Labor Bulletinin Jeffrey Blankfortin mukaan, on ABC Newsin hallituksen puheenjohtaja. Vanhempi varapuheenojhtaja uutisille ABC:llä on Paul Slavin, myös juutalainen. Bernard Gershon, juutalainen, on hallituksen vanhempi varapuheenjohtaja/yleisjohtaja ABC News Digital Media Groupilla, vastuussa ABCNEWS.com:ista, ABC News Productionsista ja ABC News Video Sourcesta.

Painettu media
Televisiouutisten jälkeen päivittäin ilmestyvät sanomalehdet ovat kaikkein vaikutusvaltaisin tiedonvälityskanava Amerikassa. Niitä myydään noin 58 miljoonaa (ja oletettavasti myös luetaan) joka päivä. Nämä miljoonat jakautuvat noin 1 456 eri julkaisun kesken. Sitä voisi päätellä, että pelkkä eri sanomalehtien määrä Amerikassa tarjoaisi turvan vähemmistön harjoittamalta hallinnalta ja vääristelyltä. Kuitenkaan asia ei ole näin. Tällä alalla on vähemmän itsenäisyyttä, vähemmän kilpailua ja paljon vähemmän enemmistön etujen edustusta kuin satunnainen tarkkailija luulisi.

Vuonna 1945 neljä viidestä amerikkalaisesta sanomalehdestä oli yksityisomistuksessa ja niitä julkaisivat paikalliset ihmiset, joilla oli läheiset siteet yhteisöihinsä. Nuo päivät ovat kuitenkin menneet. Suurin osa itsenäisistä sanomalehdistä ostettiin tai ajettiin pois markkinoilta 1970-luvun puoleen väliin mennessä. Tänä päivänä suurin osa "paikallisista" sanomalehdistä on melko pienen joukon suuria yhtiöitä omistuksessa, joita taas johtaa väki, joka elää ja työskentelee satojen tai jopa tuhansien kilometrien päässä. Tänään vähemmän kuin 20 prosenttia maan 1 456 sanomalehdestä on yksityisomistuksessa; loput kuuluvat monia sanomalehtiä käsittäviin ketjuihin. Vain 103 koko määrästä omaa yli 100 000 kappaleen levikit. Vain kourallinen on tarpeeksi suuria ylläpitämään itsenäiset toimittajakunnat omien yhteisöjensä ulopuolella; loput ovat riippuvaisia näistä muutamasta kaiken valtakunnallisen ja kansainvälisen uutisointinsa suhteen.

Associated Press (AP), joka myy sisältöä sanomalehtiin, on parhaillaan sen juutalaisen hallituksen varapuheenjohtajan ja päätoimittajan Michael Silvermanin kontrollissa, joka johtaa päivittäistä uutisraportointia ja valvoo toimitusosastoja. Silverman on ohjannut AP:n valtakunnallisia uutisia apulaispäätoimittajana vuodesta 1989 asti. Juutalainen Ann Levin on AP:n valtakunnallinen uutisten päätoimittaja. Silverman ja Levin ovat Jonathan Wolmanin alaisia, joka myöskin on juutalainen, joka ylennettiin AP:n vanhemmaksi varapuheenjohtajaksi marraskuussa 2002.

Vain kahdessa prosentissa Amerikan kaupungeista on enemmän kuin yksi päivittäin ilmestyvä sanomalehti ja kilpailu on usein vain nimellistä jopa niiden kesken, kuten samassa omistuksessa olevien tai yhteisten toimintasopimusten alaisuudessa toimivien aamu- ja iltapäiväpainostenkin välillä.

Suuri osa kilpailusta on hävinnyt juutalaisen Newhousen perheen holding-yhtiön Advance Publicationsin monopolististen taktiikoiden vuoksi. Advance Publications ostaa toisen kahdesta kilpailevasta sanomalehdestä ja alkaa sitten mainostamissodan leikkaamalla mainoshintoja, mikä ajaa molemmat sanomalehdet konkurssin partaalle. Sitten Advance Publications astuu kehään ja ostaa kilpailevan sanomalehden. Usein molemmat sanomalehdet jatkavat toimintaansa: Toinen aamulehtenä ja toinen iltalehtenä. Lopulta kuitenkin toinen sanomalehdistä lopetetaan - antaen Newhousen veljeksille ainoan päivittäin ilmestyvän sanomalehden tuossa kaupungissa. Esimerkiksi vuonna 2001 Newhouset sulkivat Syracusen Herald-Journalin jättäen heidän toiselle syracuselaiselle sanomalehdelleen Post-Journalille monopoliaseman.

Newhousen mediaimperiumi tarjoaa esimerkin enemmästäkin kuin todellisen kilpailun puutteesta Amerikan päivittäisten sanomalehtien keskuudessa: Se valaisee myös sitä tyydyttämätöntä ruokahalua mitä juutalaiset ovat osoittaneet kaikkia mielipiteen hallinnan elimiä kohtaan, joista he vain suinkin voivat saada otteen. Newhouset omistavat 31 päivittäin ilmestyvää sanomalehteä, mukaanlukien monta suurta ja tärkeää, kuten Cleveland Plain Dealer, Newarkin Star-Ledger ja New Orleansin Times-Picayune; Newhouse Broadcastingin, joka koostuu televisiokanavista ja kaapeli-tv -toiminnasta; sunnuntailiite Paraden, jolla on yli 35 kappaleen levikki joka viikko; noin kaksi tusinaa suurta sanomalehteä, mukaanlukien New Yorker, Vogue, Wired, Glamour, Vanity Fair, Bride's, Gentlemen's Quarterly, Self, House & Garden ja kaikki muut aikakauslehdet joita heidän kokonaan omistamaan Conde Nast -ryhmäänsä kuuluu. Aikakauslehtien miehitys on, kuten saatat odottaakin, melko kosheria. Parade voi toimia esimerkkinä: Sen kustantaja on Randy Siegel, sen päätoimittaja ja vanhempi varapuheenjohtaja on Lee Kravitz, sen luova johtaja on Ira Yoffe, sen tiedepäätoimittaja on David H. Levy ja sen terveyspäätoimittaja on tri. Isadore Rosenfeld.

Tämän juutalaisen mediaimperiumin perusti edesmennyt Samuel Newhouse, maahanmuuttaja Venäjältä. Kun hän kuoli vuonna 1979 84 vuoden iässä, hän jätti jälkeensä mediaomistuksia arviolta 1,3 miljardin dollarin edestä, kahdelle pojalleen Samuelille ja Donaldille. Joukon muita hankintoja lisäksi Advance Publicationsin nettoarvo on kasvanut yli 9 miljardiin dollariin tänä päivänä. Newhousen perheen niin monien sanomalehtien kahmimisen mahdollisti sanomalehtien tulonlähderakenne. Sanomalehdet, hyvin pitkälti, eivät ole niiden tilaajien vaan niiden mainostajien tukemia. Se on mainostulot - eivät ne pienet vaihtorahat, joita sanomalehden lukijoilta kerätään - jotka pitkälti maksavat päätoimittajan palkan ja tuottavat omistajan voitot. Aina kun suuret mainostajat jossain kaupungissa päättävät suosia yhtä sanomalehteä toisen sijasta bisneksissään, suosittu sanomalehti tulee kukoistamaan samalla kun sen kilpailija kuolee. Sitten viime vuosisadan alun, kun juutalaisten kauppamahti Amerikassa tuli hallitsevaksi taloudelliseksi voimaksi, on tapahtunut jatkuvaa kasvua juutalaisten käsissä olevien amerikkalaisten sanomalehtien määrässä, jolle on tehnyt seuraa tasainen väheneminen kilpailevien ei-juutalaisten sanomalehtien määrässä - joka on tietyssä määrin seurausta juutalaisten liikkeenharjoittajien valikoivista mainostamiskäytännöistä.

Jopa ne sanomalehdet, jotka vielä ovat ei-juutalaisessa omistuksessa ja johdossa, ovat niin läpeensä riippuvaisia juutalaisista mainostuloista, että niiden toimitukselliset ja uutisraportointikäytännöt ovat pitkälti juutalaisten mieltymysten ja inhon kohteiden rajoittamia. Sanomalehtibisneksessä kuten muuallakin pitää paikkansa, että se joka maksaa pillipiiparille, päättää sävelmän.

Kolme juutalaista sanomalehteä

Kilpailun tukahduttaminen ja paikallisten monopolien perustaminen uutisten- ja mielipiteiden välityksessä on ollut luonteenomaista juutalaisten hallinnan nousulle Amerikan sanomalehdissä. Tästä seuraavaa juutalaisten kykyä käyttää lehdistöä vastustamattomana juutalaisen politiikan instrumenttina ei voisi valaista paremmin muu kuin esimerkit maan kolmesta arvo- ja vaikutusvaltaisimmasta sanomalehdestä: New York Times, Wall Street Journal ja Washington Post. Nämä kolme, jotka hallitsevat Amerikan taloudellisia ja poliittisia pääkaupunkeja, ovat ne sanomalehdet, jotka asettavat trendit ja suuntaviivat lähes kaikille muille. Ne ovat ne, jotka päättävät, mitkä ovat uutisia ja mitkä eivät sekä valtakunnallisella että kansainvälisellä tasolla. Ne tekevät alkuperäiset uutiset; toiset vain kopioivat niitä. Kaikki kolme sanomalehteä ovat juutalaisissa käsissä.

New York Times, jonka levikki vuonna 2003 oli 1 119 000, on valtakunnan epävirallinen sosiaalinen-, muoti-, viihde, -poliittinen ja kulttuuriopas. Se kertoo Amerikan "fiksulle väelle" mitä kirjoja ostaa ja mitä elokuvia nähdä; mitkä mielipiteet ovat muodissa tällä hetkellä; mitkä poliitikot, kouluttajat, hengelliset johtajat, taiteilijat ja bisnesmiehet ovat todellisia tulijoita. Ja muutaman vuosikymmenen ajan 1800-luvulla se oli aidosti amerikkalainen sanomalehti.

New York Timesin perusti vuonna 1851 kaksi ei-juutalaista, Henry J. Raymond ja George Jones. Heidän kuolemiensa jälkeen sen osti vuonna 1896 Jonesin kuolinpesältä varakas juutalainen kustantaja Adolph Ochs. Hänen pojan-pojan-pojan-poikansa Arthur Sulzberger, Jr. on sanomalehden tämänhetkinen kustantaja ja New York Times Co.:n hallituksen puheenjohtaja. Russel T. Lewis, myöskin juutalainen, on The New York Times Companyn hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja. Michael Golden, myös juutalainen, on varapuheenjohtaja. Martin Nisenholtz, juutalainen, johtaa heidän massiivisia internet-toimintojaan.

Sulzbergerin perhe omistaa myös - New York Times Co.:n kautta - 33 muuta sanomalehteä, mukaanlukien Boston Globe, jonka se osti kesäkuussa 1993 1,1 miljardilla dollarilla; kahdeksan televisio- ja kaksi radiokanavaa; ja yli 40 uutispainotteista nettisivustoa. Se julkaisee myös International Herald Tribunea, kaikkein laajimmin levitettyä englanninkielistä päivittäin ilmestyvää sanomalehteä maailmassa. New York Times News Service lähettää myös uutissähkeitä, pitkiä juttuja ja valokuvia New York Timesista kaapeliteitse 506 muulle sanomalehdelle, uutistoimistolle ja aikakauslehdelle.

Samanlaista valtakunnallista merkitystä on myös Washington Postilla, joka asettamalla "vuotoja" jokapuolelle valtion virastoja Washingtonissa saa sisäpiirin tietoa uutisista, jotka liittyvät liittovaltioon.

Washington Postilla, kuten New York Timesillakin, oli ei-juutalainen alkuperä. Sen perusti vuonna 1877 Stilson Hutchins, jonka häneltä osti 1905 John R. McLean, ja jonka myöhemmin peri Edward B. McLean. Kuitenkin kesäkuussa 1933, Suuren laman pahimpaan aikaan, sanomalehti pakotettiin konkurssiin. Sen osti konkurssihuutokaupasta Eugene Meyer, juutalainen finanssimies ja pahamaineisen Bernard Baruchin, juutalaisen, joka oli Amerikan teollisuustsaari ensimmäisen maailmansodan aikana, entinen yhtiökumppani. Washington Postia johti Katherine Meyer Graham, Eugene Meyerin tytär, kuolemaansa asti vuonna 2001. Hän oli pääosakkeenomistaja sekä Washington Post Companyn hallituksen puheenjohtaja; hän nimitti myös poikansa, Donald Grahamin, lehden kustantajaksi vuonna 1979. Donaldista tuli Washington Post Companyn toimitusjohtaja 1991 ja sen hallituksen puheenjohtaja 1993, ja Postin juutalaiskontrollin ketju pysyy katkeamattomana. Sanomalehden päivittäinen levikki on 732,000 ja sen sunnuntailiite myy yli miljoona kappaletta.

Washington Post Companylla on muita mediaomistuksia sanomalehdissä (kuten Gazette Newspapers, johon kuuluu 11 julkaisua); televisiossa (WDIV Detroitissa, KPRC Houstonissa, WPLG Miamissa, WKMG Orlandossa, KSAT San Antoniossa, WJXT Jacksonvillessä); ja aikakauslehdissä, joista kaikkein huomattavin maan viikoittain ilmestyvä uutis-aikakauslehti numero kaksi, Newsweek.

Washington Post Companyn eri televisiotoiminnot saavuttavat yhteensä noin 12 miljoonaa kotia ja sen kaapeli-tv -palvelulla Cable Onella on 750 000 tilaajaa.

Wall Street Journal myy 1 820 000 kappaletta jokainen arkipäivä ja sen omistaa Dow Jones & Company, Inc., newyorkilainen yhtiö, joka julkaisee myös 33 muuta sanomalehteä ja viikoittain ilmestyvää finanssitabloidia Barron's. Dow Jonesin hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja on Peter R. Kann, joka on juutalainen. Kann pitää myös hallituksen puheenjohtajan ja kustantajan paikkaa Wall Street Journalissa.

Suurin osa New Yorkin muista suurimmista sanomalehdistä ei ole sen paremmissa käsissä kuin New York Times tai Wall Street Journal. Tammikuussa 1993 New York Daily Newsin (levikki 729 000) osti edesmenneen juutalaisen mediamoguli Robert Maxwellin (syntyjään Ludvik Hoch) kuolinpesästä juutalainen kiinteistökehittäjä Mortimer B. Zuckerman. Toinen juutalainen, Les Goodstein, on New York Daily Newsin hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja. Ja kuten yllä mainittiin, uuskonservativismiin kallellaan oleva New York Post (levikki 652 000) on News Corporationin omistuksessa, joka on juutalaisen Peter Cherninin valvonnan alla.

Uutis-aikakauslehdet

Tarina menee aika lailla samaan tapaan muunkin median suhteen kuin se menee television, radion, elokuvien, musiikin ja sanomalehtien suhteen. Ajattele esimerkiksi uutis-aikakauslehtiä. Yhdysvalloissa ilmestyy vain kolme mainitsemisen arvoista uutis-aikakauslehteä: Time, Newsweek ja U.S. News & World Report.

Time, 4,1 miljoonan viikoittaisella levikillään, on Time Warner Communicationsin tytäryhtiön julkaisema, joka on 1989 tapahtuneessa fuusiossa Time, Inc.:in ja Warner Communicationsin muodostama media-konglomeraatti. Time Warner Communicationsin päätoimittaja on Norman Pearlstein, juutalainen.

Newsweek, kuten edellä mainittiin, on Washington Post Companyn julkaisema, juutalaisen Donald Grahamin alaisuudessa. Sen viikoittainen levikki on 3,2 miljoonaa.

U.S. News & World Report, jonka viikoittainen levikki on 2 miljoonaa, on edellämainitun Mortimer B. Zuckermanin, joka on alkanut esittää myös päätoimittajan osaa, omistama ja julkaisema. Zuckerman omistaa myös New Yorkin tabloidi-sanomalehden Daily Newsin, joka on maan kuudenneksi suurin.

Meidän vastuumme

Nämä siis ovat tosiasioita median hallinnasta Amerikassa. Kuka tahansa halukas voi viettää muutaman tunnin isossa kirjastossa ja tutkimalla ajantasalla olevia vuosikirjoja radio- ja televisioteollisuudesta, sanomalehtiä ja aikakauslehtiä, yhtiörekistereitä ja niiden toimistojen osoitetietoja kuten Standard and Poorsin ja Dun & Bradstreetin julkaisemat, ja elämänkertateoksia lukemalla varmistaa niiden todenperäisyyden. Ne ovat kiistämättömiä, ja kun niiden kanssa lähestytään juutalaisia, he tavallisesti käyttävät vältteleviä taktiikoitaan. "Ted Turner ei ole juutalainen!" he julistavat voitonriemuisena, niinkuin se kuittaisi aiheen. Jos heitä painostetaan pidemmälle he syyttävät vastapuolta antisemiitiksi jopa aiheen esiintuomisesta. Juuri pelko tästä syytteestä pitää monet asioista tietävät hiljaisina.

Mutta me emme voi olla hiljaa tästä kaikkein tärkeimmästä asiasta! Amerikan massamedian juutalaisomistus on kaikkein tärkein tosiasia elämässä, ei pelkästään Amerikassa, vaan koko maailmassa nykyään. Ei ole mitään -- ruttoa, nälänhätää, talouden romahtamista tai edes ydinsotaa - mikä olisi yhtä vaarallista rotumme tulevaisuudelle.

Juutalainen mediakontrolli määrittää Yhdysvaltain ulkopolitiikan ja sallii ennemmin juutalaisten etujen kuin amerikkalaisten etujen päättää sodan ja rauhan kysymyksistä. Ilman juutalaista mediakontrollia ei olisi ollut esimerkiksi Persianlahden sotaa. Ei olisi ollut NATO:n suorittamaa serbisiviilien joukkomurhaa. Ei olisi ollut Irakin sotaa, ja tuhansia elämiä olisi säästetty. Ei olisi ollut juuri minkäänlaista, jos mitään, amerikkalaista tukea Israelin sionistivaltiolle, ja nuo vihamielisyydet, viholliset ja Lähi-idän terrori eivät olisi koskaan tulleet rannoillemme.

Antamalla juutalaisten hallita uutis- ja viihdemediaamme me teemme enemmän kuin annamme heille päättävän vaikutusvallan poliittisesta järjestelmästämme ja käytännöllisesti vallan hallituksestamme; me annamme heille myös vallan lastemme mielistä ja sieluista, joiden asenteet ja ideat ovat enemmän juutalaisten television ja filmien muokkaamia kuin vanhempien, koulujen ja muiden vaikutteiden.

Juutalaisten hallitsema viihdemedia on ottanut johdon kokonaisen sukupolven suostuttelussa uskomaan, että homoseksuaalisuus on normaalia ja hyväksyttävä tapa elää; että siinä ei ole mitään pahaa, että valkoiset naiset tapailevat mustia miehiä tai menevät naimisiin heidän kanssaan, tai että valkoiset miehet naivat aasialaisia naisia; että kaikki rodut ovat perimältään muka tasavertaisia kyvyissä ja luonteessa -- paitsi että valkoisen rodun luonteessa on vikaa, koska sen historia on muiden rotujen alistamista; ja että pieninkin yritys säilyttää valkoinen rotu on anteeksiantamatonta.

Meidän täytyy estää tällaisen myrkyn leviäminen väkemme keskuuteen, ja meidän täytyy murtaa niiden valta, jotka sitä levittävät. Emme voi suvaita sitä, että moinen valta on minkään vähemmistön käsissä, jonka arvot ja päämäärät ovat erilaiset kuin omamme. Mutta se kun annetaan juutalaisten, joilla on 3000 vuoden historia kansojen tuhoamisessa, aina antiikin Egyptistä Venäjälle, omata sellaista valtaa meihin, on puhdasta rotumme itsemurhaa. Todellakin se tosiasia, että monet valkoiset amerikkalaiset nykyään ovat niin täynnä rodullista syyllisyydentunnetta ja itsevihaa, että he aktiivisesti etsivät oman rotunsa kuolemaa, on ilmeisenä seurauksena juutalaisten median hallinnasta.

Kun olemme ymmärtäneet ja omaksuneet tosiasiat juutalaisten median hallinnasta, on välttämätön vastuumme tehdä mitä vain on tarpeen murtaa se hallinta. Meidän täytyy tehdä mitä vain taistelussamme tätä pahaa voimaa vastaan mikä on ottanut rotumme kuristusotteeseensa ja ruiskuttaa tappavaa myrkkyään sen mieliin ja sieluihin. Jos epäonnistumme sen tuhoamisessa, se todellakin tulee tuhoamaan rotumme.

Entisenä JT:na voin kertoa, että koulutus on lähes syntiä. Kaikkien pitäisi tähdätä tienraivaukseen. Lapset ja nuoret aivopestään pienestä pitäen ajatukseen, että koulunkäynti on maallista ja turhaa. Omien aivojen käyttö on kiellettyä! Onkohan koskaan tutkittu montako järjestön henkilöä elää sossun turvin?!
Itse hivuttauduin eroon koko roskasta, kun silloinen todistajamies kohteli kuin koiraa hakkasi, petti, kiristi ja varasti (hänkin vanhimman poika). Minun syyksihän koko avioero lopulta laitettiin. Uskoteltiin, että minulla on toinen mies ja kaikkea muuta paskaa. Yritettiin saada jatkamaan avioliittoa väkisin mielenvikaisen kanssa. Ex-mies otti uuden vaimon heti ja pääsi takaisin kahden kuukauden kuluttua. Minut leimattiin jopa hulluksi sekä mielenvikaiseiksi. Kaikkiin näihin "vanhinten" tekemiin päätöksiin erottamisesta ym. vaikuttaa onko vanhimman lapsi. Jos olet rivitapaus olet aina syyllinen.
Nykyään olen todella onnellinen ja tosiystäviä on riittävästi. Silloin ei ollut yhtään! Kaikki pinnallisia - kiinnostuneita vain ovelta-ovella käyntien tunneista ja raamatun tutkimisesta.

Entisenä JT:na voin kertoa, että itse olen toisen asteen koulutuksen käynyt - siis tavallinen työssäkäyvä ihminen. Ollessani järjestössä minua pidettiin uraputkessa olevana koulutettuna ja jopa varoiteltiin liiasta työhön uppoutumisesta. Voiko joku kertoa miten toisen asteen koulutuksen omaava tavallisessa työssäkäyvä on uraputkessa? Tässä tulee taas tämä järjestön jäsenten heikko koulutustaso kuvaan. Jos et ole siivoojan ammatissa olet "uraputkessa". Näinhän se on jos 99 % on just peruskoulun käyneitä - ehkä heistä tuntuu, että jotain lisää siihen on jo yliopisto!! Tyhmyys siis tiivistyy!!