Valelikinäköni paranee kohinalla

"joten on todennäköisempää, että likinäköä syntyy kun odottava äiti innostuu lukemaan, käyttämään nettiä ja tekemään käsitöitä ilman luku- ja lähityölaseja saaden sen takia akkommodaatiospasmia ja valelikinäköä."

Tuo on minusta kyllä kovin kaukaa haettua. Raskauden aikainen likinäköistyminen johtuu nesteen kertymisestä sarveiskalvolle ja/tai mykiöön (raskaana ollessahan nestettä kertyy joka puolelle kehoa), jolloin niiden valontaitto-ominaisuus muuttuu likinäköisempään suuntaan. Kyseessä ei siis ole lainkaan valelikinäkö, silmän taittavat osat vain muuttavat olotilaansa nesteen kertymisen takia, ja raskauden jälkeen tilanne yleensä palaa ennalleen.

En myöskään allekirjoita kehittämääsi termiä "valehajataitto". Mykiö ei pysty akkommodoimaan eri pääleikkaussuunnissa, joten valelikinäköäkin voi siis esiintyä vain yhdessä suunnassa. Samasta syystä kaukotaittoisetkaan eivät pysty akkommodoimaan hajataittoa "pois" vaikka he saisivatkin sfäärisen taittovirheen kompensoitua akkommodoimalla.

Akkommodaatio on muuten silmän aivan luonnollinen toiminta eikä sitä pidä suotta kammoksua ja vältellä viimeiseen asti. Tarkoitan tällä sitä, että niin kauan kun ongelmia ei esiinny, ei ole mitään syytä ainakaan nuorelle määrätä erikseen lähityölaseja. Taittovirhe korjattuna henkilö on käytännössä normaalitaitteisen asemassa.

silmäihminen kirjoitti:

"joten on todennäköisempää, että likinäköä syntyy kun odottava äiti innostuu lukemaan, käyttämään nettiä ja tekemään käsitöitä ilman luku- ja lähityölaseja saaden sen takia akkommodaatiospasmia ja valelikinäköä."

Tuo on minusta kyllä kovin kaukaa haettua. Raskauden aikainen likinäköistyminen johtuu nesteen kertymisestä sarveiskalvolle ja/tai mykiöön (raskaana ollessahan nestettä kertyy joka puolelle kehoa), jolloin niiden valontaitto-ominaisuus muuttuu likinäköisempään suuntaan. Kyseessä ei siis ole lainkaan valelikinäkö, silmän taittavat osat vain muuttavat olotilaansa nesteen kertymisen takia, ja raskauden jälkeen tilanne yleensä palaa ennalleen.

En myöskään allekirjoita kehittämääsi termiä "valehajataitto". Mykiö ei pysty akkommodoimaan eri pääleikkaussuunnissa, joten valelikinäköäkin voi siis esiintyä vain yhdessä suunnassa. Samasta syystä kaukotaittoisetkaan eivät pysty akkommodoimaan hajataittoa "pois" vaikka he saisivatkin sfäärisen taittovirheen kompensoitua akkommodoimalla.

Akkommodaatio on muuten silmän aivan luonnollinen toiminta eikä sitä pidä suotta kammoksua ja vältellä viimeiseen asti. Tarkoitan tällä sitä, että niin kauan kun ongelmia ei esiinny, ei ole mitään syytä ainakaan nuorelle määrätä erikseen lähityölaseja. Taittovirhe korjattuna henkilö on käytännössä normaalitaitteisen asemassa.

Lue lisää

"joten on todennäköisempää, että likinäköä syntyy kun odottava äiti innostuu lukemaan, käyttämään nettiä ja tekemään käsitöitä ilman luku- ja lähityölaseja saaden sen takia akkommodaatiospasmia ja valelikinäköä."

Tuo on minusta kyllä kovin kaukaa haettua. Raskauden aikainen likinäköistyminen johtuu nesteen kertymisestä sarveiskalvolle ja/tai mykiöön (raskaana ollessahan nestettä kertyy joka puolelle kehoa), jolloin niiden valontaitto-ominaisuus muuttuu likinäköisempään suuntaan. Kyseessä ei siis ole lainkaan valelikinäkö, silmän taittavat osat vain muuttavat olotilaansa nesteen kertymisen takia, ja raskauden jälkeen tilanne yleensä palaa ennalleen.
************************************************

Voisitko antaa aihesta linkin ja/tai kirjallisuusviitteen.

************************************************
En myöskään allekirjoita kehittämääsi termiä "valehajataitto". Mykiö ei pysty akkommodoimaan eri pääleikkaussuunnissa, joten valelikinäköäkin voi siis esiintyä vain yhdessä suunnassa. Samasta syystä kaukotaittoisetkaan eivät pysty akkommodoimaan hajataittoa "pois" vaikka he saisivatkin sfäärisen taittovirheen kompensoitua akkommodoimalla.
*************************************************

Kirjassa "Elä ilman laseja" sanotan, että taittovirheiden syyt ovat silmämunan liikuttajalihasten laiskistuminen jonka saa aikaan silmille tärkeiden vitamiinien ja hivenaineiden puutos sekä silmälasit joiden avulla taittovirhe korjataan. Lisäksi akkommodaatiospasmi joka on käännetty silmälihasten jännitys nimikkeellä tuossa 1988 käännetyssä kirjassa.

http://www.helmet.fi/search*fin/?searchtype=t&searcharg=el%E4 ilman laseja&searchscope=9&Submit.x=27&Submit.y=21

Taittovirhettä syntyy tietysti joistakin silmäsairauksista mutta jos kysymyksessä on muuten terveet silmät ja henkilö on tehnyt lähityötä ilman lähityöetäisyydelle mitoitettuja silmälaseja ja joutunut akkommodaatiospasmin takia miinuspuolelle ja saanut vielä hajataittoakin niin eikö myös hajataittokin voi poistua samoin kuin valelikinäkökin?

Minun käsittääkseni mykiö eli linssi voi jäädä hiukan epämääräiseen asentoon ja aiheuttaa hajataiton kun akkommodaatiospasmista johtuva rengasmainen sädekehän lihas kramppaa (joka siis ohjaa linssin paksuutta eli akkommodaatiota)jos sarveiskalvossa ei topografiakuvien perusteella ole epätasaisuuksia?

http://optometria.fi/?act=8

Kun aloitetaan valelikinäön poistohoito ja silmäjumppa niin miksei hajataittokin voi poistua kun sädekehän lihasten dynamiikka palaa normaaliksi?


************************************************
Akkommodaatio on muuten silmän aivan luonnollinen toiminta eikä sitä pidä suotta kammoksua ja vältellä viimeiseen asti. Tarkoitan tällä sitä, että niin kauan kun ongelmia ei esiinny, ei ole mitään syytä ainakaan nuorelle määrätä erikseen lähityölaseja. Taittovirhe korjattuna henkilö on käytännössä normaalitaitteisen asemassa.
*************************************************

Olin 28v vanha kun sain silmälääkärin määräämänä ensimmäiset miinulasit mutta en pystynyt pitämään niitä lukulaseina koska silmiin tuli kova kipu koska silmä akkommodoi agressiivisesti eli lasit oli aina otettava pois kun luki n.30cm etäisyydeltä eli normaalilta kirjan lukuetäisyydeltä joten se on harhaluuloa, että miinulasella silmät korjattaisiin aidosti emmetrooppiseksi. Sama tilanne oli kaikilla muillakin yksiteholaseilla joita silmälääkäri minulle määräsi.

Olisin tarvinut luku ja lähityölasit ensimmäisiksi laseiksi ja ne olisi ollut pluslasit eli 3d lukulaseina ja 1,5d näyttöpäätelaseina niin akkommodaatispasmilta ja valelikinäöltä olisi vältytty. Silmälääkäri ei niitä minulle kuitenkaan määrännyt eli reseptissä oli vain kaukolasien voimakkuudet vaikka hän tiesi että teen ns lähityötä ammatikseni.

Lisäksi sain akkommodaatiospasmista pää- niska ja silmäkipuja joita jouduin kärsimään 16v aivan turhaan. Joudin vielä hankkimaan useita kalliita silmälaseja joten taloudelliset menetyksetkin olivat huomattavat.

Olen Silmälääkäri Kaisu Viikari kanssa täysin samaa mieltä silmälasimääräyksistä oman kokemukseni kautta joten lue hänen kirja "Tetralogia" vuodelta 1974 niin ymmärrät mistä on kyse. Lue myös tuo Akuutin kirjotus josta on linkki edellisessä viestissäni.

http://www.helmet.fi/search*fin/?searchtype=a&searcharg=viikari kaisu&searchscope=9&Submit.x=24&Submit.y=14

Akkommodaatiota pitää käyttää mutta kohtuullisesti ettei akkommodaatiolihakset laiskistu joten olet osittain oikeassa.

Valelikinäköinen kirjoitti:

"joten on todennäköisempää, että likinäköä syntyy kun odottava äiti innostuu lukemaan, käyttämään nettiä ja tekemään käsitöitä ilman luku- ja lähityölaseja saaden sen takia akkommodaatiospasmia ja valelikinäköä."

Tuo on minusta kyllä kovin kaukaa haettua. Raskauden aikainen likinäköistyminen johtuu nesteen kertymisestä sarveiskalvolle ja/tai mykiöön (raskaana ollessahan nestettä kertyy joka puolelle kehoa), jolloin niiden valontaitto-ominaisuus muuttuu likinäköisempään suuntaan. Kyseessä ei siis ole lainkaan valelikinäkö, silmän taittavat osat vain muuttavat olotilaansa nesteen kertymisen takia, ja raskauden jälkeen tilanne yleensä palaa ennalleen.
************************************************

Voisitko antaa aihesta linkin ja/tai kirjallisuusviitteen.

************************************************
En myöskään allekirjoita kehittämääsi termiä "valehajataitto". Mykiö ei pysty akkommodoimaan eri pääleikkaussuunnissa, joten valelikinäköäkin voi siis esiintyä vain yhdessä suunnassa. Samasta syystä kaukotaittoisetkaan eivät pysty akkommodoimaan hajataittoa "pois" vaikka he saisivatkin sfäärisen taittovirheen kompensoitua akkommodoimalla.
*************************************************

Kirjassa "Elä ilman laseja" sanotan, että taittovirheiden syyt ovat silmämunan liikuttajalihasten laiskistuminen jonka saa aikaan silmille tärkeiden vitamiinien ja hivenaineiden puutos sekä silmälasit joiden avulla taittovirhe korjataan. Lisäksi akkommodaatiospasmi joka on käännetty silmälihasten jännitys nimikkeellä tuossa 1988 käännetyssä kirjassa.

http://www.helmet.fi/search*fin/?searchtype=t&searcharg=el%E4 ilman laseja&searchscope=9&Submit.x=27&Submit.y=21

Taittovirhettä syntyy tietysti joistakin silmäsairauksista mutta jos kysymyksessä on muuten terveet silmät ja henkilö on tehnyt lähityötä ilman lähityöetäisyydelle mitoitettuja silmälaseja ja joutunut akkommodaatiospasmin takia miinuspuolelle ja saanut vielä hajataittoakin niin eikö myös hajataittokin voi poistua samoin kuin valelikinäkökin?

Minun käsittääkseni mykiö eli linssi voi jäädä hiukan epämääräiseen asentoon ja aiheuttaa hajataiton kun akkommodaatiospasmista johtuva rengasmainen sädekehän lihas kramppaa (joka siis ohjaa linssin paksuutta eli akkommodaatiota)jos sarveiskalvossa ei topografiakuvien perusteella ole epätasaisuuksia?

http://optometria.fi/?act=8

Kun aloitetaan valelikinäön poistohoito ja silmäjumppa niin miksei hajataittokin voi poistua kun sädekehän lihasten dynamiikka palaa normaaliksi?


************************************************
Akkommodaatio on muuten silmän aivan luonnollinen toiminta eikä sitä pidä suotta kammoksua ja vältellä viimeiseen asti. Tarkoitan tällä sitä, että niin kauan kun ongelmia ei esiinny, ei ole mitään syytä ainakaan nuorelle määrätä erikseen lähityölaseja. Taittovirhe korjattuna henkilö on käytännössä normaalitaitteisen asemassa.
*************************************************

Olin 28v vanha kun sain silmälääkärin määräämänä ensimmäiset miinulasit mutta en pystynyt pitämään niitä lukulaseina koska silmiin tuli kova kipu koska silmä akkommodoi agressiivisesti eli lasit oli aina otettava pois kun luki n.30cm etäisyydeltä eli normaalilta kirjan lukuetäisyydeltä joten se on harhaluuloa, että miinulasella silmät korjattaisiin aidosti emmetrooppiseksi. Sama tilanne oli kaikilla muillakin yksiteholaseilla joita silmälääkäri minulle määräsi.

Olisin tarvinut luku ja lähityölasit ensimmäisiksi laseiksi ja ne olisi ollut pluslasit eli 3d lukulaseina ja 1,5d näyttöpäätelaseina niin akkommodaatispasmilta ja valelikinäöltä olisi vältytty. Silmälääkäri ei niitä minulle kuitenkaan määrännyt eli reseptissä oli vain kaukolasien voimakkuudet vaikka hän tiesi että teen ns lähityötä ammatikseni.

Lisäksi sain akkommodaatiospasmista pää- niska ja silmäkipuja joita jouduin kärsimään 16v aivan turhaan. Joudin vielä hankkimaan useita kalliita silmälaseja joten taloudelliset menetyksetkin olivat huomattavat.

Olen Silmälääkäri Kaisu Viikari kanssa täysin samaa mieltä silmälasimääräyksistä oman kokemukseni kautta joten lue hänen kirja "Tetralogia" vuodelta 1974 niin ymmärrät mistä on kyse. Lue myös tuo Akuutin kirjotus josta on linkki edellisessä viestissäni.

http://www.helmet.fi/search*fin/?searchtype=a&searcharg=viikari kaisu&searchscope=9&Submit.x=24&Submit.y=14

Akkommodaatiota pitää käyttää mutta kohtuullisesti ettei akkommodaatiolihakset laiskistu joten olet osittain oikeassa.

Lue lisää

Minulla ei ole luentomateriaalejani sähköisessä muodossa, joten en voi niihin linkittää. Netistä löytyy useita tutkimuksia hakusanoilla "myopic shift in pregnancy" mutta valitettavasti kaikki tutkimukset/artikkelit ovat maksun tai salasanan takana! Aihe on vielä tutkimuksen alla, mutta viitteitä on hormonaalisiin ja aineenvaihduntamuutoksiin, etenkin kun lähes kaikissa tapauksissa refraktio palaa synnytyksen jälkeen raskautta edeltäneeseen tilaan.

Myös diabeteksessä sokeriaineenvaihdunnan muutosten myötä mykiöön kerääntyy nestettä, mikä aikaansaa taittovirheen muuttumista myopisempaan suuntaan. Tästä löytyy myös hakusanoilla netistä.

Tuosta "valehajataitosta"... On totta, että hajataitto (tai osa siitä) voi olla mykiöperäistä, ja mykiö muuttaa muotoaan akkommodoidessa. On kai teoreettisesti mahdollista, jos alkutilanne on emmetrooppi ja kaiken hajataiton oletetaan olevan mykiöperäistä, että myös hajataitto syntyisi akkommodaatiospasmin seurauksena. Asia ei kuitenkaan ole ihan näin yksioikoinen, koska hajataittoa esiintyy mysö sarveiskalvolla, ja mykiön astigmaattisuus voi joko lisätä tai kompensoida sarveiskalvoastigmatismin määrää. Refraktiossa oleva hajataitto voi siis joko vähentyä tai lissäntyä akkommodoinnin vaikutuksesta.

Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että ONGELMALLISISSA tilanteissa myös nuorille tulee harkita lähilasiratkaisuja! Kun sinulla oli kerran jo heti alkujaan ongelmia lähityössä, niin ehdottomasti olisi pitänyt suorittaa jatkotutkimuksia, mm. akkommodaatiolaajuus ja -jousto, silmien konvergointikyky, piilokarsastukset lähelle ym. Minun veikkaukseni on, että sinulla oli sisäänpäinkarsastusta lähelle, jonka oireita miinuslinssit pahensivat ja pluslinssit (tai lähilisä) olisivat helpottaneet. En ollenkaan yritä kieltää, etteikö sinulle olisi vuosien saatossa saattanut kehittyä valilikinäköäkin, mutta nuorten lähityöongelmien syynä on useimmiten lähiforiat. Olen käsittävinyt kirjoituksistasi, että mielestäsi kaikki lähityö ilman lähilisää laseissa johtaa väistämättä akkommodaatiospasmiin. (Korjaa, jos olen ymmärtänyt väärin.) Akkommodaatiospasmi on kuitenkin alan kirjallisuuden mukaan varsin harvinaista.

Kirjan "Elä ilman laseja" selitystä taittovirheiden synnystä en allekirjoita lainkaan. Taittovirheiden etiologiaa selostetaan kaikissa silmätautiopin kirjoissa, joihin kehottaisin sinuakin tutustuaan tarkemmin.

Ilmeisesti me kuitenkin lähestymme näitä näköasioita niin eri katsantokannoista, että tuskin ajatuksemme koskaan täysin kohtaavat! Minä tunnustan ennemminkin koululääketiedettä, sinä vaihtoehtoista. Minä en usko vaihtoehtoisten näönparannuskeinojen vaikutusmekanismeihin, mutta en kiellä niiden mahdollisia vaikutuksia kokonaan, sillä ihminen on loppujen lopuksi psykofyysinen kokonaisuus.

silmäihm. kirjoitti:

Minulla ei ole luentomateriaalejani sähköisessä muodossa, joten en voi niihin linkittää. Netistä löytyy useita tutkimuksia hakusanoilla "myopic shift in pregnancy" mutta valitettavasti kaikki tutkimukset/artikkelit ovat maksun tai salasanan takana! Aihe on vielä tutkimuksen alla, mutta viitteitä on hormonaalisiin ja aineenvaihduntamuutoksiin, etenkin kun lähes kaikissa tapauksissa refraktio palaa synnytyksen jälkeen raskautta edeltäneeseen tilaan.

Myös diabeteksessä sokeriaineenvaihdunnan muutosten myötä mykiöön kerääntyy nestettä, mikä aikaansaa taittovirheen muuttumista myopisempaan suuntaan. Tästä löytyy myös hakusanoilla netistä.

Tuosta "valehajataitosta"... On totta, että hajataitto (tai osa siitä) voi olla mykiöperäistä, ja mykiö muuttaa muotoaan akkommodoidessa. On kai teoreettisesti mahdollista, jos alkutilanne on emmetrooppi ja kaiken hajataiton oletetaan olevan mykiöperäistä, että myös hajataitto syntyisi akkommodaatiospasmin seurauksena. Asia ei kuitenkaan ole ihan näin yksioikoinen, koska hajataittoa esiintyy mysö sarveiskalvolla, ja mykiön astigmaattisuus voi joko lisätä tai kompensoida sarveiskalvoastigmatismin määrää. Refraktiossa oleva hajataitto voi siis joko vähentyä tai lissäntyä akkommodoinnin vaikutuksesta.

Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että ONGELMALLISISSA tilanteissa myös nuorille tulee harkita lähilasiratkaisuja! Kun sinulla oli kerran jo heti alkujaan ongelmia lähityössä, niin ehdottomasti olisi pitänyt suorittaa jatkotutkimuksia, mm. akkommodaatiolaajuus ja -jousto, silmien konvergointikyky, piilokarsastukset lähelle ym. Minun veikkaukseni on, että sinulla oli sisäänpäinkarsastusta lähelle, jonka oireita miinuslinssit pahensivat ja pluslinssit (tai lähilisä) olisivat helpottaneet. En ollenkaan yritä kieltää, etteikö sinulle olisi vuosien saatossa saattanut kehittyä valilikinäköäkin, mutta nuorten lähityöongelmien syynä on useimmiten lähiforiat. Olen käsittävinyt kirjoituksistasi, että mielestäsi kaikki lähityö ilman lähilisää laseissa johtaa väistämättä akkommodaatiospasmiin. (Korjaa, jos olen ymmärtänyt väärin.) Akkommodaatiospasmi on kuitenkin alan kirjallisuuden mukaan varsin harvinaista.

Kirjan "Elä ilman laseja" selitystä taittovirheiden synnystä en allekirjoita lainkaan. Taittovirheiden etiologiaa selostetaan kaikissa silmätautiopin kirjoissa, joihin kehottaisin sinuakin tutustuaan tarkemmin.

Ilmeisesti me kuitenkin lähestymme näitä näköasioita niin eri katsantokannoista, että tuskin ajatuksemme koskaan täysin kohtaavat! Minä tunnustan ennemminkin koululääketiedettä, sinä vaihtoehtoista. Minä en usko vaihtoehtoisten näönparannuskeinojen vaikutusmekanismeihin, mutta en kiellä niiden mahdollisia vaikutuksia kokonaan, sillä ihminen on loppujen lopuksi psykofyysinen kokonaisuus.

Lue lisää

Tuosta "valehajataitosta"... On totta, että hajataitto (tai osa siitä) voi olla mykiöperäistä, ja mykiö muuttaa muotoaan akkommodoidessa. On kai teoreettisesti mahdollista, jos alkutilanne on emmetrooppi ja kaiken hajataiton oletetaan olevan mykiöperäistä, että myös hajataitto syntyisi akkommodaatiospasmin seurauksena. Asia ei kuitenkaan ole ihan näin yksioikoinen, koska hajataittoa esiintyy mysö sarveiskalvolla, ja mykiön astigmaattisuus voi joko lisätä tai kompensoida sarveiskalvoastigmatismin määrää. Refraktiossa oleva hajataitto voi siis joko vähentyä tai lissäntyä akkommodoinnin vaikutuksesta.
************************************************

Olen huomannut, että kirkkaassa auringonvalossa näen tarkasti visuksen 1,25 tekstin näöntarkastustaulusta ilman laseja eli kun pupillit ovat pienet. Akkommodaatiospasmi on ilmeisesti syy ylisuuriin pupilleihin. Olen verranut pupillieni kokoa normaalinäköisten kanssa samassa hieman hämärässä keinovalossa ja kirkkaassa auringonvalossa. Olen ilmeisesti pahentanut ongelmaa käyttämällä muutaman vuoden ajan n. 10v takaperin itsestääntummuvia kaukolaseja.

Silmät olivat valoyliherkät joka on akkommodaatiospasmin oire.

Valelikinäköä oli -3d enimmillään, nyt likinäköä on noin -0,5d ja hajataittoa ehkä -0,75d.

Hajataitton huomaa Snellenin E-kirjaintaulukosta siten että pystysuorat sakarat ovat selvästi epätarkemmat kuin vaakasuuntaiset ja olen itsekkin sitä mieltä että osa hajataitosta on sarveiskalvon pullistumaa jota syntyy melko usein likinäköiselle.

Kysyisin sinulta onko mahdollista että sarveiskalvon pullistuma paranee pikkuhiljaa kun likinäköä on poistunut -2,5d verran. Sarveiskalvohan uudistuu kokoajan?

*************************************************
Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että ONGELMALLISISSA tilanteissa myös nuorille tulee harkita lähilasiratkaisuja! Kun sinulla oli kerran jo heti alkujaan ongelmia lähityössä, niin ehdottomasti olisi pitänyt suorittaa jatkotutkimuksia, mm. akkommodaatiolaajuus ja -jousto, silmien konvergointikyky, piilokarsastukset lähelle ym. Minun veikkaukseni on, että sinulla oli sisäänpäinkarsastusta lähelle, jonka oireita miinuslinssit pahensivat ja pluslinssit (tai lähilisä) olisivat helpottaneet. En ollenkaan yritä kieltää, etteikö sinulle olisi vuosien saatossa saattanut kehittyä valilikinäköäkin, mutta nuorten lähityöongelmien syynä on useimmiten lähiforiat. Olen käsittävinyt kirjoituksistasi, että mielestäsi kaikki lähityö ilman lähilisää laseissa johtaa väistämättä akkommodaatiospasmiin. (Korjaa, jos olen ymmärtänyt väärin.) Akkommodaatiospasmi on kuitenkin alan kirjallisuuden mukaan varsin harvinaista.
*************************************************

En ole väittänyt että kaikki tulevat valelikinäköiseksi ilman lähityölaseja tunnen muutaman henkilön jotka ovat tehneet lähityötä pitkään eivätkä ole tulleet valelikinäköisiksi.

Olen aina vastanut vain sellaisille henkilöille joilla on jo likinäköä enemmän tai vähemmän. Vastaukset on tarkoitettu kysyjälle ei yleistettäväksi kaikille.

Silmälääkärini ei koskaan maininnut että kärsisin piilokarsastukasta, karsastuksesta tai forioista. Silmän paineet olivat korkeahkot 21 mutta putosivat 15 kun valelikinäön poistohoitoa oli jatkunut 8kk. Kävin silmänpainemittauksessa viikko takaperin ja paineet olivat 16 mutta eri laittella mitattuna kuin aikaisemmin joten mittarin kalibrointi ei välttämättä ollut kunnossa.

************************************************
Kirjan "Elä ilman laseja" selitystä taittovirheiden synnystä en allekirjoita lainkaan. Taittovirheiden etiologiaa selostetaan kaikissa silmätautiopin kirjoissa, joihin kehottaisin sinuakin tutustuaan tarkemmin.
************************************************

Kirja on kirjoitettu lääkäriltä potilaille eli hyvin yksinkertaisella tavalla jotta lukijat ymmärtää kirjan sanoman. Potilaan tietämystä ei tarvitse kohottaa silmälääkärin tasolle.

Tavallisena silmien käyttäjänä perehdyn vain silmien oikeisiin käyttöohjeisiin enkä ryhdy käyttämää kallista aikaani tutkimalla silmätautioppia koska ei siitä ole mitään hyötyä. Varsinaiset silmäsairaudet jätän silmälääkäreiden hoidettaviksi.

***********************************************
Ilmeisesti me kuitenkin lähestymme näitä näköasioita niin eri katsantokannoista, että tuskin ajatuksemme koskaan täysin kohtaavat! Minä tunnustan ennemminkin koululääketiedettä, sinä vaihtoehtoista. Minä en usko vaihtoehtoisten näönparannuskeinojen vaikutusmekanismeihin, mutta en kiellä niiden mahdollisia vaikutuksia kokonaan, sillä ihminen on loppujen lopuksi psykofyysinen kokonaisuus.
*************************************************

Lääkärin ja potilaan suhde on ongelmallinen erilaisen käsitykyvyn takia. En usko että suhde toimii edes silloinkaan kun lääkäri hoitaa toista lääkäriä.

Oma silmälääkärini ei tehnyt anamneesia ollenkaan eli hän ei ollut kiinnistunut mitä teen työkseni jne. Kysyi silmälääkäriltä että johtuuko silmäkivut ja alkava likinäkö lähityöstä jota tein (Suunnittelija) ja hän vastasi että ei johdu, likinäköä ei voi saada lähityöstä ja että likinäkö johtuu silmän taittovoiman muutoksesta.

http://www.stadia.fi/opiskelu/sote/optometria/aineistot/naontutkimus/anamneesi.asp

Koululääketieteteeestä sanoisin että se on jatkuvasti osittain väärässä mutta kehittyy oikeaan suuntaan kohti absoluuttista totuutta mutta hitaasti.

Pidät ilmeisesti Kaisu Viikarin valelikinäön poistohoitoa vaihtoehtoisena hoitomuotona mutta olen melko varma siitä että se muuttuu koululääketieteeksi hyvin pian kun potilaat tulevat tietoiseksi valelikinäöstä. Minä ainakin olen tyytyväinen kun valelikinäkö poistui ilman leikkausta. Lisäksi muutkin akkommodaatiospasmista johtuvat vaivat poistuivat ja silmät ovat kivuttomat.

Kaisu Viikari sanoo kirjassaan Tetralogia että "paksut miinuslasit potilaalla on silmälääkärin häpeä".

Pidät ilmeisesti Bates Methodin mukaisen silmäjumpankin turhana?

Valelikinäköinen kirjoitti:

Tuosta "valehajataitosta"... On totta, että hajataitto (tai osa siitä) voi olla mykiöperäistä, ja mykiö muuttaa muotoaan akkommodoidessa. On kai teoreettisesti mahdollista, jos alkutilanne on emmetrooppi ja kaiken hajataiton oletetaan olevan mykiöperäistä, että myös hajataitto syntyisi akkommodaatiospasmin seurauksena. Asia ei kuitenkaan ole ihan näin yksioikoinen, koska hajataittoa esiintyy mysö sarveiskalvolla, ja mykiön astigmaattisuus voi joko lisätä tai kompensoida sarveiskalvoastigmatismin määrää. Refraktiossa oleva hajataitto voi siis joko vähentyä tai lissäntyä akkommodoinnin vaikutuksesta.
************************************************

Olen huomannut, että kirkkaassa auringonvalossa näen tarkasti visuksen 1,25 tekstin näöntarkastustaulusta ilman laseja eli kun pupillit ovat pienet. Akkommodaatiospasmi on ilmeisesti syy ylisuuriin pupilleihin. Olen verranut pupillieni kokoa normaalinäköisten kanssa samassa hieman hämärässä keinovalossa ja kirkkaassa auringonvalossa. Olen ilmeisesti pahentanut ongelmaa käyttämällä muutaman vuoden ajan n. 10v takaperin itsestääntummuvia kaukolaseja.

Silmät olivat valoyliherkät joka on akkommodaatiospasmin oire.

Valelikinäköä oli -3d enimmillään, nyt likinäköä on noin -0,5d ja hajataittoa ehkä -0,75d.

Hajataitton huomaa Snellenin E-kirjaintaulukosta siten että pystysuorat sakarat ovat selvästi epätarkemmat kuin vaakasuuntaiset ja olen itsekkin sitä mieltä että osa hajataitosta on sarveiskalvon pullistumaa jota syntyy melko usein likinäköiselle.

Kysyisin sinulta onko mahdollista että sarveiskalvon pullistuma paranee pikkuhiljaa kun likinäköä on poistunut -2,5d verran. Sarveiskalvohan uudistuu kokoajan?

*************************************************
Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että ONGELMALLISISSA tilanteissa myös nuorille tulee harkita lähilasiratkaisuja! Kun sinulla oli kerran jo heti alkujaan ongelmia lähityössä, niin ehdottomasti olisi pitänyt suorittaa jatkotutkimuksia, mm. akkommodaatiolaajuus ja -jousto, silmien konvergointikyky, piilokarsastukset lähelle ym. Minun veikkaukseni on, että sinulla oli sisäänpäinkarsastusta lähelle, jonka oireita miinuslinssit pahensivat ja pluslinssit (tai lähilisä) olisivat helpottaneet. En ollenkaan yritä kieltää, etteikö sinulle olisi vuosien saatossa saattanut kehittyä valilikinäköäkin, mutta nuorten lähityöongelmien syynä on useimmiten lähiforiat. Olen käsittävinyt kirjoituksistasi, että mielestäsi kaikki lähityö ilman lähilisää laseissa johtaa väistämättä akkommodaatiospasmiin. (Korjaa, jos olen ymmärtänyt väärin.) Akkommodaatiospasmi on kuitenkin alan kirjallisuuden mukaan varsin harvinaista.
*************************************************

En ole väittänyt että kaikki tulevat valelikinäköiseksi ilman lähityölaseja tunnen muutaman henkilön jotka ovat tehneet lähityötä pitkään eivätkä ole tulleet valelikinäköisiksi.

Olen aina vastanut vain sellaisille henkilöille joilla on jo likinäköä enemmän tai vähemmän. Vastaukset on tarkoitettu kysyjälle ei yleistettäväksi kaikille.

Silmälääkärini ei koskaan maininnut että kärsisin piilokarsastukasta, karsastuksesta tai forioista. Silmän paineet olivat korkeahkot 21 mutta putosivat 15 kun valelikinäön poistohoitoa oli jatkunut 8kk. Kävin silmänpainemittauksessa viikko takaperin ja paineet olivat 16 mutta eri laittella mitattuna kuin aikaisemmin joten mittarin kalibrointi ei välttämättä ollut kunnossa.

************************************************
Kirjan "Elä ilman laseja" selitystä taittovirheiden synnystä en allekirjoita lainkaan. Taittovirheiden etiologiaa selostetaan kaikissa silmätautiopin kirjoissa, joihin kehottaisin sinuakin tutustuaan tarkemmin.
************************************************

Kirja on kirjoitettu lääkäriltä potilaille eli hyvin yksinkertaisella tavalla jotta lukijat ymmärtää kirjan sanoman. Potilaan tietämystä ei tarvitse kohottaa silmälääkärin tasolle.

Tavallisena silmien käyttäjänä perehdyn vain silmien oikeisiin käyttöohjeisiin enkä ryhdy käyttämää kallista aikaani tutkimalla silmätautioppia koska ei siitä ole mitään hyötyä. Varsinaiset silmäsairaudet jätän silmälääkäreiden hoidettaviksi.

***********************************************
Ilmeisesti me kuitenkin lähestymme näitä näköasioita niin eri katsantokannoista, että tuskin ajatuksemme koskaan täysin kohtaavat! Minä tunnustan ennemminkin koululääketiedettä, sinä vaihtoehtoista. Minä en usko vaihtoehtoisten näönparannuskeinojen vaikutusmekanismeihin, mutta en kiellä niiden mahdollisia vaikutuksia kokonaan, sillä ihminen on loppujen lopuksi psykofyysinen kokonaisuus.
*************************************************

Lääkärin ja potilaan suhde on ongelmallinen erilaisen käsitykyvyn takia. En usko että suhde toimii edes silloinkaan kun lääkäri hoitaa toista lääkäriä.

Oma silmälääkärini ei tehnyt anamneesia ollenkaan eli hän ei ollut kiinnistunut mitä teen työkseni jne. Kysyi silmälääkäriltä että johtuuko silmäkivut ja alkava likinäkö lähityöstä jota tein (Suunnittelija) ja hän vastasi että ei johdu, likinäköä ei voi saada lähityöstä ja että likinäkö johtuu silmän taittovoiman muutoksesta.

http://www.stadia.fi/opiskelu/sote/optometria/aineistot/naontutkimus/anamneesi.asp

Koululääketieteteeestä sanoisin että se on jatkuvasti osittain väärässä mutta kehittyy oikeaan suuntaan kohti absoluuttista totuutta mutta hitaasti.

Pidät ilmeisesti Kaisu Viikarin valelikinäön poistohoitoa vaihtoehtoisena hoitomuotona mutta olen melko varma siitä että se muuttuu koululääketieteeksi hyvin pian kun potilaat tulevat tietoiseksi valelikinäöstä. Minä ainakin olen tyytyväinen kun valelikinäkö poistui ilman leikkausta. Lisäksi muutkin akkommodaatiospasmista johtuvat vaivat poistuivat ja silmät ovat kivuttomat.

Kaisu Viikari sanoo kirjassaan Tetralogia että "paksut miinuslasit potilaalla on silmälääkärin häpeä".

Pidät ilmeisesti Bates Methodin mukaisen silmäjumpankin turhana?

Lue lisää

Silmälääkärini ei tehnyt koskaan sykloplegiaa jonka avulla valelikinäkö olisi selvinnyt.

Useita vuosia sitten luin näön kehittymiseen liittyvästä seurantatutkimusesta jossa kyseessä oli nuoret terveet vankilatuomion saaneet henkilöt. Kyse oli vankilaoloista joissa vangit ovat suurimman osan ajasta suljettuna selleihinsä lyhyitä uklkoilujaksoja lukuunottamatta.

Toisena verrokkiryhmänä ryhmanä oli vastaavanikäiset terveet vapaudessa elävät henkilöt. Seuranta-aika sama.

Heidän näkönsa tarkastettiin juuri ennen tuomion toimeenpanoa ja sitten säännöllisin väliajoin. Prosenttilukua en enää muista, mutta hyvin huomattavalle osalle vankeudessa oleville kehittyi likinäkö joka oli havaittavissa jo kuudesta kuukaudesta eteenpäin. Vapauteen päästyään he joutuivat hankkimaan silmälasit.

Tutkimuksen yhteenvetona todettiin vakeudessa olleiden nuorten likinäkötapausten olevan huomattavasti / radikaalisti korkeampi kuin vastaavilla vapaudessa olevien keskuudessa. Valitettavasti verrokkiryhmien likinäkötapausten prosenttiluvut eivät enää ole muistissa.

Tutkijat arvioivat vankien keskuudessa korkean likinäkötapausten johtuvan silmien / silmälihasten yksipuolisesta rasittumisesta katseen kohdistuessa suuren osan aikaa vain muutaman metrin etäisyydelle maksimissaan.

Sattumalta osuin tuohon artikkeliin noin vuosi kaksi sen jälkeen kuin olin itse ollut vastaavassa tilanteessa.

Itse jouduin aikoinaan erään vakavan tapaturman seurauksena viettämään liki yhdeksän kuukautta suurelta osin sisätiloissa. Etuna tilanteessa oli mahdollisuus tyydyttää suurta lukemisen nälkääni.

Kun sitten ensimmäisiä kertoja oli mahdollisuus jälleen ajaa autolla, ensimmäisiä havanitoja oli opastetaulujen lukemisen vaikeus, kadunnimistä puhumattakaan. Silloin jouduin hankkimaan ensimmäiset silmälasini, miinus-sellaiset.

Tuohon aikaan osui sattumalta käsiini silmäjumppaa ja silmien kannalta tervettä ruokavaliota koskeva pieni kirja. Muistaakseni kyse oli suomalaisen lääkäri-pariskunnan kijoittama kirja noin 1940-50-luvulta.

Asia kuitenkin edelleen kiinnostaa ja mieleni tekisikin laittaa metodi koetukselle ja testata sen toimivuutta omalla kohdallani, sillä pidän sitä hyvin loogisena. Luonnollisestikaan valelikinäkö ei koske kaikia tapauksia.

Teen hyvin paljon päätetyöskentelyä jossa käytän vanhoja "out of date" / ainoita miinuslaseja, normaaliin lukemiseen en laseja tarvitse.

Onko netissä saatavilla kokonaisinfo metodin toteuttamiseen pluslasien käyttö mukaanlukien?

-- O ) --> kirjoitti:

Useita vuosia sitten luin näön kehittymiseen liittyvästä seurantatutkimusesta jossa kyseessä oli nuoret terveet vankilatuomion saaneet henkilöt. Kyse oli vankilaoloista joissa vangit ovat suurimman osan ajasta suljettuna selleihinsä lyhyitä uklkoilujaksoja lukuunottamatta.

Toisena verrokkiryhmänä ryhmanä oli vastaavanikäiset terveet vapaudessa elävät henkilöt. Seuranta-aika sama.

Heidän näkönsa tarkastettiin juuri ennen tuomion toimeenpanoa ja sitten säännöllisin väliajoin. Prosenttilukua en enää muista, mutta hyvin huomattavalle osalle vankeudessa oleville kehittyi likinäkö joka oli havaittavissa jo kuudesta kuukaudesta eteenpäin. Vapauteen päästyään he joutuivat hankkimaan silmälasit.

Tutkimuksen yhteenvetona todettiin vakeudessa olleiden nuorten likinäkötapausten olevan huomattavasti / radikaalisti korkeampi kuin vastaavilla vapaudessa olevien keskuudessa. Valitettavasti verrokkiryhmien likinäkötapausten prosenttiluvut eivät enää ole muistissa.

Tutkijat arvioivat vankien keskuudessa korkean likinäkötapausten johtuvan silmien / silmälihasten yksipuolisesta rasittumisesta katseen kohdistuessa suuren osan aikaa vain muutaman metrin etäisyydelle maksimissaan.

Sattumalta osuin tuohon artikkeliin noin vuosi kaksi sen jälkeen kuin olin itse ollut vastaavassa tilanteessa.

Itse jouduin aikoinaan erään vakavan tapaturman seurauksena viettämään liki yhdeksän kuukautta suurelta osin sisätiloissa. Etuna tilanteessa oli mahdollisuus tyydyttää suurta lukemisen nälkääni.

Kun sitten ensimmäisiä kertoja oli mahdollisuus jälleen ajaa autolla, ensimmäisiä havanitoja oli opastetaulujen lukemisen vaikeus, kadunnimistä puhumattakaan. Silloin jouduin hankkimaan ensimmäiset silmälasini, miinus-sellaiset.

Tuohon aikaan osui sattumalta käsiini silmäjumppaa ja silmien kannalta tervettä ruokavaliota koskeva pieni kirja. Muistaakseni kyse oli suomalaisen lääkäri-pariskunnan kijoittama kirja noin 1940-50-luvulta.

Asia kuitenkin edelleen kiinnostaa ja mieleni tekisikin laittaa metodi koetukselle ja testata sen toimivuutta omalla kohdallani, sillä pidän sitä hyvin loogisena. Luonnollisestikaan valelikinäkö ei koske kaikia tapauksia.

Teen hyvin paljon päätetyöskentelyä jossa käytän vanhoja "out of date" / ainoita miinuslaseja, normaaliin lukemiseen en laseja tarvitse.

Onko netissä saatavilla kokonaisinfo metodin toteuttamiseen pluslasien käyttö mukaanlukien?

Lue lisää

Useita vuosia sitten luin näön kehittymiseen liittyvästä seurantatutkimusesta jossa kyseessä oli nuoret terveet vankilatuomion saaneet henkilöt. Kyse oli vankilaoloista joissa vangit ovat suurimman osan ajasta suljettuna selleihinsä lyhyitä uklkoilujaksoja lukuunottamatta.

Toisena verrokkiryhmänä ryhmanä oli vastaavanikäiset terveet vapaudessa elävät henkilöt. Seuranta-aika sama.

Heidän näkönsa tarkastettiin juuri ennen tuomion toimeenpanoa ja sitten säännöllisin väliajoin. Prosenttilukua en enää muista, mutta hyvin huomattavalle osalle vankeudessa oleville kehittyi likinäkö joka oli havaittavissa jo kuudesta kuukaudesta eteenpäin. Vapauteen päästyään he joutuivat hankkimaan silmälasit.

Tutkimuksen yhteenvetona todettiin vakeudessa olleiden nuorten likinäkötapausten olevan huomattavasti / radikaalisti korkeampi kuin vastaavilla vapaudessa olevien keskuudessa. Valitettavasti verrokkiryhmien likinäkötapausten prosenttiluvut eivät enää ole muistissa.

Tutkijat arvioivat vankien keskuudessa korkean likinäkötapausten johtuvan silmien / silmälihasten yksipuolisesta rasittumisesta katseen kohdistuessa suuren osan aikaa vain muutaman metrin etäisyydelle maksimissaan.

Sattumalta osuin tuohon artikkeliin noin vuosi kaksi sen jälkeen kuin olin itse ollut vastaavassa tilanteessa.

Itse jouduin aikoinaan erään vakavan tapaturman seurauksena viettämään liki yhdeksän kuukautta suurelta osin sisätiloissa. Etuna tilanteessa oli mahdollisuus tyydyttää suurta lukemisen nälkääni.

Kun sitten ensimmäisiä kertoja oli mahdollisuus jälleen ajaa autolla, ensimmäisiä havanitoja oli opastetaulujen lukemisen vaikeus, kadunnimistä puhumattakaan. Silloin jouduin hankkimaan ensimmäiset silmälasini, miinus-sellaiset.
************************************************

Minusta on loogista että oleskelu pienessä huoneessa laiskistaa silmän akkommodaatioon osallistuvat lihakset koska silmä ei pääse katsomaan kauas ja silmät eivät saa luonnonvaloa riittävasti. Henkilöstä tulee likinäköinen ja jos hän lukee paljon ilman lukuetäisyydelle mitoitettuja lukulaseja hän voi saada akkommodaatiospasmista johtuvaa valelikinäköä aina -3d asti jolloin hänellä on ikäänkuin lukulasit silmissä omasta takaa.

Kirjassa "Elä ilman laseja" sanotaan, että sairaana,väsyneenä ja liikkuvassa ajoneuvossa ei saa lukea koska silloin silmät liikarasittuvat.

***********************************************
Tuohon aikaan osui sattumalta käsiini silmäjumppaa ja silmien kannalta tervettä ruokavaliota koskeva pieni kirja. Muistaakseni kyse oli suomalaisen lääkäri-pariskunnan kijoittama kirja noin 1940-50-luvulta.

Asia kuitenkin edelleen kiinnostaa ja mieleni tekisikin laittaa metodi koetukselle ja testata sen toimivuutta omalla kohdallani, sillä pidän sitä hyvin loogisena. Luonnollisestikaan valelikinäkö ei koske kaikia tapauksia.

Teen hyvin paljon päätetyöskentelyä jossa käytän vanhoja "out of date" / ainoita miinuslaseja, normaaliin lukemiseen en laseja tarvitse.
*************************************************

Lähityölasit ovat karkeasti 1,5d heikkotehoisemmat kun likinäköisen kaukolasit joten kannattaa testaa näkö optikolla ja hankkia lähityölasit ja mahdollisesti lukulasit jotka ovat 3d heikkotehoisemmat kun kaukolasit muuten valelikinäkö ei ala poistumaan.

************************************************
Onko netissä saatavilla kokonaisinfo metodin toteuttamiseen pluslasien käyttö mukaanlukien?
************************************************

USA:ta löytyy ohjeita netin kautta mutta niistä joutuu maksamaan.

Silmälääkäri pystyy diagnosoimaan valelikinäön sykloplegiatippojen avulla (syklopentolaatti tai atropiini) jotka aiheuttavat muutaman tunnin/ päivän mittaisen akkommodaatiohalvauksen tai skiaskopian avulla mutta kaikki silmälääkärit eivät osaa sitä.

Silmälääkärin pitäisi antaa sinulle valelikinäön poistohoito-ohjeet.

Akkommodaatiospasmin eli krampin aiheuttaman
valelikinäön pystyy testaamaan omatoimisestikin pluslasisumutuksen avulla. Osta tiimarista 3,5d lasit ja pidä niitä päässä päivittäin 15..30 min yhtäjaksoisesti jolloin silmiin alkaa tulla nipistelyä ja neulanpiston kaltaista hyvin lyhytaikaista kipua kun kramppi alkaa laueta rengasmaisesta sädekehän lihaksesta.

http://www.optometria.fi/?act=4

Akkommodaatiospasmi laukesi minun tapauksessa ns johtavasta silmästä hieman hitaammin ja tuota mykio eli linssiperäistä hajataittoa tuli hieman lisää mutta arvelen, että sekin poistuu kun sädekehän lihasten dynamiikka normalisoituu silmäjumpan avulla. Valelikinäkö poistuu melko hitaasti minulla se kesti n. 1v ajan joten pitää olla kärsivällinen, käyttää hieman alikorjattuja kaukolaseja aina silloin kun tarkkaa näköä ei tarvitse.

Alikorjatut kaukolasit aiheuttavat ns "vastaakkommodaatiokipua" silmiin jota on pystyttävä sietämään kunnes valelikinäkö on poistunut. Alikorjattuja kaukolaseja pitäisi käyttää vain kun oleskelee ulkona valoisan aikaa.

Silmälle tärkeiden vitamiinien ja hivenaiden puutosta ei saa olla ja lihaskramppeja aiheuttavan magneesiumin puutosta ei myöskään saa olla. Magneesiumin puutos on yleistä suomalaisilla ja sitä oli myös minullakin.

Lisäravinteiden kuten Visiomax käyttöä kannattaa harkita.

Ulkoile päivittäin valoisan aikaan vähintään 1,5h yhtäjaksoisesti.

Seuraa edistymistäsi näöntarkastustaulujen avulla.

Ennen valelikinäön poistohoidon aloitusta olisi hyvä mitata silmän paineet ja seurata niiden kehitystä valelikinäön poistohoidon kuluessa jos paineet on korkeahkot eli yli 20 paineiden pitäisi laskea hitaasti. Silmän paineet voi käydä mittaamassa optikkoliikkeessä ja aina samalla laitteella koska eri mittalaitteissa voi olla kalibrointivirhettä

Sarveiskalvon topografiakuvaus kannattaa myös tehdä ensin jotta mahdollinen sarveiskalvon epätasaisuudesta johtuva hajataitto selviää jos on hajataittoa.

Kohdevalaisimessa kannattaa käyttää ns laajaspektrilamppua jonka värinä on 34khz.

Esim. Viva Lite 15W jonka saa tavalliseen pöytävalaisimen kantaan.

http://www.adlux.fi/public/pdf/Hinnasto-koti.pdf

Palstalla on käyty paljon keskustelua valelikinäöstä joten käytä palstan laajennettua hakukonetta niin saat lisätietoa valelikinäöstä syklplegiasta ja skiaskopiasta sekä kirjallisuusviitteitä. Voit aloittaa vaikka tästä:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=4500000000000201&posting=22000000018833181#22000000018833181

Valelikinäköinen kirjoitti:

Useita vuosia sitten luin näön kehittymiseen liittyvästä seurantatutkimusesta jossa kyseessä oli nuoret terveet vankilatuomion saaneet henkilöt. Kyse oli vankilaoloista joissa vangit ovat suurimman osan ajasta suljettuna selleihinsä lyhyitä uklkoilujaksoja lukuunottamatta.

Toisena verrokkiryhmänä ryhmanä oli vastaavanikäiset terveet vapaudessa elävät henkilöt. Seuranta-aika sama.

Heidän näkönsa tarkastettiin juuri ennen tuomion toimeenpanoa ja sitten säännöllisin väliajoin. Prosenttilukua en enää muista, mutta hyvin huomattavalle osalle vankeudessa oleville kehittyi likinäkö joka oli havaittavissa jo kuudesta kuukaudesta eteenpäin. Vapauteen päästyään he joutuivat hankkimaan silmälasit.

Tutkimuksen yhteenvetona todettiin vakeudessa olleiden nuorten likinäkötapausten olevan huomattavasti / radikaalisti korkeampi kuin vastaavilla vapaudessa olevien keskuudessa. Valitettavasti verrokkiryhmien likinäkötapausten prosenttiluvut eivät enää ole muistissa.

Tutkijat arvioivat vankien keskuudessa korkean likinäkötapausten johtuvan silmien / silmälihasten yksipuolisesta rasittumisesta katseen kohdistuessa suuren osan aikaa vain muutaman metrin etäisyydelle maksimissaan.

Sattumalta osuin tuohon artikkeliin noin vuosi kaksi sen jälkeen kuin olin itse ollut vastaavassa tilanteessa.

Itse jouduin aikoinaan erään vakavan tapaturman seurauksena viettämään liki yhdeksän kuukautta suurelta osin sisätiloissa. Etuna tilanteessa oli mahdollisuus tyydyttää suurta lukemisen nälkääni.

Kun sitten ensimmäisiä kertoja oli mahdollisuus jälleen ajaa autolla, ensimmäisiä havanitoja oli opastetaulujen lukemisen vaikeus, kadunnimistä puhumattakaan. Silloin jouduin hankkimaan ensimmäiset silmälasini, miinus-sellaiset.
************************************************

Minusta on loogista että oleskelu pienessä huoneessa laiskistaa silmän akkommodaatioon osallistuvat lihakset koska silmä ei pääse katsomaan kauas ja silmät eivät saa luonnonvaloa riittävasti. Henkilöstä tulee likinäköinen ja jos hän lukee paljon ilman lukuetäisyydelle mitoitettuja lukulaseja hän voi saada akkommodaatiospasmista johtuvaa valelikinäköä aina -3d asti jolloin hänellä on ikäänkuin lukulasit silmissä omasta takaa.

Kirjassa "Elä ilman laseja" sanotaan, että sairaana,väsyneenä ja liikkuvassa ajoneuvossa ei saa lukea koska silloin silmät liikarasittuvat.

***********************************************
Tuohon aikaan osui sattumalta käsiini silmäjumppaa ja silmien kannalta tervettä ruokavaliota koskeva pieni kirja. Muistaakseni kyse oli suomalaisen lääkäri-pariskunnan kijoittama kirja noin 1940-50-luvulta.

Asia kuitenkin edelleen kiinnostaa ja mieleni tekisikin laittaa metodi koetukselle ja testata sen toimivuutta omalla kohdallani, sillä pidän sitä hyvin loogisena. Luonnollisestikaan valelikinäkö ei koske kaikia tapauksia.

Teen hyvin paljon päätetyöskentelyä jossa käytän vanhoja "out of date" / ainoita miinuslaseja, normaaliin lukemiseen en laseja tarvitse.
*************************************************

Lähityölasit ovat karkeasti 1,5d heikkotehoisemmat kun likinäköisen kaukolasit joten kannattaa testaa näkö optikolla ja hankkia lähityölasit ja mahdollisesti lukulasit jotka ovat 3d heikkotehoisemmat kun kaukolasit muuten valelikinäkö ei ala poistumaan.

************************************************
Onko netissä saatavilla kokonaisinfo metodin toteuttamiseen pluslasien käyttö mukaanlukien?
************************************************

USA:ta löytyy ohjeita netin kautta mutta niistä joutuu maksamaan.

Silmälääkäri pystyy diagnosoimaan valelikinäön sykloplegiatippojen avulla (syklopentolaatti tai atropiini) jotka aiheuttavat muutaman tunnin/ päivän mittaisen akkommodaatiohalvauksen tai skiaskopian avulla mutta kaikki silmälääkärit eivät osaa sitä.

Silmälääkärin pitäisi antaa sinulle valelikinäön poistohoito-ohjeet.

Akkommodaatiospasmin eli krampin aiheuttaman
valelikinäön pystyy testaamaan omatoimisestikin pluslasisumutuksen avulla. Osta tiimarista 3,5d lasit ja pidä niitä päässä päivittäin 15..30 min yhtäjaksoisesti jolloin silmiin alkaa tulla nipistelyä ja neulanpiston kaltaista hyvin lyhytaikaista kipua kun kramppi alkaa laueta rengasmaisesta sädekehän lihaksesta.

http://www.optometria.fi/?act=4

Akkommodaatiospasmi laukesi minun tapauksessa ns johtavasta silmästä hieman hitaammin ja tuota mykio eli linssiperäistä hajataittoa tuli hieman lisää mutta arvelen, että sekin poistuu kun sädekehän lihasten dynamiikka normalisoituu silmäjumpan avulla. Valelikinäkö poistuu melko hitaasti minulla se kesti n. 1v ajan joten pitää olla kärsivällinen, käyttää hieman alikorjattuja kaukolaseja aina silloin kun tarkkaa näköä ei tarvitse.

Alikorjatut kaukolasit aiheuttavat ns "vastaakkommodaatiokipua" silmiin jota on pystyttävä sietämään kunnes valelikinäkö on poistunut. Alikorjattuja kaukolaseja pitäisi käyttää vain kun oleskelee ulkona valoisan aikaa.

Silmälle tärkeiden vitamiinien ja hivenaiden puutosta ei saa olla ja lihaskramppeja aiheuttavan magneesiumin puutosta ei myöskään saa olla. Magneesiumin puutos on yleistä suomalaisilla ja sitä oli myös minullakin.

Lisäravinteiden kuten Visiomax käyttöä kannattaa harkita.

Ulkoile päivittäin valoisan aikaan vähintään 1,5h yhtäjaksoisesti.

Seuraa edistymistäsi näöntarkastustaulujen avulla.

Ennen valelikinäön poistohoidon aloitusta olisi hyvä mitata silmän paineet ja seurata niiden kehitystä valelikinäön poistohoidon kuluessa jos paineet on korkeahkot eli yli 20 paineiden pitäisi laskea hitaasti. Silmän paineet voi käydä mittaamassa optikkoliikkeessä ja aina samalla laitteella koska eri mittalaitteissa voi olla kalibrointivirhettä

Sarveiskalvon topografiakuvaus kannattaa myös tehdä ensin jotta mahdollinen sarveiskalvon epätasaisuudesta johtuva hajataitto selviää jos on hajataittoa.

Kohdevalaisimessa kannattaa käyttää ns laajaspektrilamppua jonka värinä on 34khz.

Esim. Viva Lite 15W jonka saa tavalliseen pöytävalaisimen kantaan.

http://www.adlux.fi/public/pdf/Hinnasto-koti.pdf

Palstalla on käyty paljon keskustelua valelikinäöstä joten käytä palstan laajennettua hakukonetta niin saat lisätietoa valelikinäöstä syklplegiasta ja skiaskopiasta sekä kirjallisuusviitteitä. Voit aloittaa vaikka tästä:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=4500000000000201&posting=22000000018833181#22000000018833181

Lue lisää

Eli ymmärsinkö oikein, tarvitaan:
Lähityölasit = n. 1,5d heikkotehoisemmat nykylaseihin
Lukulasit = n. 3d heikkotehoisemmat nykylaseíhin
Pluslasisumutukseen = 3,5d Tiimarin lasit

Sitten kysymyksiä, miten erottelet lähityön ja lukemisen? Jos lähden testaamaan systeemiäsi riittäisikö edes jonkilaiseen muutoksen aikaan saamiseen pelkkä sumutus ja lukemisen/päätetyön minimoiminen? Lähityö laseiksi minulla on tallessa vanhat pokat, mutta niitä on vaikea suhteuttaä nykyisiin vahvuuksiin erilaisen merkintä tavan takia:

Nykyiset:
Oikea -4,75d 1,00cyl 80ax
Vas -5,75d 1,00cyl 100ax

Vanhat
Oikea -3,25d -1,0cyl 170ax
Vas -4,75d -0,5cyl 5ax

Tällaiseen kokeiluun lähdettäessä ei kummoisia kiinnosta testimielessä rahallisesti panostaa, luulisi silmien jotenkin reagoivat vaikka vähennetyt diopterit ei ihan vimpan päälle olisikaan. Lue en juuri ollenkaan paitsi näin netin välityksellä ja sekin työ aikana, kotona katson max tv:tä jonka voi(?) luokitella lähinäön kuormittamiseksi...

Kokeillaaaan! kirjoitti:

Eli ymmärsinkö oikein, tarvitaan:
Lähityölasit = n. 1,5d heikkotehoisemmat nykylaseihin
Lukulasit = n. 3d heikkotehoisemmat nykylaseíhin
Pluslasisumutukseen = 3,5d Tiimarin lasit

Sitten kysymyksiä, miten erottelet lähityön ja lukemisen? Jos lähden testaamaan systeemiäsi riittäisikö edes jonkilaiseen muutoksen aikaan saamiseen pelkkä sumutus ja lukemisen/päätetyön minimoiminen? Lähityö laseiksi minulla on tallessa vanhat pokat, mutta niitä on vaikea suhteuttaä nykyisiin vahvuuksiin erilaisen merkintä tavan takia:

Nykyiset:
Oikea -4,75d 1,00cyl 80ax
Vas -5,75d 1,00cyl 100ax

Vanhat
Oikea -3,25d -1,0cyl 170ax
Vas -4,75d -0,5cyl 5ax

Tällaiseen kokeiluun lähdettäessä ei kummoisia kiinnosta testimielessä rahallisesti panostaa, luulisi silmien jotenkin reagoivat vaikka vähennetyt diopterit ei ihan vimpan päälle olisikaan. Lue en juuri ollenkaan paitsi näin netin välityksellä ja sekin työ aikana, kotona katson max tv:tä jonka voi(?) luokitella lähinäön kuormittamiseksi...

Lue lisää

Optikot yleensä merkitsevät hajataiton miinusmerkkisenä, silmälääkärit plusmerkkisenä. Uudet lasisi ovat toisella tapaa merkittynä:

Oikea -3.75 -1.00 ax 170
Vasen -4.75 -1.00 ax 10

Oikeaan on siis tullut miinusta lisää puolikkaan verran, vasemmassa on vain hajataiton määrä lisääntynyt (ax-suunnan muutos ei ole millään lailla merkittävä).

Ei kannata lähteä arvailemaan lähivoimakkuuden määrää, kun optikko voi näöntarkastuksessa tutkia sen. Hajataitteisuutta sinulla on sen verran, että lähiytö ei liene kovin mukavaa ilman hajataiton korjausta, joten on hyvin todennäköistä, että nk. valmislasit eivät tunnu hyviltä. Jos olet nuori, tuskin tarvitset eri laseja päätteelle ja lukemiseen - mutta tähänkin vastauksen tuo perusteellinen näöntutkimus.

ja uudet kirjoitti:

Optikot yleensä merkitsevät hajataiton miinusmerkkisenä, silmälääkärit plusmerkkisenä. Uudet lasisi ovat toisella tapaa merkittynä:

Oikea -3.75 -1.00 ax 170
Vasen -4.75 -1.00 ax 10

Oikeaan on siis tullut miinusta lisää puolikkaan verran, vasemmassa on vain hajataiton määrä lisääntynyt (ax-suunnan muutos ei ole millään lailla merkittävä).

Ei kannata lähteä arvailemaan lähivoimakkuuden määrää, kun optikko voi näöntarkastuksessa tutkia sen. Hajataitteisuutta sinulla on sen verran, että lähiytö ei liene kovin mukavaa ilman hajataiton korjausta, joten on hyvin todennäköistä, että nk. valmislasit eivät tunnu hyviltä. Jos olet nuori, tuskin tarvitset eri laseja päätteelle ja lukemiseen - mutta tähänkin vastauksen tuo perusteellinen näöntutkimus.

Lue lisää

Ok!
Niin, tässähän oli nyt kyse siitä että saanko mitään muutosta mahdollisesti aikaiseksi sumuttamalla sen vajaa 1/2 tuntia päivässä ja käyttämällä lähityölaseina noita vanhoja joissa ei nyt sitten tätä tarkoitusta varten ole kyllä tarpeeksi vähän miinuksia... Eli en todellakaan lähde ostamaan uusia laseja tämän netti keskustelun pohjalta -> lähityössä nykyisillä laseilla (joita käytön siis joka paikassa) ei ole mitään ongelmia... toki pitkään monitoria taukoamatta tuijottaessa silmät rasittuu mutta niin kai kaikilla.

Oli siis tarkoitus testata tätä valelikinäkö hommaa ja katsoa onko siinä kohdallani mitään perää? Sikäli en kyllä ole mikään hyvä esimerkki koska miinustukseni alkoi 15-16v iässä jolloin kaikista vähiten silmiäni lähityössä tms. rasitin, koulun käynti=läksyjen lukeminen ei vähempää olisi voinnut kiinnostanut ja kaikki vapaa-aika kului ulkoilmassa. Armeija aikakin tais tuoda vaan hieman lisää miinuksia vaikka opiskeluihin tuli silloin liki 2-vuoden tauko palveluksessa ja tehdas töissä sitä ennen/jälkeen...

kokeillaaaaan kirjoitti:

Ok!
Niin, tässähän oli nyt kyse siitä että saanko mitään muutosta mahdollisesti aikaiseksi sumuttamalla sen vajaa 1/2 tuntia päivässä ja käyttämällä lähityölaseina noita vanhoja joissa ei nyt sitten tätä tarkoitusta varten ole kyllä tarpeeksi vähän miinuksia... Eli en todellakaan lähde ostamaan uusia laseja tämän netti keskustelun pohjalta -> lähityössä nykyisillä laseilla (joita käytön siis joka paikassa) ei ole mitään ongelmia... toki pitkään monitoria taukoamatta tuijottaessa silmät rasittuu mutta niin kai kaikilla.

Oli siis tarkoitus testata tätä valelikinäkö hommaa ja katsoa onko siinä kohdallani mitään perää? Sikäli en kyllä ole mikään hyvä esimerkki koska miinustukseni alkoi 15-16v iässä jolloin kaikista vähiten silmiäni lähityössä tms. rasitin, koulun käynti=läksyjen lukeminen ei vähempää olisi voinnut kiinnostanut ja kaikki vapaa-aika kului ulkoilmassa. Armeija aikakin tais tuoda vaan hieman lisää miinuksia vaikka opiskeluihin tuli silloin liki 2-vuoden tauko palveluksessa ja tehdas töissä sitä ennen/jälkeen...

Lue lisää

Mihin likinäköistyminen noin yleensä muuten perustuu jos ei tähän kenties(?) harvinaisempaan valelikinäköisyyteen silmälihasten krampin muodossa? Onko sitä edes saatu selville, fakta on kuitenkin se että teollistuneissa maissa se on yleisempää ja sielläkin koulutetun väestön keskuudessa muita yleisempää... Jotenkin se lähityöskentelyyn/lukemiseen tuntuu liittyvän aika vahvasti!

Mikä siinä on varsinaisena syntymekanismina, muuttuuko sarveiskalvon kaarevuus murrosiässä/heti lapsena vai mitä silmässä tapahtuu?

Kokeillaaaaan kirjoitti:

Mihin likinäköistyminen noin yleensä muuten perustuu jos ei tähän kenties(?) harvinaisempaan valelikinäköisyyteen silmälihasten krampin muodossa? Onko sitä edes saatu selville, fakta on kuitenkin se että teollistuneissa maissa se on yleisempää ja sielläkin koulutetun väestön keskuudessa muita yleisempää... Jotenkin se lähityöskentelyyn/lukemiseen tuntuu liittyvän aika vahvasti!

Mikä siinä on varsinaisena syntymekanismina, muuttuuko sarveiskalvon kaarevuus murrosiässä/heti lapsena vai mitä silmässä tapahtuu?

Lue lisää

Likinäköisyys (l. myopia) tarkoittaa sitä, että silmän taittavien osien valontaittovoima on liian suuri silmän pituuteen nähden. Valonsäteet taittuvat liian jyrkästi, jolloin ne eivät kuvaudu tarkkoina verkkokalvolle. Syynä voi olla:

1) silmän liiallinen aksiaalinen pituus normaaliin taittovoimaan nähden (=aksiaalinen myopia)

2) silmän liiallinen taittovoima normaaliin aksiaalipituuteen nähden (=refraktiivinen myopia)

Aksiaalinen myopia on näistä yleisempää. Yhden millimetrin muutos silmän aksiaalisessa pituudessa vastaa noin kolmen dioptrian muutosta silmän taittovoimassa.

Silmän pituuden kasvu voi liittyä kasvuiän pituuskasvuun. Pitää kuitenkin muistaa, että elävä kudos ei ole koskaan täysin stabiili, joten muutoksia silmämunan pituudessa ja/tai silmän taittavien osien ominaisuuksissa voi tapahtua läpi elämän. Tiettyjä lainalaisuuksia on havaittavissa myopian kehittymisessä:

1) "Kouluiän myopia", jolloin likinäköistyminen alkaa 10-12 vuoden iässä ja päättyy 20 ikävuoden jälkeen taittovirheen ylittäessä harvoin -6.0 dioptriaa. On kuitenkin olemassa myös hyvänlaatuista progressiivista myopiaa, jossa likinäköistyminen jatkuu 30 ikävuoden jälkeenkin.

2)Patologinen myopia, joka on perinnöllistä ja progressiivista. Myopian määrä on suuri, ja tilaan liittyy patologisia muutoksia kuten kovakalvon ohenemista ja verkkokalvoirtaumaa.

En osaa sanoa, kuinka paljon likinäön esiintyvyyttä hyvinvointiyhteiskunnissa on tutkittu. Esittäisin yhtenä mahdollisena syynä sen, että nykyajan näkövaatimukset ovat entisaikoja korkeammat - myös teollistuneissa maissa näkövaatimukset ovat korkeammalla kuin kehitysmaissa, niin kuin toisaalta näöntutkimuspalveluiden ja silmälasien saatavuuskin. Lisäksi tietoisuus silmistä ja näkemisestä on kasvanut, mikä luonnollisesti lisää palveluiden käyttöä ja tuotteiden kysyntää.
Lähityö ihan kiistatta lisää siihen liittyviä astenooppisia oireita (silmien väsyminen, päänsärky, silmien kuivuminen), mutta valilikinäön sanotaan kuitenkin alan kirjallisuudessa olevan harvinaista.

Lähteenä myopiaa koskeviin kirjoituksiin olen käyttänyt Gerhard K. Langin (2000) teosta Ophthalmology.

likinäön synnystä kirjoitti:

Likinäköisyys (l. myopia) tarkoittaa sitä, että silmän taittavien osien valontaittovoima on liian suuri silmän pituuteen nähden. Valonsäteet taittuvat liian jyrkästi, jolloin ne eivät kuvaudu tarkkoina verkkokalvolle. Syynä voi olla:

1) silmän liiallinen aksiaalinen pituus normaaliin taittovoimaan nähden (=aksiaalinen myopia)

2) silmän liiallinen taittovoima normaaliin aksiaalipituuteen nähden (=refraktiivinen myopia)

Aksiaalinen myopia on näistä yleisempää. Yhden millimetrin muutos silmän aksiaalisessa pituudessa vastaa noin kolmen dioptrian muutosta silmän taittovoimassa.

Silmän pituuden kasvu voi liittyä kasvuiän pituuskasvuun. Pitää kuitenkin muistaa, että elävä kudos ei ole koskaan täysin stabiili, joten muutoksia silmämunan pituudessa ja/tai silmän taittavien osien ominaisuuksissa voi tapahtua läpi elämän. Tiettyjä lainalaisuuksia on havaittavissa myopian kehittymisessä:

1) "Kouluiän myopia", jolloin likinäköistyminen alkaa 10-12 vuoden iässä ja päättyy 20 ikävuoden jälkeen taittovirheen ylittäessä harvoin -6.0 dioptriaa. On kuitenkin olemassa myös hyvänlaatuista progressiivista myopiaa, jossa likinäköistyminen jatkuu 30 ikävuoden jälkeenkin.

2)Patologinen myopia, joka on perinnöllistä ja progressiivista. Myopian määrä on suuri, ja tilaan liittyy patologisia muutoksia kuten kovakalvon ohenemista ja verkkokalvoirtaumaa.

En osaa sanoa, kuinka paljon likinäön esiintyvyyttä hyvinvointiyhteiskunnissa on tutkittu. Esittäisin yhtenä mahdollisena syynä sen, että nykyajan näkövaatimukset ovat entisaikoja korkeammat - myös teollistuneissa maissa näkövaatimukset ovat korkeammalla kuin kehitysmaissa, niin kuin toisaalta näöntutkimuspalveluiden ja silmälasien saatavuuskin. Lisäksi tietoisuus silmistä ja näkemisestä on kasvanut, mikä luonnollisesti lisää palveluiden käyttöä ja tuotteiden kysyntää.
Lähityö ihan kiistatta lisää siihen liittyviä astenooppisia oireita (silmien väsyminen, päänsärky, silmien kuivuminen), mutta valilikinäön sanotaan kuitenkin alan kirjallisuudessa olevan harvinaista.

Lähteenä myopiaa koskeviin kirjoituksiin olen käyttänyt Gerhard K. Langin (2000) teosta Ophthalmology.

Lue lisää

Voiko optikko tai silmälääkäri varmasti todeta onko kyseessä aksiaalinen vai refraktiivinen taittovirhe?
Kerroit että tutkimusten mukaan aksiaalinen on yleisempää???

likinäön synnystä kirjoitti:

Likinäköisyys (l. myopia) tarkoittaa sitä, että silmän taittavien osien valontaittovoima on liian suuri silmän pituuteen nähden. Valonsäteet taittuvat liian jyrkästi, jolloin ne eivät kuvaudu tarkkoina verkkokalvolle. Syynä voi olla:

1) silmän liiallinen aksiaalinen pituus normaaliin taittovoimaan nähden (=aksiaalinen myopia)

2) silmän liiallinen taittovoima normaaliin aksiaalipituuteen nähden (=refraktiivinen myopia)

Aksiaalinen myopia on näistä yleisempää. Yhden millimetrin muutos silmän aksiaalisessa pituudessa vastaa noin kolmen dioptrian muutosta silmän taittovoimassa.

Silmän pituuden kasvu voi liittyä kasvuiän pituuskasvuun. Pitää kuitenkin muistaa, että elävä kudos ei ole koskaan täysin stabiili, joten muutoksia silmämunan pituudessa ja/tai silmän taittavien osien ominaisuuksissa voi tapahtua läpi elämän. Tiettyjä lainalaisuuksia on havaittavissa myopian kehittymisessä:

1) "Kouluiän myopia", jolloin likinäköistyminen alkaa 10-12 vuoden iässä ja päättyy 20 ikävuoden jälkeen taittovirheen ylittäessä harvoin -6.0 dioptriaa. On kuitenkin olemassa myös hyvänlaatuista progressiivista myopiaa, jossa likinäköistyminen jatkuu 30 ikävuoden jälkeenkin.

2)Patologinen myopia, joka on perinnöllistä ja progressiivista. Myopian määrä on suuri, ja tilaan liittyy patologisia muutoksia kuten kovakalvon ohenemista ja verkkokalvoirtaumaa.

En osaa sanoa, kuinka paljon likinäön esiintyvyyttä hyvinvointiyhteiskunnissa on tutkittu. Esittäisin yhtenä mahdollisena syynä sen, että nykyajan näkövaatimukset ovat entisaikoja korkeammat - myös teollistuneissa maissa näkövaatimukset ovat korkeammalla kuin kehitysmaissa, niin kuin toisaalta näöntutkimuspalveluiden ja silmälasien saatavuuskin. Lisäksi tietoisuus silmistä ja näkemisestä on kasvanut, mikä luonnollisesti lisää palveluiden käyttöä ja tuotteiden kysyntää.
Lähityö ihan kiistatta lisää siihen liittyviä astenooppisia oireita (silmien väsyminen, päänsärky, silmien kuivuminen), mutta valilikinäön sanotaan kuitenkin alan kirjallisuudessa olevan harvinaista.

Lähteenä myopiaa koskeviin kirjoituksiin olen käyttänyt Gerhard K. Langin (2000) teosta Ophthalmology.

Lue lisää

Olen optikon työssäni huomannut, että verrattain usein 30 vuotiaiden näöntarkastuksissa miinusta voi hiukan pudottaa entisiin silmälaseihin nähden. Asiakkaat kysyvät usein, onko heillä sitten ollut aiemmin valelikinäköä. Asiaa kun ei jälkikäteen voi tutkia, en tietenkään voi absoluuttisesti sanoa juuta taikka jaata.

Jos kyseessä on ollutkin oireeton pienimääräinen valelikinäkö, se näemmä poistuu itsekseen kun akkommodaatio ei enää toimi niin vilkkaasti, eikä näin ollen ole siis kovinkaan relevanttia havaita ja hoitaa syntyvaiheessa. Toisaalta, usein se varsinainen näyttöpäätteellä istuminen 8h päivässä alkaa vasta työelämään siirryttäessä. Jos siis ajatellaan lähityön automaattisesti aiheuttavan akkommodaatiospasmia, silloinhan 30 vuotiailla likinäkö lisääntyisi, ei vähenisi.

On tiedettyä, että pienimääräinen miinuksen ylikorjaus ei aiheuta useimmissa tapauksissa oireita, ja sitä jopa käytetään korjauksena lievään exoforiaan (=piilokarsastus ulospäin) ja ammattiautoilijoille yöajoon.

Koska mykiössä tapahtuu vanhetessa muutoksia (30-vuotiaat silmät ovat jo ikääntymisvaiheessa!), on erittäin mahdollista, että mykiö menettää luonnollisten kudosmuutosten myötä kuperuuttaan, jolloin se ei enää taita valoa niin voimakkaasti ja likitaitteisuus vähenee.

kuka ? kirjoitti:

Voiko optikko tai silmälääkäri varmasti todeta onko kyseessä aksiaalinen vai refraktiivinen taittovirhe?
Kerroit että tutkimusten mukaan aksiaalinen on yleisempää???

Taittovirheen "laatu" voidaan periaatteessa tutkia lukemalla sarveiskalvotopografialla otettuja kuvia ja mittaamalla silmän sagittaalinen syvyys. Käytännössä tällä tiedolla ei kuitenkaan ole merkitystä silmälasimääräyksiä tai taittovirhekirurgiaa ajatellen.

Lähteitteni mukaan aksiaalinen myopia on siis yleisempää, mutta harva asia on täysin mustavalkoinen. Yleensä taittovirheessä on mukana sekä aksiaalista että refraktiivista muutosta.

Kokeillaaaan! kirjoitti:

Eli ymmärsinkö oikein, tarvitaan:
Lähityölasit = n. 1,5d heikkotehoisemmat nykylaseihin
Lukulasit = n. 3d heikkotehoisemmat nykylaseíhin
Pluslasisumutukseen = 3,5d Tiimarin lasit

Sitten kysymyksiä, miten erottelet lähityön ja lukemisen? Jos lähden testaamaan systeemiäsi riittäisikö edes jonkilaiseen muutoksen aikaan saamiseen pelkkä sumutus ja lukemisen/päätetyön minimoiminen? Lähityö laseiksi minulla on tallessa vanhat pokat, mutta niitä on vaikea suhteuttaä nykyisiin vahvuuksiin erilaisen merkintä tavan takia:

Nykyiset:
Oikea -4,75d 1,00cyl 80ax
Vas -5,75d 1,00cyl 100ax

Vanhat
Oikea -3,25d -1,0cyl 170ax
Vas -4,75d -0,5cyl 5ax

Tällaiseen kokeiluun lähdettäessä ei kummoisia kiinnosta testimielessä rahallisesti panostaa, luulisi silmien jotenkin reagoivat vaikka vähennetyt diopterit ei ihan vimpan päälle olisikaan. Lue en juuri ollenkaan paitsi näin netin välityksellä ja sekin työ aikana, kotona katson max tv:tä jonka voi(?) luokitella lähinäön kuormittamiseksi...

Lue lisää

Optikot yleensä merkitsevät hajataiton miinusmerkkisenä, silmälääkärit plusmerkkisenä. Uudet lasisi ovat toisella tapaa merkittynä:

Oikea -3.75 -1.00 ax 170
Vasen -4.75 -1.00 ax 10

Onko nämä lasit optikon vai silmälääkärin määräämät. Jos ne on silmälääkärin määräämät tehtiinko sinulle sykloplegia?

Lähityö lasit olisi:

Oikea -2,25 -1.00 ax 170
Vasen -3,25 -1.00 ax 10

Lukulasit olisi:

Oikea -0.75 -1.00 ax 170
Vasen -1.75 -1.00 ax 10
ja PD arvo lukuetäisyydelle mitoitettu.

Silmälääkäri Kaisu Viikari jolla on pitkä kokemus valelikinäön diagnosoinnista sanoo kirjassaan "Tetralogia 1974" ja toistaa vielä saman kirjassa "Jotta totuus ei unohtuisi 2004" että ns pitkäsilmäisyys on harvinaista ja valeikikinäkö (pseudomyopia) on yleistä tervesilmäisillä potilailla joten käsitykset ovat optikoilla ja monilla silmälääkäreillä päinvastaiset.

Tutkimustuloksia likinäkösta on tehty Eskimoiden keskuudessa. Tulos oli tälläinen:

Yli 50v lukutaidottomilla eskimoilla likinäkö oli lähes tuntematon käsite.

20...28v normaalin koulusysteemin läpikäynneet eskimot olivat 85 prosenttisesti likinäköisiä. Nuoret eskimot innostuivat lukemaan kun vihdoin pääsivät kouluun. Netistä löytyy tietoa ko tutkimuksesta.

Olen lähes varma että sinulla on enemmän tai vähemmän valelikinäköä vaikka et ole ollut innokas lukemaan etkä tee ns lähityötä koska silmälasisi on ollut yksiteholasit.

Progressiivisilla tai moniteholinsseillä likinäköä ei pitäisi tulla juuri ollenkaan lisää koska alaosassa on ns lähilisä eli kun katsot alaosien läpi lähietäisyydelle jolloin tarvitaan vähemmän miinuksia kramppivaara ei ole kovinkaan suuri. KV sanoo,että jo ensimmäiset miinuslasit pitäisi olla progressiiviset tai monitehot.

Voit minun mielestäni sumuttaa Tiimarin 3,5d laseilla silmiäsi kuten sanoin ja olla ilman miinuslaseja kotona aina silloin kun et tarvitse tarkkaa näköä ja testata näetkö sumutuksen jälkeen hieman tarkemmin.

Sinun tulisi heti hankkia vähintään nuo progressiivisilla linsseillä varustetut kaukolasit muuten valelikinäkö ei ala poistumaan joten käy silmälääkärissä ja pyydä, että silmälääkari testaa valelikinäön syklplegiatippojen avulla ja jos valelikinäköä on silmälääkäri määrää sinulle tuon objektiivisen taittovirheen mukaan kaukolasit ja kirjoittaa reseptiin pyydettäessä myös luku- ja lähityölasien voimakkuudet.

Oikein mitoitetut näyttöpääte- ja lukulasit eivät rasita silmiä juuri ollenkaan jos katselee passiivista kuvaa tai lukee monta tuntia yhtäjaksoisesti laadukkaassa valaistuksessa koska silmä ikäänkuin katsoo kauas joka on akkommodaatiolihasten lepotila. Näyttöpääte ei saa olla värisevä CRT-näyttö vaan LCD TFT-näyttö.

Tuo 1d ero silmissä voi johtua siitä että johtavassa silmässäsi on enemmän valelikinäköä. Johtava silmä rasittuu normaalisti enemmän.

Et maininnut mistään silmäsairaudesta etkä muusta sairaudesta kuten diabetes jotka vaikuttavat taittovirheeseen joten olen olettanut, että silmäsi ovat terveet ja et myöskään kärsi vitamiinien ja hivenaineiden puutteesta.

Valelikinäköinen kirjoitti:

Optikot yleensä merkitsevät hajataiton miinusmerkkisenä, silmälääkärit plusmerkkisenä. Uudet lasisi ovat toisella tapaa merkittynä:

Oikea -3.75 -1.00 ax 170
Vasen -4.75 -1.00 ax 10

Onko nämä lasit optikon vai silmälääkärin määräämät. Jos ne on silmälääkärin määräämät tehtiinko sinulle sykloplegia?

Lähityö lasit olisi:

Oikea -2,25 -1.00 ax 170
Vasen -3,25 -1.00 ax 10

Lukulasit olisi:

Oikea -0.75 -1.00 ax 170
Vasen -1.75 -1.00 ax 10
ja PD arvo lukuetäisyydelle mitoitettu.

Silmälääkäri Kaisu Viikari jolla on pitkä kokemus valelikinäön diagnosoinnista sanoo kirjassaan "Tetralogia 1974" ja toistaa vielä saman kirjassa "Jotta totuus ei unohtuisi 2004" että ns pitkäsilmäisyys on harvinaista ja valeikikinäkö (pseudomyopia) on yleistä tervesilmäisillä potilailla joten käsitykset ovat optikoilla ja monilla silmälääkäreillä päinvastaiset.

Tutkimustuloksia likinäkösta on tehty Eskimoiden keskuudessa. Tulos oli tälläinen:

Yli 50v lukutaidottomilla eskimoilla likinäkö oli lähes tuntematon käsite.

20...28v normaalin koulusysteemin läpikäynneet eskimot olivat 85 prosenttisesti likinäköisiä. Nuoret eskimot innostuivat lukemaan kun vihdoin pääsivät kouluun. Netistä löytyy tietoa ko tutkimuksesta.

Olen lähes varma että sinulla on enemmän tai vähemmän valelikinäköä vaikka et ole ollut innokas lukemaan etkä tee ns lähityötä koska silmälasisi on ollut yksiteholasit.

Progressiivisilla tai moniteholinsseillä likinäköä ei pitäisi tulla juuri ollenkaan lisää koska alaosassa on ns lähilisä eli kun katsot alaosien läpi lähietäisyydelle jolloin tarvitaan vähemmän miinuksia kramppivaara ei ole kovinkaan suuri. KV sanoo,että jo ensimmäiset miinuslasit pitäisi olla progressiiviset tai monitehot.

Voit minun mielestäni sumuttaa Tiimarin 3,5d laseilla silmiäsi kuten sanoin ja olla ilman miinuslaseja kotona aina silloin kun et tarvitse tarkkaa näköä ja testata näetkö sumutuksen jälkeen hieman tarkemmin.

Sinun tulisi heti hankkia vähintään nuo progressiivisilla linsseillä varustetut kaukolasit muuten valelikinäkö ei ala poistumaan joten käy silmälääkärissä ja pyydä, että silmälääkari testaa valelikinäön syklplegiatippojen avulla ja jos valelikinäköä on silmälääkäri määrää sinulle tuon objektiivisen taittovirheen mukaan kaukolasit ja kirjoittaa reseptiin pyydettäessä myös luku- ja lähityölasien voimakkuudet.

Oikein mitoitetut näyttöpääte- ja lukulasit eivät rasita silmiä juuri ollenkaan jos katselee passiivista kuvaa tai lukee monta tuntia yhtäjaksoisesti laadukkaassa valaistuksessa koska silmä ikäänkuin katsoo kauas joka on akkommodaatiolihasten lepotila. Näyttöpääte ei saa olla värisevä CRT-näyttö vaan LCD TFT-näyttö.

Tuo 1d ero silmissä voi johtua siitä että johtavassa silmässäsi on enemmän valelikinäköä. Johtava silmä rasittuu normaalisti enemmän.

Et maininnut mistään silmäsairaudesta etkä muusta sairaudesta kuten diabetes jotka vaikuttavat taittovirheeseen joten olen olettanut, että silmäsi ovat terveet ja et myöskään kärsi vitamiinien ja hivenaineiden puutteesta.

Lue lisää

Lähilisää ei voida määrittää, jos ei tiedetä henkilön akkommodaatiolaajuutta ja työskentelyetäisyyksiä. Ehdottamasi 3.0:n lähilisä lukulaseihin on totaalisen yläkanttiin - sitä ei näe useinkaan edes vanhusten silmälasimääräyksissä. Lukuetäisyys 3.0:lla on 33cm. Väitän, että kovinkaan moni ei pidä miellyttävänä tältä etäisyydeltä lukemista pidempiä aikoja.

Myopia korjataan (1-teho) miinuslaseilla käytännössä emmetroopin eli normaalitaitteisen tasolle. Taittovirheen mukaisia miinuslaseja käyttävän henkilön akkommodaatiotarve on pienempi kuin normaalitaitteisen henkilön tarve samalle etäisyydelle. Jos miinuslasit tuntuvat epämiellyttäviltä lähietäisyydelle, syynä on usein prismavaikutus, joka syntyy, kun lähelle katsottaessa katselinja poikkeaa linssin optisesta keskipisteestä. Piilokarsastuksista riippuen prismavaikutus voi joko vaikeuttaa lukemista tai helpottaa henkilön olemassa olevaa piilokarsastusta lähietäisyydelle.

Niin kauan kun henkilön akkommodaatiolaajuus on riittävä, ongelmia ei pitäisi esiintyä. Esim. 20-vuotiaalla akkommodaatiolaajuus on keskimäärin 10,0D. Normaalille lukuetäisyydelle eli n. 40 cm:iin täytyy akkommodoida 2,5D, eli pelivaraa on tällöin rutkasti, eikä läheskään koko kapasiteettia tarvitse edes käyttää.

Lähityöongelmien takana ovat hyvin usein piilokarsastukset tai konvergenssin (=silmien sisäänpäin kääntymisen) ja akkommodaation vajavuudet. Jos kokee lähityöskentelyn ongelmalliseksi, tulisi hakeutua tutkimuksiin, jossa kaikki nämä osa-alueet (taittovirheen lisöksi) voidaan kartoittaa.

määrityksestä kirjoitti:

Lähilisää ei voida määrittää, jos ei tiedetä henkilön akkommodaatiolaajuutta ja työskentelyetäisyyksiä. Ehdottamasi 3.0:n lähilisä lukulaseihin on totaalisen yläkanttiin - sitä ei näe useinkaan edes vanhusten silmälasimääräyksissä. Lukuetäisyys 3.0:lla on 33cm. Väitän, että kovinkaan moni ei pidä miellyttävänä tältä etäisyydeltä lukemista pidempiä aikoja.

Myopia korjataan (1-teho) miinuslaseilla käytännössä emmetroopin eli normaalitaitteisen tasolle. Taittovirheen mukaisia miinuslaseja käyttävän henkilön akkommodaatiotarve on pienempi kuin normaalitaitteisen henkilön tarve samalle etäisyydelle. Jos miinuslasit tuntuvat epämiellyttäviltä lähietäisyydelle, syynä on usein prismavaikutus, joka syntyy, kun lähelle katsottaessa katselinja poikkeaa linssin optisesta keskipisteestä. Piilokarsastuksista riippuen prismavaikutus voi joko vaikeuttaa lukemista tai helpottaa henkilön olemassa olevaa piilokarsastusta lähietäisyydelle.

Niin kauan kun henkilön akkommodaatiolaajuus on riittävä, ongelmia ei pitäisi esiintyä. Esim. 20-vuotiaalla akkommodaatiolaajuus on keskimäärin 10,0D. Normaalille lukuetäisyydelle eli n. 40 cm:iin täytyy akkommodoida 2,5D, eli pelivaraa on tällöin rutkasti, eikä läheskään koko kapasiteettia tarvitse edes käyttää.

Lähityöongelmien takana ovat hyvin usein piilokarsastukset tai konvergenssin (=silmien sisäänpäin kääntymisen) ja akkommodaation vajavuudet. Jos kokee lähityöskentelyn ongelmalliseksi, tulisi hakeutua tutkimuksiin, jossa kaikki nämä osa-alueet (taittovirheen lisöksi) voidaan kartoittaa.

Lue lisää

Lähilisää ei voida määrittää, jos ei tiedetä henkilön akkommodaatiolaajuutta ja työskentelyetäisyyksiä. Ehdottamasi 3.0:n lähilisä lukulaseihin on totaalisen yläkanttiin - sitä ei näe useinkaan edes vanhusten silmälasimääräyksissä. Lukuetäisyys 3.0:lla on 33cm. Väitän, että kovinkaan moni ei pidä miellyttävänä tältä etäisyydeltä lukemista pidempiä aikoja.
*************************************************

En tarkoittanut sitä että lähilisää kaukolaseissa olisi lukuetäisyydelle asti eli 3d vaan 1,25d... 1,5d joka jo oleellisesti helpottaa katsomista lähietäisyydelle jolloin kramppi ja valelikinäkövaara vähenee.

Lukulasit on tietysti mitoitettava järkevästi etäisyyden mukaan ja jos henkilö haluaa lukea kirjaa 33cm etäisyydeltä ja sanomalehteä 45cm etäisyydeltä kannattaa hankkia prog.tai monitehot ja lukea alaosilla kirjaa ja yläosilla lehteä.

Parhaat näyttöpäätelinssit ovat progressiiviset linssit jossa yläosa on näyttäpääte-etäisyydelle ja alaosa on näppäimistöetäisyydelle mitoitettu. Kehys on myös oltava järkevän muotoinen eli pyöreähkö.

Tietysti akkommodaatiolaajuus vaikuttaa mutta palstan silmälääkäri sanoi että akkommodaatiosta saa käyttää vain puolet eli jos henkilöllä on alle 6d akkommodaatiota jäljellä hän tarvitsee jo vähintään lukulasit jos hän lukee paljon sanotaanko yli 1h päivässä.

Oheisesta taulukosta voi havaita havaita että jo 35v joilla akkommodaatiota on keskimäärin enää 5,5d tarvitsee lukulasit, 5,5d/2= 2,75d. Lukuetäisyydelle silmä joutuu akkommodoimaan 3d
(Ranges of Accommodation by Age).

http://www.tedmontgomery.com/the_eye/lens.html#top

Testaa akkommodaatiolaajuutesi kaukolasit päässä katsomalla hyvälaatuista n 1,5mm normaalia aikakauslehden tekstiä hyvässä valaistuksessa ja mittaa miltä etäisyydeltä näet tekstin terävästi sekä katso taulukosta akkommodaatiolaajuutesi sarakkeesta Amplitude of Accommodation.

Taulukosta voi päätellä onko akkommodaatiota ikäsi mukaan normaali määrä.

***********************************************
Myopia korjataan (1-teho) miinuslaseilla käytännössä emmetroopin eli normaalitaitteisen tasolle. Taittovirheen mukaisia miinuslaseja käyttävän henkilön akkommodaatiotarve on pienempi kuin normaalitaitteisen henkilön tarve samalle etäisyydelle. Jos miinuslasit tuntuvat epämiellyttäviltä lähietäisyydelle, syynä on usein prismavaikutus, joka syntyy, kun lähelle katsottaessa katselinja poikkeaa linssin optisesta keskipisteestä. Piilokarsastuksista riippuen prismavaikutus voi joko vaikeuttaa lukemista tai helpottaa henkilön olemassa olevaa piilokarsastusta lähietäisyydelle.

Niin kauan kun henkilön akkommodaatiolaajuus on riittävä, ongelmia ei pitäisi esiintyä. Esim. 20-vuotiaalla akkommodaatiolaajuus on keskimäärin 10,0D. Normaalille lukuetäisyydelle eli n. 40 cm:iin täytyy akkommodoida 2,5D, eli pelivaraa on tällöin rutkasti, eikä läheskään koko kapasiteettia tarvitse edes käyttää.

Lähityöongelmien takana ovat hyvin usein piilokarsastukset tai konvergenssin (=silmien sisäänpäin kääntymisen) ja akkommodaation vajavuudet. Jos kokee lähityöskentelyn ongelmalliseksi, tulisi hakeutua tutkimuksiin, jossa kaikki nämä osa-alueet (taittovirheen lisöksi) voidaan kartoittaa.
*************************************************

Piilokarsastustahan on lähes kaikilla henkilöillä enemmän tai vähemmän ja konvergenssi eli silmän kääntyminen sisäänpäin on normaali ilmiö kun katsotaan lähietäisyydelle, lukulasien PD-arvo (pupillien etäisyys) on eri kuin kaukolasien juuri tämän silmien sisäänpäin kääntymisen johdosta. Jokainen voi huomata sen katsomalla oman nenän päähän ja pyytää lähimmäistä katsomaan kääntyykö silmät sisäänpäin. Ihmisen silmät eivät ole sopeutuneet katsomaan lähietäisyydelle pitkiä aikoja ja akkommodaatiospasmi sekä siitä johtuva valelikinäkö on luonnollinen seuraus ellei käytetä apuvälineitä eli luku-ja lähityölaseja.

Silmälääkäreiden ja optikoiden, juuri tuon lähityöongelman takia, pitäisi aina tehdä potilaalle testi jossa hänelle taitetaan kaukolasit testilaselilla päähän ja annetaan A4-sivu jossa on 1,5mm tekstiä ja pyydetään hänen lukeä yhtäjaksoisesti vähintään 10min ajan ja sitten vaihdetaan välittomästi testilaseihin lukuvahvuudet ja annetaan potilaan lukea niillä n 10min. ajan ja kysytään oliko silmien rasituksessa eroa. Jos potilas ei havainnut lukumukavuudessa eroja niin todennäköisesti hän ei tarvitse vielä luku- ja lähityölaseja.

http://www.stadia.fi/Opiskelu/sote/optometria/aineistot/naontutkimus/piilokarsastus.asp

Eskimotutkimuksessa likinäköistymisen syyksi on arveltu suurehkoa piilokarsastusta.

Minun mielestä voidaan sanoa karkeasti, että lähes kaikki koululaiset, opiskelijat ja lähityötä tekevät aikuiset tarvitsevat luku- ja lähityölasit jo ennaltaehkäisevästi ettei akkommodaatiospasmista tule ongelmia ja ettei taittovirhe muutu miinuspuolelle tämän takia.

http://www.yle.fi/akuutti/arkisto2004/140904_a.htm

Lisäksi oppilaitoksissa ja työpaikoilla joissa tehdään silmiä rasittavaa opiskelua/työtä pitää ottaa käyttöön laajaspektrivalaisimet joiden värinä on kohotettu 34khz:iin.

http://www.adlux.fi/fi/tuotteet/valaistus/varinanpoisto/Valon_varina_ja_stressi.htm

Valelikinäköinen kirjoitti:

Lähilisää ei voida määrittää, jos ei tiedetä henkilön akkommodaatiolaajuutta ja työskentelyetäisyyksiä. Ehdottamasi 3.0:n lähilisä lukulaseihin on totaalisen yläkanttiin - sitä ei näe useinkaan edes vanhusten silmälasimääräyksissä. Lukuetäisyys 3.0:lla on 33cm. Väitän, että kovinkaan moni ei pidä miellyttävänä tältä etäisyydeltä lukemista pidempiä aikoja.
*************************************************

En tarkoittanut sitä että lähilisää kaukolaseissa olisi lukuetäisyydelle asti eli 3d vaan 1,25d... 1,5d joka jo oleellisesti helpottaa katsomista lähietäisyydelle jolloin kramppi ja valelikinäkövaara vähenee.

Lukulasit on tietysti mitoitettava järkevästi etäisyyden mukaan ja jos henkilö haluaa lukea kirjaa 33cm etäisyydeltä ja sanomalehteä 45cm etäisyydeltä kannattaa hankkia prog.tai monitehot ja lukea alaosilla kirjaa ja yläosilla lehteä.

Parhaat näyttöpäätelinssit ovat progressiiviset linssit jossa yläosa on näyttäpääte-etäisyydelle ja alaosa on näppäimistöetäisyydelle mitoitettu. Kehys on myös oltava järkevän muotoinen eli pyöreähkö.

Tietysti akkommodaatiolaajuus vaikuttaa mutta palstan silmälääkäri sanoi että akkommodaatiosta saa käyttää vain puolet eli jos henkilöllä on alle 6d akkommodaatiota jäljellä hän tarvitsee jo vähintään lukulasit jos hän lukee paljon sanotaanko yli 1h päivässä.

Oheisesta taulukosta voi havaita havaita että jo 35v joilla akkommodaatiota on keskimäärin enää 5,5d tarvitsee lukulasit, 5,5d/2= 2,75d. Lukuetäisyydelle silmä joutuu akkommodoimaan 3d
(Ranges of Accommodation by Age).

http://www.tedmontgomery.com/the_eye/lens.html#top

Testaa akkommodaatiolaajuutesi kaukolasit päässä katsomalla hyvälaatuista n 1,5mm normaalia aikakauslehden tekstiä hyvässä valaistuksessa ja mittaa miltä etäisyydeltä näet tekstin terävästi sekä katso taulukosta akkommodaatiolaajuutesi sarakkeesta Amplitude of Accommodation.

Taulukosta voi päätellä onko akkommodaatiota ikäsi mukaan normaali määrä.

***********************************************
Myopia korjataan (1-teho) miinuslaseilla käytännössä emmetroopin eli normaalitaitteisen tasolle. Taittovirheen mukaisia miinuslaseja käyttävän henkilön akkommodaatiotarve on pienempi kuin normaalitaitteisen henkilön tarve samalle etäisyydelle. Jos miinuslasit tuntuvat epämiellyttäviltä lähietäisyydelle, syynä on usein prismavaikutus, joka syntyy, kun lähelle katsottaessa katselinja poikkeaa linssin optisesta keskipisteestä. Piilokarsastuksista riippuen prismavaikutus voi joko vaikeuttaa lukemista tai helpottaa henkilön olemassa olevaa piilokarsastusta lähietäisyydelle.

Niin kauan kun henkilön akkommodaatiolaajuus on riittävä, ongelmia ei pitäisi esiintyä. Esim. 20-vuotiaalla akkommodaatiolaajuus on keskimäärin 10,0D. Normaalille lukuetäisyydelle eli n. 40 cm:iin täytyy akkommodoida 2,5D, eli pelivaraa on tällöin rutkasti, eikä läheskään koko kapasiteettia tarvitse edes käyttää.

Lähityöongelmien takana ovat hyvin usein piilokarsastukset tai konvergenssin (=silmien sisäänpäin kääntymisen) ja akkommodaation vajavuudet. Jos kokee lähityöskentelyn ongelmalliseksi, tulisi hakeutua tutkimuksiin, jossa kaikki nämä osa-alueet (taittovirheen lisöksi) voidaan kartoittaa.
*************************************************

Piilokarsastustahan on lähes kaikilla henkilöillä enemmän tai vähemmän ja konvergenssi eli silmän kääntyminen sisäänpäin on normaali ilmiö kun katsotaan lähietäisyydelle, lukulasien PD-arvo (pupillien etäisyys) on eri kuin kaukolasien juuri tämän silmien sisäänpäin kääntymisen johdosta. Jokainen voi huomata sen katsomalla oman nenän päähän ja pyytää lähimmäistä katsomaan kääntyykö silmät sisäänpäin. Ihmisen silmät eivät ole sopeutuneet katsomaan lähietäisyydelle pitkiä aikoja ja akkommodaatiospasmi sekä siitä johtuva valelikinäkö on luonnollinen seuraus ellei käytetä apuvälineitä eli luku-ja lähityölaseja.

Silmälääkäreiden ja optikoiden, juuri tuon lähityöongelman takia, pitäisi aina tehdä potilaalle testi jossa hänelle taitetaan kaukolasit testilaselilla päähän ja annetaan A4-sivu jossa on 1,5mm tekstiä ja pyydetään hänen lukeä yhtäjaksoisesti vähintään 10min ajan ja sitten vaihdetaan välittomästi testilaseihin lukuvahvuudet ja annetaan potilaan lukea niillä n 10min. ajan ja kysytään oliko silmien rasituksessa eroa. Jos potilas ei havainnut lukumukavuudessa eroja niin todennäköisesti hän ei tarvitse vielä luku- ja lähityölaseja.

http://www.stadia.fi/Opiskelu/sote/optometria/aineistot/naontutkimus/piilokarsastus.asp

Eskimotutkimuksessa likinäköistymisen syyksi on arveltu suurehkoa piilokarsastusta.

Minun mielestä voidaan sanoa karkeasti, että lähes kaikki koululaiset, opiskelijat ja lähityötä tekevät aikuiset tarvitsevat luku- ja lähityölasit jo ennaltaehkäisevästi ettei akkommodaatiospasmista tule ongelmia ja ettei taittovirhe muutu miinuspuolelle tämän takia.

http://www.yle.fi/akuutti/arkisto2004/140904_a.htm

Lisäksi oppilaitoksissa ja työpaikoilla joissa tehdään silmiä rasittavaa opiskelua/työtä pitää ottaa käyttöön laajaspektrivalaisimet joiden värinä on kohotettu 34khz:iin.

http://www.adlux.fi/fi/tuotteet/valaistus/varinanpoisto/Valon_varina_ja_stressi.htm

Lue lisää

>Piilokarsastustahan on lähes kaikilla henkilöillä enemmän tai
>vähemmän ja konvergenssi eli silmän kääntyminen
>sisäänpäin on normaali ilmiö kun katsotaan lähietäisyydelle

Tiedän tämän varsin hyvin. :) Piilokarsastus voi aiheuttaa ongelmia tai sitten ei - se riippuu karsastuksen määrästä, suunnasta ja silmäparin kyvystä korjata karsastusta. Ja kuten sanottua, häiriöt silmien konvergointikyvyssä (yli- tai alikonvergnessi) vaikeuttavat lähityötä kuten myös akkommodaation häiriöt.

Iän mukainen keskimääräinen akkommodaatiolaajuus ilmoitetaan hiukan eri tavoin eri lähteissä. Duanen-Hoffstetterin kaavan mukaan sen on 15 miinus iän neljännes, jolloin 35-vuotiaan akkommodaatiolaajuus olisi 6,25. Arvo on kuitenkin hyvin yksilöllinen, on 15-vuotiaita joilla akkommodaatiota on alle 10 ja 30-vuotiaita, joilla sitä on yli 10.

Akkommodoidessaan silmät myös kääntyvät sisäänpäin katseluetäisyydestä riippumatta. Myopeilla tavataan huomattavasti useammin exo- (ulospäin) kuin esoforiaa (sisäänpäin piilokarsastusta) sekä kauas että lähelle. Jos liika-akkommodaatiota tai jopa kramppia esiintyisi, se kääntäisi silmien näköakseleita sisäänpäin, ja piilokarsastus olisi tällöin esoforiaa ainakin lähietäisyydelle. Miten perustelet tässä valossa väitteesi pseudomyopian yleisyydestä?

silmäihminen kirjoitti:

>Piilokarsastustahan on lähes kaikilla henkilöillä enemmän tai
>vähemmän ja konvergenssi eli silmän kääntyminen
>sisäänpäin on normaali ilmiö kun katsotaan lähietäisyydelle

Tiedän tämän varsin hyvin. :) Piilokarsastus voi aiheuttaa ongelmia tai sitten ei - se riippuu karsastuksen määrästä, suunnasta ja silmäparin kyvystä korjata karsastusta. Ja kuten sanottua, häiriöt silmien konvergointikyvyssä (yli- tai alikonvergnessi) vaikeuttavat lähityötä kuten myös akkommodaation häiriöt.

Iän mukainen keskimääräinen akkommodaatiolaajuus ilmoitetaan hiukan eri tavoin eri lähteissä. Duanen-Hoffstetterin kaavan mukaan sen on 15 miinus iän neljännes, jolloin 35-vuotiaan akkommodaatiolaajuus olisi 6,25. Arvo on kuitenkin hyvin yksilöllinen, on 15-vuotiaita joilla akkommodaatiota on alle 10 ja 30-vuotiaita, joilla sitä on yli 10.

Akkommodoidessaan silmät myös kääntyvät sisäänpäin katseluetäisyydestä riippumatta. Myopeilla tavataan huomattavasti useammin exo- (ulospäin) kuin esoforiaa (sisäänpäin piilokarsastusta) sekä kauas että lähelle. Jos liika-akkommodaatiota tai jopa kramppia esiintyisi, se kääntäisi silmien näköakseleita sisäänpäin, ja piilokarsastus olisi tällöin esoforiaa ainakin lähietäisyydelle. Miten perustelet tässä valossa väitteesi pseudomyopian yleisyydestä?

Lue lisää

>Piilokarsastustahan on lähes kaikilla henkilöillä enemmän tai
>vähemmän ja konvergenssi eli silmän kääntyminen
>sisäänpäin on normaali ilmiö kun katsotaan lähietäisyydelle

Tiedän tämän varsin hyvin. :) Piilokarsastus voi aiheuttaa ongelmia tai sitten ei - se riippuu karsastuksen määrästä, suunnasta ja silmäparin kyvystä korjata karsastusta. Ja kuten sanottua, häiriöt silmien konvergointikyvyssä (yli- tai alikonvergnessi) vaikeuttavat lähityötä kuten myös akkommodaation häiriöt.

Iän mukainen keskimääräinen akkommodaatiolaajuus ilmoitetaan hiukan eri tavoin eri lähteissä. Duanen-Hoffstetterin kaavan mukaan sen on 15 miinus iän neljännes, jolloin 35-vuotiaan akkommodaatiolaajuus olisi 6,25. Arvo on kuitenkin hyvin yksilöllinen, on 15-vuotiaita joilla akkommodaatiota on alle 10 ja 30-vuotiaita, joilla sitä on yli 10.

Akkommodoidessaan silmät myös kääntyvät sisäänpäin katseluetäisyydestä riippumatta. Myopeilla tavataan huomattavasti useammin exo- (ulospäin) kuin esoforiaa (sisäänpäin piilokarsastusta) sekä kauas että lähelle. Jos liika-akkommodaatiota tai jopa kramppia esiintyisi, se kääntäisi silmien näköakseleita sisäänpäin, ja piilokarsastus olisi tällöin esoforiaa ainakin lähietäisyydelle. Miten perustelet tässä valossa väitteesi pseudomyopian yleisyydestä?
************************************************

Kaisu Viikari sanoo tuossa Akuutin kirjoituksessa:

"Kun ensimmäiset kouristuksen oireet ilmaantuvat, näön tarkkuus vaihtelee. Jos mukauttajalihaksen kramppiin ei kiinnitetä huomiota, vaan lähelle katsomista jatketaan päivästä toiseen, krampin kesto vähitellen pitenee ja näön sumeneminen vaikuttaa pysyvältä. Tämä ns. valelikinäkö on nykyään hyvin yleistä.
- Valelikinäköisyyttä on aivan valtavasti.Synnynnäistä likinäköisyyttä puolestaan on hyvin pieni määrä.Useimmiten se koko alku, kun kaukonäkö alkaa huonontua,johtuu mukauttajalihaksen krampista ja on valelikinäköisyyttä, sanoo silmätautien erikoislääkäri Kaisu Viikari".

http://www.yle.fi/akuutti/arkisto2004/140904_a.htm

Lisätietoa saat Kaisu Viikarin kirjasta "Tetralogia" joka sinun pitäisi ehdottomasti lukea jos olet optikko tai silmälääkäri. Kirjaa on referoitu useissa silmälääketieteellisissä kirjoituksissa myös Stadia.fi-sivustoilla.

http://www.stadia.fi/Opiskelu/sote/optometria/aineistot/naontutkimus/kirjallisuutta.asp

Taittovirhe on aina etenkin lapsilla testattava sykloplegiassa kuten linkissä sanotaan muuten valelikinäkö eli pseudomyopia ei selviä ja potilas saa ylikorjatut miinuslasit ja etenkin kasvuilaisillä lapsilla se voi kehittyä pysyväksi likinäöksi.

Optikot eivät saa käyttää sykloplegiatippoja joten viranomaisten pitäisi kieltää optikoilta miinuslasien määräämisoikeudet kuten Kaisu Viikari sanoo kirjassaan "Tetralogia"

Silmälääkäritkin kuten minun silmälääkäri eivät yleensä viitsi käyttää sykloplegiatippoja kun se vie aikaa n30...50min.

http://www.agingeye.net/myopia/1.11.php

Tässä vielä linkki josta voit lukea muiden silmälääkäreiden havaintoja progressiivisten linssien menestyksellisestä käytöstä piilokarsastavilla lapsilla. Eli ovat samaa mieltä kuin Kaisu Viikarikin.

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?db=pubmed&cmd=Retrieve&dopt=AbstractPlus&list_uids=6233315&query_hl=2&itool=pubmed_docsum

Voimmeko todeta yhteen ääneen näin että piilokarsastus on silmän normaali toiminnallinen ominaisuus ja täysin piilokarsastamaton silmä on harvinaisuus?

Pitkäsilmäisyyttä jossa silmämuna kasvaa pituutta eli deprivaatiomyopiaa (deprivation myopia) voi saada jos yrittää vuosia tulla toimeen ilman miinuslaseja jos likinäköä on tullut jo melko paljon. Tälläinen likinäkö ei tietenkään parane.

Kirjoita oma käsityksesi eri likinäkötyypeistä ja niiden prosentuaalisesta jakaumasta sekä voiko niistä parantua muuten kuin taittovirhekirurgialla. Kirjallisuusviittet ja mahdolliset linkit mukaan?

Valelikinäköinen kirjoitti:

Optikot yleensä merkitsevät hajataiton miinusmerkkisenä, silmälääkärit plusmerkkisenä. Uudet lasisi ovat toisella tapaa merkittynä:

Oikea -3.75 -1.00 ax 170
Vasen -4.75 -1.00 ax 10

Onko nämä lasit optikon vai silmälääkärin määräämät. Jos ne on silmälääkärin määräämät tehtiinko sinulle sykloplegia?

Lähityö lasit olisi:

Oikea -2,25 -1.00 ax 170
Vasen -3,25 -1.00 ax 10

Lukulasit olisi:

Oikea -0.75 -1.00 ax 170
Vasen -1.75 -1.00 ax 10
ja PD arvo lukuetäisyydelle mitoitettu.

Silmälääkäri Kaisu Viikari jolla on pitkä kokemus valelikinäön diagnosoinnista sanoo kirjassaan "Tetralogia 1974" ja toistaa vielä saman kirjassa "Jotta totuus ei unohtuisi 2004" että ns pitkäsilmäisyys on harvinaista ja valeikikinäkö (pseudomyopia) on yleistä tervesilmäisillä potilailla joten käsitykset ovat optikoilla ja monilla silmälääkäreillä päinvastaiset.

Tutkimustuloksia likinäkösta on tehty Eskimoiden keskuudessa. Tulos oli tälläinen:

Yli 50v lukutaidottomilla eskimoilla likinäkö oli lähes tuntematon käsite.

20...28v normaalin koulusysteemin läpikäynneet eskimot olivat 85 prosenttisesti likinäköisiä. Nuoret eskimot innostuivat lukemaan kun vihdoin pääsivät kouluun. Netistä löytyy tietoa ko tutkimuksesta.

Olen lähes varma että sinulla on enemmän tai vähemmän valelikinäköä vaikka et ole ollut innokas lukemaan etkä tee ns lähityötä koska silmälasisi on ollut yksiteholasit.

Progressiivisilla tai moniteholinsseillä likinäköä ei pitäisi tulla juuri ollenkaan lisää koska alaosassa on ns lähilisä eli kun katsot alaosien läpi lähietäisyydelle jolloin tarvitaan vähemmän miinuksia kramppivaara ei ole kovinkaan suuri. KV sanoo,että jo ensimmäiset miinuslasit pitäisi olla progressiiviset tai monitehot.

Voit minun mielestäni sumuttaa Tiimarin 3,5d laseilla silmiäsi kuten sanoin ja olla ilman miinuslaseja kotona aina silloin kun et tarvitse tarkkaa näköä ja testata näetkö sumutuksen jälkeen hieman tarkemmin.

Sinun tulisi heti hankkia vähintään nuo progressiivisilla linsseillä varustetut kaukolasit muuten valelikinäkö ei ala poistumaan joten käy silmälääkärissä ja pyydä, että silmälääkari testaa valelikinäön syklplegiatippojen avulla ja jos valelikinäköä on silmälääkäri määrää sinulle tuon objektiivisen taittovirheen mukaan kaukolasit ja kirjoittaa reseptiin pyydettäessä myös luku- ja lähityölasien voimakkuudet.

Oikein mitoitetut näyttöpääte- ja lukulasit eivät rasita silmiä juuri ollenkaan jos katselee passiivista kuvaa tai lukee monta tuntia yhtäjaksoisesti laadukkaassa valaistuksessa koska silmä ikäänkuin katsoo kauas joka on akkommodaatiolihasten lepotila. Näyttöpääte ei saa olla värisevä CRT-näyttö vaan LCD TFT-näyttö.

Tuo 1d ero silmissä voi johtua siitä että johtavassa silmässäsi on enemmän valelikinäköä. Johtava silmä rasittuu normaalisti enemmän.

Et maininnut mistään silmäsairaudesta etkä muusta sairaudesta kuten diabetes jotka vaikuttavat taittovirheeseen joten olen olettanut, että silmäsi ovat terveet ja et myöskään kärsi vitamiinien ja hivenaineiden puutteesta.

Lue lisää

#################################################
"Sinun tulisi heti hankkia vähintään nuo progressiivisilla linsseillä varustetut kaukolasit muuten valelikinäkö ei ala poistumaan joten käy silmälääkärissä ja pyydä, että silmälääkari testaa valelikinäön syklplegiatippojen avulla ja jos valelikinäköä on silmälääkäri määrää sinulle tuon objektiivisen taittovirheen mukaan kaukolasit ja kirjoittaa reseptiin pyydettäessä myös luku- ja lähityölasien voimakkuudet."
#################################################

No edelleenkään en lähde tiimarin laseja kummoisempiin rahallisiin sijoituksiin ennen kuin saan jotain omakohtaisia tuntemuksia että tästä valelikinäöstä voisi olla jopa kyse... Minulla ei siis ole mitään lähityö ongelmia näön suhteen, mutta laseista toki eroon haluaisin jos se suinkin mahdollista vaan on. Maalaisjärki vaan sanoo, että murrosiässä minimaalisella lähityöskentelyllä/lukemisella alkanut likinäköistyminen yhdistettynä molemmilla vanhemmilla olevaan likinäköisyyteen viittaa erittäin vahvasti tämän toisen optikon esittämään pitkäsilmäisyyteen joka lienee sitten perimässä...

Mutta haluaisin toki kokeilla, eli hankin tiimarin lasit ja yritän minimoida lähityöskentelyn ja varsinkin lukemisen -> onko muuten parempi lukea sekin vähä lehtiä/mainoksia mahdollisemman kaukaa normi laseilla vai ilman laseja aika läheltä tekstiä (kun muuten ei näe)?
Jos jotain tapahtuu, olen ilman muuta valmis panostaamaan hommaan enemmän!
Mitkä nuo progressiivisilla linsseillä
varustetut kaukolasit siis ovat?

#################################################
"Oikein mitoitetut näyttöpääte- ja lukulasit eivät rasita silmiä juuri ollenkaan jos katselee passiivista kuvaa tai lukee monta tuntia yhtäjaksoisesti laadukkaassa valaistuksessa koska silmä ikäänkuin katsoo kauas joka on akkommodaatiolihasten lepotila. Näyttöpääte ei saa olla värisevä CRT-näyttö vaan LCD TFT-näyttö. "
#################################################

Tunteja en putkeen en tee nytkään oikeen mitään lähityötä, koti pc:n näyttökin on itseasiassa tarkoitus muuttaa 40" LCD TV:n kautta tulevaksi jolloin katselu etäisyys menee ainakin 2m päähän.

#################################################
"Et maininnut mistään silmäsairaudesta etkä muusta sairaudesta kuten diabetes jotka vaikuttavat taittovirheeseen joten olen olettanut, että silmäsi ovat terveet ja et myöskään kärsi vitamiinien ja hivenaineiden puutteesta."
#################################################

Ei ole sairauksia, vitamiineista/hivenaineista ei hajuakaan ;) Testasin myös tuon linkittämäsi akkommodaatiolaajuuden ja meni se tuonne 20v. ominaisuuksiin sekä laseilla että ilman ja ikää on 28v.

kokeillaaaaaaan kirjoitti:

#################################################
"Sinun tulisi heti hankkia vähintään nuo progressiivisilla linsseillä varustetut kaukolasit muuten valelikinäkö ei ala poistumaan joten käy silmälääkärissä ja pyydä, että silmälääkari testaa valelikinäön syklplegiatippojen avulla ja jos valelikinäköä on silmälääkäri määrää sinulle tuon objektiivisen taittovirheen mukaan kaukolasit ja kirjoittaa reseptiin pyydettäessä myös luku- ja lähityölasien voimakkuudet."
#################################################

No edelleenkään en lähde tiimarin laseja kummoisempiin rahallisiin sijoituksiin ennen kuin saan jotain omakohtaisia tuntemuksia että tästä valelikinäöstä voisi olla jopa kyse... Minulla ei siis ole mitään lähityö ongelmia näön suhteen, mutta laseista toki eroon haluaisin jos se suinkin mahdollista vaan on. Maalaisjärki vaan sanoo, että murrosiässä minimaalisella lähityöskentelyllä/lukemisella alkanut likinäköistyminen yhdistettynä molemmilla vanhemmilla olevaan likinäköisyyteen viittaa erittäin vahvasti tämän toisen optikon esittämään pitkäsilmäisyyteen joka lienee sitten perimässä...

Mutta haluaisin toki kokeilla, eli hankin tiimarin lasit ja yritän minimoida lähityöskentelyn ja varsinkin lukemisen -> onko muuten parempi lukea sekin vähä lehtiä/mainoksia mahdollisemman kaukaa normi laseilla vai ilman laseja aika läheltä tekstiä (kun muuten ei näe)?
Jos jotain tapahtuu, olen ilman muuta valmis panostaamaan hommaan enemmän!
Mitkä nuo progressiivisilla linsseillä
varustetut kaukolasit siis ovat?

#################################################
"Oikein mitoitetut näyttöpääte- ja lukulasit eivät rasita silmiä juuri ollenkaan jos katselee passiivista kuvaa tai lukee monta tuntia yhtäjaksoisesti laadukkaassa valaistuksessa koska silmä ikäänkuin katsoo kauas joka on akkommodaatiolihasten lepotila. Näyttöpääte ei saa olla värisevä CRT-näyttö vaan LCD TFT-näyttö. "
#################################################

Tunteja en putkeen en tee nytkään oikeen mitään lähityötä, koti pc:n näyttökin on itseasiassa tarkoitus muuttaa 40" LCD TV:n kautta tulevaksi jolloin katselu etäisyys menee ainakin 2m päähän.

#################################################
"Et maininnut mistään silmäsairaudesta etkä muusta sairaudesta kuten diabetes jotka vaikuttavat taittovirheeseen joten olen olettanut, että silmäsi ovat terveet ja et myöskään kärsi vitamiinien ja hivenaineiden puutteesta."
#################################################

Ei ole sairauksia, vitamiineista/hivenaineista ei hajuakaan ;) Testasin myös tuon linkittämäsi akkommodaatiolaajuuden ja meni se tuonne 20v. ominaisuuksiin sekä laseilla että ilman ja ikää on 28v.

Lue lisää

No edelleenkään en lähde tiimarin laseja kummoisempiin rahallisiin sijoituksiin ennen kuin saan jotain omakohtaisia tuntemuksia että tästä valelikinäöstä voisi olla jopa kyse... Minulla ei siis ole mitään lähityö ongelmia näön suhteen, mutta laseista toki eroon haluaisin jos se suinkin mahdollista vaan on. Maalaisjärki vaan sanoo, että murrosiässä minimaalisella lähityöskentelyllä/lukemisella alkanut likinäköistyminen yhdistettynä molemmilla vanhemmilla olevaan likinäköisyyteen viittaa erittäin vahvasti tämän toisen optikon esittämään pitkäsilmäisyyteen joka lienee sitten perimässä...
************************************************

Tekiko silmälääkäri aina ns sykloplegian jonka avulla valelikinäkö pitäisi ainakin osittain selviää?

Sykloplegiassa silmiin tiputetaa sykloplegiatipat ja odotetaan 10min ja tiputetaan tipat uudelleen. Odotetaan n.30min jonka kuluessa mustuaiset laajenee ja akkommodaatiolihakset halvaantuu eli silmällä ei kykene katsomaan tarkasti lähelle sekä tulee enemmän tai vähemmän "höperö" olo.

Ovatko vanhempasikin käyttäneet pelkästään yksiteholinssejä. Onko tietämättömyys progressiivisista ja moniteholinsseistä siirtynyt isältä pojalle?

*************************************************
Mutta haluaisin toki kokeilla, eli hankin tiimarin lasit ja yritän minimoida lähityöskentelyn ja varsinkin lukemisen -> onko muuten parempi lukea sekin vähä lehtiä/mainoksia mahdollisemman kaukaa normi laseilla vai ilman laseja aika läheltä tekstiä (kun muuten ei näe)?
Jos jotain tapahtuu, olen ilman muuta valmis panostaamaan hommaan enemmän!
Mitkä nuo progressiivisilla linsseillä
varustetut kaukolasit siis ovat?
************************************************

Progressiiviivisissa linsseissä on portaaton hionta ja vahvuus vähenee linssin alaosaa kohti. Lähilisä on 1,25d.... 2.25d. Alaosan läpi katsotaan lähietäisyydelle ja yläosan läpi kauas.

************************************************
Tunteja en putkeen en tee nytkään oikeen mitään lähityötä, koti pc:n näyttökin on itseasiassa tarkoitus muuttaa 40" LCD TV:n kautta tulevaksi jolloin katselu etäisyys menee ainakin 2m päähän.


Ei ole sairauksia, vitamiineista/hivenaineista ei hajuakaan ;) Testasin myös tuon linkittämäsi akkommodaatiolaajuuden ja meni se tuonne 20v. ominaisuuksiin sekä laseilla että ilman ja ikää on 28v.
***********************************************

Silmille tärkeiden vitamiinien ja hivenaineiden puuttetta ei saa olla. Merkittävä syy likinäköön voi olla juuri tämä. Tupakointi ja ns roskaruuan ja runsas perunoiden syönti voi olla yksi selittäjä. Silmien veren- ja nestekiierto on oltava kunnossa.

http://terveyskaupat.net/epages/HameenLuontaistuote.axl/?ObjectPath=/Shops/HLT/Categories/"Tietoa ja tutkimuksia"/"Näin suojelet silmiäsi"

Valelikinäköinen kirjoitti:

No edelleenkään en lähde tiimarin laseja kummoisempiin rahallisiin sijoituksiin ennen kuin saan jotain omakohtaisia tuntemuksia että tästä valelikinäöstä voisi olla jopa kyse... Minulla ei siis ole mitään lähityö ongelmia näön suhteen, mutta laseista toki eroon haluaisin jos se suinkin mahdollista vaan on. Maalaisjärki vaan sanoo, että murrosiässä minimaalisella lähityöskentelyllä/lukemisella alkanut likinäköistyminen yhdistettynä molemmilla vanhemmilla olevaan likinäköisyyteen viittaa erittäin vahvasti tämän toisen optikon esittämään pitkäsilmäisyyteen joka lienee sitten perimässä...
************************************************

Tekiko silmälääkäri aina ns sykloplegian jonka avulla valelikinäkö pitäisi ainakin osittain selviää?

Sykloplegiassa silmiin tiputetaa sykloplegiatipat ja odotetaan 10min ja tiputetaan tipat uudelleen. Odotetaan n.30min jonka kuluessa mustuaiset laajenee ja akkommodaatiolihakset halvaantuu eli silmällä ei kykene katsomaan tarkasti lähelle sekä tulee enemmän tai vähemmän "höperö" olo.

Ovatko vanhempasikin käyttäneet pelkästään yksiteholinssejä. Onko tietämättömyys progressiivisista ja moniteholinsseistä siirtynyt isältä pojalle?

*************************************************
Mutta haluaisin toki kokeilla, eli hankin tiimarin lasit ja yritän minimoida lähityöskentelyn ja varsinkin lukemisen -> onko muuten parempi lukea sekin vähä lehtiä/mainoksia mahdollisemman kaukaa normi laseilla vai ilman laseja aika läheltä tekstiä (kun muuten ei näe)?
Jos jotain tapahtuu, olen ilman muuta valmis panostaamaan hommaan enemmän!
Mitkä nuo progressiivisilla linsseillä
varustetut kaukolasit siis ovat?
************************************************

Progressiiviivisissa linsseissä on portaaton hionta ja vahvuus vähenee linssin alaosaa kohti. Lähilisä on 1,25d.... 2.25d. Alaosan läpi katsotaan lähietäisyydelle ja yläosan läpi kauas.

************************************************
Tunteja en putkeen en tee nytkään oikeen mitään lähityötä, koti pc:n näyttökin on itseasiassa tarkoitus muuttaa 40" LCD TV:n kautta tulevaksi jolloin katselu etäisyys menee ainakin 2m päähän.


Ei ole sairauksia, vitamiineista/hivenaineista ei hajuakaan ;) Testasin myös tuon linkittämäsi akkommodaatiolaajuuden ja meni se tuonne 20v. ominaisuuksiin sekä laseilla että ilman ja ikää on 28v.
***********************************************

Silmille tärkeiden vitamiinien ja hivenaineiden puuttetta ei saa olla. Merkittävä syy likinäköön voi olla juuri tämä. Tupakointi ja ns roskaruuan ja runsas perunoiden syönti voi olla yksi selittäjä. Silmien veren- ja nestekiierto on oltava kunnossa.

http://terveyskaupat.net/epages/HameenLuontaistuote.axl/?ObjectPath=/Shops/HLT/Categories/"Tietoa ja tutkimuksia"/"Näin suojelet silmiäsi"

Lue lisää

Sykloplegiaa ei mielestäni ole ikinä tehty, sillähän tuo valelikinäkö ilmeisesti helpoiten ennen lasi kikkailua selviäsi.

En ymmärrä miksi minulle olisi määrätty progressiiviset linssit kun lähityön tms. kanssa ei mitään ongelmia ikinä ole ollut -> tuskin kenellekkään niitä määrätään tai edes suositellaan jos ongelmia ei ole, eri asia sitten nämä teidän koulukunnan systeemit tähän valelikinäköön liittyen mitä ei kuitenkaan 99% optikoista/silmälääkäreistä tue -> kuka lieneekään sitten lopulta oikeassa...

Kokeillaaaaan kirjoitti:

Sykloplegiaa ei mielestäni ole ikinä tehty, sillähän tuo valelikinäkö ilmeisesti helpoiten ennen lasi kikkailua selviäsi.

En ymmärrä miksi minulle olisi määrätty progressiiviset linssit kun lähityön tms. kanssa ei mitään ongelmia ikinä ole ollut -> tuskin kenellekkään niitä määrätään tai edes suositellaan jos ongelmia ei ole, eri asia sitten nämä teidän koulukunnan systeemit tähän valelikinäköön liittyen mitä ei kuitenkaan 99% optikoista/silmälääkäreistä tue -> kuka lieneekään sitten lopulta oikeassa...

Lue lisää

Sykloplegiaa ei mielestäni ole ikinä tehty, sillähän tuo valelikinäkö ilmeisesti helpoiten ennen lasi kikkailua selviäsi.

En ymmärrä miksi minulle olisi määrätty progressiiviset linssit kun lähityön tms. kanssa ei mitään ongelmia ikinä ole ollut -> tuskin kenellekkään niitä määrätään tai edes suositellaan jos ongelmia ei ole, eri asia sitten nämä teidän koulukunnan systeemit tähän valelikinäköön liittyen mitä ei kuitenkaan 99% optikoista/silmälääkäreistä tue -> kuka lieneekään sitten lopulta oikeassa...
*************************************************

Sanoit olevasi 28v mutta akkommodaatioreservisi on 20v tasolla eli 10 diopteria. Sinun silmäsi akkommodoivat erittäin agressiivisesti jolloin valelikinäköä tulee helposti lisää.

Luku- ja lähityölasit jarruttavat silmän akkommodaatiota ja valelikinäköä ei pitäisi tulla silmiin ollenkaan jos käyttää niitä.

Minusta olet juuri tyypillinen valelikinäköinen mutta selvitä se ammattitaitoisen silmälääkärin avustuksella.

Valelikinäköinen kirjoitti:

Sykloplegiaa ei mielestäni ole ikinä tehty, sillähän tuo valelikinäkö ilmeisesti helpoiten ennen lasi kikkailua selviäsi.

En ymmärrä miksi minulle olisi määrätty progressiiviset linssit kun lähityön tms. kanssa ei mitään ongelmia ikinä ole ollut -> tuskin kenellekkään niitä määrätään tai edes suositellaan jos ongelmia ei ole, eri asia sitten nämä teidän koulukunnan systeemit tähän valelikinäköön liittyen mitä ei kuitenkaan 99% optikoista/silmälääkäreistä tue -> kuka lieneekään sitten lopulta oikeassa...
*************************************************

Sanoit olevasi 28v mutta akkommodaatioreservisi on 20v tasolla eli 10 diopteria. Sinun silmäsi akkommodoivat erittäin agressiivisesti jolloin valelikinäköä tulee helposti lisää.

Luku- ja lähityölasit jarruttavat silmän akkommodaatiota ja valelikinäköä ei pitäisi tulla silmiin ollenkaan jos käyttää niitä.

Minusta olet juuri tyypillinen valelikinäköinen mutta selvitä se ammattitaitoisen silmälääkärin avustuksella.

Lue lisää

No sen taulukkosi mukaan näin n. 2mm korkean terävän tekstin esim. käyntikortista aivan helposti lasit päässä 10cm päästä ja allekkin, yhdestä tulostetusta kuvasta löytyi 1,5mm korkea teksti ja sekin näkyi kyllä 10cm päästä... eli ainakin tuo 20v. taso. Lähemmäksi mentäessä vasen silmä (kauaskin huonompi) huononi hieman oikeaa (parempaa) aiemmin...

sanoit aiemmin:
"Esim. 20-vuotiaalla akkommodaatiolaajuus on keskimäärin 10,0D. Normaalille lukuetäisyydelle eli n. 40 cm:iin täytyy akkommodoida 2,5D, eli pelivaraa on tällöin rutkasti, eikä läheskään koko kapasiteettia tarvitse edes käyttää."

Miksi silmäni siis juuri tällöin olisivat herkimmät valelikinäölle?

Eikö tyypillinen valelikinököinen ole henkilö jolle likinäköisyys on ilmaantunut murrosiän jälkeen tai ainakin sellaiseen aikaan johon liittyy kasvanut lähityöskentelyn määrä?

Epäolyksistäni huolimatta aion siis edelleen testata tätä hommaa niillä sumutus laseilla (mihin sen sumutuksen aikana kannattaisi katsella?)... miten mahdolliseen oleiluun ilman laseja pitäisi suhtautua, kun en tosiaan siten juuri mitään näe, ilmeisesti kannattaa yrittää pitää silmät rentoina eikä siristellä?

Valelikinäköinen kirjoitti:

Sykloplegiaa ei mielestäni ole ikinä tehty, sillähän tuo valelikinäkö ilmeisesti helpoiten ennen lasi kikkailua selviäsi.

En ymmärrä miksi minulle olisi määrätty progressiiviset linssit kun lähityön tms. kanssa ei mitään ongelmia ikinä ole ollut -> tuskin kenellekkään niitä määrätään tai edes suositellaan jos ongelmia ei ole, eri asia sitten nämä teidän koulukunnan systeemit tähän valelikinäköön liittyen mitä ei kuitenkaan 99% optikoista/silmälääkäreistä tue -> kuka lieneekään sitten lopulta oikeassa...
*************************************************

Sanoit olevasi 28v mutta akkommodaatioreservisi on 20v tasolla eli 10 diopteria. Sinun silmäsi akkommodoivat erittäin agressiivisesti jolloin valelikinäköä tulee helposti lisää.

Luku- ja lähityölasit jarruttavat silmän akkommodaatiota ja valelikinäköä ei pitäisi tulla silmiin ollenkaan jos käyttää niitä.

Minusta olet juuri tyypillinen valelikinäköinen mutta selvitä se ammattitaitoisen silmälääkärin avustuksella.

Lue lisää

Akkommodaatiolaajuus on silmän pienimmän ja suurimman taittokyvyn erotus. Korkea akkommodaatiolaajuus ei altista akkommodaatiospasmille. Päin vastoin, akkommodaatiospasmitapauksissa on havaittu alentunutta akkommodaatiolaajuutta.http://www.oftalmologi.gu.se:16080/hp/research/theses/licentiate/2001/B_Sterner_Lic.pdf
Akkommodaatiolaajuuden laskukaavat ovat hyvin karkeita, ja 10 dpt:n akkommodaatiolaajuus 28-vuotiaalla on aivan yleisesti tavattua - lisäksi tutkimukset ovat osoittaneet, että likitaitteisilla akkommodaatiolaajuus on jonkin verran suurempi kuin kauko- tai normaalitaitteisilla. (Tosin tässä täytyy ottaa huomioon silmälasikorjauksen vaikutus. Laajuus mitataan taittovirhe korjattuna eli käytännössä silmälaseilla, joissa kaukotaitteisella harvoin on täyskorjausta.)

Ylivilkas akkommodaatio huomataan siten, että objektiivisesti mitattaessa silmästä saadaan huomattavasti suurempia likitaitteisuusarvoja kuin subjektiivisesti mitattaessa. Voidaan puhua nk. laitemyopiasta. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?cmd=Retrieve&db=pubmed&list_uids=1015520&dopt=Citation
Tämä ei kuitenkaan yleensä tuota ongelmia, koska silmälasiarvot määritetään ennen kaikkea subjektiivisesti. On kuitenkin tiedossa, että joissain maissa silmälaseja määrätään pelkästään objektiivisen tutkimuksen perusteella, eli automaattisen refraktometrin antama tulos on suoraan silmälasimääräys. Tällöin silmälasimääräykseen tulee helposti liikaa miinus- tai liian vähän plusvoimakkuutta, mikä saattaa altistaa akkommodaatiospasmille.


Aiempaan kysymykseesi: "Voimmeko todeta yhteen ääneen näin että piilokarsastus on silmän normaali toiminnallinen ominaisuus ja täysin piilokarsastamaton silmä on harvinaisuus?" Silmän normaali toiminnallinen tila on ortoforia (vrt. heteroforia), jolloin näköakselit ovat tasapainossa, eli asentopoikkeamia ei esiinny vaikka silmien fuusio estettäisiin. On totta, että täysin ortoforinen silmäpari on harvinaisuus. Mutta korostan edelleen, että piilokarsastusten merkittävyys perustuu niiden aiheuttamiin oireisiin. Oireettomiin piilokarsastuksiin ei tarvitse puuttua, oireellisiin kyllä.

Aiemmassa viestissäsi kysyit myös näkemystäni likitaitteisuuden synnystä kirjallisuusviitteiden kera. Olen ylempänä ketjussa käyttänyt lähteenäni Gerhard K. Langin teosta Ophthalmology. Suomenkielinen teos Silmätautioppi (K.M. Saari) on varsin kattava kuten myös alan klassikko Borish's Clinical Refraction. Hakusanoilla clinical ophthalmology löytyy lisää teoksia. Silmälääketieteen kirjallisuus ei paneudu pelkästään silmäsairauksiin, vaan myös silmän fysiologiaan hyvinkin tarkasti. Alan kirjallisuus on hyvinkin yksimielistä taittovirheiden etiologiasta.

Nimimerkille "kokeillaaaan" vastaisin, että nuorille ei todellakaan määrätä progressiivisia laseja, jos lähityöongelmia ei esiinny. Nykyisellään ainakaan ei suosita ns. ennaltaehkäisevää näönhuoltoa kolmestakin eri syystä: 1) motivaatio hankkia/käyttää moniteholinssejä ongelmattomissa tapauksissa on huono 2) yleislasit soveltuvat suurimmassa osassa tapauksista myös lähityöhön (taittovirhe korjataan käytännössä normaalitaitteiseksi) 3) mahdollisten lähityöongelmien syyt tulee selvittää ennen kuin määritetään silmälasiratkaisu tilanteen mukaan.

Kokeillaaaaan kirjoitti:

No sen taulukkosi mukaan näin n. 2mm korkean terävän tekstin esim. käyntikortista aivan helposti lasit päässä 10cm päästä ja allekkin, yhdestä tulostetusta kuvasta löytyi 1,5mm korkea teksti ja sekin näkyi kyllä 10cm päästä... eli ainakin tuo 20v. taso. Lähemmäksi mentäessä vasen silmä (kauaskin huonompi) huononi hieman oikeaa (parempaa) aiemmin...

sanoit aiemmin:
"Esim. 20-vuotiaalla akkommodaatiolaajuus on keskimäärin 10,0D. Normaalille lukuetäisyydelle eli n. 40 cm:iin täytyy akkommodoida 2,5D, eli pelivaraa on tällöin rutkasti, eikä läheskään koko kapasiteettia tarvitse edes käyttää."

Miksi silmäni siis juuri tällöin olisivat herkimmät valelikinäölle?

Eikö tyypillinen valelikinököinen ole henkilö jolle likinäköisyys on ilmaantunut murrosiän jälkeen tai ainakin sellaiseen aikaan johon liittyy kasvanut lähityöskentelyn määrä?

Epäolyksistäni huolimatta aion siis edelleen testata tätä hommaa niillä sumutus laseilla (mihin sen sumutuksen aikana kannattaisi katsella?)... miten mahdolliseen oleiluun ilman laseja pitäisi suhtautua, kun en tosiaan siten juuri mitään näe, ilmeisesti kannattaa yrittää pitää silmät rentoina eikä siristellä?

Lue lisää

"Esim. 20-vuotiaalla akkommodaatiolaajuus on keskimäärin 10,0D. Normaalille lukuetäisyydelle eli n. 40 cm:iin täytyy akkommodoida 2,5D, eli pelivaraa on tällöin rutkasti, eikä läheskään koko kapasiteettia tarvitse edes käyttää."

Kyseinen teksti oli minun näppäimistöltäni. Valitan, jos en ollut tuossa kirjoituksessani käyttänyt nimimerkkiä. "Tyypillistä valelikinäköistä" ei mielestäni voi määritellä, koska silmien fysiologisista ominaisuuksista riippuen toiselle voi periaatteessa kehittyä samoissa olosuhteissa akkommodaatiospasmia ja toiselle ei.

Olen yrittänyt tuoda tähän keskusteluun, etenkin Valelikinäköiselle vastatessani, tieteellisempää kantaa (ja alalla yleisesti tunnettuja faktoja). Kaikki optikot ja silmälääkärit kyllä tietävät valelikinäön ilmiönä, mutta suurin osa on Kaisu Viikarin kanssa eri mieltä sen yleisyydestä ja ennaltaehkäisyn tärkeydestä.

Vaikka en olisikaan alan ihminen, kyseenalaistaisin silti yhden silmälääkärin teesit vastaan tuhansien ja tuhansien muiden.

Kokeillaaaaan kirjoitti:

No sen taulukkosi mukaan näin n. 2mm korkean terävän tekstin esim. käyntikortista aivan helposti lasit päässä 10cm päästä ja allekkin, yhdestä tulostetusta kuvasta löytyi 1,5mm korkea teksti ja sekin näkyi kyllä 10cm päästä... eli ainakin tuo 20v. taso. Lähemmäksi mentäessä vasen silmä (kauaskin huonompi) huononi hieman oikeaa (parempaa) aiemmin...

sanoit aiemmin:
"Esim. 20-vuotiaalla akkommodaatiolaajuus on keskimäärin 10,0D. Normaalille lukuetäisyydelle eli n. 40 cm:iin täytyy akkommodoida 2,5D, eli pelivaraa on tällöin rutkasti, eikä läheskään koko kapasiteettia tarvitse edes käyttää."

Miksi silmäni siis juuri tällöin olisivat herkimmät valelikinäölle?

Eikö tyypillinen valelikinököinen ole henkilö jolle likinäköisyys on ilmaantunut murrosiän jälkeen tai ainakin sellaiseen aikaan johon liittyy kasvanut lähityöskentelyn määrä?

Epäolyksistäni huolimatta aion siis edelleen testata tätä hommaa niillä sumutus laseilla (mihin sen sumutuksen aikana kannattaisi katsella?)... miten mahdolliseen oleiluun ilman laseja pitäisi suhtautua, kun en tosiaan siten juuri mitään näe, ilmeisesti kannattaa yrittää pitää silmät rentoina eikä siristellä?

Lue lisää

Tässä ketjussa myös tämän palstan silmälääkäri on vastannut Valelikinäköiselle.

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=4500000000000201&posting=22000000012666442

Koko lailla samoja pointteja, mitä itse olen esittänyt. Tässä taitaa nyt olla kaksi koulukuntaa vastakkain - sillä erotuksella, että Valelikinäköinen ei käsittääkseni ole alan asiantuntija (silmälääkäri tai optikko).

Kokeillaaaaan kirjoitti:

No sen taulukkosi mukaan näin n. 2mm korkean terävän tekstin esim. käyntikortista aivan helposti lasit päässä 10cm päästä ja allekkin, yhdestä tulostetusta kuvasta löytyi 1,5mm korkea teksti ja sekin näkyi kyllä 10cm päästä... eli ainakin tuo 20v. taso. Lähemmäksi mentäessä vasen silmä (kauaskin huonompi) huononi hieman oikeaa (parempaa) aiemmin...

sanoit aiemmin:
"Esim. 20-vuotiaalla akkommodaatiolaajuus on keskimäärin 10,0D. Normaalille lukuetäisyydelle eli n. 40 cm:iin täytyy akkommodoida 2,5D, eli pelivaraa on tällöin rutkasti, eikä läheskään koko kapasiteettia tarvitse edes käyttää."

Miksi silmäni siis juuri tällöin olisivat herkimmät valelikinäölle?

Eikö tyypillinen valelikinököinen ole henkilö jolle likinäköisyys on ilmaantunut murrosiän jälkeen tai ainakin sellaiseen aikaan johon liittyy kasvanut lähityöskentelyn määrä?

Epäolyksistäni huolimatta aion siis edelleen testata tätä hommaa niillä sumutus laseilla (mihin sen sumutuksen aikana kannattaisi katsella?)... miten mahdolliseen oleiluun ilman laseja pitäisi suhtautua, kun en tosiaan siten juuri mitään näe, ilmeisesti kannattaa yrittää pitää silmät rentoina eikä siristellä?

Lue lisää

No sen taulukkosi mukaan näin n. 2mm korkean terävän tekstin esim. käyntikortista aivan helposti lasit päässä 10cm päästä ja allekkin, yhdestä tulostetusta kuvasta löytyi 1,5mm korkea teksti ja sekin näkyi kyllä 10cm päästä... eli ainakin tuo 20v. taso. Lähemmäksi mentäessä vasen silmä (kauaskin huonompi) huononi hieman oikeaa (parempaa) aiemmin...

sanoit aiemmin:
"Esim. 20-vuotiaalla akkommodaatiolaajuus on keskimäärin 10,0D. Normaalille lukuetäisyydelle eli n. 40 cm:iin täytyy akkommodoida 2,5D, eli pelivaraa on tällöin rutkasti, eikä läheskään koko kapasiteettia tarvitse edes käyttää."
************************************************

Koska et tee ns lähityötä ammatiksesi et ole paras mahdollinen valelikinäköpotilas. Lähityötä tekevä henkilö kyllä huomaa jo muutaman päivän lähityölasien käytön jälkeen silmien väsymisen vähentymisenä eli onko niistä apua.

************************************************
Miksi silmäni siis juuri tällöin olisivat herkimmät valelikinäölle?

Eikö tyypillinen valelikinököinen ole henkilö jolle likinäköisyys on ilmaantunut murrosiän jälkeen tai ainakin sellaiseen aikaan johon liittyy kasvanut lähityöskentelyn määrä?
************************************************

Kyllä jo alakoululaiset alkavat saamaan valelikinäköä. Palstalla oli kirjoitus 8v koululaisesta jolta silmälääkäri diagnosoi -1,75d valelikinäköä sykloplegian avulla.

*************************************************
Epäolyksistäni huolimatta aion siis edelleen testata tätä hommaa niillä sumutus laseilla (mihin sen sumutuksen aikana kannattaisi katsella?)... miten mahdolliseen oleiluun ilman laseja pitäisi suhtautua, kun en tosiaan siten juuri mitään näe, ilmeisesti kannattaa yrittää pitää silmät rentoina eikä siristellä?
*************************************************

Sumutuksen idea on akkommodaation lopettaminen jolloin akkommodaatiolihakset pääsee rentoutumaan ja kramppi laukeaa hitaasti.

http://www.stadia.fi/Opiskelu/sote/optometria/aineistot/naontutkimus/sumutus.asp

Optikkokin pystyisi diagnosoimaan akkommodaatiospasmista johtuvan valelikinäön testaamalla subjektiivisen taittovirheen ennen sumutusta ja sumutuksen jälkeen (n 30min sumutusta vahvalla pluslasilla) ja jos likinäkö vähenee on potilaalla enemmän tai vähemmän valelikinäköä. Muutokset on pieniä mutta suunta selviää.

Istu mukavalle tuolille, pidä silmät rentoina ja räpyttele niitä vähän väliä ja sumutuksen jälkeen Bates Methodin mukainen silmäjumppa.

Testaa näköäsi johonkin kohteeseen esim. TV:n tekstitykseen. Näetkö sumutuksen ja silmäjumpan jälkeen terävämmin?

silmäihminen kirjoitti:

Akkommodaatiolaajuus on silmän pienimmän ja suurimman taittokyvyn erotus. Korkea akkommodaatiolaajuus ei altista akkommodaatiospasmille. Päin vastoin, akkommodaatiospasmitapauksissa on havaittu alentunutta akkommodaatiolaajuutta.http://www.oftalmologi.gu.se:16080/hp/research/theses/licentiate/2001/B_Sterner_Lic.pdf
Akkommodaatiolaajuuden laskukaavat ovat hyvin karkeita, ja 10 dpt:n akkommodaatiolaajuus 28-vuotiaalla on aivan yleisesti tavattua - lisäksi tutkimukset ovat osoittaneet, että likitaitteisilla akkommodaatiolaajuus on jonkin verran suurempi kuin kauko- tai normaalitaitteisilla. (Tosin tässä täytyy ottaa huomioon silmälasikorjauksen vaikutus. Laajuus mitataan taittovirhe korjattuna eli käytännössä silmälaseilla, joissa kaukotaitteisella harvoin on täyskorjausta.)

Ylivilkas akkommodaatio huomataan siten, että objektiivisesti mitattaessa silmästä saadaan huomattavasti suurempia likitaitteisuusarvoja kuin subjektiivisesti mitattaessa. Voidaan puhua nk. laitemyopiasta. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?cmd=Retrieve&db=pubmed&list_uids=1015520&dopt=Citation
Tämä ei kuitenkaan yleensä tuota ongelmia, koska silmälasiarvot määritetään ennen kaikkea subjektiivisesti. On kuitenkin tiedossa, että joissain maissa silmälaseja määrätään pelkästään objektiivisen tutkimuksen perusteella, eli automaattisen refraktometrin antama tulos on suoraan silmälasimääräys. Tällöin silmälasimääräykseen tulee helposti liikaa miinus- tai liian vähän plusvoimakkuutta, mikä saattaa altistaa akkommodaatiospasmille.


Aiempaan kysymykseesi: "Voimmeko todeta yhteen ääneen näin että piilokarsastus on silmän normaali toiminnallinen ominaisuus ja täysin piilokarsastamaton silmä on harvinaisuus?" Silmän normaali toiminnallinen tila on ortoforia (vrt. heteroforia), jolloin näköakselit ovat tasapainossa, eli asentopoikkeamia ei esiinny vaikka silmien fuusio estettäisiin. On totta, että täysin ortoforinen silmäpari on harvinaisuus. Mutta korostan edelleen, että piilokarsastusten merkittävyys perustuu niiden aiheuttamiin oireisiin. Oireettomiin piilokarsastuksiin ei tarvitse puuttua, oireellisiin kyllä.

Aiemmassa viestissäsi kysyit myös näkemystäni likitaitteisuuden synnystä kirjallisuusviitteiden kera. Olen ylempänä ketjussa käyttänyt lähteenäni Gerhard K. Langin teosta Ophthalmology. Suomenkielinen teos Silmätautioppi (K.M. Saari) on varsin kattava kuten myös alan klassikko Borish's Clinical Refraction. Hakusanoilla clinical ophthalmology löytyy lisää teoksia. Silmälääketieteen kirjallisuus ei paneudu pelkästään silmäsairauksiin, vaan myös silmän fysiologiaan hyvinkin tarkasti. Alan kirjallisuus on hyvinkin yksimielistä taittovirheiden etiologiasta.

Nimimerkille "kokeillaaaan" vastaisin, että nuorille ei todellakaan määrätä progressiivisia laseja, jos lähityöongelmia ei esiinny. Nykyisellään ainakaan ei suosita ns. ennaltaehkäisevää näönhuoltoa kolmestakin eri syystä: 1) motivaatio hankkia/käyttää moniteholinssejä ongelmattomissa tapauksissa on huono 2) yleislasit soveltuvat suurimmassa osassa tapauksista myös lähityöhön (taittovirhe korjataan käytännössä normaalitaitteiseksi) 3) mahdollisten lähityöongelmien syyt tulee selvittää ennen kuin määritetään silmälasiratkaisu tilanteen mukaan.

Lue lisää

Akkommodaatiolaajuus on silmän pienimmän ja suurimman taittokyvyn erotus. Korkea akkommodaatiolaajuus ei altista akkommodaatiospasmille. Päin vastoin, akkommodaatiospasmitapauksissa on havaittu alentunutta akkommodaatiolaajuutta.http://www.oftalmologi.gu.se:16080/hp/research/theses/licentiate/2001/B_Sterner_Lic.pdf
Akkommodaatiolaajuuden laskukaavat ovat hyvin karkeita, ja 10 dpt:n akkommodaatiolaajuus 28-vuotiaalla on aivan yleisesti tavattua - lisäksi tutkimukset ovat osoittaneet, että likitaitteisilla akkommodaatiolaajuus on jonkin verran suurempi kuin kauko- tai normaalitaitteisilla. (Tosin tässä täytyy ottaa huomioon silmälasikorjauksen vaikutus. Laajuus mitataan taittovirhe korjattuna eli käytännössä silmälaseilla, joissa kaukotaitteisella harvoin on täyskorjausta.)

Ylivilkas akkommodaatio huomataan siten, että objektiivisesti mitattaessa silmästä saadaan huomattavasti suurempia likitaitteisuusarvoja kuin subjektiivisesti mitattaessa. Voidaan puhua nk. laitemyopiasta. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?cmd=Retri eve&db=pubmed&list_uids=1015520&dopt=Citation
Tämä ei kuitenkaan yleensä tuota ongelmia, koska silmälasiarvot määritetään ennen kaikkea subjektiivisesti. On kuitenkin tiedossa, että joissain maissa silmälaseja määrätään pelkästään objektiivisen tutkimuksen perusteella, eli automaattisen refraktometrin antama tulos on suoraan silmälasimääräys. Tällöin silmälasimääräykseen tulee helposti liikaa miinus- tai liian vähän plusvoimakkuutta, mikä saattaa altistaa akkommodaatiospasmille.
*************************************************

Ryhdyin käyttämään n10v takaperin heikkotehoisempia vanhoja silmälasejani lähityölaseina ja huomasin, että silmät eivät rasitu läheskään niin paljon kun kaukolasit päässä, en tienyt valelikinäöstä enkä lähityölaseista sillon yhtään mitään.

Vasta nyt kun valelikinäkö on poistunut lähes kokonaan ja käytän 0,75d cyl -0,5d laseja näyttöpäätelaseina silmäni eivät rasitu yhtään päivänmittaan (yli 8h lähityötä päivässä).

Eli vasta kun sain suurentavat pluslasit lähityölaseiksi ongelmat poistuivat kokonaan. Kaisu Viikari oli täysin oikeassa tuossa Akuutin kirjoituksesaan.

"- Pluslasit ovat kuperat ja ne kokoavat valonsäteitä kuten mykiökin. Ne siis helpottavat tarkentajalihasten työtä. Kramppivaara pienenee. Samalla koko elimistön kuormitus vähenee.
- Miinuslasit ovat koverat ja ne hajottavat valonsäteitä. Niillä pyritään heikentämään likinäköisen liian voimakasta valon taittoa, mutta valelikinäköiselle vahvat miinuslasit aiheuttavat enemmän haittaa kuin hyötyä. Laseilla ehkä näkee erinomaisesti, mutta ne lisäävät tarkentajalihasten työtä ja jännitystä".

*************************************************
Aiempaan kysymykseesi: "Voimmeko todeta yhteen ääneen näin että piilokarsastus on silmän normaali toiminnallinen ominaisuus ja täysin piilokarsastamaton silmä on harvinaisuus?" Silmän normaali toiminnallinen tila on ortoforia (vrt. heteroforia), jolloin näköakselit ovat tasapainossa, eli asentopoikkeamia ei esiinny vaikka silmien fuusio estettäisiin. On totta, että täysin ortoforinen silmäpari on harvinaisuus. Mutta korostan edelleen, että piilokarsastusten merkittävyys perustuu niiden aiheuttamiin oireisiin. Oireettomiin piilokarsastuksiin ei tarvitse puuttua, oireellisiin kyllä.
************************************************

Olen samaa mieltä kanssasi eli jos potilaalla ei ole minkäänlaisia vaivoja kuten niska pään- ja silmäsärkyä kysyttäessä ei lähityölaseja tarvita mutta jos likinäköä tulee jatkuvasti lisää on syytä määrätä luku- ja lähityölasit.

*************************************************
Aiemmassa viestissäsi kysyit myös näkemystäni likitaitteisuuden synnystä kirjallisuusviitteiden kera. Olen ylempänä ketjussa käyttänyt lähteenäni Gerhard K. Langin teosta Ophthalmology. Suomenkielinen teos Silmätautioppi (K.M. Saari) on varsin kattava kuten myös alan klassikko Borish's Clinical Refraction. Hakusanoilla clinical ophthalmology löytyy lisää teoksia. Silmälääketieteen kirjallisuus ei paneudu pelkästään silmäsairauksiin, vaan myös silmän fysiologiaan hyvinkin tarkasti. Alan kirjallisuus on hyvinkin yksimielistä taittovirheiden etiologiasta.

*************************************************

Olen selanut Saaren Silmätautiopin ja siellä ei ollut valelikinäöstä yhtään mitään, akkommodaatiospasmista oli kolmessa kohdassa lyhyt maininta.

************************************************
Nimimerkille "kokeillaaaan" vastaisin, että nuorille ei todellakaan määrätä progressiivisia laseja, jos lähityöongelmia ei esiinny. Nykyisellään ainakaan ei suosita ns. ennaltaehkäisevää näönhuoltoa kolmestakin eri syystä: 1) motivaatio hankkia/käyttää moniteholinssejä ongelmattomissa tapauksissa on huono 2) yleislasit soveltuvat suurimmassa osassa tapauksista myös lähityöhön (taittovirhe korjataan käytännössä normaalitaitteiseksi) 3) mahdollisten lähityöongelmien syyt tulee selvittää ennen kuin määritetään silmälasiratkaisu tilanteen mukaan.
*************************************************

USA:ssa kärsii tämän linkin mukaa 175milj. lähityötä tekevää aikuista ja lähes 60milj. nettiä käyttävää lasta computer vision syndroomasta. Voisitko selittää suomeksi mitä tuo CVS on ja onko lähityölaseista apua?

http://www.prio.com/consumers/problem.cfm

silmäihminen kirjoitti:

"Esim. 20-vuotiaalla akkommodaatiolaajuus on keskimäärin 10,0D. Normaalille lukuetäisyydelle eli n. 40 cm:iin täytyy akkommodoida 2,5D, eli pelivaraa on tällöin rutkasti, eikä läheskään koko kapasiteettia tarvitse edes käyttää."

Kyseinen teksti oli minun näppäimistöltäni. Valitan, jos en ollut tuossa kirjoituksessani käyttänyt nimimerkkiä. "Tyypillistä valelikinäköistä" ei mielestäni voi määritellä, koska silmien fysiologisista ominaisuuksista riippuen toiselle voi periaatteessa kehittyä samoissa olosuhteissa akkommodaatiospasmia ja toiselle ei.

Olen yrittänyt tuoda tähän keskusteluun, etenkin Valelikinäköiselle vastatessani, tieteellisempää kantaa (ja alalla yleisesti tunnettuja faktoja). Kaikki optikot ja silmälääkärit kyllä tietävät valelikinäön ilmiönä, mutta suurin osa on Kaisu Viikarin kanssa eri mieltä sen yleisyydestä ja ennaltaehkäisyn tärkeydestä.

Vaikka en olisikaan alan ihminen, kyseenalaistaisin silti yhden silmälääkärin teesit vastaan tuhansien ja tuhansien muiden.

Lue lisää

"Esim. 20-vuotiaalla akkommodaatiolaajuus on keskimäärin 10,0D. Normaalille lukuetäisyydelle eli n. 40 cm:iin täytyy akkommodoida 2,5D, eli pelivaraa on tällöin rutkasti, eikä läheskään koko kapasiteettia tarvitse edes käyttää."

Kyseinen teksti oli minun näppäimistöltäni. Valitan, jos en ollut tuossa kirjoituksessani käyttänyt nimimerkkiä. "Tyypillistä valelikinäköistä" ei mielestäni voi määritellä, koska silmien fysiologisista ominaisuuksista riippuen toiselle voi periaatteessa kehittyä samoissa olosuhteissa akkommodaatiospasmia ja toiselle ei.

Olen yrittänyt tuoda tähän keskusteluun, etenkin Valelikinäköiselle vastatessani, tieteellisempää kantaa (ja alalla yleisesti tunnettuja faktoja). Kaikki optikot ja silmälääkärit kyllä tietävät valelikinäön ilmiönä, mutta suurin osa on Kaisu Viikarin kanssa eri mieltä sen yleisyydestä ja ennaltaehkäisyn tärkeydestä.

Vaikka en olisikaan alan ihminen, kyseenalaistaisin silti yhden silmälääkärin teesit vastaan tuhansien ja tuhansien muiden.
************************************************

Tedät varmaan tuosta Eskimotutkimuksesta.

Voitko selittää mikä oli syynä että 20..28v koulusysteemin läpikäyneet eskimot tulivat 85 prosenttisesti likinäköisiksi kun taas yli 50v lukutaidottomilla eskimoilla ei ollut likinäkö ollenkaan?

Valelikinäköinen kirjoitti:

"Esim. 20-vuotiaalla akkommodaatiolaajuus on keskimäärin 10,0D. Normaalille lukuetäisyydelle eli n. 40 cm:iin täytyy akkommodoida 2,5D, eli pelivaraa on tällöin rutkasti, eikä läheskään koko kapasiteettia tarvitse edes käyttää."

Kyseinen teksti oli minun näppäimistöltäni. Valitan, jos en ollut tuossa kirjoituksessani käyttänyt nimimerkkiä. "Tyypillistä valelikinäköistä" ei mielestäni voi määritellä, koska silmien fysiologisista ominaisuuksista riippuen toiselle voi periaatteessa kehittyä samoissa olosuhteissa akkommodaatiospasmia ja toiselle ei.

Olen yrittänyt tuoda tähän keskusteluun, etenkin Valelikinäköiselle vastatessani, tieteellisempää kantaa (ja alalla yleisesti tunnettuja faktoja). Kaikki optikot ja silmälääkärit kyllä tietävät valelikinäön ilmiönä, mutta suurin osa on Kaisu Viikarin kanssa eri mieltä sen yleisyydestä ja ennaltaehkäisyn tärkeydestä.

Vaikka en olisikaan alan ihminen, kyseenalaistaisin silti yhden silmälääkärin teesit vastaan tuhansien ja tuhansien muiden.
************************************************

Tedät varmaan tuosta Eskimotutkimuksesta.

Voitko selittää mikä oli syynä että 20..28v koulusysteemin läpikäyneet eskimot tulivat 85 prosenttisesti likinäköisiksi kun taas yli 50v lukutaidottomilla eskimoilla ei ollut likinäkö ollenkaan?

Lue lisää

"Voitko selittää mikä oli syynä että 20..28v koulusysteemin läpikäyneet eskimot tulivat 85 prosenttisesti likinäköisiksi kun taas yli 50v lukutaidottomilla eskimoilla ei ollut likinäkö ollenkaan?"

Likinäön syntytekijöitä ei aivan tarkkaan tiedetä, mutta niiden arvellaan olevan perinnöllisiä ja ympäristöriippuvaisia. Tutkimukset viittaavat lähityöskentelyyn yhtenä mahdollisena myopian kehittymisen syynä - tällöin kyseessä ei kuitenkaan ole valelikinäkö, koska kouluiän myopia ei ole "parannettavissa" esim. sykloplegialla.

Jos haluaa taistella likinäköä vastaan, voi toki tehdä testin hankkimalla lapselleen lukulasit ja katsoa, auttaako niiden käyttö. Minä en kuitenkaan pitäisi sitä kovinkaan mielekkäänä. Tuolla toisessa viestissäni pohdinkin syitä, miksi ennaltaehkäisevää näönhuoltoa ei juuri suosita.

Tässä on hyvin kattava linkki likinäöstä (toivottavasti sinulla on hyvä englannin kielen taito!):
http://www.aoa.org/documents/CPG-15.pdf

Siinä esitellään pseudomyopia yhtenä likinäön muotona, ja kerrotaan lähilisästä parannuskeinona. Yksinkertainen myopia (simple myopia) on kuitenkin yleisintä, ja perinnöllisyydellä on suuri merkitys.

Korostan edelleen, etten yritäkään kieltää, etteikö akkommodaatiospasmi ja valelikinäkö olisi todellinen ilmiö. Mielestäni vain ilmiön ylenpalttinen korostaminen ja kaikenlaiset "likinäön poisto-ohjeet" johdattavat ihmisiä helposti harhaan ja antavat "oikeasti likinäköisille" (joiden edelleen väitän olevan suuri enemmistö likinäköisistä) turhaa toivoa.

silmäihminen kirjoitti:

"Voitko selittää mikä oli syynä että 20..28v koulusysteemin läpikäyneet eskimot tulivat 85 prosenttisesti likinäköisiksi kun taas yli 50v lukutaidottomilla eskimoilla ei ollut likinäkö ollenkaan?"

Likinäön syntytekijöitä ei aivan tarkkaan tiedetä, mutta niiden arvellaan olevan perinnöllisiä ja ympäristöriippuvaisia. Tutkimukset viittaavat lähityöskentelyyn yhtenä mahdollisena myopian kehittymisen syynä - tällöin kyseessä ei kuitenkaan ole valelikinäkö, koska kouluiän myopia ei ole "parannettavissa" esim. sykloplegialla.

Jos haluaa taistella likinäköä vastaan, voi toki tehdä testin hankkimalla lapselleen lukulasit ja katsoa, auttaako niiden käyttö. Minä en kuitenkaan pitäisi sitä kovinkaan mielekkäänä. Tuolla toisessa viestissäni pohdinkin syitä, miksi ennaltaehkäisevää näönhuoltoa ei juuri suosita.

Tässä on hyvin kattava linkki likinäöstä (toivottavasti sinulla on hyvä englannin kielen taito!):
http://www.aoa.org/documents/CPG-15.pdf

Siinä esitellään pseudomyopia yhtenä likinäön muotona, ja kerrotaan lähilisästä parannuskeinona. Yksinkertainen myopia (simple myopia) on kuitenkin yleisintä, ja perinnöllisyydellä on suuri merkitys.

Korostan edelleen, etten yritäkään kieltää, etteikö akkommodaatiospasmi ja valelikinäkö olisi todellinen ilmiö. Mielestäni vain ilmiön ylenpalttinen korostaminen ja kaikenlaiset "likinäön poisto-ohjeet" johdattavat ihmisiä helposti harhaan ja antavat "oikeasti likinäköisille" (joiden edelleen väitän olevan suuri enemmistö likinäköisistä) turhaa toivoa.

Lue lisää

Annoitpa hyvän linkin.

Asijantuntija toteavat että valelikinäkö (pseudomyopia) voidaan parantaa poistohoidolla (vision therapy) josta voit nyt kertoa mitä se on?

Myös simple myopia voidaan parantaa tai pysähdytää vision therapyn avulla sanovat asijantuntijat.

Tämä arvovaltainen asijantuntijaraati puhuu lähes samaa mitä Kaisu Viikarikin.

Valitettavasti siinä myös todetaan, että silmälääkärit eivät suosittele potilaileen vision therapya eikä luku- ja lähityölaseja koska luulevat että se on potilaalle hankalaa käyttää useita silmälaseja. Sama asenne lienee suomalaisilla silmälääkäreilläkin.

Pluslisäystä linsseihin luku- ja lähityössä suositellaa sekä pseudomyopeille että simple myopeille etenkin jos heillä on ulospäin piilokarsastusta (esoforia).

Pseudomyoppien ja simlemyoppien määrää ei likinäköisten kokonaismäärästä sanottu joten voitko etsiä uuden linkin jossa se on kerrottu.

http://www.aoa.org/documents/CPG-15.pdf

Valelikinäköinen kirjoitti:

Annoitpa hyvän linkin.

Asijantuntija toteavat että valelikinäkö (pseudomyopia) voidaan parantaa poistohoidolla (vision therapy) josta voit nyt kertoa mitä se on?

Myös simple myopia voidaan parantaa tai pysähdytää vision therapyn avulla sanovat asijantuntijat.

Tämä arvovaltainen asijantuntijaraati puhuu lähes samaa mitä Kaisu Viikarikin.

Valitettavasti siinä myös todetaan, että silmälääkärit eivät suosittele potilaileen vision therapya eikä luku- ja lähityölaseja koska luulevat että se on potilaalle hankalaa käyttää useita silmälaseja. Sama asenne lienee suomalaisilla silmälääkäreilläkin.

Pluslisäystä linsseihin luku- ja lähityössä suositellaa sekä pseudomyopeille että simple myopeille etenkin jos heillä on ulospäin piilokarsastusta (esoforia).

Pseudomyoppien ja simlemyoppien määrää ei likinäköisten kokonaismäärästä sanottu joten voitko etsiä uuden linkin jossa se on kerrottu.

http://www.aoa.org/documents/CPG-15.pdf

Lue lisää

Joko englanninkielen taidossasi on puutteita, tai sitten olet tulkinnut lukemaasi aivan oman mielesi mukaan.

Simple myopian ensisijaiseksi korjauskeinoksi esitettiin optinen eli silmälasikorjaus (s.36).

Myopian (lukuunottamatta pseudomyopiaa) ei ole todettu vähentyneen ortoptisten harjoitteiden (=vision therapy) myötä (s.21).

Pluslisäys esoforiatapauksissa (joka muuten on sisäänpän piilokarsastusta) helpottaa esoforiasta johtuvia oireita, mutta sen soveltuvuuteen myopian hoidossa ei oteta kantaa(s.29). Sen sijaan todetaan, että tutkimustuloksista toiset ovat puolesta ja toiset vastaan olettamusta, että bifokaalit rajoittaisivat myopian kehittymistä (s.29).

Myopian yleisyydestä todetaan: "Simple myopia is much more common than the other types of myopia" (s.36).

Voitko osoittaa minulle sivun ja kohdan, jossa käännöksesi mukaan sanotaan näin: "Myös simple myopia voidaan parantaa tai pysähdytää vision therapyn avulla sanovat asijantuntijat."

Lyhyesti, ortoptiikalla (vision therapy) pyritään hoitamaan karsastusta ja muita silmien yhteisnäön häiriötä. Pseudomyopiassa sitä voidaan käyttää akkommodaatiohäiriöiden hoitoon, jolloin akkommodaatiotoiminnan normalisoituminen voi helpottaa valelikinäköisyyttä, mutta suoraa vaikutusta myopiaan ortoptisilla harjoitteilla ei ole.

silmäihminen kirjoitti:

Joko englanninkielen taidossasi on puutteita, tai sitten olet tulkinnut lukemaasi aivan oman mielesi mukaan.

Simple myopian ensisijaiseksi korjauskeinoksi esitettiin optinen eli silmälasikorjaus (s.36).

Myopian (lukuunottamatta pseudomyopiaa) ei ole todettu vähentyneen ortoptisten harjoitteiden (=vision therapy) myötä (s.21).

Pluslisäys esoforiatapauksissa (joka muuten on sisäänpän piilokarsastusta) helpottaa esoforiasta johtuvia oireita, mutta sen soveltuvuuteen myopian hoidossa ei oteta kantaa(s.29). Sen sijaan todetaan, että tutkimustuloksista toiset ovat puolesta ja toiset vastaan olettamusta, että bifokaalit rajoittaisivat myopian kehittymistä (s.29).

Myopian yleisyydestä todetaan: "Simple myopia is much more common than the other types of myopia" (s.36).

Voitko osoittaa minulle sivun ja kohdan, jossa käännöksesi mukaan sanotaan näin: "Myös simple myopia voidaan parantaa tai pysähdytää vision therapyn avulla sanovat asijantuntijat."

Lyhyesti, ortoptiikalla (vision therapy) pyritään hoitamaan karsastusta ja muita silmien yhteisnäön häiriötä. Pseudomyopiassa sitä voidaan käyttää akkommodaatiohäiriöiden hoitoon, jolloin akkommodaatiotoiminnan normalisoituminen voi helpottaa valelikinäköisyyttä, mutta suoraa vaikutusta myopiaan ortoptisilla harjoitteilla ei ole.

Lue lisää

Joko englanninkielen taidossasi on puutteita, tai sitten olet tulkinnut lukemaasi aivan oman mielesi mukaan.

Simple myopian ensisijaiseksi korjauskeinoksi esitettiin optinen eli silmälasikorjaus (s.36).
************************************************

Olet oikeassa, luin tekstin kiireessä ja sekoitin pseudomyopian ja simple myopian vision therapyn vaikutuksen.

Simple myopiaa voidaan kuitenkin hidastaa tekstin mukaan vision piilolasien (rigid contact lens) vision hygienian sekä pluslisäyksen avulla. kts taulukot lopussa.
***********************************************
Myopian (lukuunottamatta pseudomyopiaa) ei ole todettu vähentyneen ortoptisten harjoitteiden (=vision therapy) myötä (s.21).

Pluslisäys esoforiatapauksissa (joka muuten on sisäänpän piilokarsastusta) helpottaa esoforiasta johtuvia oireita, mutta sen soveltuvuuteen myopian hoidossa ei oteta kantaa(s.29). Sen sijaan todetaan, että tutkimustuloksista toiset ovat puolesta ja toiset vastaan olettamusta, että bifokaalit rajoittaisivat myopian kehittymistä (s.29).
***********************************************

Esoforia meni minulla väärään suuntaan, hyvä että korjasit asian.

*************************************************
Myopian yleisyydestä todetaan: "Simple myopia is much more common than the other types of myopia" (s.36).

Voitko osoittaa minulle sivun ja kohdan, jossa käännöksesi mukaan sanotaan näin: "Myös simple myopia voidaan parantaa tai pysähdytää vision therapyn avulla sanovat asijantuntijat."

Lyhyesti, ortoptiikalla (vision therapy) pyritään hoitamaan karsastusta ja muita silmien yhteisnäön häiriötä. Pseudomyopiassa sitä voidaan käyttää akkommodaatiohäiriöiden hoitoon, jolloin akkommodaatiotoiminnan normalisoituminen voi helpottaa valelikinäköisyyttä, mutta suoraa vaikutusta myopiaan ortoptisilla harjoitteilla ei ole.
*************************************************

Netistä löytyy paljon sivuja natural vision improvement aiheesta joissa opetetaan silmäjumppaa ja palstallakin on ollut kirjoitus jossa henkilö sanoi vähentäneensä likinäköä silmäjumpan avulla 0,5d verran.

Oma likinäköni on vähentyi -2,5d pelkästään luku-ja lähityölasien sekä alikorjattujen kaukolasien avulla. Lisäksi sumutin silmiä 3,5d pluslaseilla.

Likinäön väheneminen loppui n.1v hoidon jälkeen ja puoleen vuoteen ei parannusta tapahtunut mutta aloitin heinäkuussa Bathes Methodin mukaisen silmäjumpan jota olen harjoittanut kahdesti päivässä ja likinäkö on alkanut vähenemään ja näen jo ajoittain visuksen 1,25 tekstin näöntarkastustaulusta.

Olen hyvin tyytyväinen tähän valelikinäön poistohoitoon ja silmäjumppaan. Silmän paineetkin ovat pudoneet 21 > 15:taan. Silmät ovat kivuttomat, paitsi silmäjumpan jälkeen, kostutustippojakaan en enää tarvitse.

Kirjassa "Elä ilman laseja" sanotaan, että Bathes methodin avulla myös silmämunan liikuttajalihakset vahvistuvat, jos ne ovat heikentyneet miinuslasien laiskistavan vaikutuksen takia, auttaa vähentämään likinäköä koska silmä joustaa taaksepäin jolloin silmä ikäänkuin lyhenee ja likinäkö vähenee. Tarua vai totta osaatko vastata?

Ilmeisesti silmälääkärit aliarvioivat nämä luonnonmukaiset näönparannushoidot jolloin potilaat kärsivät turhaan seurauksista.

Kysyisin sinulta uudestaan koska et vastanut kysymykseeni. Onko mahdollista että sarveiskalvon pullistuma paranee pikkuhiljaa kun likinäköä on poistunut -2,5d verran. Sarveiskalvohan uudistuu kokoajan?

Valelikinäköinen kirjoitti:

Joko englanninkielen taidossasi on puutteita, tai sitten olet tulkinnut lukemaasi aivan oman mielesi mukaan.

Simple myopian ensisijaiseksi korjauskeinoksi esitettiin optinen eli silmälasikorjaus (s.36).
************************************************

Olet oikeassa, luin tekstin kiireessä ja sekoitin pseudomyopian ja simple myopian vision therapyn vaikutuksen.

Simple myopiaa voidaan kuitenkin hidastaa tekstin mukaan vision piilolasien (rigid contact lens) vision hygienian sekä pluslisäyksen avulla. kts taulukot lopussa.
***********************************************
Myopian (lukuunottamatta pseudomyopiaa) ei ole todettu vähentyneen ortoptisten harjoitteiden (=vision therapy) myötä (s.21).

Pluslisäys esoforiatapauksissa (joka muuten on sisäänpän piilokarsastusta) helpottaa esoforiasta johtuvia oireita, mutta sen soveltuvuuteen myopian hoidossa ei oteta kantaa(s.29). Sen sijaan todetaan, että tutkimustuloksista toiset ovat puolesta ja toiset vastaan olettamusta, että bifokaalit rajoittaisivat myopian kehittymistä (s.29).
***********************************************

Esoforia meni minulla väärään suuntaan, hyvä että korjasit asian.

*************************************************
Myopian yleisyydestä todetaan: "Simple myopia is much more common than the other types of myopia" (s.36).

Voitko osoittaa minulle sivun ja kohdan, jossa käännöksesi mukaan sanotaan näin: "Myös simple myopia voidaan parantaa tai pysähdytää vision therapyn avulla sanovat asijantuntijat."

Lyhyesti, ortoptiikalla (vision therapy) pyritään hoitamaan karsastusta ja muita silmien yhteisnäön häiriötä. Pseudomyopiassa sitä voidaan käyttää akkommodaatiohäiriöiden hoitoon, jolloin akkommodaatiotoiminnan normalisoituminen voi helpottaa valelikinäköisyyttä, mutta suoraa vaikutusta myopiaan ortoptisilla harjoitteilla ei ole.
*************************************************

Netistä löytyy paljon sivuja natural vision improvement aiheesta joissa opetetaan silmäjumppaa ja palstallakin on ollut kirjoitus jossa henkilö sanoi vähentäneensä likinäköä silmäjumpan avulla 0,5d verran.

Oma likinäköni on vähentyi -2,5d pelkästään luku-ja lähityölasien sekä alikorjattujen kaukolasien avulla. Lisäksi sumutin silmiä 3,5d pluslaseilla.

Likinäön väheneminen loppui n.1v hoidon jälkeen ja puoleen vuoteen ei parannusta tapahtunut mutta aloitin heinäkuussa Bathes Methodin mukaisen silmäjumpan jota olen harjoittanut kahdesti päivässä ja likinäkö on alkanut vähenemään ja näen jo ajoittain visuksen 1,25 tekstin näöntarkastustaulusta.

Olen hyvin tyytyväinen tähän valelikinäön poistohoitoon ja silmäjumppaan. Silmän paineetkin ovat pudoneet 21 > 15:taan. Silmät ovat kivuttomat, paitsi silmäjumpan jälkeen, kostutustippojakaan en enää tarvitse.

Kirjassa "Elä ilman laseja" sanotaan, että Bathes methodin avulla myös silmämunan liikuttajalihakset vahvistuvat, jos ne ovat heikentyneet miinuslasien laiskistavan vaikutuksen takia, auttaa vähentämään likinäköä koska silmä joustaa taaksepäin jolloin silmä ikäänkuin lyhenee ja likinäkö vähenee. Tarua vai totta osaatko vastata?

Ilmeisesti silmälääkärit aliarvioivat nämä luonnonmukaiset näönparannushoidot jolloin potilaat kärsivät turhaan seurauksista.

Kysyisin sinulta uudestaan koska et vastanut kysymykseeni. Onko mahdollista että sarveiskalvon pullistuma paranee pikkuhiljaa kun likinäköä on poistunut -2,5d verran. Sarveiskalvohan uudistuu kokoajan?

Lue lisää

Mikäli asia noin kiinnostaa, niin miksi et systemaattisesti seuraa sarveiskalvon muotoa. Ei topografiamittaus nyt niin kallis ole.

Yksi aika kyllästynyt kirjoitti:

Mikäli asia noin kiinnostaa, niin miksi et systemaattisesti seuraa sarveiskalvon muotoa. Ei topografiamittaus nyt niin kallis ole.

Mikäli asia noin kiinnostaa, niin miksi et systemaattisesti seuraa sarveiskalvon muotoa. Ei topografiamittaus nyt niin kallis ole.
*************************************************

Topografiakuvaus ei ole kallis mutta haluaisin ensin tietää onko siitä mitään hyötyä eli onko likinäkö jota minulla oli aiheuttanut sarveiskalvon pullistumaa sädekehän lihasten krampin takia.

Jos hajataitto jota minulla on jonkun verran olisi suurimmalta osalta sarveiskalvolla niin olisi virhe ryhtyä täysin korjaamaa sitä lähityölaseissa koska ylikorjattu hajataitto laseissa voi provosoida silmään pysyvän hajataiton.

Valelikinäköinen kirjoitti:

Useita vuosia sitten luin näön kehittymiseen liittyvästä seurantatutkimusesta jossa kyseessä oli nuoret terveet vankilatuomion saaneet henkilöt. Kyse oli vankilaoloista joissa vangit ovat suurimman osan ajasta suljettuna selleihinsä lyhyitä uklkoilujaksoja lukuunottamatta.

Toisena verrokkiryhmänä ryhmanä oli vastaavanikäiset terveet vapaudessa elävät henkilöt. Seuranta-aika sama.

Heidän näkönsa tarkastettiin juuri ennen tuomion toimeenpanoa ja sitten säännöllisin väliajoin. Prosenttilukua en enää muista, mutta hyvin huomattavalle osalle vankeudessa oleville kehittyi likinäkö joka oli havaittavissa jo kuudesta kuukaudesta eteenpäin. Vapauteen päästyään he joutuivat hankkimaan silmälasit.

Tutkimuksen yhteenvetona todettiin vakeudessa olleiden nuorten likinäkötapausten olevan huomattavasti / radikaalisti korkeampi kuin vastaavilla vapaudessa olevien keskuudessa. Valitettavasti verrokkiryhmien likinäkötapausten prosenttiluvut eivät enää ole muistissa.

Tutkijat arvioivat vankien keskuudessa korkean likinäkötapausten johtuvan silmien / silmälihasten yksipuolisesta rasittumisesta katseen kohdistuessa suuren osan aikaa vain muutaman metrin etäisyydelle maksimissaan.

Sattumalta osuin tuohon artikkeliin noin vuosi kaksi sen jälkeen kuin olin itse ollut vastaavassa tilanteessa.

Itse jouduin aikoinaan erään vakavan tapaturman seurauksena viettämään liki yhdeksän kuukautta suurelta osin sisätiloissa. Etuna tilanteessa oli mahdollisuus tyydyttää suurta lukemisen nälkääni.

Kun sitten ensimmäisiä kertoja oli mahdollisuus jälleen ajaa autolla, ensimmäisiä havanitoja oli opastetaulujen lukemisen vaikeus, kadunnimistä puhumattakaan. Silloin jouduin hankkimaan ensimmäiset silmälasini, miinus-sellaiset.
************************************************

Minusta on loogista että oleskelu pienessä huoneessa laiskistaa silmän akkommodaatioon osallistuvat lihakset koska silmä ei pääse katsomaan kauas ja silmät eivät saa luonnonvaloa riittävasti. Henkilöstä tulee likinäköinen ja jos hän lukee paljon ilman lukuetäisyydelle mitoitettuja lukulaseja hän voi saada akkommodaatiospasmista johtuvaa valelikinäköä aina -3d asti jolloin hänellä on ikäänkuin lukulasit silmissä omasta takaa.

Kirjassa "Elä ilman laseja" sanotaan, että sairaana,väsyneenä ja liikkuvassa ajoneuvossa ei saa lukea koska silloin silmät liikarasittuvat.

***********************************************
Tuohon aikaan osui sattumalta käsiini silmäjumppaa ja silmien kannalta tervettä ruokavaliota koskeva pieni kirja. Muistaakseni kyse oli suomalaisen lääkäri-pariskunnan kijoittama kirja noin 1940-50-luvulta.

Asia kuitenkin edelleen kiinnostaa ja mieleni tekisikin laittaa metodi koetukselle ja testata sen toimivuutta omalla kohdallani, sillä pidän sitä hyvin loogisena. Luonnollisestikaan valelikinäkö ei koske kaikia tapauksia.

Teen hyvin paljon päätetyöskentelyä jossa käytän vanhoja "out of date" / ainoita miinuslaseja, normaaliin lukemiseen en laseja tarvitse.
*************************************************

Lähityölasit ovat karkeasti 1,5d heikkotehoisemmat kun likinäköisen kaukolasit joten kannattaa testaa näkö optikolla ja hankkia lähityölasit ja mahdollisesti lukulasit jotka ovat 3d heikkotehoisemmat kun kaukolasit muuten valelikinäkö ei ala poistumaan.

************************************************
Onko netissä saatavilla kokonaisinfo metodin toteuttamiseen pluslasien käyttö mukaanlukien?
************************************************

USA:ta löytyy ohjeita netin kautta mutta niistä joutuu maksamaan.

Silmälääkäri pystyy diagnosoimaan valelikinäön sykloplegiatippojen avulla (syklopentolaatti tai atropiini) jotka aiheuttavat muutaman tunnin/ päivän mittaisen akkommodaatiohalvauksen tai skiaskopian avulla mutta kaikki silmälääkärit eivät osaa sitä.

Silmälääkärin pitäisi antaa sinulle valelikinäön poistohoito-ohjeet.

Akkommodaatiospasmin eli krampin aiheuttaman
valelikinäön pystyy testaamaan omatoimisestikin pluslasisumutuksen avulla. Osta tiimarista 3,5d lasit ja pidä niitä päässä päivittäin 15..30 min yhtäjaksoisesti jolloin silmiin alkaa tulla nipistelyä ja neulanpiston kaltaista hyvin lyhytaikaista kipua kun kramppi alkaa laueta rengasmaisesta sädekehän lihaksesta.

http://www.optometria.fi/?act=4

Akkommodaatiospasmi laukesi minun tapauksessa ns johtavasta silmästä hieman hitaammin ja tuota mykio eli linssiperäistä hajataittoa tuli hieman lisää mutta arvelen, että sekin poistuu kun sädekehän lihasten dynamiikka normalisoituu silmäjumpan avulla. Valelikinäkö poistuu melko hitaasti minulla se kesti n. 1v ajan joten pitää olla kärsivällinen, käyttää hieman alikorjattuja kaukolaseja aina silloin kun tarkkaa näköä ei tarvitse.

Alikorjatut kaukolasit aiheuttavat ns "vastaakkommodaatiokipua" silmiin jota on pystyttävä sietämään kunnes valelikinäkö on poistunut. Alikorjattuja kaukolaseja pitäisi käyttää vain kun oleskelee ulkona valoisan aikaa.

Silmälle tärkeiden vitamiinien ja hivenaiden puutosta ei saa olla ja lihaskramppeja aiheuttavan magneesiumin puutosta ei myöskään saa olla. Magneesiumin puutos on yleistä suomalaisilla ja sitä oli myös minullakin.

Lisäravinteiden kuten Visiomax käyttöä kannattaa harkita.

Ulkoile päivittäin valoisan aikaan vähintään 1,5h yhtäjaksoisesti.

Seuraa edistymistäsi näöntarkastustaulujen avulla.

Ennen valelikinäön poistohoidon aloitusta olisi hyvä mitata silmän paineet ja seurata niiden kehitystä valelikinäön poistohoidon kuluessa jos paineet on korkeahkot eli yli 20 paineiden pitäisi laskea hitaasti. Silmän paineet voi käydä mittaamassa optikkoliikkeessä ja aina samalla laitteella koska eri mittalaitteissa voi olla kalibrointivirhettä

Sarveiskalvon topografiakuvaus kannattaa myös tehdä ensin jotta mahdollinen sarveiskalvon epätasaisuudesta johtuva hajataitto selviää jos on hajataittoa.

Kohdevalaisimessa kannattaa käyttää ns laajaspektrilamppua jonka värinä on 34khz.

Esim. Viva Lite 15W jonka saa tavalliseen pöytävalaisimen kantaan.

http://www.adlux.fi/public/pdf/Hinnasto-koti.pdf

Palstalla on käyty paljon keskustelua valelikinäöstä joten käytä palstan laajennettua hakukonetta niin saat lisätietoa valelikinäöstä syklplegiasta ja skiaskopiasta sekä kirjallisuusviitteitä. Voit aloittaa vaikka tästä:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=4500000000000201&posting=22000000018833181#22000000018833181

Lue lisää

Paljon kiinnostavaa infoa ja linkkejä, kiitos. Olenkin nyt hieman kahlanut läpi runsasa tietomäärää joka eri ketjista löytyvistä linkeistä kertyy.

Maassa jossa asun, näöntarkastus suoritetaan ainoastaan silmälääkärin toimesta ja hyvälle sellaiselle on jopa kahden kolmen kuukauden jonot, sekä "kohtuullista" korvausta vastaan.

Omassa tapauksessani pitäisi onnistua yhdistämään tarkastuksta edeltäviin muutamaan päivään totaalinen näyttöpäätteestä vieraantuminen ja ulkoilujakso, joka aktiviteettini vuoksi melko vaikeaa.

Edellisillä näöntarkastukerroilla runsaasta / jatkuvasta päätetyöskentelystä johtuen hyvin väsyneet silmät eivät kunnolla jaksaneet tarkentaa, vaan kohteet "vaappuivat-velloivat" syvyyssuunnassa niin etten kyennuyt varmuudella antamaan oikeaa vastausta. Tulos suurella todennäköisyydellä virheellinen, suuntaa-antava.

Tutkin vielä kaikkea tarjolla olevaa runsasta valelikinäköön liittyvää aineistoa ja kunhan aikataulu antaa periksi, niin visiitti myös silmälääkärille.

Ps. Silmäjumppalla on kiitettävä vaiktus väsyneille silmille jo hyvin lyhyen ja säännöllisen harjoittelun seurauksena. Pitää vain pakottaa itselleen sopivia taukoja ;-)

Kokeillaaaaan kirjoitti:

No sen taulukkosi mukaan näin n. 2mm korkean terävän tekstin esim. käyntikortista aivan helposti lasit päässä 10cm päästä ja allekkin, yhdestä tulostetusta kuvasta löytyi 1,5mm korkea teksti ja sekin näkyi kyllä 10cm päästä... eli ainakin tuo 20v. taso. Lähemmäksi mentäessä vasen silmä (kauaskin huonompi) huononi hieman oikeaa (parempaa) aiemmin...

sanoit aiemmin:
"Esim. 20-vuotiaalla akkommodaatiolaajuus on keskimäärin 10,0D. Normaalille lukuetäisyydelle eli n. 40 cm:iin täytyy akkommodoida 2,5D, eli pelivaraa on tällöin rutkasti, eikä läheskään koko kapasiteettia tarvitse edes käyttää."

Miksi silmäni siis juuri tällöin olisivat herkimmät valelikinäölle?

Eikö tyypillinen valelikinököinen ole henkilö jolle likinäköisyys on ilmaantunut murrosiän jälkeen tai ainakin sellaiseen aikaan johon liittyy kasvanut lähityöskentelyn määrä?

Epäolyksistäni huolimatta aion siis edelleen testata tätä hommaa niillä sumutus laseilla (mihin sen sumutuksen aikana kannattaisi katsella?)... miten mahdolliseen oleiluun ilman laseja pitäisi suhtautua, kun en tosiaan siten juuri mitään näe, ilmeisesti kannattaa yrittää pitää silmät rentoina eikä siristellä?

Lue lisää

Niminerkki silmäihmisen antamassa linkissä on kerrottu eri likinäkötyypit.

http://www.aoa.org/documents/CPG-15.pdf

Minusta sinä kuulut todennäköisesti tuohon simple myopia ryhmään koska et tee lähityötä.

Asijantuntijat sanovat tuossa silmälääkäreille tarkoitetussa oppaassa, että simple myopiaa voidaan hidastaa luku- lähityölasien avulla, silmähygeenialla ja silmäjumpalla. Ohjeet ovat samat kuin pseudomyopeille eli valelikinäköisillekin sekä ovat linjassa mitä Kaisu Viikari sanoo tuossa Akuutin kirjoituksessa.

Eli jos haluat, että likinäkösi ei enää lisäänny noudata ohjeita.

Jos olet simple myoppi niin silmälääkärisi olisi pitänyt määrätä luku- ja lähityölasit jo heti kun jouduit miinuspuolelle eikä määrätä miinuslaseja ollenkaan. Tällä tavoin sinulle olisi kehittynyt vain minimaalinen määrä likinäköä.

Valelikinäköinen kirjoitti:

Niminerkki silmäihmisen antamassa linkissä on kerrottu eri likinäkötyypit.

http://www.aoa.org/documents/CPG-15.pdf

Minusta sinä kuulut todennäköisesti tuohon simple myopia ryhmään koska et tee lähityötä.

Asijantuntijat sanovat tuossa silmälääkäreille tarkoitetussa oppaassa, että simple myopiaa voidaan hidastaa luku- lähityölasien avulla, silmähygeenialla ja silmäjumpalla. Ohjeet ovat samat kuin pseudomyopeille eli valelikinäköisillekin sekä ovat linjassa mitä Kaisu Viikari sanoo tuossa Akuutin kirjoituksessa.

Eli jos haluat, että likinäkösi ei enää lisäänny noudata ohjeita.

Jos olet simple myoppi niin silmälääkärisi olisi pitänyt määrätä luku- ja lähityölasit jo heti kun jouduit miinuspuolelle eikä määrätä miinuslaseja ollenkaan. Tällä tavoin sinulle olisi kehittynyt vain minimaalinen määrä likinäköä.

Lue lisää

Artikkeleita ja tutkimuksia on osattava lukea oikein. Akkommodaatiosta ja myopian syntymekanismeista tiedetään loppujen lopuksi niin vähän (ja tämä myönnetään alan kirjallisuudessa), että niistä ei esitetä absoluuttisia faktoja.

Myopian estokeinot esitetään kaikki kiistanalaisina ko. lähteessä. Esim. lukulisän hyödystä myopian estämisessä on tutkimustuloksia selkeästi puolesta ja vastaan. Huomaatko vivahteen lauseissa "Some studies have reported..." tai "Some clinicians recommend..."?

Koska taittovirheen mukaisten miinuslasien vaiktuksista myopian kehittymisessä ei ole kiistatonta tietoa, miinuslinssit tulisi määrätä heti, kun näöntarkkuus huononee niin, että se haittaa elämänlaatua. Lukea voi ilman laseja tai lukulaseilla, jos piilokarsastukset tai akkommodaation häiriöt aiheuttavat lähityöongelmia.

Jos epäilet, että sinulla on pieniä määriä valelikinäköä (l. todellinen miinuskorjauksen tarve olisi nykyistä pienempi), suosittelen sinua valitsemaan aaltorintamamenetelmään perustuvan leikkaustavan, jonka esitutkimuksessa taittovirheesi tutkitaan laajennustippojen kanssa eli akkommodaatio lamautettuna. Alltorintamaleikkausmenetelmät kulkevat esim. nimillä Zyoptix, Wasca tai Wavefront.

silmäihminen kirjoitti:

Jos epäilet, että sinulla on pieniä määriä valelikinäköä (l. todellinen miinuskorjauksen tarve olisi nykyistä pienempi), suosittelen sinua valitsemaan aaltorintamamenetelmään perustuvan leikkaustavan, jonka esitutkimuksessa taittovirheesi tutkitaan laajennustippojen kanssa eli akkommodaatio lamautettuna. Alltorintamaleikkausmenetelmät kulkevat esim. nimillä Zyoptix, Wasca tai Wavefront.

Lue lisää

Kaisu Viikari sanoi kirjassaan "Tetralogia" että sykloplegiatipoilla selviää vain murto-osa valelikinäöstä jos potilas on 20...30v vahvat lihasvoimat omaava mieshenkilö koska sädekehän lihasten kramppi on silloin tiukimmillaan.

Tällainen potilas tarvitsee ns tehohoitoa krampin laukaisuun josta en osaa sanoa mitään mutta silmälääkärit varmaan saavat KV:lta ohjeet käyttöön jos haluavat. KV vihjaa tuossa Akuutin kirjoituksessa hoitaviin silmälaseihin. Onko sinulla tietoa millaiset nuo KV:n hoitavat silmälasit ovat?

http://www.yle.fi/akuutti/arkisto2004/140904_a.htm

Valelikinäköinen kirjoitti:

Kaisu Viikari sanoi kirjassaan "Tetralogia" että sykloplegiatipoilla selviää vain murto-osa valelikinäöstä jos potilas on 20...30v vahvat lihasvoimat omaava mieshenkilö koska sädekehän lihasten kramppi on silloin tiukimmillaan.

Tällainen potilas tarvitsee ns tehohoitoa krampin laukaisuun josta en osaa sanoa mitään mutta silmälääkärit varmaan saavat KV:lta ohjeet käyttöön jos haluavat. KV vihjaa tuossa Akuutin kirjoituksessa hoitaviin silmälaseihin. Onko sinulla tietoa millaiset nuo KV:n hoitavat silmälasit ovat?

http://www.yle.fi/akuutti/arkisto2004/140904_a.htm

Lue lisää

...että vahvemmat lihasvoimat (somaattinen hermosto) korreloisivat autonomisen hermoston järjestämien lihastoimintojen kanssa. Toki sekä tahdonalaista että tahdosta riippumatonta lihastoimintaa pystytään (tietyissä rajoissa!) harjoittamaan, mutta en tosiaankaan ole kuullut, että verevä lihaksikas mies olisi yhtään resistentimpi parasympatolyyttisille lääkeaineille (kuten sykloplegit).

Kaipaisin väittämälle ainakin jonkin toisen lähteen kuin yksistään siteeramasi Tetralogian.

silmäihminen kirjoitti:

...että vahvemmat lihasvoimat (somaattinen hermosto) korreloisivat autonomisen hermoston järjestämien lihastoimintojen kanssa. Toki sekä tahdonalaista että tahdosta riippumatonta lihastoimintaa pystytään (tietyissä rajoissa!) harjoittamaan, mutta en tosiaankaan ole kuullut, että verevä lihaksikas mies olisi yhtään resistentimpi parasympatolyyttisille lääkeaineille (kuten sykloplegit).

Kaipaisin väittämälle ainakin jonkin toisen lähteen kuin yksistään siteeramasi Tetralogian.

Lue lisää

...että vahvemmat lihasvoimat (somaattinen hermosto) korreloisivat autonomisen hermoston järjestämien lihastoimintojen kanssa. Toki sekä tahdonalaista että tahdosta riippumatonta lihastoimintaa pystytään (tietyissä rajoissa!) harjoittamaan, mutta en tosiaankaan ole kuullut, että verevä lihaksikas mies olisi yhtään resistentimpi parasympatolyyttisille lääkeaineille (kuten sykloplegit).

Kaipaisin väittämälle ainakin jonkin toisen lähteen kuin yksistään siteeramasi Tetralogian.
*************************************************

En löytänyt netistä materiaalia jossa olisi sanottu atropiinin tai syklopentolaatin vaikutuksen olevan heikon erityisesti vahvarakenteisille mieshenkilöille mutta jonkinlainen suuntaa-antava johtopäätös voidaan tehdä siitä että lapsille riittää 0,5% pitoisuus mutta aikuisille tarvitaan 1% pitoisuus.

Tästä voisi päätelle, että lihasmassalla voisi olla vaikutusta akkommodaatilihasten krampin laukeamiseen jonka ko tipat saavat aikaan.

KV sanoi myös, että lähityötä tekevällä on erittäin vahvat akkommodaatiolihakset.

Minusta tämä on loogista koska lähityöntekijän silmät joutuvat akkommodoimaan päivän mittaan monta tuntia jota voidaan verrata kehonrakentajan punttisaliharjoitteluun eli tästä voidaan vetää myös sellainen johtopäätös, että lähityöntekijä tarvitsee vahvemmat sykloplegiatipat kun ei lähityötä tekevä henkilö jotta kramppi laukeaisi.

http://www.medicina.fi/fato/12.pdf

Valelikinäköinen kirjoitti:

...että vahvemmat lihasvoimat (somaattinen hermosto) korreloisivat autonomisen hermoston järjestämien lihastoimintojen kanssa. Toki sekä tahdonalaista että tahdosta riippumatonta lihastoimintaa pystytään (tietyissä rajoissa!) harjoittamaan, mutta en tosiaankaan ole kuullut, että verevä lihaksikas mies olisi yhtään resistentimpi parasympatolyyttisille lääkeaineille (kuten sykloplegit).

Kaipaisin väittämälle ainakin jonkin toisen lähteen kuin yksistään siteeramasi Tetralogian.
*************************************************

En löytänyt netistä materiaalia jossa olisi sanottu atropiinin tai syklopentolaatin vaikutuksen olevan heikon erityisesti vahvarakenteisille mieshenkilöille mutta jonkinlainen suuntaa-antava johtopäätös voidaan tehdä siitä että lapsille riittää 0,5% pitoisuus mutta aikuisille tarvitaan 1% pitoisuus.

Tästä voisi päätelle, että lihasmassalla voisi olla vaikutusta akkommodaatilihasten krampin laukeamiseen jonka ko tipat saavat aikaan.

KV sanoi myös, että lähityötä tekevällä on erittäin vahvat akkommodaatiolihakset.

Minusta tämä on loogista koska lähityöntekijän silmät joutuvat akkommodoimaan päivän mittaan monta tuntia jota voidaan verrata kehonrakentajan punttisaliharjoitteluun eli tästä voidaan vetää myös sellainen johtopäätös, että lähityöntekijä tarvitsee vahvemmat sykloplegiatipat kun ei lähityötä tekevä henkilö jotta kramppi laukeaisi.

http://www.medicina.fi/fato/12.pdf

Lue lisää

En väittänytkään, etteikö spasmi olisi tiukempi ja hankalammin laukaistavissa kuin normaali tooninen akkommmodaatio tai miinusylikorjaus.

Koska löysit tuon linkittämäsi dokumentin antikolinergeistä, löysit varmaan myös kappaleen otsikolla Lääkeannos: http://www.medicina.fi/fato/03.pdf

Sen, että lasten lääkeannokset ovat pienempiä, ei pitäisi olla mitenkään uutta. Lääkeannos määräytyy painon, kehon tilavuuden, hormonaalisten tekijöiden ja metabolian mukaan.

Kyllä, suurikokoinen aikuinen mies tarvitsee suuremman annoksen sykloplegejä kuin lapsi. Ensimmäisessä viestissäsi puhuit kuitenkin eri asiasta; että akkommodaatiospasmi olisi voimakkaampi "ulkoisen" lihasmassan ja -tonuksen ansiosta. Huomaa, että lapsilla akkommodaatiotoiminta on vilkasta ja akkommodaatiolaajuus usein valtava, silti heille riittää pienempi annos sykloplegejä.

Kuten lähteen http://www.medicina.fi/fato/12.pdf taulukosta 12-2 ilmenee, sykloplegian voimakkuus määräytyy pitkälti vaikutusajasta. Taittovirhekirurgian esitutkimuksissa käytetään tropikamidia, jonka vaikutusaika on 1-4h ja sykloplegiavaikutus kohtuullinen. Pidempivaikutteisia sykloplegialääkeaineita käytetään mm. amblyopian penalisaatiohoidossa.

En näe syytä pitää taittovirheleikkaukseen tulevien akkommodaatiota lamautettuna tuota 1-4h pidempään. Mahdollinen pseudomyopia selviää suuntaa antavasti lyhyelläkin vaikutusajalla, eikä leikkausta käsittääkseni tällöin tehdä.

Testeissä käytetyt lasivaihtoehdot eivät tuo totuuta esiin.

Lapset eivät osaa käyttää täysin korjattuja kaksiteholaseja tai progressiivisia laseja oikein. He katsovat yläosilla lähietäisyydelle ellei heitä valvota jatkuvasti.

Testiin olisi pitänyt sisällyttää ryhmä lapsia jotka käyttävät yksiteho pluslaseja lukemiseen (ref 3d) ja progressiivisia pluslaseja lähityöhön/näyttöpäätetyöhon (ref 1,5d, lähilisä 1d) sekä progressiivisia täysin korjattuja miinuslaseja yleislaseina joissa 1,25.... 1,5d lähilisää niin eroja olisi alkanut syntymään.

Jos oletetaan että 9v lapsilla olisi jo -0,5d...-1d likinäköä.

Valelikinäköinen kirjoitti:

Testeissä käytetyt lasivaihtoehdot eivät tuo totuuta esiin.

Lapset eivät osaa käyttää täysin korjattuja kaksiteholaseja tai progressiivisia laseja oikein. He katsovat yläosilla lähietäisyydelle ellei heitä valvota jatkuvasti.

Testiin olisi pitänyt sisällyttää ryhmä lapsia jotka käyttävät yksiteho pluslaseja lukemiseen (ref 3d) ja progressiivisia pluslaseja lähityöhön/näyttöpäätetyöhon (ref 1,5d, lähilisä 1d) sekä progressiivisia täysin korjattuja miinuslaseja yleislaseina joissa 1,25.... 1,5d lähilisää niin eroja olisi alkanut syntymään.

Jos oletetaan että 9v lapsilla olisi jo -0,5d...-1d likinäköä.

Lue lisää

Väität siis, että kaikki nämä tutkimuksia tehneet alan asiantuntijat ovat epäonnistuneet tutkimusasetelmassaan? Aika kova syytös maallikolta. Oletko itse kenties päässyt seuraamaan, miten lapsi toimii bifokaalien kanssa? Mielestäni on lapsen älykkyyden aliarviointia olettaa, ettei 9-11 -vuotias "osaa käyttää" laseja perusteltujen ohjeiden mukaisesti.

Yksi tutkimuksista oli tehty sotakorkeakoulun opiskelijiolle (ikää ei mainittu abstraktissa, mutta tuskin lapsia...), ja tämän tutkimuksen tulokset olivat täysin samansuuntaiset muiden tutkimusten kanssa.

Toisessa tutkimuksessa verrattiin likinäköisiä, joista osa 1) käytti miinuslaseja jatkuvasti 2) vaihtoi jatkuvan käytön pelkkään kaukokäyttöön 3) käytti miinuslasejaan ainoastaan kauas 4) ei käyttänyt miinuslasejaan. Myös tämän tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että lasien käyttö/käyttämättömyys ei vaikuta taittovirheen kehittymiseen.

silmäihminen kirjoitti:

Väität siis, että kaikki nämä tutkimuksia tehneet alan asiantuntijat ovat epäonnistuneet tutkimusasetelmassaan? Aika kova syytös maallikolta. Oletko itse kenties päässyt seuraamaan, miten lapsi toimii bifokaalien kanssa? Mielestäni on lapsen älykkyyden aliarviointia olettaa, ettei 9-11 -vuotias "osaa käyttää" laseja perusteltujen ohjeiden mukaisesti.

Yksi tutkimuksista oli tehty sotakorkeakoulun opiskelijiolle (ikää ei mainittu abstraktissa, mutta tuskin lapsia...), ja tämän tutkimuksen tulokset olivat täysin samansuuntaiset muiden tutkimusten kanssa.

Toisessa tutkimuksessa verrattiin likinäköisiä, joista osa 1) käytti miinuslaseja jatkuvasti 2) vaihtoi jatkuvan käytön pelkkään kaukokäyttöön 3) käytti miinuslasejaan ainoastaan kauas 4) ei käyttänyt miinuslasejaan. Myös tämän tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että lasien käyttö/käyttämättömyys ei vaikuta taittovirheen kehittymiseen.

Lue lisää

Väität siis, että kaikki nämä tutkimuksia tehneet alan asiantuntijat ovat epäonnistuneet tutkimusasetelmassaan? Aika kova syytös maallikolta. Oletko itse kenties päässyt seuraamaan, miten lapsi toimii bifokaalien kanssa? Mielestäni on lapsen älykkyyden aliarviointia olettaa, ettei 9-11 -vuotias "osaa käyttää" laseja perusteltujen ohjeiden mukaisesti.

Yksi tutkimuksista oli tehty sotakorkeakoulun opiskelijiolle (ikää ei mainittu abstraktissa, mutta tuskin lapsia...), ja tämän tutkimuksen tulokset olivat täysin samansuuntaiset muiden tutkimusten kanssa.

Toisessa tutkimuksessa verrattiin likinäköisiä, joista osa 1) käytti miinuslaseja jatkuvasti 2) vaihtoi jatkuvan käytön pelkkään kaukokäyttöön 3) käytti miinuslasejaan ainoastaan kauas 4) ei käyttänyt miinuslasejaan. Myös tämän tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että lasien käyttö/käyttämättömyys ei vaikuta taittovirheen kehittymiseen.
*************************************************

United States Naval Academy tutkimusta epäilen virheelliseksi koska olen lukenut USA:n sotakorkeakoulussa tehtystä tutkimuksesta jossa upseerioppilaista, jotka siis lukivat paljon, tulivat likinäköisiksi. Lukulaseja ei käytetty. Tetralogiassa on maininta tutkimiksesta.

Eskimotutkimus on saman suuntainen ja vielä räikeämpi likinäön suuntaan. Eskimonuoret eivät käyttäneet luku- ja lähityölaseja.

Nuo lapsilla tehdyt tutkimukset hämmästyttävät minua ja en nyt keksi muuta kuin kuka on mahtanut rahoittaa ko. tutkimukset.

Kommentti on suunnattu lähinnä nimimerkille Valelikinäköinen ja muille vaihtoehtohoitija miettiville. Minusta likinäköä kuten sairauksiakin tulee hoitaa NYKYISEN tiedon mukaan. Ei sen mitä eläinkokeilla on tutkittu tai mikä on teoreettisesti mahdollista. Liian vähän tutkituilla hoito keinoilla on aiemminkin menty metsään, mm. talidomidi 60-luvulla. Niin ja siis kommenttini koskee yleisesti likinäköä. Tietämykseni ei riitä kommentoimaan tätä valelikinäköä mitä ikinä onkaan. Lääkärit ja optikot kirjoittavat miinuslasit jos ei näe kauas ja pluslasit jos ei lähelle, sen pitäisi riittää maallikolle enkä lähtisi kyseenalaistamaan ammattitaitojansa.
*************************************************

Kyllä silmälääkäreidenkin pitää tutkia likinäköön ja yleisesti silmän toimintaan sekä näkömukavuuteen liittyviä asioita eikä keskittyä vain silmäsairauksiin, kehitystä on tapahduttava jakuvasti potilaiden hyväksi vaikka se aiheuttaisi vähenevää tulonmuodostusta silmälääkäreiden "paksuun lompakkoon". Myös terveysviranomaisten on oltava "hereillä".

Kehityksen kieltäminen on tyhmyyttä.

Myös potilaiden on oltava aktiivisia ja vaadittava silmälääkäreiltä tietoa valelikinäöstä ja valelikinäön poistohoidosta. Myös tuota ns simple myopiaa voidaan hidastaa oikealla hoidolla.

Potilaan tekeminen valelikinäköiseksi on minusta silmälääkärin hoitovirhe.

Tilastot osoittavat likinäön lisääntyneen lähityön myötä.

Luku- ja lähityölasien vaikutuksen voi jokainen lähityötä tekevä aikuinen likinäköinen testata itse jos on säilyttänyt vanhoja heikkotehoisempia miinuslasejaan, jo yhden diopterin vähennyksen vaikutuksen voi havaita vähentyneenä akkommodaatiolihasten rasituksena. Jaksaminen lähityössä voi olla laseista kiinni.

Kuten Kaisu Viikari sanoo tuossa akuutin kirjoituksessa:

TÄYTTÄ FYSIOLOGIAA

- Tämä ei ole vaihtoehtoista hoitoa, Kaisu Viikari muistuttaa.

- Tämä nojaa täysin koululääketieteen fysiologian perustietoihin, mutta kaikki silmälääkärit eivät sovella niitä riittävästi.

Miksi sitten akkomodaatiokramppia ja sen aiheuttamia oireita ei silmälääkäreiden keskuudessa laajemmin oteta huomioon?

- Koko tämä työhän on preventiikan, ennaltaehkäisyn kenttää, ja sehän on lääketieteen vaikein muoto.

http://www.yle.fi/akuutti/arkisto2004/140904_a.htm