Miksi netissä luullaan että suomi ja korea ovat sukua?
suomi ja korea
.............
11502
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Netissä nyt luullaan aivan kaikkea ja vaikka mitä. joillakin luuloista on enemmän tekemistä todellisuuden kanssa kuin korean ja suomen yhteisyydellä. Joillakin taas on vähämmen.
Meitä on moneen junaan.
Useimmat uskovat sellaisia asioita vain siksi, että ovat jostakin lukeneet ne - ja eksoottisia kieliä koskevia erikoisia väitteitä on helppo uskoa ja levittää, koska ne ovat kiinnostavia.
Alun perin käsitys lienee kuitenkin syntynyt joistakin kielten typologisista yhtäläisyyksistä. Korea on tai ainakin oli melko vahvasti agglutinatiivinen, jollaisena suomeakin on (osittain virheellisesti) pidetty. Taivutusmuotojen runsaus on toinen ilmeinen typologinen yhtäläisyys, jolla ei tietenkään tarvitse olla mitään tekemistä yhteisen alkuperän kanssa.
Ensimmäisiä korean kielen tutkijoita oli suomalainen G. J. Ramstedt, joka lienee taustansa takia kiinnittänyt erityistä huomiota sellaisiin kielen piirteisiin, jotka muistuttivat suomen piirteitä.
Samanlainen typologia ei ole edellytys sukulaisuudelle.
Tarkoittaako agglutinatiivisyys sitä että sanoihin lisätään paljon päätteitä muuttamatta ollenkaan sanan vartaloa? Suomen vesi-veden / viron vesi-vee ei oikein täytä sitä ehtoa.
Agglutinatiivisuus on puhtaimmillaan sitä, että muuttumattomaan vertaloon liitetään yksi tai useampia päätteitä niin, että kukin pääte on aina samanmuotoinen. Nimi viittaa siihen, että päätteet ikään kuin liimataan (latinan gluten : glutinis 'liima') kantasanaan, joskin tämä on hiukan harhaanjohtavaa - puhtaassa agglutinatiivisuudessa ei ole mitään liimaan verrattavaa vartalon ja päätteen välissä, vaan ne vain ovat peräkkäin.
Agglutinatiivisuuden määritelmää voidaan lieventää mm. sallimalla päätteiden allomorfit eli se, että samalla päätteellä on eri muotoja eri tilanteissa (esim. suomessa -ssa ~ -ssä). Lisälievennyksiäkin voidaan tehdä, mutta minusta on selvempää todeta, että agglutinatiivisuudesta on poikkeuksia.
Suomen kieli on usein mainittu malliesimerkkinä agglutinatiivisuudesta, mutta viittasin siihen, että tämä on osittain harhaanjohtavaa. Esitit tästä yhden esimerkin, joka samalla kuvastaa sitä, että viro on siirtynyt kauemmas agglutinatiivisuudesta kuin suomi. Suomen sananmuoto "veden" voidaan vielä jakaa vartaloksi "vede-" ja päätteeksi "-n", mutta viron "vee" on jo taivutusta, jossa taivutusmuoto muodostetaan pelkällä sanan vartalon muuttamisella. Tämä on fleksiota puhtaimmillaan, kuten englannin sing : sang : sung. Tosin "vee" voidaan tietysti kielihistoriallisesti palauttaa muotoon, jossa on vartalo ja pääte, mutta kun pääte on ottanut ja kadonnut, ollaan siis puhtaassa vartalonvaihtelussa.
Suomessakin vartalonvaihtelu voidaan nähdä ainoaksi muutokseksi sellaisessa taivutuksessa kuin juo : joi, jossa vartalon diftongin vaihtaminen toiseksi muuttaa aikamuodon. Kuitenkin "joi" voidaan vielä analysoida rakenteeksi "jo-i", jossa on vartalo ja taivutuspääte (menneen ajan tunnus).
Tästä huolimatta suomessa toki on _hyvin paljon_ agglutinatiivisuutta, joskaan ei aina ihan puhtaassa muodossa.
Yksi väärä käsitys on se että sellainen sana kuin "epäjärjestelmällistyttämättömyydellänsäkinköhän" olisi *oikeasti* mahdollinen (muuten kuin humalaisuustestinä).
"Agglutinatiivisuuden määritelmää voidaan lieventää mm. sallimalla päätteiden allomorfit eli se, että samalla päätteellä on eri muotoja eri tilanteissa (esim. suomessa -ssa ~ -ssä)."
Partitiivilla on erilainen pääte (vokaaliharmoniaan liittymätön) eri sanoissa (vet-tä, auto-a). Varsinkin puhekielessä yksi pääte toimii sekä monikon tunnuksena että partitiivin tunnuksena (autoi) joissakin sanoissa.
Minua (paljonkin) viisaammat ovat kertoneet suomen korea-sanalle seuraavia koreankielisiä vastineita:
adjektiivina: 화려한, 저속한, 지나치게 장식한
substantiivina: 향연
Otapa heistä sitten selvää! Koreita hakaranvapraita ovat joka tapauksessa!
”Kissimirri, kissimirri, koreana käyt,
...”
Jos et nähnytkään edellisessä viestissä harakanvarpaita (kissankäpäleitä?) vaan pelkkiä ”laatikoita”, saattaa syynä olla se, ettei korean kielen tuki ole asennettuna käytösjärjestelmääsi. Asenna/asennuta siinä tapauksessa ihmeessä sellainen (en tosin keksi, miksi).
Kumpi on 'parempi'? Norja korealainen vai korea norjalainen?
Ankara limatauti peruuntuu norjasti, kun maltan suomia ja puolata papua ja puen korean turkin päälleni.
^Lulz^