Koira opettajana

Profiilisivullani kerron, että viihdyn luonnossa sen elämää ja ihmeitä tarkastellen. Jo vuosia sitten luovuin televisiosta seuratakseni ennemmin Luojamme luomistöiden ihmeitä.

Minulla on ollut kuukauden aikana kolme kertaa Mr. Bond hoidossa, kullakin kerralla 3-4 päivää. Se on sekarotuinen terierin oloinen ja siinä on luolakoiran piirteitä. Jokaiseen koloon ja onkaloon se tunkee itseään ja osaa mennessään murista kuin taisteluun valmis susi. Bond on 8 kuukautta vanha ja alkoholistiperheessä saamansa huonon kohtelun tähden ominut minut isännäkseen.

Tulin äsken aamulenkiltä koiran kanssa ja mietiskelin sen käytöstä pimeässä metsässä. Monia ajatuksia nousi mieleeni sen käytöksen opettamana.

Ensiksikin koira luottaa minuun. Mitään talutushihnaa ei tarvita, sillä se ei jätä minua hetkeksikään silmistään vaan seuraa askeliani muutaman metrin etäisyydellä. Jos vastaan tulee jotakin sitä pelottavaa niin se hakeutuu heti jalkojeni juureen, missä kokee olevansa turvassa. Sille on itsestään selvää, että annan sille ruokaa sopivin väliajoin eikä se näytä epäröivän, ettenkö saisi asuntojeni ovia auki päästäkseen sisälle lämpimään. Itse asiassa koira ei huolehdi mistään vaan kokee olonsa turvalliseksi lähelläni.

Tämä mr. Bond on puhutellut minua. Se on luontokappale, joka luottaa minuun elämänsä arjessa ja se taas on saanut minut ajattelemaan omaa suhdettani Jumalaan. Minulla on Isä, johon voin luottaa. Hän pitää minusta huolen ja täyttää päivittäiset tarpeeni. Huomisesta minun ei tarvitse murehtia, sillä Hän pitää huolen ja avaa ovet tai sulkee ne, koska Hän tietää, mikä on minulle parasta. Hoitamani koira tulee innoissaan mukaan autosta, kun käyn jossain, mutta jää myös rauhallisena autoon odottamaan ellen voi ottaa sitä mukaan. Se näyttää luottavan siihen, että en jätä sitä yksin, vaikka poistunkin autosta asioilleni. Se siirtyy autosta poistuttuani takapenkiltä kuljettajan istuimelle ja seuraa tärkeän näköisenä ympäristönsä tapahtumia.

Tiedän, että tämän kaltainen aloitus tuntuu monesta naivilta, mutta koiran käytös ja luottamus puhuttelee minua. Jospa meistä jokainen Herraan Jeesukseen uskovainen voisi panna täyden luottamuksensa Jumalaan siinä varmassa tietoisuudessa, että "Hän, joka antoi oman Poikansa meidän edestämme niin kuinka Hän ei lahjoittaisi meille kaikkea muutakin Hänen kanssaan". Ja jos me silloin, kun vielä olimme Hänen vihollisiaan pahoissa teoissamme, tulimme sovitetuiksi Hänen Poikansa kuoleman kautta, niin kuinka paljoa ennemmin me pelastumme Hänen elämänsä kautta nyt, kun olemme sovitetut.

Elämästämme tulee turvallista ja rauhallista, kun luotamme Häneen, joka on meidät lunastanut. Hän täyttää tarpeemme tänään ja huomisesta ei meidän tarvitse huolehtia. Hän on Jumala taivaassa ja Jumala maan päällä, myös huomenna.

Mutta tällaisia ajatuksia nousi mieleeni hoidossa olevan koiran opettamana. Jumala puhuu meille tavalla jos toisellakin. Suokoon Hän meille silmävoidetta, nähdäksemme ja luottavaisen mielen, kuullaksemme. Tänään auttaa Herra ja saamme laittaa täyden luottamuksen Häneen, että Hän pitää lapsistaan huolen. "Jos siis te, jotka olette pahoja, osaatte antaa lapsillenne hyviä lahjoja, niin kuinka paljoa ennemmin teidän Taivaallinen Isänne antaa Pyhän Henkensä niille, jotka sitä Häneltä anovat".

Turvallista ja siunattua tiistaipäivää jokaiselle palstaa lukevalle.