Suomessa on tunnetut: "tämä, tuo, se, nämä, nuo, ne".
"Tämä" ja "tuo" ovat pronomineja, joiden ideana on, että ne tukevat esim. sormella osoittamista: "tämä tässä vieressä" ja "tuo tuolla kauempana". Englanninkielessä on "this", "that" ja sitten kiinnostavasti vanhassa englannissa myös "yon" eli "tuo tuolla kaukana", kaumpana kuin "that".
Se se kysymys: onko jossakin suomen murteissa kolmatta samalla tavalla kauemmaksi osoittavaa demostratiitivisanaa, vai onko kaikissa murteissa, kuten yleiskielessäkin vain kaksi vaihtoehtoa: "tämä" -lähellä ja "tuo" -kauempana?
"Tämä" ja "tuo" ovat pronomineja, joiden ideana on, että ne tukevat esim. sormella osoittamista: "tämä tässä vieressä" ja "tuo tuolla kauempana". Englanninkielessä on "this", "that" ja sitten kiinnostavasti vanhassa englannissa myös "yon" eli "tuo tuolla kaukana", kaumpana kuin "that".
Se se kysymys: onko jossakin suomen murteissa kolmatta samalla tavalla kauemmaksi osoittavaa demostratiitivisanaa, vai onko kaikissa murteissa, kuten yleiskielessäkin vain kaksi vaihtoehtoa: "tämä" -lähellä ja "tuo" -kauempana?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Naisilla on kumma tapa käyttää pronomineja. Esimerkki-ilmaisu "Annapa se sieltä!" ei vuosien opettelunkaan jälkeen ole minulle avautunut, varsinkaan kun aiemmin ei ole keskusteltu mistään erityisestä esineestä tai sen säilytyspaikasta.
Mutta kun olen sivusta seurannut naisten keskinäistä kanssakäymistä, niin ilmaus "se sieltä" todella näyttää ällistyttävästi toimivan. Ajatustenlukuako?
mitä tarkoitat. Ja olen sentään mies...
Sinulla on kielellisessä ymmärryksessä joitakin rajoitteita juuri sen takia, että olet mies.
Ihmettelin vain, miten demonstratiivipronomineja voidaan käyttää ilman määritettyä - ennen mainittua tai suoraan fyysisesti osoitettua - korrelaattia.
.. naisten kielestä mainio Tampere-Suomi -sanakirja. Aviomiehestä käytetty nimitys riippuu siitä, onko mies paikalla. Miehen läsnäollessa aviosiippa on "toi", poissaollessa "meiräm miäs".
Meillä Pohjois-Kymenlaaksossa sanotaan (vanhemmat naisihmiset sanovat)
puhuessaan miehestään (joka ei ole paikalla),
että "meijän lähti mökille" ,
kun hän tarkoittaa "minun mieheni lähti mökille).
Tämä ei tietenkään tämän ketjun aloitajan juttuun mitenkään liity,
mutta Yrjön ja Vikin kirjoitukseen kyllä ;)
Todennäköisesti toinen nainen onnistuu lukemaan tilanteesta, mitä toinen tarvitsee tai haluaa.
Minäkin olen tuota täsmällistä ilmausta 'se sieltä' joskus yrittänyt ymmärtää. Se näyttää toimivan miesten keskinäisessä viestinnässä, vaikka tilannetta sivusta seuraava nainen ei yrittämälläkään arvaa, mistä puhutaan.
Summa summarum: 'se sieltä' on siis sukupuolten sisäistä kommunikaatiota, joka toimii. Vieraskieliset (lue:toinen sukupuoli) ei sitä kulloisessakin kontekstissa ymmärrä.
... mutta "aenahan kysyä soppii". "Yon", murteissa "yonder", on Websterin laajan sanakirjankin mukaan englannissa arkaistinen. Eipä ole nykytekstissä sattunut silmään edes tyylikeinona, vaikka sana on opinnoista tuttu.
kai savossakin.
tämä - tässä
toa (=tua, suom. "taa") - tämän ja tuo välissä
tuo - kauempana näkyvissä
se - puhujalta näkymättömissä
HEI
En tiedä suomen murteita, mutta saamessa on 5 demonstratiivipronominiä:
dat = se (vain laimeasti osoittava)
dät = tämä (lähellä puhujaa)
diet = se siinä (lähellä kuulijaa)
duot = tuo
dot = tuo ( kauempana kuin duot)
dut = kaikkein kauimpana ( harvoin käytetty ja vain tietyillä alueilla)
Keksin tässä yhden teorian. Englantilaiset ovat elelleet nummien keskellä, missä näkee kauas maastoon mutta ei välttämättä ole kiinnekohtia, mihin verrata. Siksi on keksitty "yon". Suomalaiset sen sijaan ovat asustaneet metsässä, missä ei näe kovin kauas, joten ei ole ollut tarvetta sellaiselle ilmaisulle.
Saamelaiset ovat joutuneet aavoilla selkosilla vaeltaessaan kehittämään englantilaista vastaavan ilmaisun.
Ehkei aivan nobel-palkinnon arvoinen, mutta melko kiintoisa selitys asialle!
Tuolle löytyisi tukea, jos saariston aukeissa merinäkymissä elävien Suomen rantaruotsalaisten murteissa löytisi myös joku lyhyempi ilmaus kuin "där borta" horisontissa häämöttävälle kohteelle.