Suomessa on tunnetut: "tämä, tuo, se, nämä, nuo, ne".
"Tämä" ja "tuo" ovat pronomineja, joiden ideana on, että ne tukevat esim. sormella osoittamista: "tämä tässä vieressä" ja "tuo tuolla kauempana". Englanninkielessä on "this", "that" ja sitten kiinnostavasti vanhassa englannissa myös "yon" eli "tuo tuolla kaukana", kaumpana kuin "that".
Se se kysymys: onko jossakin suomen murteissa kolmatta samalla tavalla kauemmaksi osoittavaa demostratiitivisanaa, vai onko kaikissa murteissa, kuten yleiskielessäkin vain kaksi vaihtoehtoa: "tämä" -lähellä ja "tuo" -kauempana?
Demonstratiivipronominit
13
1346
Vastaukset
- tilanteen kokenut
Naisilla on kumma tapa käyttää pronomineja. Esimerkki-ilmaisu "Annapa se sieltä!" ei vuosien opettelunkaan jälkeen ole minulle avautunut, varsinkaan kun aiemmin ei ole keskusteltu mistään erityisestä esineestä tai sen säilytyspaikasta.
Mutta kun olen sivusta seurannut naisten keskinäistä kanssakäymistä, niin ilmaus "se sieltä" todella näyttää ällistyttävästi toimivan. Ajatustenlukuako?- ymmärrä
mitä tarkoitat. Ja olen sentään mies...
- tilanteen kokenut
ymmärrä kirjoitti:
mitä tarkoitat. Ja olen sentään mies...
Sinulla on kielellisessä ymmärryksessä joitakin rajoitteita juuri sen takia, että olet mies.
Ihmettelin vain, miten demonstratiivipronomineja voidaan käyttää ilman määritettyä - ennen mainittua tai suoraan fyysisesti osoitettua - korrelaattia. - Yrjö ja Vikki
.. naisten kielestä mainio Tampere-Suomi -sanakirja. Aviomiehestä käytetty nimitys riippuu siitä, onko mies paikalla. Miehen läsnäollessa aviosiippa on "toi", poissaollessa "meiräm miäs".
- sanotaan
Yrjö ja Vikki kirjoitti:
.. naisten kielestä mainio Tampere-Suomi -sanakirja. Aviomiehestä käytetty nimitys riippuu siitä, onko mies paikalla. Miehen läsnäollessa aviosiippa on "toi", poissaollessa "meiräm miäs".
Meillä Pohjois-Kymenlaaksossa sanotaan (vanhemmat naisihmiset sanovat)
puhuessaan miehestään (joka ei ole paikalla),
että "meijän lähti mökille" ,
kun hän tarkoittaa "minun mieheni lähti mökille).
Tämä ei tietenkään tämän ketjun aloitajan juttuun mitenkään liity,
mutta Yrjön ja Vikin kirjoitukseen kyllä ;) - sano urheiluselostaja
Todennäköisesti toinen nainen onnistuu lukemaan tilanteesta, mitä toinen tarvitsee tai haluaa.
- ymmärrä
Minäkin olen tuota täsmällistä ilmausta 'se sieltä' joskus yrittänyt ymmärtää. Se näyttää toimivan miesten keskinäisessä viestinnässä, vaikka tilannetta sivusta seuraava nainen ei yrittämälläkään arvaa, mistä puhutaan.
Summa summarum: 'se sieltä' on siis sukupuolten sisäistä kommunikaatiota, joka toimii. Vieraskieliset (lue:toinen sukupuoli) ei sitä kulloisessakin kontekstissa ymmärrä.
- Sudeettisavolainen
... mutta "aenahan kysyä soppii". "Yon", murteissa "yonder", on Websterin laajan sanakirjankin mukaan englannissa arkaistinen. Eipä ole nykytekstissä sattunut silmään edes tyylikeinona, vaikka sana on opinnoista tuttu.
- meil Karjalas ja
kai savossakin.
tämä - tässä
toa (=tua, suom. "taa") - tämän ja tuo välissä
tuo - kauempana näkyvissä
se - puhujalta näkymättömissä HEI
En tiedä suomen murteita, mutta saamessa on 5 demonstratiivipronominiä:
dat = se (vain laimeasti osoittava)
dät = tämä (lähellä puhujaa)
diet = se siinä (lähellä kuulijaa)
duot = tuo
dot = tuo ( kauempana kuin duot)
dut = kaikkein kauimpana ( harvoin käytetty ja vain tietyillä alueilla)- Nobel?
Keksin tässä yhden teorian. Englantilaiset ovat elelleet nummien keskellä, missä näkee kauas maastoon mutta ei välttämättä ole kiinnekohtia, mihin verrata. Siksi on keksitty "yon". Suomalaiset sen sijaan ovat asustaneet metsässä, missä ei näe kovin kauas, joten ei ole ollut tarvetta sellaiselle ilmaisulle.
Saamelaiset ovat joutuneet aavoilla selkosilla vaeltaessaan kehittämään englantilaista vastaavan ilmaisun. - Henry vaan
Nobel? kirjoitti:
Keksin tässä yhden teorian. Englantilaiset ovat elelleet nummien keskellä, missä näkee kauas maastoon mutta ei välttämättä ole kiinnekohtia, mihin verrata. Siksi on keksitty "yon". Suomalaiset sen sijaan ovat asustaneet metsässä, missä ei näe kovin kauas, joten ei ole ollut tarvetta sellaiselle ilmaisulle.
Saamelaiset ovat joutuneet aavoilla selkosilla vaeltaessaan kehittämään englantilaista vastaavan ilmaisun.Ehkei aivan nobel-palkinnon arvoinen, mutta melko kiintoisa selitys asialle!
Nobel? kirjoitti:
Keksin tässä yhden teorian. Englantilaiset ovat elelleet nummien keskellä, missä näkee kauas maastoon mutta ei välttämättä ole kiinnekohtia, mihin verrata. Siksi on keksitty "yon". Suomalaiset sen sijaan ovat asustaneet metsässä, missä ei näe kovin kauas, joten ei ole ollut tarvetta sellaiselle ilmaisulle.
Saamelaiset ovat joutuneet aavoilla selkosilla vaeltaessaan kehittämään englantilaista vastaavan ilmaisun.Tuolle löytyisi tukea, jos saariston aukeissa merinäkymissä elävien Suomen rantaruotsalaisten murteissa löytisi myös joku lyhyempi ilmaus kuin "där borta" horisontissa häämöttävälle kohteelle.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomen kansa haluaa Antti Lindtmanista pääministerin
Lindtman on miltei tuplasti suositumpi kuin etunimikaimansa Kaikkonen. Näin kertoo porvarimedian teettämä kysely. http2494514Vain 21% kannattaa Lindtmania pääministeriksi
se on selvästi vähemmän kuin puolueen kannatus, mites nyt noin?1232949Miten löydän sinut
Ja saan sanottua kaiken mitä haluan sinulle kertoa? Ja kuinka kuuntelisit minua sen hetken? Kuinka voin ilmaista sen mit412712Yöllinen autolla kaahari Heinolan seudulla
Asukkaita häiriköivän nuoren herran autokaahaus keskustelu poistettu, onko jokin hyvävelijärjestelmä käytössä ?761695Vaikea tilanne
Hieman kolkuttaa omatuntoa, kun on osoittanut kiinnostusta väärää naista kohtaan. En ymmärrä miten toinen on voinut te1061538Jouluksi miettimistä: kuka tai mikä valmistaa rahan?
Nyt kun on ollut vääntöä rahasta ja eritoten sen vähyydestä, niin olisi syytä uida rahan alkulähteille, eli mistä se syn161421- 511261
- 911201
Julkinen sektori on elänyt aivan liian leveästi yli varojensa!
Viimeisen 15 vuoden aikana julkisen puolen palkat ovat nousseet n. 40%, kun taas yksitysellä sektorilla vain n. 20%. En2031064- 471035