Faktaa; maalla ei osata ajaa

Ei Seinäjoellakaan kolaroi seinäjokelaiset, vaan suureen mualimaan ostoksille tms. tulevat jauholakit, jotka eivät ole tottuneet liikennemerkkeihin (esim. sellaiset hassut, nurinkuriset kolmiot risteyksissä), yksisuuntaisiin katuihin tai parkkipaikkoihin.

Ilmeisesti nämä järjen jättiläiset vielä kuvittelevat, että näistä oudoista ja uhkaavista tilanteista selviydytään parhaiten riittävän suurella ajonopeudella, jolloin kolarointiin jää vähemmän aikaa... vrt. keskustelu hirvikolarien todennäköisyydestä.

Helsingin hyvää pärjäämistä selittänee se, että vähän hitaammatkin jauholakit ymmärtävät sentään pysyä sieltä poissa. Vielä kun ymmärtäisivät, ettei maalaistolloilla ole asiaa minkään kokoiseen kaupunkiin...

Siella ajetaan aina vasemmalta eteen ...

Ja millähän tavalla se liikennevalojen määrä oikein korreloi kolaroimisen kanssa? Ja miten sen pitäisi korreloida? Kolari kahden kohteen välillä syntyy, kun tila niiden väliltä loppuu, se on niin yksinkertaista. Kuinka paljon sitten kahden kohteen ympärillä on tilaa, sillä ei ole juurikaan tekemistä asian kanssa.

Miksi korjaaminen on Helsingissä kalliimpaa?

Tyhmempää porukkaa, eivät osaa tinkiä? Eivät halua tinkiä koska autot ovat yritysten leasing-autoja ja niitä paiskotaan miten sattuu?

helsingissä? kirjoitti:

Miksi korjaaminen on Helsingissä kalliimpaa?

Tyhmempää porukkaa, eivät osaa tinkiä? Eivät halua tinkiä koska autot ovat yritysten leasing-autoja ja niitä paiskotaan miten sattuu?

Lue lisää

vaan siitä, että liiketilojen pitäminen ( vuokraus tai omistus) on Helsingissä kalliimpaa kuin muualla Suomessa.
Palkatkin saattavat olla hiukan korkeammat.

Ei jauholakilla älynlahjat riitä kuin plus ja ehkä jopa miinuslaskuun.

Jakolasku menee jo pahasti yli hilseen, samoin kaikenlaiset suhteutukset, kuten onnettomuuksia / ajokilometri.

Liikennevahinkojen määrät tavataan ilmoittaa joko kappalemäärinä, jolloin pääkaupunkseutu on luonnollisesti kärjessä, kun ihmisiä on tuhatkertainen määrä johonkin takahikiään verrattuna, tai ajokilometreihin suhteutettuina, kuten nyt ... jolloin paljastuu jauholakkien todellinen ajotaito.

Nimittäin taitoa tuollaiset kolarointimäärät todella edellyttävät, kun otetaan huomioon paljon helpompi liikenneympäristö. Joka siis sekin on jauholakeille liian haastava. Jauholakkien autoihin tulisikin mitä pikimmiten saada max. 30 km/h nopeusrajoittimet, koska tällaista vauhtia jauholakit ovat tottuneet traktoreillaankin päristelemään.

Siksihän vakuutusmaksutkin ovat Helsingissä kalleimmat.

huono selitys kirjoitti:

Ei jauholakilla älynlahjat riitä kuin plus ja ehkä jopa miinuslaskuun.

Jakolasku menee jo pahasti yli hilseen, samoin kaikenlaiset suhteutukset, kuten onnettomuuksia / ajokilometri.

Liikennevahinkojen määrät tavataan ilmoittaa joko kappalemäärinä, jolloin pääkaupunkseutu on luonnollisesti kärjessä, kun ihmisiä on tuhatkertainen määrä johonkin takahikiään verrattuna, tai ajokilometreihin suhteutettuina, kuten nyt ... jolloin paljastuu jauholakkien todellinen ajotaito.

Nimittäin taitoa tuollaiset kolarointimäärät todella edellyttävät, kun otetaan huomioon paljon helpompi liikenneympäristö. Joka siis sekin on jauholakeille liian haastava. Jauholakkien autoihin tulisikin mitä pikimmiten saada max. 30 km/h nopeusrajoittimet, koska tällaista vauhtia jauholakit ovat tottuneet traktoreillaankin päristelemään.

Lue lisää

Siinä kolarit on suhteutettu asukaslukuun. Onko kaikilla somaleilla, pultsareilla, narkkareilla, hipeillä, viherpiipertäjillä ja muilla elämäntapaintiaaneilla ajokortti? Ajokorttia kohti H:gissä ajetaan siten kolareita enemmän kuin asukasta kohti.

Ne, joilla on H:gissä ajokortti; ajavatko keskimääräistä enemmän vai vähemmän? No niin... ajosuoritetta kohti H:kiläisten suoritustaso heikkenee jälleen.

Mutta nyt tulee varsinainen jymy-yllätys: kyseisessä tutkimuksessa eniten kolareja ajettiin kaupungeissa ja mm. Helsinki oli yksi niistä kaupungeistä, joissa kolareita ajettiin kaikkein eniten / asukas.

Samaisessa tutkimuksessa oli myös verrattu henkilövahinkoja / asukas ja juuri siinä tilastossa Loimaa, Pietarsaari ja Seinäjoki olivat korkealla, koska nämä ovat merkittäviä läpiajopaikkakuntia ja ajonopeudet ovat korkeat. Tämä on se osa tutkimusta, johon aloittaja viittaa, mutta jota hän ei ymmärrä ja tuskin sinäkään.

Ja sitten siinä tutkimuksessa oli vielä ulkopaikkakuntalaisten osuus kaikista kolaroijista. Ja arvaapa, jauholakki, mitä tämä kertoo helsinkiläisistä? Sen, että kolaroituaan ensin kotikunnassaan, ne tulevat vielä aiheuttamaan niitä vakavia onnettomuuksia muihin kuntiin.

Mutta senhän vakuutusyhtiöt tietävätkin.

Niin väität että täälläpäin ajetaan 150 lasissa moottoriteillä - ja silti Helsingissä on suhteessa vähemmän kolareita kuin Seinäjoella.

Eli sun selitys siis oli????

Homma on siis juuri päin vastoin kuin mitä
sinä väität. Ymmärrätkö.

helsinkiläinen autoilija kirjoitti:

Niin väität että täälläpäin ajetaan 150 lasissa moottoriteillä - ja silti Helsingissä on suhteessa vähemmän kolareita kuin Seinäjoella.

Eli sun selitys siis oli????

Homma on siis juuri päin vastoin kuin mitä
sinä väität. Ymmärrätkö.

Lue lisää

Millainen on tiestön kunto jossain Kainuussa tai Keski-Suomessa?

Googlettakaapa hieman. Hakekaa esimerkiksi hakusanoilla "onnettomuus", "Leppävirta" ja
"kuolemaan johtanut"

Esim. juuri tuota Leppävirran läpi kulkevaa tietä ei pidetä kunnossa kun ei ole varaa. Joka ikinen talvi siinä kuolee 3-5 ihmistä. Muutama vuosi sitten kuoli kerralla 5-henkinen perhe. Kyllä, talvisin on 80km/h rajoitukset ja kamerat muttei se auta jos rekka tulee tiellä poikittain kuten pari viikkoa sitten. Siinä meni erään perheen 5 vuotias poika.

Tietä ei edes ole tehty kunnolla vaan se kulkee siinä samassa missä kulki sata vuotta sittenkin. Mahdollisimman vähän kallioleikkauksia koska ne maksavat. Kapea ja kumpareinen.

Jos tänne tierahoja saataisiin niin jotkut omaan napaansa tuijoittavat alkavat kuitenkin valittaa siltarumpupolitikoinnista...

helsinkiläinen autoilija kirjoitti:

Niin väität että täälläpäin ajetaan 150 lasissa moottoriteillä - ja silti Helsingissä on suhteessa vähemmän kolareita kuin Seinäjoella.

Eli sun selitys siis oli????

Homma on siis juuri päin vastoin kuin mitä
sinä väität. Ymmärrätkö.

Lue lisää

Niin ja toinen syy on kehnot autot, maalla ajellaan suunnilleen 10v vanhoilla

toinen syy kirjoitti:

Niin ja toinen syy on kehnot autot, maalla ajellaan suunnilleen 10v vanhoilla

Kaupungissa ajaa autot ja maalla ihmiset vai miten se auton ikä vaikuttaa...

on surkea muualla kirjoitti:

Millainen on tiestön kunto jossain Kainuussa tai Keski-Suomessa?

Googlettakaapa hieman. Hakekaa esimerkiksi hakusanoilla "onnettomuus", "Leppävirta" ja
"kuolemaan johtanut"

Esim. juuri tuota Leppävirran läpi kulkevaa tietä ei pidetä kunnossa kun ei ole varaa. Joka ikinen talvi siinä kuolee 3-5 ihmistä. Muutama vuosi sitten kuoli kerralla 5-henkinen perhe. Kyllä, talvisin on 80km/h rajoitukset ja kamerat muttei se auta jos rekka tulee tiellä poikittain kuten pari viikkoa sitten. Siinä meni erään perheen 5 vuotias poika.

Tietä ei edes ole tehty kunnolla vaan se kulkee siinä samassa missä kulki sata vuotta sittenkin. Mahdollisimman vähän kallioleikkauksia koska ne maksavat. Kapea ja kumpareinen.

Jos tänne tierahoja saataisiin niin jotkut omaan napaansa tuijoittavat alkavat kuitenkin valittaa siltarumpupolitikoinnista...

Lue lisää

Monet hyvin vilkkaasti liikennöidyt kantatiet ovat yhä liian kapeita ja mutkaisia, ja säästetään aurauksessa. Rekan vastaantuloa mutkassa lumikelillä saa oikein pelätä, kun tien leveys ei ole edes sitä mitä kesällä, kun kaistan reunassa on auraamatonta umpihankea, lisäksi moni autoilija ajaa keskellä tietä, jopa valtateillä ensimmäiset lumikelillä ajaneet tekevät ajolinjan aivan väärään kohtaan, menee keskiviivan päällä ajolinja jopa suorallakin,joten toinen kaista kapenee, toisen reunassa taas on tyhjää umpihankea.

Kun keskiviivan roikkujat ovat jo tehneet ajolinjan väärään kohtaan, on itse enää vaikea ryhtyä ajamaan oikeassa kohtaa, ennen kuin aurataan kunnolla.

toinen syy kirjoitti:

Niin ja toinen syy on kehnot autot, maalla ajellaan suunnilleen 10v vanhoilla

kolaroitu käyttökelvottomaksi jo kolmessa vuodessa...

on surkea muualla kirjoitti:

Millainen on tiestön kunto jossain Kainuussa tai Keski-Suomessa?

Googlettakaapa hieman. Hakekaa esimerkiksi hakusanoilla "onnettomuus", "Leppävirta" ja
"kuolemaan johtanut"

Esim. juuri tuota Leppävirran läpi kulkevaa tietä ei pidetä kunnossa kun ei ole varaa. Joka ikinen talvi siinä kuolee 3-5 ihmistä. Muutama vuosi sitten kuoli kerralla 5-henkinen perhe. Kyllä, talvisin on 80km/h rajoitukset ja kamerat muttei se auta jos rekka tulee tiellä poikittain kuten pari viikkoa sitten. Siinä meni erään perheen 5 vuotias poika.

Tietä ei edes ole tehty kunnolla vaan se kulkee siinä samassa missä kulki sata vuotta sittenkin. Mahdollisimman vähän kallioleikkauksia koska ne maksavat. Kapea ja kumpareinen.

Jos tänne tierahoja saataisiin niin jotkut omaan napaansa tuijoittavat alkavat kuitenkin valittaa siltarumpupolitikoinnista...

Lue lisää

Valitettavasti pitää paikkansa :(

on surkea muualla kirjoitti:

Millainen on tiestön kunto jossain Kainuussa tai Keski-Suomessa?

Googlettakaapa hieman. Hakekaa esimerkiksi hakusanoilla "onnettomuus", "Leppävirta" ja
"kuolemaan johtanut"

Esim. juuri tuota Leppävirran läpi kulkevaa tietä ei pidetä kunnossa kun ei ole varaa. Joka ikinen talvi siinä kuolee 3-5 ihmistä. Muutama vuosi sitten kuoli kerralla 5-henkinen perhe. Kyllä, talvisin on 80km/h rajoitukset ja kamerat muttei se auta jos rekka tulee tiellä poikittain kuten pari viikkoa sitten. Siinä meni erään perheen 5 vuotias poika.

Tietä ei edes ole tehty kunnolla vaan se kulkee siinä samassa missä kulki sata vuotta sittenkin. Mahdollisimman vähän kallioleikkauksia koska ne maksavat. Kapea ja kumpareinen.

Jos tänne tierahoja saataisiin niin jotkut omaan napaansa tuijoittavat alkavat kuitenkin valittaa siltarumpupolitikoinnista...

Lue lisää

Koskas viimeksi oot ajellut PK-seudulla?
Jos kerran meinaat että "muualla" on huonommat
tiet? Tulepa ajelemaan tänne ja katsomaan missä kunnossa jopa ihan päätiet ovat. Täynnä reikiä,
uria ja kallistuksia vääriin suuntiin jne.

Näillä liikennemäärillä tiet kuluvat paljon enemmän kuin mitä niitä korjataan.

Jo pelkästään kehäI:llä kulkee joku
80.000 autoa vuorokaudessa, taitaa olla hiukan enemmän kuin Leppäviralla?

helsinkiläinen autoilija kirjoitti:

Niin väität että täälläpäin ajetaan 150 lasissa moottoriteillä - ja silti Helsingissä on suhteessa vähemmän kolareita kuin Seinäjoella.

Eli sun selitys siis oli????

Homma on siis juuri päin vastoin kuin mitä
sinä väität. Ymmärrätkö.

Lue lisää

jossa Helsingissä on vähemmän kolareita kuin Seinäjoella. Ja vähemmän suhteessa mihin? Asukaslukuun, ajokorttien määrään, ajosuoritteeseen...

Osoita se tutkimus.

Anna mennä kirjoitti:

jossa Helsingissä on vähemmän kolareita kuin Seinäjoella. Ja vähemmän suhteessa mihin? Asukaslukuun, ajokorttien määrään, ajosuoritteeseen...

Osoita se tutkimus.

Lue lisää

"Eniten uhreja asukasta kohden vuonna 2007 oli Seinäjoella."

http://www.liikennevakuutuskeskus.fi/asp/system/empty.asp?P=306&VID=default&SID=910187348178288&S=1&C=23990

koko ketju täynnä viittauksia juuri tähän tutkimukseen, kannattaisin ensin tutustua kuin
ryhtyä noin kyselemään..

meikäläinen tässä kirjoitti:

"Eniten uhreja asukasta kohden vuonna 2007 oli Seinäjoella."

http://www.liikennevakuutuskeskus.fi/asp/system/empty.asp?P=306&VID=default&SID=910187348178288&S=1&C=23990

koko ketju täynnä viittauksia juuri tähän tutkimukseen, kannattaisin ensin tutustua kuin
ryhtyä noin kyselemään..

Lue lisää

Kysyinkin kolareista, en kolareiden uhreista. Ja miksi ihmeessä kolareiden tai uhrienkaan määrää pitäisi verrata siihen, paljonko kunnassa on autottomia, ajokortittomia tai ajokyvyttömiä.

..Loimaa 13.000 asukasta
..Pietarsaari 19.500 asukasta...

KehäI liikennemäärä, yli 80.000 ajoneuvoa/vrk.

Ihan noin tiedoksi kokoluokista

kaupunkilainen myös kirjoitti:

..Loimaa 13.000 asukasta
..Pietarsaari 19.500 asukasta...

KehäI liikennemäärä, yli 80.000 ajoneuvoa/vrk.

Ihan noin tiedoksi kokoluokista

niin ovatko nuo kaupunkeja vai eivät?

ja kaupunki kirjoitti:

niin ovatko nuo kaupunkeja vai eivät?

eipä ne ole kaupunkeja jos katsotaan asukasmäärää ja verrataan pääkaupunki seutuun.

Nehän on kaupunginosia, jopa pienempiä!
Yksin Kallion kaupunginosassa asuu 35.000,
Vuosaaressa 45.000 ihmistä.

Kyliähän nuo oikeesti ovat

helsinkiläinen autoilija kirjoitti:

eipä ne ole kaupunkeja jos katsotaan asukasmäärää ja verrataan pääkaupunki seutuun.

Nehän on kaupunginosia, jopa pienempiä!
Yksin Kallion kaupunginosassa asuu 35.000,
Vuosaaressa 45.000 ihmistä.

Kyliähän nuo oikeesti ovat

Lue lisää

mikä noista ei ole kaupunki?

mukaan ajetaan Helsingissä enemmän kolareita kun suhteutetaan ajomääriin.
Ero on lisäksi selkeä.

tilastojen kirjoitti:

mukaan ajetaan Helsingissä enemmän kolareita kun suhteutetaan ajomääriin.
Ero on lisäksi selkeä.

Et huonompaa provovitsiä keksinyt?

http://www.liikennevakuutuskeskus.fi/asp/system/empty.asp?P=306&VID=default&SID=370405265453615&S=0&A=open:news:item_www:5367&C=32447

http://www.liikenneturva.fi/fi/tilastot/liitetiedostot/Tieliikenneonnettomuudet_2007.pdf

ym. jne. ym.

tilastojen kirjoitti:

mukaan ajetaan Helsingissä enemmän kolareita kun suhteutetaan ajomääriin.
Ero on lisäksi selkeä.

näytä jotain faktaa

fiksumpi. kirjoitti:

Et huonompaa provovitsiä keksinyt?

http://www.liikennevakuutuskeskus.fi/asp/system/empty.asp?P=306&VID=default&SID=370405265453615&S=0&A=open:news:item_www:5367&C=32447

http://www.liikenneturva.fi/fi/tilastot/liitetiedostot/Tieliikenneonnettomuudet_2007.pdf

ym. jne. ym.

Lue lisää

Uusimaa 20.1
Varsinais-Suomi 19.5
Satakunta 3 777 16.3
Kanta-Häme 3 059 17.8
Pirkanmaa 8 119 17.2
Päijät-Häme 3 708 18.5
Kymenlaakso 3 124 17.0
Etelä-Karjala 2 225 16.5
Etelä-Savo 2 730 17.3
Pohjois-Savo 4 293 17.2
Pohjois-Karjala 2 494 15.0
Keski-Suomi 4 350 16.0
Etelä-Pohjanmaa 3 624 18.7
Pohjanmaa 3 467 19.8
Keski-Pohjanmaa 1 311 18.5
Pohjois-Pohjanmaa 6 749 17.6
Kainuu 1 491 17.8
Lappi 3 892 21.1
Ahvenanmaa 664 24.5 179 6.6 0.9

Lähde: Vakuutusyhtiöiden liikennevahinkotilasto
2007 s. 62
_______________________________________________

Vahingot / 1000 asukasta kunnan asukasluvun mukaan:
0-5000 20.9
5001-15000 16.3
15001-35000 18.6
35001-70000 20.1
yli 70000 21.7

Asukasluvun suuretessa lisääntyy myös korvattujen onnettomuuksien lukumäärä tuhatta asukasta johti. Poikkeuksena on asukasluvultaan kaikkein pienin luokka, jossa onnettomuusalttius on toiseksi suurin.

Vahingot / 1000 asukasta kunnan asutusrakenteen mukaan:

Kaupunkimainen: 20.6
Taajaan asuttu: 15,2
Maaseutumainen: 13,5

Mitä kaupunkimaisempi kuntarakenne, sen enemmän onnettomuuksia.

Lähde: Vakuutusyhtiöiden liikennevahinkotilasto
2007 s. 63
______________________________________________
Liikennevahingot kunnittain vuonna 2007 / 1000 asukasta:

Koko maa: 18,4
Loimaa: 20,4
Helsinki: 22,9

Uhritilastossa korkealla sijaitseva Loimaa on vahinkotilastossa Helsinkiä parempi. Uhreja Loimaalla syntyy 8,5 / 1000 asukasta, kun Helsingissä selvitään 2,4:llä. Ero selittyy ennen muuta ajonopeuksilla, mutta myös Helsingin muuta maata keskimäärin uudempi ajokalusto vaikuttaa uhrilukuun.

Tutkimuksessa on myös selvitetty uhrilukua / 100 autoa Helsingissä luku on 0,6 ja Loimaalla 1,2. Suhteessa autokantaan Loimaan luku siis pienenee selvästi.


Lähde: Vakuutusyhtiöiden liikennevahinkotilasto
2007 s. 84

Vakuutusyhtiöiden tilastoista kirjoitti:

Uusimaa 20.1
Varsinais-Suomi 19.5
Satakunta 3 777 16.3
Kanta-Häme 3 059 17.8
Pirkanmaa 8 119 17.2
Päijät-Häme 3 708 18.5
Kymenlaakso 3 124 17.0
Etelä-Karjala 2 225 16.5
Etelä-Savo 2 730 17.3
Pohjois-Savo 4 293 17.2
Pohjois-Karjala 2 494 15.0
Keski-Suomi 4 350 16.0
Etelä-Pohjanmaa 3 624 18.7
Pohjanmaa 3 467 19.8
Keski-Pohjanmaa 1 311 18.5
Pohjois-Pohjanmaa 6 749 17.6
Kainuu 1 491 17.8
Lappi 3 892 21.1
Ahvenanmaa 664 24.5 179 6.6 0.9

Lähde: Vakuutusyhtiöiden liikennevahinkotilasto
2007 s. 62
_______________________________________________

Vahingot / 1000 asukasta kunnan asukasluvun mukaan:
0-5000 20.9
5001-15000 16.3
15001-35000 18.6
35001-70000 20.1
yli 70000 21.7

Asukasluvun suuretessa lisääntyy myös korvattujen onnettomuuksien lukumäärä tuhatta asukasta johti. Poikkeuksena on asukasluvultaan kaikkein pienin luokka, jossa onnettomuusalttius on toiseksi suurin.

Vahingot / 1000 asukasta kunnan asutusrakenteen mukaan:

Kaupunkimainen: 20.6
Taajaan asuttu: 15,2
Maaseutumainen: 13,5

Mitä kaupunkimaisempi kuntarakenne, sen enemmän onnettomuuksia.

Lähde: Vakuutusyhtiöiden liikennevahinkotilasto
2007 s. 63
______________________________________________
Liikennevahingot kunnittain vuonna 2007 / 1000 asukasta:

Koko maa: 18,4
Loimaa: 20,4
Helsinki: 22,9

Uhritilastossa korkealla sijaitseva Loimaa on vahinkotilastossa Helsinkiä parempi. Uhreja Loimaalla syntyy 8,5 / 1000 asukasta, kun Helsingissä selvitään 2,4:llä. Ero selittyy ennen muuta ajonopeuksilla, mutta myös Helsingin muuta maata keskimäärin uudempi ajokalusto vaikuttaa uhrilukuun.

Tutkimuksessa on myös selvitetty uhrilukua / 100 autoa Helsingissä luku on 0,6 ja Loimaalla 1,2. Suhteessa autokantaan Loimaan luku siis pienenee selvästi.


Lähde: Vakuutusyhtiöiden liikennevahinkotilasto
2007 s. 84

Lue lisää

Muuten ihan hyvä, mutta näistäkin luvuista puuttuu vielä vähin äänin kärsityt vahingot, esim.

- vahinkoa ei ole ilmoitettu eikä korvausta haettu, koska on haluttu välttää bonusten tippuminen

- kuski on muusta syystä, esim. rattijuopumus, päättänyt olla asiasta vähin äänin

Kaupungissa kun auto lähtee lapasesta, se päätyy melkein väistämättä toisen auton kylkeen tai mutkalle lampputolpan ympärille. Kummastakaan tilanteesta on aika vaikeaa liueta paikalta ilman, että päätyy tilastomerkinnäksi.

Pöndellä taas naapuri käy traktorilla nykäisemässä "ojan pohjalla käväisseen" auton takaisin tielle / ohikulkijat auttavat ja rattijuopon matka jatkuu taas... niin kuin olemme saaneet lehdistä lukea. "Vain osumat lasketaan".

pöndet ojissansa kirjoitti:

Muuten ihan hyvä, mutta näistäkin luvuista puuttuu vielä vähin äänin kärsityt vahingot, esim.

- vahinkoa ei ole ilmoitettu eikä korvausta haettu, koska on haluttu välttää bonusten tippuminen

- kuski on muusta syystä, esim. rattijuopumus, päättänyt olla asiasta vähin äänin

Kaupungissa kun auto lähtee lapasesta, se päätyy melkein väistämättä toisen auton kylkeen tai mutkalle lampputolpan ympärille. Kummastakaan tilanteesta on aika vaikeaa liueta paikalta ilman, että päätyy tilastomerkinnäksi.

Pöndellä taas naapuri käy traktorilla nykäisemässä "ojan pohjalla käväisseen" auton takaisin tielle / ohikulkijat auttavat ja rattijuopon matka jatkuu taas... niin kuin olemme saaneet lehdistä lukea. "Vain osumat lasketaan".

Lue lisää

Mielikuvituksella voi tietysti yrittää taikoa mustan valkoiseksi.

Pööööööööööööö kirjoitti:

Mielikuvituksella voi tietysti yrittää taikoa mustan valkoiseksi.

No sitä mä vaan, että kyllä tuolla landella näyttää autoissa usein olevan pientä osumajälkeä siellä & täällä. Vähän niin kuin olisi käyty kerran tai toisenkin lumipenkassa.

Ja varmasti on käyty sen jälkeen poliisille ja vakuutusyhtiölle tunnustamassa, eikös juu :-D

Ihmisten ilmoilla rutattu auto on todella harvinainen näky. En tarkoita, etteikö kolareita tulisi, vaan sitä, että täällä vauriot myös korjataan (yl. vakuutusyhtiön piikkiin), jolloin ne päätyvät myös tilastomerkinnöiksi. Toisin kuin pöndellä, missä "haavat nuollaan itse", koska

- siinä vanhassa ruppanassa ei ole kaskoa

ja/tai

- on oltu tulossa kotiin kapakasta eli on ollut vähän voltteja veressä

ei korjauksia = ei tilastom... kirjoitti:

No sitä mä vaan, että kyllä tuolla landella näyttää autoissa usein olevan pientä osumajälkeä siellä & täällä. Vähän niin kuin olisi käyty kerran tai toisenkin lumipenkassa.

Ja varmasti on käyty sen jälkeen poliisille ja vakuutusyhtiölle tunnustamassa, eikös juu :-D

Ihmisten ilmoilla rutattu auto on todella harvinainen näky. En tarkoita, etteikö kolareita tulisi, vaan sitä, että täällä vauriot myös korjataan (yl. vakuutusyhtiön piikkiin), jolloin ne päätyvät myös tilastomerkinnöiksi. Toisin kuin pöndellä, missä "haavat nuollaan itse", koska

- siinä vanhassa ruppanassa ei ole kaskoa

ja/tai

- on oltu tulossa kotiin kapakasta eli on ollut vähän voltteja veressä

Lue lisää

Ompas kersalla vilkas mielikuvitus.

Asiahan juurikin päinvastoin, etkö ole lukenut tai ymmärrätänyt mitä tuo tässä kerrottu tilasto kertoo?
Fakta on eri asia kuin tuo sinun mutu.

Lisäksi; tilasto marraskuu 2008 asti.
(lähde tilastokeskus)

Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleet maakunnittain 2008

Uusimaa    1
Itä-Uusimaa    1
Varsinais-Suomi    2
Satakunta    2
Kanta-Häme    1
Pirkanmaa    -
Päijät-Häme    -
Kymenlaakso    1
Etelä-Karjala    3
Etelä-Savo    3
Pohjois-Savo    2
Pohjois-Karjala    2
Keski-Suomi    2
Etelä-Pohjanmaa    2
Pohjanmaa    -
Keski-Pohjanmaa    -
Pohjois-Pohjanmaa1
Kainuu    2
Lappi    2
Ahvenanmaa    1

Yhteensä    28

...jos, kerta toisensa jälkeen, menisin munaamaan itseni, kuten teilla maalaisjunteilla on tapana.

Katsotaampa keskimääräisiä ajosuoritteita eli jaetaan (...nyt taisi mennä jo turvenuijalta yli hilseen) alueen ajokilometrit väkiluvulla:

Koko Suomi: 6800 km/nuppi (keskimäärin)

Itä-Uusimaa: 11500 km/nuppi
Lappi: 9600 km/nuppi
Pohjanmaa: 6 600 km/nuppi

Joo, selvästihän jauholakkien runsaat kolaroinnit ajokilometreihin suhteutettuna johtuvat siitä, että jauholakit ajavat jopa 5000 km/vuosi vähemmän kuin itä-uusmaalaiset.

kyllä minuakin nolottaisi kirjoitti:

...jos, kerta toisensa jälkeen, menisin munaamaan itseni, kuten teilla maalaisjunteilla on tapana.

Katsotaampa keskimääräisiä ajosuoritteita eli jaetaan (...nyt taisi mennä jo turvenuijalta yli hilseen) alueen ajokilometrit väkiluvulla:

Koko Suomi: 6800 km/nuppi (keskimäärin)

Itä-Uusimaa: 11500 km/nuppi
Lappi: 9600 km/nuppi
Pohjanmaa: 6 600 km/nuppi

Joo, selvästihän jauholakkien runsaat kolaroinnit ajokilometreihin suhteutettuna johtuvat siitä, että jauholakit ajavat jopa 5000 km/vuosi vähemmän kuin itä-uusmaalaiset.

Lue lisää

älähti johonka kalikka kalahti.Olisi taasen tulevina pyhinä virapeli työvuoro kaverin hinurissa,jospa tulostan tarinasi ja näytän sen ei jauholakille samalla kun kiinnittelen vaijeria vetosilmukkaan.Saas nähdä kuinka maalle lomailemaan tullutta"huippukuskia "naurattaa siinä vaihessa.Nimimerkillä 15 vuotta vajerin etupäästä katsottuna.

Pk-seudulla rahastetaan kaikesta muustakin enemmän kuin muualla Suomessa. Kysynnän ja tarjonnan välistä bisnestä. Pk-seudulla kun on sekä asiakaskuntaa että maksukykyä reippaasti muuta maata enemmän.

Ne kehäteiden varsien ostoskeskusten P-alueilla toisia autoja naarmuttelevat ovat pääosin maaseudun lähiökylissä asuvia juntteja (käyvät töissä suur-Helsingin alueella). Näitä parkkipaikkakolhuja tosiaan rekisteröityy pk-seudulla paljon. Siellä kun on sekä autoja että väkeä tiheämmässä kuin syrjäkylillä.
Muuten arvauksesi on säälittävästi epäonnistunut yritys selittää mustaa valkoiseksi.

olis niin paljon parempi yritys jos edes yrittäisit jotenkin todistaa tuon.

Vai onko tää taas niitä kuulusia esson baarin juttuja jossain junttilassa?

Autoilijamies myös kirjoitti:

olis niin paljon parempi yritys jos edes yrittäisit jotenkin todistaa tuon.

Vai onko tää taas niitä kuulusia esson baarin juttuja jossain junttilassa?

http://keskustelu.suomi24.fi/autoilu_show.fcgi?category=95&conference=583&posting=22000000040483357

Et ole ihan terve, katkeruus vai kateellisuusko sua noin ahdistaa?

Onhan näitä ollut jo useitakin esillä monissa ketjuissa ja jopa useina vuosinakin.
Esim. tässä pari:
http://www.liikennevakuutuskeskus.fi/asp/system/empty.asp?P=306&VID=default&SID=370405265453615&S=0&A=open:news:item_www:5367&C=32447
--> Raportit: Liikennevahinkotilasto (pdf)
http://www.liikenneturva.fi/fi/tilastot/liitetiedostot/Tieliikenneonnettomuudet_2007.pdf

onko vakavaakin? kirjoitti:

Et ole ihan terve, katkeruus vai kateellisuusko sua noin ahdistaa?

Onhan näitä ollut jo useitakin esillä monissa ketjuissa ja jopa useina vuosinakin.
Esim. tässä pari:
http://www.liikennevakuutuskeskus.fi/asp/system/empty.asp?P=306&VID=default&SID=370405265453615&S=0&A=open:news:item_www:5367&C=32447
--> Raportit: Liikennevahinkotilasto (pdf)
http://www.liikenneturva.fi/fi/tilastot/liitetiedostot/Tieliikenneonnettomuudet_2007.pdf

Lue lisää

...noiden tutkimusten mukaan näyttääkin olevan vain niin, että "maalla" kolaroidaan vähemmän kuin "kaupungeissa", niin ihmetyttää vain, miksi päinvastaisen väitteen esittäneet käyttävät linkkaamiasi tutkimuksia lähdeviitteinään. Etkö esim. itse ole lukenut ko. tutkimuksia vai etkö ole ymmärtänyt lukemaasi?

Esim:

Uusimaa 20.1
Varsinais-Suomi 19.5
Satakunta 3 777 16.3
Kanta-Häme 3 059 17.8
Pirkanmaa 8 119 17.2
Päijät-Häme 3 708 18.5
Kymenlaakso 3 124 17.0
Etelä-Karjala 2 225 16.5
Etelä-Savo 2 730 17.3
Pohjois-Savo 4 293 17.2
Pohjois-Karjala 2 494 15.0
Keski-Suomi 4 350 16.0
Etelä-Pohjanmaa 3 624 18.7
Pohjanmaa 3 467 19.8
Keski-Pohjanmaa 1 311 18.5
Pohjois-Pohjanmaa 6 749 17.6
Kainuu 1 491 17.8
Lappi 3 892 21.1
Ahvenanmaa 664 24.5 179 6.6 0.9

Lähde: Vakuutusyhtiöiden liikennevahinkotilasto
2007 s. 62
_______________________________________________

Vahingot / 1000 asukasta kunnan asukasluvun mukaan:
0-5000 20.9
5001-15000 16.3
15001-35000 18.6
35001-70000 20.1
yli 70000 21.7

Asukasluvun suuretessa lisääntyy myös korvattujen onnettomuuksien lukumäärä tuhatta asukasta johti. Poikkeuksena on asukasluvultaan kaikkein pienin luokka, jossa onnettomuusalttius on toiseksi suurin.

Vahingot / 1000 asukasta kunnan asutusrakenteen mukaan:

Kaupunkimainen: 20.6
Taajaan asuttu: 15,2
Maaseutumainen: 13,5

Mitä kaupunkimaisempi kuntarakenne, sen enemmän onnettomuuksia.

Lähde: Vakuutusyhtiöiden liikennevahinkotilasto
2007 s. 63
______________________________________________
Liikennevahingot kunnittain vuonna 2007 / 1000 asukasta:

Koko maa: 18,4
Loimaa: 20,4
Helsinki: 22,9

Uhritilastossa korkealla sijaitseva Loimaa on vahinkotilastossa Helsinkiä parempi. Uhreja Loimaalla syntyy 8,5 / 1000 asukasta, kun Helsingissä selvitään 2,4:llä. Ero selittyy ennen muuta ajonopeuksilla, mutta myös Helsingin muuta maata keskimäärin uudempi ajokalusto vaikuttaa uhrilukuun.

Tutkimuksessa on myös selvitetty uhrilukua / 100 autoa Helsingissä luku on 0,6 ja Loimaalla 1,2. Suhteessa autokantaan Loimaan luku siis pienenee selvästi.

Lähde: Vakuutusyhtiöiden liikennevahinkotilasto
2007 s. 84


Ja sitten, kun tämä kaikki suhteutetaan - ei suinkaan asukaslukuu, vaan ajosuoritteeseen, joka esim. Uudellamaalla on asukasta kohti 4700 km, Etelä-Pohjanmaalla (se kuuluisa Seinäjoki) 8400 km/asukas ja Lapissa 9593 km/asukas.

Lähde: Tilastokeskus, Tieliikenneonnettomuudet 2007, Sivu 65.

Ihmettelevä Ilpo kirjoitti:

...noiden tutkimusten mukaan näyttääkin olevan vain niin, että "maalla" kolaroidaan vähemmän kuin "kaupungeissa", niin ihmetyttää vain, miksi päinvastaisen väitteen esittäneet käyttävät linkkaamiasi tutkimuksia lähdeviitteinään. Etkö esim. itse ole lukenut ko. tutkimuksia vai etkö ole ymmärtänyt lukemaasi?

Esim:

Uusimaa 20.1
Varsinais-Suomi 19.5
Satakunta 3 777 16.3
Kanta-Häme 3 059 17.8
Pirkanmaa 8 119 17.2
Päijät-Häme 3 708 18.5
Kymenlaakso 3 124 17.0
Etelä-Karjala 2 225 16.5
Etelä-Savo 2 730 17.3
Pohjois-Savo 4 293 17.2
Pohjois-Karjala 2 494 15.0
Keski-Suomi 4 350 16.0
Etelä-Pohjanmaa 3 624 18.7
Pohjanmaa 3 467 19.8
Keski-Pohjanmaa 1 311 18.5
Pohjois-Pohjanmaa 6 749 17.6
Kainuu 1 491 17.8
Lappi 3 892 21.1
Ahvenanmaa 664 24.5 179 6.6 0.9

Lähde: Vakuutusyhtiöiden liikennevahinkotilasto
2007 s. 62
_______________________________________________

Vahingot / 1000 asukasta kunnan asukasluvun mukaan:
0-5000 20.9
5001-15000 16.3
15001-35000 18.6
35001-70000 20.1
yli 70000 21.7

Asukasluvun suuretessa lisääntyy myös korvattujen onnettomuuksien lukumäärä tuhatta asukasta johti. Poikkeuksena on asukasluvultaan kaikkein pienin luokka, jossa onnettomuusalttius on toiseksi suurin.

Vahingot / 1000 asukasta kunnan asutusrakenteen mukaan:

Kaupunkimainen: 20.6
Taajaan asuttu: 15,2
Maaseutumainen: 13,5

Mitä kaupunkimaisempi kuntarakenne, sen enemmän onnettomuuksia.

Lähde: Vakuutusyhtiöiden liikennevahinkotilasto
2007 s. 63
______________________________________________
Liikennevahingot kunnittain vuonna 2007 / 1000 asukasta:

Koko maa: 18,4
Loimaa: 20,4
Helsinki: 22,9

Uhritilastossa korkealla sijaitseva Loimaa on vahinkotilastossa Helsinkiä parempi. Uhreja Loimaalla syntyy 8,5 / 1000 asukasta, kun Helsingissä selvitään 2,4:llä. Ero selittyy ennen muuta ajonopeuksilla, mutta myös Helsingin muuta maata keskimäärin uudempi ajokalusto vaikuttaa uhrilukuun.

Tutkimuksessa on myös selvitetty uhrilukua / 100 autoa Helsingissä luku on 0,6 ja Loimaalla 1,2. Suhteessa autokantaan Loimaan luku siis pienenee selvästi.

Lähde: Vakuutusyhtiöiden liikennevahinkotilasto
2007 s. 84


Ja sitten, kun tämä kaikki suhteutetaan - ei suinkaan asukaslukuu, vaan ajosuoritteeseen, joka esim. Uudellamaalla on asukasta kohti 4700 km, Etelä-Pohjanmaalla (se kuuluisa Seinäjoki) 8400 km/asukas ja Lapissa 9593 km/asukas.

Lähde: Tilastokeskus, Tieliikenneonnettomuudet 2007, Sivu 65.

Lue lisää

No aika pieniä ovat erot kolarien määrissä. 16 vs. 20 jne.

Liikennemäärissä on toisaalta valtavat erot, joten ajotaidon täytyy olla kaupungeissa parempi, koska niissä ei satu moninkertaista määrää liikennevahinkoja!

Vrt. maajussi A lähtee Perähikiältä kohti Takapajulaa ja heinähattu B lähtee samanaikaisesti Takapajulasta kohti Perähikiää. Autot kohtaavat toisensa jossain vaiheessa, joten turvekuukkeleilla on tasan yksi tilaisuus ajaa kolari.

Entäs ihmisten ilmoilla? Kaupunginosasta A lähtee 100 autoa kohti kaupunginosaa B, ja päinvastoin. Jokainen auto kohtaa matkallaan 100 vastaantulijaa, joten tilaisuuksia ajaa nokkakolari on 100x100 = 10 000, minkä lisäksi samaan suuntaan ajavatkin voivat kolaroida keskenään.

Silti suurimmissa kaupungeissa sattuu vain muutama prosentti enemmän vahinkoja.... se on sitä ajotaitoa, turvenuijat!

toisin kuin liikennemäärissä kirjoitti:

No aika pieniä ovat erot kolarien määrissä. 16 vs. 20 jne.

Liikennemäärissä on toisaalta valtavat erot, joten ajotaidon täytyy olla kaupungeissa parempi, koska niissä ei satu moninkertaista määrää liikennevahinkoja!

Vrt. maajussi A lähtee Perähikiältä kohti Takapajulaa ja heinähattu B lähtee samanaikaisesti Takapajulasta kohti Perähikiää. Autot kohtaavat toisensa jossain vaiheessa, joten turvekuukkeleilla on tasan yksi tilaisuus ajaa kolari.

Entäs ihmisten ilmoilla? Kaupunginosasta A lähtee 100 autoa kohti kaupunginosaa B, ja päinvastoin. Jokainen auto kohtaa matkallaan 100 vastaantulijaa, joten tilaisuuksia ajaa nokkakolari on 100x100 = 10 000, minkä lisäksi samaan suuntaan ajavatkin voivat kolaroida keskenään.

Silti suurimmissa kaupungeissa sattuu vain muutama prosentti enemmän vahinkoja.... se on sitä ajotaitoa, turvenuijat!

Lue lisää

Tuossa, kun ihmettelin, että etkö ole lukenut, vai etkö ole ymmärtänyt. Edelleenkin taitaa olla lukemisen kanssa niin tai näin, mutta kun ei ymmärrys riitä, vaikka rautalangasta vääntäisi.


"Kaupunginosasta A lähtee 100 autoa kohti kaupunginosaa B, ja päinvastoin. Jokainen auto kohtaa matkallaan 100 vastaantulijaa, joten tilaisuuksia ajaa nokkakolari on 100x100 = 10 000, minkä lisäksi samaan suuntaan ajavatkin voivat kolaroida keskenään."

- tämähän on jo tuolla tilastoissa otettu huomioon. Pyydä, että joku lukee sen tutkimuksen puolestasi ja selittää sinulle ja kertoo myös, mitä tarkoittaa ajosuorite asukasta kohti.

Ihmettelevä Ilpo kirjoitti:

Tuossa, kun ihmettelin, että etkö ole lukenut, vai etkö ole ymmärtänyt. Edelleenkin taitaa olla lukemisen kanssa niin tai näin, mutta kun ei ymmärrys riitä, vaikka rautalangasta vääntäisi.


"Kaupunginosasta A lähtee 100 autoa kohti kaupunginosaa B, ja päinvastoin. Jokainen auto kohtaa matkallaan 100 vastaantulijaa, joten tilaisuuksia ajaa nokkakolari on 100x100 = 10 000, minkä lisäksi samaan suuntaan ajavatkin voivat kolaroida keskenään."

- tämähän on jo tuolla tilastoissa otettu huomioon. Pyydä, että joku lukee sen tutkimuksen puolestasi ja selittää sinulle ja kertoo myös, mitä tarkoittaa ajosuorite asukasta kohti.

Lue lisää

>- tämähän on jo tuolla tilastoissa otettu huomioon.

Voiko joku oikeasti olla näin tyhmä?

Ei ajokilometreihin suhteuttaminen ota liikenneympäristöä millään tavalla huomioon. Siinähän vain lasketaan, että paikkakunnalla X on Y kpl autoa, joilla ajetaan yhteensä Z kilometriä vuodessa ja liikennevahinkoja tapahtuu K kpl.

Tällöin onnettomuuksia tapahtuu keskimäärin K/Z kpl/km/vuosi.

Lopputulokseen ei millään tavalla vaikuta, ovatko nuo K kpl törmäilleitä kuljettajia törmänneet siihen ainoaan vastaantulijaan (joka oli liikkeellä väärään aikaan, "ei sieltä ennenkään ketään tullut") vaiko välttäneet törmäyksen 100 000 kertaa ja törmänneet vastan 100 001. vastaantulijaan.

vai näytteletkö vain kirjoitti:

>- tämähän on jo tuolla tilastoissa otettu huomioon.

Voiko joku oikeasti olla näin tyhmä?

Ei ajokilometreihin suhteuttaminen ota liikenneympäristöä millään tavalla huomioon. Siinähän vain lasketaan, että paikkakunnalla X on Y kpl autoa, joilla ajetaan yhteensä Z kilometriä vuodessa ja liikennevahinkoja tapahtuu K kpl.

Tällöin onnettomuuksia tapahtuu keskimäärin K/Z kpl/km/vuosi.

Lopputulokseen ei millään tavalla vaikuta, ovatko nuo K kpl törmäilleitä kuljettajia törmänneet siihen ainoaan vastaantulijaan (joka oli liikkeellä väärään aikaan, "ei sieltä ennenkään ketään tullut") vaiko välttäneet törmäyksen 100 000 kertaa ja törmänneet vastan 100 001. vastaantulijaan.

Lue lisää

Mitäs luulet, mitä se kolarien suhde asukaslukuun mahtaa merkitä? Entä mitä merkitsee keskimääräinen ajosuorite sen kannalta, paljonko autoja on liikkeellä?

Nuo tutkimukset osoittavat kiistatta, että kaupunkimaisissa olosuhteissa ajetaan enemmän kolareita toimijaa kohti kuin maaseudulla, vaikka maaseudulla ajetaan keskimäärin enemmän eli ollaan enemmän alttiita kolareille.

Pyydä, joku toinen vääntämään rautalangasta, jos et vieläkään ymmärtänyt.

Pääkaupunkiseudulla toki menee liikenne sekaisin lumisateesta, kun valtaväylät vinkuvat kesäkeleilläkin äärirajoillaan. Pienikin häiriö siihen päälle, kolari, lumisadetta tms. ja sitten onkin edessä suma, jonka purkautuminen kestää voi tunteja häiriön poistumisen jälkeenkin.

Mutta ei tosiaankaan kannattaisi bönden ruveta ajotaidolla pullistelemaan. Vai oletko jo sisäsiittoisuuden seurauksena niin dementoitunut, ettet enää muista, missäpäin Suomea vedeltiin niin viime kuin 2007 syksylläkin kymmeniä autoja ojanpohjalle, kun pääsi sellainen pääkaupunkiseudun normikeli eli nopeasti muuttunut sää (=tien pinnat jäähän) lunta / räntää päälle, yllättämään. Vai onko muisti jo niin hatara, että vuodenajat ylipäätään ovat yllätys?

On, meinaan, vähän eri juttu, mikäli jossain muutaman kymmenen tuhannen asukkaan perähikiällä kipataan 20 autoa = 1/1000 -osa autokannasta ojaan kuin 100 kolaria yli 2 miljoonan asukkaan Etelä-Suomen läänissä, mikä tuntuu heinähattujen mielestä olevan Helsingin synonyymi. Ja onhan pelkästään Helsingissäkin ehkä noin 20 kertaa sen vertailukohtana käytetyn perähikiän asukasmäärä...

tämä on juuri se landepaukkujen viljelemä harhaluulo, tai ok totta siinä mielessä että tottakai kun pk-seudulla on "sata kertaa" enemmän autoja, liikenne menee sekaisin.

Mutta kolareita silti suhteessa tehdään enemmän siellä peltokeskellä, jossain Seinäjoella.
Haloo, miten se on edes mahdollista???

Tulepa tänne ajamaan kun esim pelkkää kehäI:stä ajaa tuollainen 70-80.000 autoa/vuorokausi,
siellä teillä päin ei edes samaa vuodessa!!

Suhteellisuuden tajua

> Maaseudulla saa nautiskella liukkailla ja lumisilla teillä rauhassa..

...siis tasaisen helpossa kelissä. Mikäs niksi se nyt on ajella, kun tie on aina & koko matkalta samassa kunnossa.

> ...täällä kun osataan ajaa olosuhteiden mukaan kelissä kuin kelissä, näkyi aura-autoa tai ei.

No johan taas paskakuski tarjoilee paskaa oikein tuutin täydeltä. Niin viime kuin toissasyksynäkin oli ojanpohjat pöndejä täynnä, kun tuli sellainen pääkaupunkiseudun talvikeli eli tuutin täydeltä lunta ja vielä nopeita lämpötilan vaihteluita = tien pinnat jäähän siihen päälle.

Pääkaupunkiseudulla ei ole oikeastaan ikinä sellaista tasaista talvikeliä, vaan vaihtoehtoina ovat

a) sulalla tiellä jurruttaminen (lähes jatkuvasti)

b) 1-10 cm loskaa (lumisateen aikana pääteillä, vähäliikenteisillä asuinkaduilla viikonkin) -> rekat jumissa mäissä (johtuen liikennevaloista, mitkä estävät mäkien nousut vauhdilla)

c) paikoitellen sula/kuiva tie ja paikoitellen umpijäätä paikallisen sadekuuron (alijäähtynyttä vettä) tms seurauksena

> ..teitä höylätään, suolataan ja soraa kylvetään viimeisen päälle

Tämä koskee vain ja ainoastaan valtaväyliä, asuikaduilla lumi saa odotella noutajaansa viikonkin = käytönnössä sulaa omia aikojaan, kuten on tänäkin vuonna jo nähty.

Ja tuo valtaväylienkin suolausvimma johtuu nimenomaan raskaasta liikenteestä, jonka jo 2 cm kerros räntää jumittaa auttamatta mäkiin esim. Kehä I:llä, ellei suolauskalusto ehdi paikalle ensin.

Ja tuosta raskaan liikenteen määrästä... Kehä III:lla painelee lentoaseman kieppeillä nykyään 70 000 autoa vuorokaudessa ja näistä on raskasta liikennettä yli 10 %.... Ehkä maalaistollollekin tuosta aukenee, miksi "muutama" rekka pystyy niin helposti tukkimaan tiet.

kun noin typerehtii kirjoitti:

> Maaseudulla saa nautiskella liukkailla ja lumisilla teillä rauhassa..

...siis tasaisen helpossa kelissä. Mikäs niksi se nyt on ajella, kun tie on aina & koko matkalta samassa kunnossa.

> ...täällä kun osataan ajaa olosuhteiden mukaan kelissä kuin kelissä, näkyi aura-autoa tai ei.

No johan taas paskakuski tarjoilee paskaa oikein tuutin täydeltä. Niin viime kuin toissasyksynäkin oli ojanpohjat pöndejä täynnä, kun tuli sellainen pääkaupunkiseudun talvikeli eli tuutin täydeltä lunta ja vielä nopeita lämpötilan vaihteluita = tien pinnat jäähän siihen päälle.

Pääkaupunkiseudulla ei ole oikeastaan ikinä sellaista tasaista talvikeliä, vaan vaihtoehtoina ovat

a) sulalla tiellä jurruttaminen (lähes jatkuvasti)

b) 1-10 cm loskaa (lumisateen aikana pääteillä, vähäliikenteisillä asuinkaduilla viikonkin) -> rekat jumissa mäissä (johtuen liikennevaloista, mitkä estävät mäkien nousut vauhdilla)

c) paikoitellen sula/kuiva tie ja paikoitellen umpijäätä paikallisen sadekuuron (alijäähtynyttä vettä) tms seurauksena

> ..teitä höylätään, suolataan ja soraa kylvetään viimeisen päälle

Tämä koskee vain ja ainoastaan valtaväyliä, asuikaduilla lumi saa odotella noutajaansa viikonkin = käytönnössä sulaa omia aikojaan, kuten on tänäkin vuonna jo nähty.

Ja tuo valtaväylienkin suolausvimma johtuu nimenomaan raskaasta liikenteestä, jonka jo 2 cm kerros räntää jumittaa auttamatta mäkiin esim. Kehä I:llä, ellei suolauskalusto ehdi paikalle ensin.

Ja tuosta raskaan liikenteen määrästä... Kehä III:lla painelee lentoaseman kieppeillä nykyään 70 000 autoa vuorokaudessa ja näistä on raskasta liikennettä yli 10 %.... Ehkä maalaistollollekin tuosta aukenee, miksi "muutama" rekka pystyy niin helposti tukkimaan tiet.

Lue lisää

Ikävä tuottaa pettymys mutta paskaa en ole kuskannut varmasti päivääkään...sulle ilmeisesti tutumpaa hommaa kun siitä noin hoet.

Et ilmeisesti kovin paljon talviaikaan maaseudulla ajele jos kuvittelet että kelit on koko ajan vakiot. Voin kertoa että nykytalvina ne olosuhteet heittelee melkoisesti myös kehäkolmosen ulkopuolella. Saatetaan ajaa viikkokausia jääpolanteisia teitä joissa välillä vettä ja taas kohta pakkasella ja jään päälle vielä kevyttä pakkaslunta...todella liukasta. Tilannetta pahentaa vielä pienemmillä teillä voimakas tienpinnan kuperuus joka heikentää sivuttaispitoa entisestään. Suojalle saattaa heittää lumipyryn jälkeen äkkiä, vettä sekaan joten sohjoa löytyy myös maaseudun teiltä.

Niitä mäkiä löytyy myös maaseudun puolelta ja vielä hiukka isompia kuin kehä ykköseltä. Tukkirekat, maitoautot, jakeluliikenne pärjää silti ja pakkohan se on vaikka tie on välillä peilijäässä tai auraus/höyläyskalusto jynssäämässä pääväyliä.

Suurin syy liukkaiden kelien ongelmiin esim. siellä kehäteillä johtuu kuskien korvien välistä. Ajotyylit ei muutu kelien vaihdellessa, ajonopeudet ja turvavälit pysyy samana kuin sulalla tiellä. Liukkaalla jarrutukset, kiihdytykset,kaistanvaihdot ja ohitukset suoritetaan yhtä äkkinäisillä ja nopeilla ohjausliikeillä kuin kesäkelillä. Liukkauteen tottumattomalta karkaa sitten mopo käsistä ja jälki on sen mukaista.

Kaupunkiliikenteessä vaikuttaa liian usein itsekäs ajokulttuuri...minä ensin ja just nyt, saman ajotyylin monet sitten raahaavat mukanaan viikonlopun liikenteeseen maaseudulle ja valtateille. Kai se vanha totuus pätee tässäkin, suuressa joukossa tyhmyys tuppaa tiivistymään.

Jos ei pärjää siellä pääkaupunkiseudun keleissä talviaikaan niin voihan sitä muuttaa tänne vähän pohjoisemmaksi...kelien suhteen työmatkaliikenteessä se tuskin helpotusta kuitenkaan tuo.

Jeepman kirjoitti:

Ikävä tuottaa pettymys mutta paskaa en ole kuskannut varmasti päivääkään...sulle ilmeisesti tutumpaa hommaa kun siitä noin hoet.

Et ilmeisesti kovin paljon talviaikaan maaseudulla ajele jos kuvittelet että kelit on koko ajan vakiot. Voin kertoa että nykytalvina ne olosuhteet heittelee melkoisesti myös kehäkolmosen ulkopuolella. Saatetaan ajaa viikkokausia jääpolanteisia teitä joissa välillä vettä ja taas kohta pakkasella ja jään päälle vielä kevyttä pakkaslunta...todella liukasta. Tilannetta pahentaa vielä pienemmillä teillä voimakas tienpinnan kuperuus joka heikentää sivuttaispitoa entisestään. Suojalle saattaa heittää lumipyryn jälkeen äkkiä, vettä sekaan joten sohjoa löytyy myös maaseudun teiltä.

Niitä mäkiä löytyy myös maaseudun puolelta ja vielä hiukka isompia kuin kehä ykköseltä. Tukkirekat, maitoautot, jakeluliikenne pärjää silti ja pakkohan se on vaikka tie on välillä peilijäässä tai auraus/höyläyskalusto jynssäämässä pääväyliä.

Suurin syy liukkaiden kelien ongelmiin esim. siellä kehäteillä johtuu kuskien korvien välistä. Ajotyylit ei muutu kelien vaihdellessa, ajonopeudet ja turvavälit pysyy samana kuin sulalla tiellä. Liukkaalla jarrutukset, kiihdytykset,kaistanvaihdot ja ohitukset suoritetaan yhtä äkkinäisillä ja nopeilla ohjausliikeillä kuin kesäkelillä. Liukkauteen tottumattomalta karkaa sitten mopo käsistä ja jälki on sen mukaista.

Kaupunkiliikenteessä vaikuttaa liian usein itsekäs ajokulttuuri...minä ensin ja just nyt, saman ajotyylin monet sitten raahaavat mukanaan viikonlopun liikenteeseen maaseudulle ja valtateille. Kai se vanha totuus pätee tässäkin, suuressa joukossa tyhmyys tuppaa tiivistymään.

Jos ei pärjää siellä pääkaupunkiseudun keleissä talviaikaan niin voihan sitä muuttaa tänne vähän pohjoisemmaksi...kelien suhteen työmatkaliikenteessä se tuskin helpotusta kuitenkaan tuo.

Lue lisää

> Et ilmeisesti kovin paljon talviaikaan maaseudulla ajele jos kuvittelet että kelit on koko ajan vakiot. Voin kertoa että nykytalvina ne olosuhteet heittelee melkoisesti myös kehäkolmosen ulkopuolella.

Noniin, tulihan se sieltä, kun tarpeeksi potki: tasainen pakkaskeli & luminen tie ei ole mikään vaikea keli. Ongelmia tuottaa nimenomaan kelin vaihtelut, joihin on viime vuosina saatu tutustua myös landella .... ja seuraukset ovat olleet aika arvattavia: kymmeniä autoja ojanpohjilla.

Eli ihan samalla lailla siellä landella tuppaa kelin lukeminen unohtumaan...

> Niitä mäkiä löytyy myös maaseudun puolelta ja vielä hiukka isompia kuin kehä ykköseltä.

Onko niiden mäkien päällä kanssa liikennevalot, kuten Kehä I:llä, joihin jono pysähtyy? Hyvinkö pääsee rekat uudelleen liikkeelle, vaikka sitten mäen jyrkimmästä kohdasta?

Oikeastaan voisit tehdä, tieteen nimissä, testin, jos liikennevalot puuttuvat. Pakota perässäsi ajava rekka pysähtymään ylämäkeen ja ota sen jälkeen aikaa, kauanko nousuun menee. Kannattaa myös käydä siltä rekkakuskilta kysymässä, oletko kaupunkilainen vai maalainen, niin voit selvittää vielä erot ajotaidossa toistamalla koetta riittävän monta kertaa.

No mitä ihmettä siinä on, että juoppo/huumekuski ruttaa autonsa kaupungissa?

Landella vastaavassa tilanteessa auto päätyy nätisti ojanpohjalle, kun ei ole toisia autoja, lampputolppia, kanttikiviä eikä kaiteita, mitkä rapsivat "ylimääräiset" tukivarret irti alustasta / kippaavat auton selälleen .... ja vähä-älyiset maajussit sitten hinaavat/työntävät juopporetkun takasin tielle, jotta hän voi rauhassa jatkaa ojanpohjien kolistelua.

Viimeisimmässä tapauksessa sama tyyppi taidettiin auttaa tielle ainakin kolmeen kertaan ... eikä taida useimmat tapaukset lainkaan päätyä lehtiin / poliisin tietoon. Mitä turhia, kun pienessä maistissa ajelu kuuluu asiaan. Eihän siellä skuttassa kukaan selvin päin kestä!

pienessä maistissa kirjoitti:

No mitä ihmettä siinä on, että juoppo/huumekuski ruttaa autonsa kaupungissa?

Landella vastaavassa tilanteessa auto päätyy nätisti ojanpohjalle, kun ei ole toisia autoja, lampputolppia, kanttikiviä eikä kaiteita, mitkä rapsivat "ylimääräiset" tukivarret irti alustasta / kippaavat auton selälleen .... ja vähä-älyiset maajussit sitten hinaavat/työntävät juopporetkun takasin tielle, jotta hän voi rauhassa jatkaa ojanpohjien kolistelua.

Viimeisimmässä tapauksessa sama tyyppi taidettiin auttaa tielle ainakin kolmeen kertaan ... eikä taida useimmat tapaukset lainkaan päätyä lehtiin / poliisin tietoon. Mitä turhia, kun pienessä maistissa ajelu kuuluu asiaan. Eihän siellä skuttassa kukaan selvin päin kestä!

Lue lisää

"No mitä ihmettä siinä on, että juoppo/huumekuski ruttaa autonsa kaupungissa?"

No ei tosiaan mitään. Maaseudulla suhtautuminen rattijuoppouteen, huumehörhöilyyn, pillereiden popsimiseen ja muuhun hörhöilyyn taitaa olla aika paljon tuomitsevampaa kuin siellä somalimaassa.

Tällaisena "vähä-älyisenä maajussina" täytyy kuitenkin oikaista eräs harhaluulo: ei me kovin innokkaasti olla kenenkään autoja hinaamassa monestakaan syystä.

- Ensinnäkään ei ole oikein hyvin siihen tarkoitukseen soveltuvaa kalustoa. Traktorin pyörä ei oikein pidä liukkaalla, köydet eivät kestä, ketjut voivat vaurioittaa hinattavaa ajoneuvoa jne.
- Useimmilla ei ole lämmintä tallia ja minä en ainakaan ala pakkasella pakottamaan konetta tulille vain siksi, että joku hiihtokeskukseen kiirehtivä juppi on tuupannut citymaasturinsa penkkaan. Näitä kysyjiä riittää keskimäärin yhdestä kahteen talvessa, kun talo on vilkkaasti liikennöidyn väylän varrella. Kesäaikaan voisi olla toinen tilanne tai jos traktori olisi muutenkin ajossa tai "potilas" voi odottaa pari tuntia, että saadaan lohko lämpimäksi.

- mekään emme ole niin vähä-älyisiä, ettemmekö tietäisi, kenen vakuutuksesta se maksetaan, jos siinä hinaamistoimen yhteydessä sattuu jokin vahinko hinattavalle ajoneuvolle, ihmisille tai ulkopuolisille.

Niin että käytä vain sitä autopalveluvakuutusta tai pysy mieluummin kotona, jos et "kestä skuttassa selvin päin".

Jönsson kirjoitti:

"No mitä ihmettä siinä on, että juoppo/huumekuski ruttaa autonsa kaupungissa?"

No ei tosiaan mitään. Maaseudulla suhtautuminen rattijuoppouteen, huumehörhöilyyn, pillereiden popsimiseen ja muuhun hörhöilyyn taitaa olla aika paljon tuomitsevampaa kuin siellä somalimaassa.

Tällaisena "vähä-älyisenä maajussina" täytyy kuitenkin oikaista eräs harhaluulo: ei me kovin innokkaasti olla kenenkään autoja hinaamassa monestakaan syystä.

- Ensinnäkään ei ole oikein hyvin siihen tarkoitukseen soveltuvaa kalustoa. Traktorin pyörä ei oikein pidä liukkaalla, köydet eivät kestä, ketjut voivat vaurioittaa hinattavaa ajoneuvoa jne.
- Useimmilla ei ole lämmintä tallia ja minä en ainakaan ala pakkasella pakottamaan konetta tulille vain siksi, että joku hiihtokeskukseen kiirehtivä juppi on tuupannut citymaasturinsa penkkaan. Näitä kysyjiä riittää keskimäärin yhdestä kahteen talvessa, kun talo on vilkkaasti liikennöidyn väylän varrella. Kesäaikaan voisi olla toinen tilanne tai jos traktori olisi muutenkin ajossa tai "potilas" voi odottaa pari tuntia, että saadaan lohko lämpimäksi.

- mekään emme ole niin vähä-älyisiä, ettemmekö tietäisi, kenen vakuutuksesta se maksetaan, jos siinä hinaamistoimen yhteydessä sattuu jokin vahinko hinattavalle ajoneuvolle, ihmisille tai ulkopuolisille.

Niin että käytä vain sitä autopalveluvakuutusta tai pysy mieluummin kotona, jos et "kestä skuttassa selvin päin".

Lue lisää

> "No mitä ihmettä siinä on, että juoppo/huumekuski ruttaa autonsa kaupungissa?"

> No ei tosiaan mitään. Maaseudulla suhtautuminen rattijuoppouteen, huumehörhöilyyn, pillereiden popsimiseen ja muuhun hörhöilyyn taitaa olla aika paljon tuomitsevampaa kuin siellä somalimaassa.

No ehkä jossain körttialueella ei alkoholin kanssa paljoa läträillä, mutta noin niinkuin keskimäärin huitsin skuttassa sovelletaan promillerajoja aika vapaamielisesti - koska kiinnijäämisen riski on täysin olematon. Kyllähän puskaradio kertoo, jos se ainokainen poliisipartio on nähty liikkumassa 100 km säteellä...

Tästä oli muuten hesarissakin juttu syksyllä. Toimittaja kävi jossain perähikiän kapakassa ihmettelemässä, miten piha oli täynnä autoja ja jengi sisällä täysin lärvit. Ja sulkemisajan jälkeen piha tyhjä. "Kun ei ole joukkoliikennettä..."

Jotain voisi päätellä myös tästä tuoreesta tapauksesta, missä rattijuopon auto oli ohikulkijoiden toimesta työnnetty ainakin kolmeen kertaan takaisin tielle...

Että semmoiset asenteet turvenuijilla kännissä autoiluun.

Isommissa kaupungeissa valtaosa suhtautuu kielteisesti känni/pilleripäissä autoiluun, mutta isoon joukkoon mahtuu väistämättä myös sekopäitä, joille millään ei ole mitään väliä. Kun autoja liikkuu joka päivä useampi sata tuhatta, niin jo 0,01 % sekopäitä riittää tuottamaan ne jokapäiväiset uutiset eli pari takaa-ajoa ja pari autoa solmuun lampputolpan ympärille.

http://www.kainuunsanomat.fi/cs/Satellite/Kainuu/1194610380612/artikkeli/ulosajosta sairaalareissu ja rattijuopumusepaily.html

tai

http://www.ilkka.fi/Article.jsp?article=391977&Title=Autoilija törmäsi vanhukseen ja pakeni paikalta

normisuoritus landella kirjoitti:

> "No mitä ihmettä siinä on, että juoppo/huumekuski ruttaa autonsa kaupungissa?"

> No ei tosiaan mitään. Maaseudulla suhtautuminen rattijuoppouteen, huumehörhöilyyn, pillereiden popsimiseen ja muuhun hörhöilyyn taitaa olla aika paljon tuomitsevampaa kuin siellä somalimaassa.

No ehkä jossain körttialueella ei alkoholin kanssa paljoa läträillä, mutta noin niinkuin keskimäärin huitsin skuttassa sovelletaan promillerajoja aika vapaamielisesti - koska kiinnijäämisen riski on täysin olematon. Kyllähän puskaradio kertoo, jos se ainokainen poliisipartio on nähty liikkumassa 100 km säteellä...

Tästä oli muuten hesarissakin juttu syksyllä. Toimittaja kävi jossain perähikiän kapakassa ihmettelemässä, miten piha oli täynnä autoja ja jengi sisällä täysin lärvit. Ja sulkemisajan jälkeen piha tyhjä. "Kun ei ole joukkoliikennettä..."

Jotain voisi päätellä myös tästä tuoreesta tapauksesta, missä rattijuopon auto oli ohikulkijoiden toimesta työnnetty ainakin kolmeen kertaan takaisin tielle...

Että semmoiset asenteet turvenuijilla kännissä autoiluun.

Isommissa kaupungeissa valtaosa suhtautuu kielteisesti känni/pilleripäissä autoiluun, mutta isoon joukkoon mahtuu väistämättä myös sekopäitä, joille millään ei ole mitään väliä. Kun autoja liikkuu joka päivä useampi sata tuhatta, niin jo 0,01 % sekopäitä riittää tuottamaan ne jokapäiväiset uutiset eli pari takaa-ajoa ja pari autoa solmuun lampputolpan ympärille.

Lue lisää

Ehkä on parempi, että te piripäät ette tule ajelemaan muualle Suomeen, jos luulette, että täällä voi tuolla lailla autoilla.