Ihmiseltä ihmiselle

Pitkän repaleisen ajan jälkeen
umpeutuneiden haavojen
ja arpeutumisten
on uudelleen rakentamisen hetki.

Tuntuu hyvältä odottaa
lumenpuhtaita, hiljaisia aamuja
lähestyvää ääntä
tuulen kirpeitä haituvia kasvoillemme

mutta eniten kosketuksia.

Ihmisyyttä, rakkautta
raukeiden katseiden harmoniaa
syvää lepoa toisissamme

jolloin aika
paikka ja kaikki muu
on hetkellisesti merkityksetöntä.

27

523

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Flaika

      Mulla on semmoinen tunne, että mä en saisi kommentoida sun lunoja, koska se katsotaan klikkiytymiseksi ja eskapistiseksi nurkkakuntaisuudeksi. No, paskat mä siitä :D

      Minusta levollisen runon kommentointi on lähinnä kutsumus, ennemmin kuin rikos.

      • lindalinda1

        miks helkkarissa sellanen tunne, NYT minä en jum-
        marra ollenkaa pliku. Ei vaan, Sulla on mitä mai-
        nioin tapa heittää kommenttia kehiin jos olet ru-
        noinesikin aikamoinen arvotus toisinaan.

        ' no, paskat mä siitä :D '
        Voiks tota nyt sitten enää suoremmin sanoo
        * nauraa *

        Toivottavasti tää nyt sitten oli paremminkin se
        kutsumus ennenko rikos =)

        Mamma kiittää.


    • runo64-1

      ...avautuu ja rakas tulee sisälle
      tuulen puuskan kera
      ja sylisi on avoinna rakkaudelle,
      kaikkeen siihen liittyvälle.

      hyvältä tuntuu runosi alku
      ja tuntuu että olet astunut aimoaskeleen
      eteenpäin,
      siltä tuntuu kun sanoissasi on toivon
      sävyjä.

      kun rakastaa kaikki muu unohtuu...

      hienoa hyvä upea linda!!!

      • lindalinda1

        etten ole astunut askelta eteenpäin, vaan parem-
        minkin jäänyt polkemaan paikalleni mitä runoihini
        tulee. Tämä nyt oli lähinnä viimepäivien tunnel-
        miin tavallaan kiedottua ajatusmaailmaa, sitä
        että kohtaisimme sovussa toisemme täälläKIN. Ja
        unohtaisimme riidat, kaiken kähinöinnin ja ottai-
        simme ihmisen ihmisenä, tuntevana ja kokevana
        joukossamme.

        Mutta totuushan on, että kun rakastaa kaikki muu
        unohtuu ja saakin unohtua. Se on niin ainutlaa-
        tuista aikaa, että siihen voi paneutuakin täysil-
        lä.

        Kiitos Sinulle Jouni, joka jaksat aina olla yhtä
        kannustava sen lisäksi, että kirjoitat mitä
        upeimpia runoja itse.


    • Juuri näinhän se on kun kirjoitit
      ja varmaan kaikki näin tunnemme
      toisiamme kohtaan - ainakin
      pitäisi.

      Arjen puit juhlavaatteisiin,
      kevättä kuin kuulostaisin
      ja lämpimiä suhteita.

      Näin minä toivon Sinulle
      kuin muillekin.

      • lindalinda1

        toivoisin sydämestäni, että voisimme kohdata toi-
        semme avoimin mielin. Ymmärtää ja muistaa aina
        kommentoidessamme, että runon kirjoittajalla voi
        olla vaikka kuinka suuri taakka kannettavana. Et-
        temme sörkkisi tai satuttaisi sanoillamme.

        Kauniita sanoja paljon palautteessasi, joihin
        mieluusti unohtuisin. Mutta pitää ottaa muutkin
        huomioon.

        Mutta niitä lämpimiä suhteita jotka täällä on
        luotu, on hyvä pitää yllä lämpimin sanoin ja kii-
        tollisin mielin.

        Sinua kiitän.


      • lindalinda1 kirjoitti:

        toivoisin sydämestäni, että voisimme kohdata toi-
        semme avoimin mielin. Ymmärtää ja muistaa aina
        kommentoidessamme, että runon kirjoittajalla voi
        olla vaikka kuinka suuri taakka kannettavana. Et-
        temme sörkkisi tai satuttaisi sanoillamme.

        Kauniita sanoja paljon palautteessasi, joihin
        mieluusti unohtuisin. Mutta pitää ottaa muutkin
        huomioon.

        Mutta niitä lämpimiä suhteita jotka täällä on
        luotu, on hyvä pitää yllä lämpimin sanoin ja kii-
        tollisin mielin.

        Sinua kiitän.

        Hyvää Sunnuntaiaamua Sinulle.
        Tuo olisi meidän jokaisen
        syytä muistaa,sillä ei sitä
        päivää tiedä milloin mitäkin
        kanssa kirjoittajalle on
        tapahtunut tai tapahtumassa.

        Mutta taas uusi päivä
        jos jotain hyvääkin
        tämä mukanaan kantaisi
        meille jokaiselle.

        Kiitos myös Sinulle.


      • lindalinda1
        dolan kirjoitti:

        Hyvää Sunnuntaiaamua Sinulle.
        Tuo olisi meidän jokaisen
        syytä muistaa,sillä ei sitä
        päivää tiedä milloin mitäkin
        kanssa kirjoittajalle on
        tapahtunut tai tapahtumassa.

        Mutta taas uusi päivä
        jos jotain hyvääkin
        tämä mukanaan kantaisi
        meille jokaiselle.

        Kiitos myös Sinulle.

        Halusin korostaa nimenomaan sitä, ettei
        lähdettäisi loukkaamislinjalle - yleensäkään hen-
        kilökohtaisuuksiin runoja kommentoidessa. Pitäisi
        siis aina muistaa, kuinka haavoittuva kirjoittaja
        on voinut olla runoa kirjoittaessaan. Tai
        mitä hän on kokenut, kommentoida VAIN runo ja
        unohtaa epäolennainen.

        Kovasti toivoisin sitä edelleen kaikilta
        lukijoilta/kommentoijilta, vaikka takana olisi
        mitä. Jos haluaa välttämättä loukata, tehköön
        sen sitten profiilin viestein tai s-postiin sil-
        loin kun sellainen on käytettävissä.

        Kiitos vain samankaltaisista ajatuksistasi, ja
        meidän välillä tämä ainakin on pätenyt aina.


      • lindalinda1 kirjoitti:

        Halusin korostaa nimenomaan sitä, ettei
        lähdettäisi loukkaamislinjalle - yleensäkään hen-
        kilökohtaisuuksiin runoja kommentoidessa. Pitäisi
        siis aina muistaa, kuinka haavoittuva kirjoittaja
        on voinut olla runoa kirjoittaessaan. Tai
        mitä hän on kokenut, kommentoida VAIN runo ja
        unohtaa epäolennainen.

        Kovasti toivoisin sitä edelleen kaikilta
        lukijoilta/kommentoijilta, vaikka takana olisi
        mitä. Jos haluaa välttämättä loukata, tehköön
        sen sitten profiilin viestein tai s-postiin sil-
        loin kun sellainen on käytettävissä.

        Kiitos vain samankaltaisista ajatuksistasi, ja
        meidän välillä tämä ainakin on pätenyt aina.

        Kyllä ymmärsin tarkoituksesi kun
        minäkin samankaltaista olen täällä
        mielipiteenäni ilmaissut,sillä
        nämä saattavat hyvin monillekin
        olla tosia - tarvitaan suurtakin
        harkintaa kommentoijalta,varsinkaan
        jos ei paremmin tunne kirjoittajaa.

        Tuosta olen myös samaa mieltä,että
        muiden yhteyksien kautta voi,jos
        on tosi tarvetta,ilmaista mitä
        mielessä liikkuu,eikä pistää
        yleiseen jakeluun...mutta veikkaanpa,
        etteivät vaivaudu kun halutessaan
        laittavat pönkkää itsetunnolleen...

        Kyllä tämä on pätenyt ja pätee
        edelleen,eivätkä vaihdu säiden
        mukaan kuin mielialojenkaan,
        silloin kun ollaan rehtiä ja suoria
        eikä piilouda luikkien nurkan taakse.

        Kiitän mielipiteistäsi.


    • Pyryssä ja lumessa
      siellä seison
      ja katson sua
      silmät vain
      tahtoo lumettua.

      • lindalinda1

        annahan lumen sulaa poskillesi,
        kyllä kevätaurinko ne vedet varmasti kuivaa.

        Kiitos suloisesta palautteesta.


    • Tähän päivään johon oomme saaneet herätä.
      Mitä onkaa varattuna, aivan uutta.
      Avoimuus armollisuus niiden toivois - kukkia

      Rakkaus ihmeen suuren ote
      käsissään pitäny kaikki repaleet.

      Liisa kipakasta pakkasesta innostuneena
      kuis see taas antoi potkuu.
      Toivotan rauhaa Sinulle ja kaikille.

      Elämä olet lahja, siitä iloitaan

      • lindalinda1

        on tapahtunut niin paljon tässä muutaman päivän
        aikana, lähinnä tuolla tavallisten runojen
        puolella. Niistä tunnelmista ja tuntemuksista
        lähdin kokoamaan tätä runoani, pahan olon
        tunnetta ja ymmärtämyksen puutteesta toinen
        toisiamme kohtaan.

        Pitäisi todellakin muistaa aina se, että elämä on
        lahja ja iloita siitä. Mutta jokin meihin
        ihmisiin kuitenkin aina toisinaan menee, ja saa
        satuttamaan sanojen säilällä. Kunpa oppisimme
        olemaan suvaitsevaisimpia ja muistamaan, että ru-
        nojen takana on aina ihminen. Rakastavana ja tun-
        tevana.

        Kiitos Liisa, yritetään yhdessä.


    • mies-v57

      En väitä olleeni täydellinen, olen
      ollut liian usein kuin kiukkuinen
      erämaan kaktus. Rosoinen heittiö,
      tässä rönsyävässä maailmassa.

      Olen saanut osumia ja olen itse
      osunut. Aiheuttanut kyyneliä ja
      tuskaa. Ollut kuolla niistä itse.
      Ja jotain on minusta paloina kadonnut.

      Ei tämä aika ole ollut seesteistä.
      Myrsky on käynyt ylitseni ja
      sokeuttanut minut pitkiksi ajoiksi.
      Tuntemattomaksi omille ystävilleni.

      Mutta olen aina palannut. Parsittuna ja
      harsittuna. kalpeana elämän soturina.
      Ontuvana ja haavoittuneena olen tullut
      takaisin. Opetellut uutta Rakkautta.

      Erilaista suhdetta lähestyä Rakkaudella
      toista. Toisenlaista näkemistä. Itseni
      hillitsemistä. Luoja, edes jonkunlaista
      kuumuuteni poltteen viilennystä.

      Mutta varmaan jonain päivänä taas
      tulevat okaat ja piikit ja erämaa kutsuu.
      Ja vimmoissani taas painun itseeni. Elämä,
      tämä kaikki, sen on minun tieni.

      Ja sitä minä arpinen kuljen Rakastaen.


      http://www.youtube.com/watch?v=Q5uKa1bDtsk


      Kiitos runostasi.

      Elämä ja tärkeät ihmissuhteet
      on toisinaan kuin pienimuotoista
      sotaa, taisteluja.

      Kai ihmisluonto lopulta on
      sellainen, että kasvu,
      kasvaminen on prosessi.

      Ei hetki, jota voisi
      ohjailla.

      On vaan käytävä läpi prosessi
      koko ajan. Haavoittumisen
      jälkeen toipua ja palata.

      Palaamisen jälkeen kosketukset
      tuntuvat hyviltä, mutta niihin
      suhtautuu varauksellisemmin.

      On arpia, joita ei kaipaa
      lisää.

      Koskettava ja rehellisen
      avoin runo sinulta.

      Aitoa ja koettun elämän
      makuista tekstiä ja riimejä.

      Hienosti rakennettu ja
      ajatus pysyi kirkkaana alusta
      loppuun. Tunnelma eli alun
      kivuista lopun toiveikkuuteen.

      Hienoa.

      Hyvä oli runosi kaikiltas
      osin.

      Voimia päivääsi.

      • lindalinda1

        Robbie Williamsin esitys !

        Mutta tuo runosi on niin totta, niin totta.
        ' myrsky on käynyt ylitseni
        ja sokeuttanut minut pitkiksi ajoiksi
        tuntemattomaksi omille ystävilleni '

        Ystäville ehkä en, mutta sen kaltaisille
        kylläkin. Sellaisille joille minulla ei ole enää
        sydäntä eikä mitään sanottavaa, olen tyhjä
        heille.

        Ehkä olen käynyt prosessini jo läpi, niin
        ainakin toivon ja yritän katsoa luottavaisemmin
        huomisiin - ehkä hiukan viisastuneena vaikkakin
        kantapään kautta.

        Kiitos kaikesta mitä kirjoitit, kokonaisuudesta
        joka on aina yhtä täydellinen.


    • AmandaK

      Sellainen tunne tästä tuli.

      Jotenkin hiljennyin tähän runon tuomaan ajatukseen, joten paljon en osaa sanoa. Mutta tiedä että se kosketti.

      Kiitos lindasein :)

      • lindalinda1

        ihan oikea tunne, koska sitä valoa kohti tässä
        yritetään rämpiä pimeän ja kolkkouden jälkeen.
        Kaiken sen jälkeen, mitä tuolla toisella osastol-
        la viikon mittaan tuli koettua palautteiden muo-
        dossa. Niistä kaikista aineksista tämä runo
        syntyi ja yritin löytää rakkauden jollain tapaa
        mukaan, että runo saisi pysyä täällä.

        Ja kuulehan, ei tarvitse montaa sanaa sanoakaan
        kun ne osuu kohdilleen - juuri niin kuin Sinä sen
        teit.

        Kiitos kuuluu Sinulle tyttöseni.


    • *merluza*

      "Tuntuu hyvältä odottaa
      lumenpuhtaita, hiljaisia aamuja,
      tuulen kirpeitä haituvia kasvoillemme."

      ja

      "Ihmisyyttä, rakkautta,
      raukeiden katseiden harmoniaa."

      Kauniita lauseita tarttui sieluuni,
      kaikki muu on merkityksetöntä.

      Ystävän terveiset,

      merluza

      • lindalinda1

        tämän runon aihe löytyy sieltä toiselta puolelta,
        toisaalta samoja aineksia kuin siinä
        viimeisimmässäni samaisella osastolla olevassa
        runossani.

        Elämä opettaa, jos ei muuta niin hiljaa
        kävelemään.

        Kaunis kiitos Sinulle.


    • Repaleiset arvet
      taakse jääneet
      odottaen kosketusta
      rakkauden hehkua
      syvällisiä tunteita

      kaikella muulla
      ei merkitystä…

      Sinä ja Sinun suuria tunteita, ihanaa!!!

      • lindalinda1

        ne repaleiset arvet, ne on iholla ja sielussa
        yhä. Mutta päivä kerrallaan kaikki paranee, niin
        se on elämässä aina koetun jälkeen.

        Kiitos Sinulle että viivähdit tässä ja jätit
        käyntikorttisi.


    • huokuu runosi,linda.
      ...rauhaa ja toivoa...

      Miten kylmä onkaan elämä,
      ilman hellyyden lämmittämien
      käsien kosketusta.
      Sellaisten,joiden jäljistä
      voi sanoitta lukea kaiken...

      • lindalinda1

        se hämää, rauha oli oikeastaan aika kaukana kun
        tätä runoani kirjoitin. Tunteiden myllerrystä,
        ystävyyksien katkeamista - elämän pettymyksiä.
        Rakkauden sovitin siihen jotenkin mukaan, ettei
        se joutuisi toiselle osastolle vaikka sinnekin
        toki kirjoittelen. Ja niin kuin tuossa Merluzalle
        sanoin, samoin aineksin eri muodossa vain tämä
        runo, kuin tuolla toisella puolella oleva viimei-
        seni.

        Kauniisti kiedoit palautteesi viimeisen osion
        sanat ja lauseet, kuinka totta se kaikki onkaan.

        Lämmin kiitos ystäväni, sanoissasi on lohtu.


    • Odelii

      Tätä on elämä -
      eheytymistä,
      kykyä
      vastaanottaa uusia kokemuksia,
      tuntemattomia

      Uusi lumi laskeutuu,
      menneet ovat menneitä.

      Koskettavia kaikki
      säkeesi!

      • lindalinda1

        eheytymistä, sitä tämän runon ydin on mitä
        suuremmassa määrin.

        ' Uusi lumi laskeutuu
        menneet ovat menneitä '
        Kauniisti sanottu, niin kuin on palautteesi muu-
        tenkin.

        Sinua kiitän.


    • Belethiel

      Todella hyvä ja seesteisen rauhallinen tunnelma välittyy runostasi. "Tuntuu hyvältä odottaa
      lumenpuhtaita, hiljaisia aamuja", tuo mieleeni lapsuuden talviaamut, rauha luonnossa, rauha mielessä, ei kiire minnekään. Pidin paljon runostasi.

      • lindalinda1

        että runoni on nostanut lapsuutesi mieleen,
        vaikka itse asiassa sen ydin on kaikkea muuta
        kuin rauhallisuus - paremminkin tunteiden
        myrskyävä meri.

        Lämmin kiitos kommentistasi.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Et olisi piilossa enää

      Vaan tulisit esiin.
      Ikävä
      66
      3065
    2. Sinä saat minut kuohuksiin

      Pitäisiköhän meidän naida? Mielestäni pitäisi . Tämä värinä ja jännite meidän välillä alkaa olla sietämätöntä. Haluai
      Tunteet
      25
      2133
    3. Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan

      Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä
      Ikävä
      67
      1719
    4. Loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä tilassa

      Seinäjoella Pohjan valtatiellä perjantaina sattuneessa liikenneonnettomuudessa loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä t
      Kauhava
      25
      1587
    5. Tiedän, että emme yritä mitään

      Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian
      Ikävä
      16
      1317
    6. Miten hetki

      Kahden olisi paras
      Ikävä
      28
      1301
    7. Näin pitkästä aikaa unta sinusta

      Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni
      Ikävä
      6
      1226
    8. Mitä, kuka, hä .....

      Mikähän sota keskustassa on kun poliiseja on liikkeellä kuin vilkkilässä kissoja
      Kemi
      28
      1180
    9. Taisit sä sit kuiteski

      Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik
      Ikävä
      10
      1127
    10. Noh joko sä nainen oot lopettanut sen

      miehen kaipailun jota sulla EI ole lupa kaivata. Ja teistä ei koskaan tule mitään. ÄLÄ KOSKAAN SYÖ KUORMASTA JNE! Tutu
      Ikävä
      62
      1031
    Aihe