Hei!
Haluaisin kuulla kokemuksia A2 -kielen valinnasta. Se olisi nyt edessä. Lapsi haluaisi toisaalta ja toisaalta taas ei, koska koulua olisi 2 t vähemmän ilman tuota lisäkieltä. Tarjolla täällä on vain ranska ja saksa, joista tulee se, johon enemmän hakijoita.
Lapsi on nyt hyvä koulussa, mutta vanhempana hirvittää, että tulee sitoutua kieleen peruskoulun loppuun saakka. Entä jos lapsi isompana ei enää halua? Entä jos ei kapasitetti enää vanhempana riitäkään, koska samalla myös matikka vaikeutuu, äidinkieli vaikeutuu, tulee maantietoa, historiaa ja ruotsikin...
Lisäksi lapsella (tai meillä vanhemmilla) ei oikeasti ole tietoa minkälaista ko. kielen opiskelu oikeasti on. Esim. ranskassa emme pysty auttamaan mitenkään, koska kumpikaan vanhemmista ei ole elämässään sitä lukenut. Mitä jos lapsi tarvitsee apua läksyissä/ääntämisessä?
Eikös vanhempana oppiminenkin suju sen verran nopeammin ja paremmin, että jos ottaa kielen vasta myöhemmin niin on parissa vuodessa saanut kiinni nämä pienenä aloittaneet?
Oletteko siis valinneet A2 kielen? Jos olette tai ette ole, niin kertokaa kokemuksia! Onko harmittanut valinta myöhemmin ja miksi, oliko valinta oikea?
A2 -kieli
14
4707
Vastaukset
- itsekkin,
miettinyt. Meidän koulussa se kieli on ollut vuosia saksa ja samoin on ilmennyt että jos et aloita saksaa alakoulussa niin moneen vuoteen ei seiskalla ole ollut tarpeeksi saksanlukijoita. Eli meillä se on nyt tai ei milloinkaan. kai sit jos lukioon menee niin sitten voi aloittaa. Minä olen lukenut saksaa kyllä 5 vuotta ja rasnkaa muutaman. mutta kyllä on niin ettei "apuopeksi" taida enää olla. ääntämistä kyllä osaan molemmista ja luettua ymmärrän jonkinverran. Mutta koulu on ihan raskasta näinkin ja toisaalta en haluais enää lisätä taakkaa.
Hyvä jos tästäkin selviää. Koulu menee kyllä nyt hyvin. Tyttö sanoo että vaikka tai en tiiä. Vanhempien päättettäväksi kai jää.
Yritetään päättää oikein!- kielten ope:)
Itse kannattaisin kielen aloittamista varhain, ainakin siinä tapauksessa, jos koulunkäynti on muuten helppoa ja jos esim. englanti ja äidinkieli sujuvat hyvin. EN ole perehtynyt A2-oppimäärään, mutta sen tiedän, että paljon paremman pohjan siitä saa, vaikka hieman laiskemmallakin opiskelulla, kuin lyhyessä kielessä. Mitä nuorempana kielen opiskelun aloittaa, sitä helpommin sen oppii. Ja sanastoa jää väkistenkin mieleen, jos käy tunneilla. Itselläni on lyhyen kielen ryhmissä silloin tällöin entisiä pitkän kielen opiskelijoita ja ero on valtava. Eli itse ainakin suosittelen, mutta tietenkin ainoastaan, jos lapsi on siihen itse halukas.
- ni
juupajuu
- Ranska...
Ota selvää kumpaa kieltä opetetaan yläasteella. Vai onko molempia. Täällä missä asun on kouluissa vaan yksi kieli eli joko ranska, saksa tai venäjä. Mutta kouluakohden 1. Lapseni sattuu olemaan koulussa jossa 2 kieli on ranska. On lukenut kohta 2v ranskaa. Mutta yläasteella joka on meitä lähellä ei ranskaa opeteta. On todella epäoikeudenmukaista kun ne jotka ovat lukeneet saksaa,muissa kouluissa, koulun loputtua ovat sitä lukeneet 6 vuotta. Ja esim. mun lapseni 3v ranskaa ala-asteella ja 3v saksaa yläasteella, eli osaaminen on -0.Jos joku olisi silloin kun kieli aloitettiin sanonut ettei jatkoa ole ei olisi kannattanut sitä edes aloittaa.Ei kuulemma ole varaa ranskan opettajaan.Pitäisi lapsi lähettää toiselle puolelle kaupunkia jos meinaa jatkaa ranskan lukuaan yläasteella.
- englannin ala asteella
kun yläasteella tulee kuitenkin se pakkoruotsi. En näe mitään syytä että kieliä luetaan vain lukemisen ja pakon edessä. Aina pitää ola syy lisä aineisiin.
- opiskelijatyttönen
Hei,
Minulla on omakohtaisia kokemuksia A2 ranskan opiskelusta. Aloitin kielen opiskelun viidennellä luokalla ja jatkoin lukion loppuun. Nyt olen koittanut pitää yllä kieltä yliopiston kielikursseilla, joten luulen tietäväni aiheesta jotakin :)
Minunkin alakoulussani oli aikoinaan tajolla A2 kieliksi vain saksa ja ranska ja lisäksi vaihtoehtona matematiikkaa ja luonontieteitä (ma-lu) kaksi ylimääräistä tuntia viikossa. Tämä oli 90-luvun puolivälissä, sen jälkeen näitä ala-asteella olevia valinnaisia on ikävä kyllä monessa koulussa säästösyistä karsittu. Sanoisinkin, että lapsesi on onnekas kun hänen koulussaan ylimääräinen kielivalinta on vielä mahdollista.
Minun mielestäni A2 kieli kannattaa ehdottomasti aloittaa, jos lapsi on kielestä kiinnostunut ja pärjää nyt kohtalaisen hyvin koulussa. Se valitseeko saksan vai ranskan riippuu lapsen kinnostuksesta. Molemat ovat hyviä, ranskan hieman harvinaisempi. On totta, että kielivalinta tuo lapselle 2 lisätuntia koulua viikossa, mutta mielestäni se ei ole kuitenkaan kovin paljon, eikä se missään tapauksessa saa muodostua valinnan esteeksi. Kannattaa vanhempana miettiä, millaisia arvoja haluatte lapsellenne opettaa. Mielestäni lasta ei kannata opettaa kulkemaan elämässään sieltä, missä aita on matalin. Ahkeruus ja vaivannäkö koulunkäynnissä palkitaan yleensä myöhemmin.
Mitä tulee uuteen kieleen sitoutumiseen, niin sitä edellytettiin minunkin aikanani, mutta tosiasiassa kielen sai lopettaa, jos se osoittautui ylivoimaiseksi ponnistukseksi ja vei liikaa energiaa koulutyöltä. Näin kävi omasta ryhmästäni kylläkin vain yhdelle peruskoulun aikana. Kannattaa kuitenkin muistaa, että aineiden vaikeutuessa myös lapsenne tiedot ja opiskelutaidot kehittyvät ja jos hän pärjää nyt hyvin koulussa, niin hän todennäköisesti pärjää vastedeskin kunhan jatkaa läksyjen tekoa ja opiskelua samaan malliin. Mielestäni sitoutuminen siis kannattaa ja se myös opettaa pitkäjänteisyyttä, mikä on etu lapsellenne.
Minunkaan vanhempani eivät osanneet ranskaa, eivätkä siis voineet minua auttaa läksyissä. Se ei olllut kuitenkaan ongelma. Riittänee, että tekin kannustatte lasta opiskelussa ja suhtaudutte positiivisesti uuteen kieleen. Tärkeintä läksyissä lienee, että lapsi pohtii asioita kotona ja tekee parhaansa, yrittäminen jo sinänsä on hyödyllistä. Luulen, että tämä vanhempien osaamattomuus tulee teillekin vastaan muissakin aineissa aikanaan. Tuskin itsekään enää osaisin kaikissa yläasteen ja lukion läksyissä avustaa, vaikka omista peruskouluajoistani on kuitenkin suhteellisen vähän aikaa (=vain 10 vuotta)ja vaikka silloin pärjäsin loistavasti.
Itselleni A2 kieli on ollut ehdoton etu myöhemmin. Ranskan kielen pohjani on paljon vahvempi kuin niillä, jotka aloittivat kielen vasta yläasteella tai lukiossa. Siitä on ollut minulle hyötyä korkeakoulu opinnoissa ja myös työnhaussa. Kirjoitin ranskan lukiossa englannin lisäksi pitkänä kielenä ja sitä on arvostettu. Koen vielä, että pitkän kielen opiskelu opetti minulle pitkäjänteisyyttä ja myös ahkeruutta. Kielen opiskelu on työlästä, sitä en kiellä. Pitkän kielen valinta ei ole se helpoin reitti selvittää oppivelvollisuus. Mutta työtä lapsesi joutuu myöhemminkin tekemään ja on hyvä opettaa siihen jo kouluaikoina. Itse en ole valintaa katunut ja olen iloinen, että vanhempani kannustivat minua ja edelleen kannustavat opinnoissani ja töissäni.- se kannattaa!
Valinnainen A-kieli tosiaan lisää kouluviikon pituutta 2 tunnilla monta vuotta. Mutta kahdeksannesta luokasta lähtien se on valinnaisaine muiden valinnaisaineiden joukossa ja saksantuntien aikana luokkakaverit ovat omilla valinnaistunneillaan. Viikkotuntimäärä on siis kaikilla sama.
Muuten olen samaa mieltä siitä, että valinnainen A-kieli kannattaa ottaa, jos vaan koulunkäyntitavat ja työskentelytottumus siihen suinkin riittävät. Laiskoille ja koulumotivoitumattomille siitä ei ole mitään hyötyä, vaan sählärioppilas muuten motivoituneessa ryhmässä pyrkii pilaamaan muiden kin opiskelua. On nähty!
Kannatan A-kieltä niin kauan kuin siihen vain on mahdollisuus! Säästöt ja lama saattavat syödä sitäkin vähää tarjontaa. - kielten ope:)
se kannattaa! kirjoitti:
Valinnainen A-kieli tosiaan lisää kouluviikon pituutta 2 tunnilla monta vuotta. Mutta kahdeksannesta luokasta lähtien se on valinnaisaine muiden valinnaisaineiden joukossa ja saksantuntien aikana luokkakaverit ovat omilla valinnaistunneillaan. Viikkotuntimäärä on siis kaikilla sama.
Muuten olen samaa mieltä siitä, että valinnainen A-kieli kannattaa ottaa, jos vaan koulunkäyntitavat ja työskentelytottumus siihen suinkin riittävät. Laiskoille ja koulumotivoitumattomille siitä ei ole mitään hyötyä, vaan sählärioppilas muuten motivoituneessa ryhmässä pyrkii pilaamaan muiden kin opiskelua. On nähty!
Kannatan A-kieltä niin kauan kuin siihen vain on mahdollisuus! Säästöt ja lama saattavat syödä sitäkin vähää tarjontaa.Eihän se ylimääräinen kieli koskaan mikään turha valinta ole. Kaikista kielistä on aina hyötyä, ehdottomasti. Suomella ei maailmalla pärjää ja pelkkä englanti ei riitä kaikkeen, vaikka niin yleisesti uskotaan. Lisäksi kannattaa muistaa, että mitä nuorempana kieltä opiskelee, sitä paremmin sen oppii, vanhempana uuden kielen omaksuminen on huomattavasti vaikeampaa.
- Kielivalinta
kielten ope:) kirjoitti:
Eihän se ylimääräinen kieli koskaan mikään turha valinta ole. Kaikista kielistä on aina hyötyä, ehdottomasti. Suomella ei maailmalla pärjää ja pelkkä englanti ei riitä kaikkeen, vaikka niin yleisesti uskotaan. Lisäksi kannattaa muistaa, että mitä nuorempana kieltä opiskelee, sitä paremmin sen oppii, vanhempana uuden kielen omaksuminen on huomattavasti vaikeampaa.
Kiitokset vastanneille! Jos vielä jollain olisi lisää kerrttavaa, niin otan ihmeessä tiedon vastaan =) .
Sitähän tässä juuri mietin, että NYT lapsi on hyvä koulussa ja tekee läksyt tunnollisesti ym. mutta entä myöhemmin? En minä osaa arvioida miten käy matikan vaikeutuessa tai ruotsin alkaessa. Onko siinä liikaa?
Meillä kieltä ei voi keskeyttää sen valittuaan. Se on tehty selväksi koulusta.
Kieliä tarvitsee. Sitä mieltä minäkin olen, mutta mutta... Kannattaako nyt sitten lukea saksaa tai entä ranskaa. Sisareni luki aikanaan pitkän saksan ja siitä ei ole hänelle ollut mitään hyötyä. Päinvastoin, hän on katunut katkerasti ettei valinnut englantia. Nykyään kun saksaa ei tarvita paljon missään. Toisaalta taas jos on englannin lisäksi jotain muutakin, niin antaahan se lisää mahdollisuuksia aloilla, joilla kielä tarvitaan. Toisaalta lehtien perusteella nyt kannattaisi alkaa lukea venäjää, kiinaa jne. Niitä taas ei ole koululla tarjota.
Nuorena oppii, mutta toisaalta eläkeikäisetkin käyvät työväenopistoilla ja oppivat. Eikä kaiketi 14 v. tai 16 v. vielä kovin vanha ole uutta kieltä valitsemaan yläasteella tai lukiossa (jos sinne edes menee).
On tämä vaikeata. Vastanneet annoitte kuitenkin ajateltavaa ja uusia puolia asiaan. Kiitos. Vielä on viikko aikaa miettiä. - kannattaa aina
Kielivalinta kirjoitti:
Kiitokset vastanneille! Jos vielä jollain olisi lisää kerrttavaa, niin otan ihmeessä tiedon vastaan =) .
Sitähän tässä juuri mietin, että NYT lapsi on hyvä koulussa ja tekee läksyt tunnollisesti ym. mutta entä myöhemmin? En minä osaa arvioida miten käy matikan vaikeutuessa tai ruotsin alkaessa. Onko siinä liikaa?
Meillä kieltä ei voi keskeyttää sen valittuaan. Se on tehty selväksi koulusta.
Kieliä tarvitsee. Sitä mieltä minäkin olen, mutta mutta... Kannattaako nyt sitten lukea saksaa tai entä ranskaa. Sisareni luki aikanaan pitkän saksan ja siitä ei ole hänelle ollut mitään hyötyä. Päinvastoin, hän on katunut katkerasti ettei valinnut englantia. Nykyään kun saksaa ei tarvita paljon missään. Toisaalta taas jos on englannin lisäksi jotain muutakin, niin antaahan se lisää mahdollisuuksia aloilla, joilla kielä tarvitaan. Toisaalta lehtien perusteella nyt kannattaisi alkaa lukea venäjää, kiinaa jne. Niitä taas ei ole koululla tarjota.
Nuorena oppii, mutta toisaalta eläkeikäisetkin käyvät työväenopistoilla ja oppivat. Eikä kaiketi 14 v. tai 16 v. vielä kovin vanha ole uutta kieltä valitsemaan yläasteella tai lukiossa (jos sinne edes menee).
On tämä vaikeata. Vastanneet annoitte kuitenkin ajateltavaa ja uusia puolia asiaan. Kiitos. Vielä on viikko aikaa miettiä.Niinhän se on, että valintojen tekeminen on usein vaikeaa, koska kukaan meistä ei tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan...
Jos lapsi pärjää nyt koulussa ihan hyvin ja hoitaa läksynsä eikä vastusta kielten opiskelua, niin ei kannata kuitenkaan kauheasti jossitella sitä, että entä jos tulevaisuudessa ei. Kukapa tulevasta osaa sanoa... Mutta sitä, että koulussanne, kunnassanne on mahdollisuus valita muita kieliä kuin englantia, voidaan jo pitää etuoikeutena, sillä se ei ole mahdollista enää kaikkialla Suomessa. Toisin sanoen lapset ovat eriarvoisessa asemassa riippuen asuinkunnasta.
Nyt on kasvamassa sellainen ikäluokka, joka osaa entistä huonommin vieraita kieliä, siis muita kuin englantia. Mutta kielitaidon tarve ei työelämässä kuitenkaan ole mihinkään vähentynyt.
Esim. yrityksille tehdyn kyselyn (Eu:n kommission tekemä pienille ja kekisuurille yrityksille) mukaan monet yritykset menettävät kauppoja kielitaidon puutteiden takia. Siis suomalaiset uskovat liikaa siihen, että pelkällä englannilla pärjää kaikkialla. Joten monipuoliselle ja hyvälle kielitaidolle on tulevaisuudessakin kysyntää ja sillä erottuu siitä suuresta massasta, joka ei osaa muuta kuin englantia.
Kielten opiskelu kannattaa aloittaa mahdollisimman varhain, koska se vaatii aikaa ja työtä, jotta saavutetaan sellainen kielitaidon taso, että siitä on työelämässä oikeasti hyötyä. Lapsena kieliä oppii helpommin kuin myöhemmällä iällä. Ja jos alakoulussa aloitta kielen opiskelun ja jatkaa sitä lukiossa vielä, niin kyllä silloin päästään jo aika pitkälle. Tosin kyllä myöhemminkin voi päästä hyviin tuloksiin, mutta se vaatii kovempaa työtä, jos haluaa sen saavuttaa lyhyessä ajassa. Toisaalta monissa kunnissa ja kouluissa on ollut sitten se ongelma, että niitä kieliryhmiä ei sitten myöhemmin enää tule, vaikka joku haluisi vielä yläasteella tai lukiossa aloittaa, mutta kun kiinnostuneita ei sitten enää ole tarpeeksi. Niin monet haluavat nykyään mennä sieltä mistä aita on matalin, eli mahdollisimman vähän työtä ja vaivaa, vaikka on muistettava, että vain sanakirjassa menestys tulee ennen työtä.
Se kumpi (saksa vai ranska)kannattaa valita, niin sitäkin on vaikea sanoa... Jollekin on hyötyä toisesta toiselle taas toisesta. Mutta voin kertoa niistä jotain....
Ranska on kielistä kansainvälisempi, EU:n kieli, monien kansainvälisten järjestöjen kieli, Ranskan lisäksi sitä puhutaan Sveitsissä ja Kanadassa ja se on myös joidenkin Afrikan maiden virallinen kieli.
Saksa on lähinnä eurooppalainen kieli, mutta sitä ei pidä vähyksyä sen takia, koska Euroopassa sitä puhuu äidinkielenään lähes sata miljoonaa ihmistä. (Saksa, Sveitsi, Itävalta ja pieniä ryhmiä joissakin noiden maiden naapurimaissa) Lisäksi Saksa on Euroopan talousmahti ja Suomen tärkeä kauppakumppani. Saksan kielen merkityksestä kertoo sekin, että saksaa opiskellaan vieraana kielenä Euroopan ulkopuolellakin esim. Aasiassa ja Afrikassa, vaikka sitä ei sinänsä Euroopan ulkopuolella puhuta.
Yleensä perinteisesti suositumpi noista on ollut saksa, josta yleensä ryhmiä on syntynytkin. Molemmat kielet noista on ns. rakenteellisia kieliä, eli alkeiskielioppi on jo monimutkaisempaa kuin englannissa, mutta saksan kielen ääntämys on ehkä suomalaiselle kuitenkin helpompaa. Mutta jos aloittaa kielen jo alakoulussa niin kieleen tutustuu pikku hiljaa, eikä kieliopin kaikki hienoudet tule kerta rysäyksellä.... verrattuna siihen, että aloittaa vasta lukiossa, niin silloin se kielioppi opiskella siinä lukioaikana, jolloin vauhti on todellakin nopea ja kaikki eivät pysy kärryillä, kun omaksumista on kerralla niin paljon.
Toivottavasti tästä oli jotain apua....
- rohkeutta
Maailma on käynyt melko pieneksi ja nuoret reissaavat ja matkustelevat pitkin eurooppaa. Olen aikoinani hikoillut lukiossa lyhyen saksan kanssa ja ajatellut, etten sitä tule ikinä tarvitsemaan. Kirjoitusten jälkeen paras tyttäkaverini tapasi ihanan sveitsiläisen miehen ja se oli menoa... huomasin etteivät sveitsiläiset tosiaankaan osaa juuri englanti ja saksallani oli kovasti käyttöä.
Molemmat poikani ottivat A2-kielen saksan meidän vanhempien pienellä tuputuksella. Enkku ei tuottanut vaikeeta ja muutkia aineet sujuivat.
Ala-asteen koulu on melkoisen helppoa keskiverto oppilaalle. On vanhemmista kiinni kuinka "koulurutiinit" lapsi oppii hallitsemaan. Ne taidot eivät lapsilta suju automaattisesti. Läksyistä ja kaikesta lapsen kouluasioista huolehtiminen ja läksyjen perään katsominen on ajoittain aika puuduttavan raskasta ja tylsää. Mutta jos haluat, että lapsesi pärjää koulussa on hänen opittava tekemään työtä sen eteen. Vanhemmat luovat perheessä sen ilmapiirin miten koulua arvostetaa. Olen perustellut kielten opiskelua, että se onkuin pistäisi rahaa omaan pankkiin.
Ala-asteella kielet tulevat melko hitaalla vauhdilla. Eikä se "pakkoruotsikaan" yläasteella nyt ole niin kamalaa. Kohtuullisella järjellä varustetut lapsen oppivat sen melko helposti. Ei pidä pelotella lapsia sillä liikaa.
Joku edellä jo totesikin, ettei suomella pärjää maailmalla. Olisi kohtuullista osata jotain muutakin kuin sitä enkkua jonka lapset oppivat jo netistä ja pelikoneista muutenkin.- ope minäkin
Tuli vain mieleen, että se mahdolisimman nuorena oppiminen tarkoittaa sitä, että lapsi oppii kieltä ihan eri tavalla kuin aikuinen. Lapsi ikäänkuin omaksuu kielen, esim. ääntämisen. Eli iällä on todellakin merkitystä, mitä nuorempana, sen parempi. Tietenkin aikuisenakin oppii, mutta silloin se vaatii enemmän työtä, eikä enää samalla tavalla.
Ja vielä A2-kielestä. Mielestäni A-kielen oppimäärä laiskastikin suoritettuna on parempi vaihtoehto kuin lyhyen kielen (ainakin lukiossa alkavan) oppimäärä hyvin suoritettuna. Pitkässä kielessä pääsee kumminkin paljon pidemmälle ja tosiaan sillä iällä on merkitystä omalta osaltaan.
Omat tietoni perustuvat käytännön kokemukseen, sillä opetan saksaa lukiossa, ja ryhmissäni on kaikenlaisia oppilaita. Kyllä ne A-kielenä lukeneet, mutta lyhyenä lukiossa jatkaneet, tahtovat menestyä paremmin... - oikeastaan ,,
ope minäkin kirjoitti:
Tuli vain mieleen, että se mahdolisimman nuorena oppiminen tarkoittaa sitä, että lapsi oppii kieltä ihan eri tavalla kuin aikuinen. Lapsi ikäänkuin omaksuu kielen, esim. ääntämisen. Eli iällä on todellakin merkitystä, mitä nuorempana, sen parempi. Tietenkin aikuisenakin oppii, mutta silloin se vaatii enemmän työtä, eikä enää samalla tavalla.
Ja vielä A2-kielestä. Mielestäni A-kielen oppimäärä laiskastikin suoritettuna on parempi vaihtoehto kuin lyhyen kielen (ainakin lukiossa alkavan) oppimäärä hyvin suoritettuna. Pitkässä kielessä pääsee kumminkin paljon pidemmälle ja tosiaan sillä iällä on merkitystä omalta osaltaan.
Omat tietoni perustuvat käytännön kokemukseen, sillä opetan saksaa lukiossa, ja ryhmissäni on kaikenlaisia oppilaita. Kyllä ne A-kielenä lukeneet, mutta lyhyenä lukiossa jatkaneet, tahtovat menestyä paremmin...halusin kuullakkin, meillä saksa on nyt valittu ja kaikki ovat ainakin nyt tyytyväisiä. Tosin opetushan alkaa vasta syksyllä. Koulu on mennyt ihan hyvin mitenkään suuremmin tuskailematta, joten kai se saksakin jotenkin menee. Ja olen ymmärtänyt että aika kevyesti se alkaa, mutta toivottavasti mieleen jää jotain.
- sdfsaaaaaaaaaaaa
No minun kokemukseni, puhun nyt ulkosuomalaisena, on se että lapset oppiii kielen helpommin nuorena, mutta samaan aikaan unohtavat.
Jos et sitä jatkuvasti harjoittele ja jos se ei ole osa elämääsi, se unohtuu. Paras aika oppia kieliä on yli 14 vuotiaana, koska sen iän jälkeen et enää unohda.
Tuttavani lapset osasivat pieninä puhua suomea, se on unohtunut.
Teinivuodet on se aika kun lapset unohtavat. Sen jälkeen jostain syystä kieltä ei unohdeta
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Olit niin lähellä
Taas söpis olit siinä ihan käden etäisyydellä❤️ Jos sinä ja minä olisimme olleet kahden, olisin hypännyt sun kaulaan. Sa1185091Kun me näemme taas
Siihen on viikkoja, korkeintaan kuukausia. Jännite välillemme vetää meidät ennemmin tai myöhemmin toistemme läheisyyteen332782- 342599
Haleja ja pusuja
Päivääsi kulta 🤗🤗💋❤️❤️❤️ kaipaan sinua Tänäänkin.. Miksikäs se tästä muuttuisi kun näin kauan jatkunut 🥺302388- 1221635
Onko mukava nähdä minua töissä?
Onko mukava nähdä minua töissä vai ei? Itse ainakin haluan nähdä sinut 🤭201539En kirjoita sulle tänne
Enään nainen. Olen kyllä kiltisti enkä ala mihinkään kuin tosirakkaudesta. Kanssasi sitten jos se on mahdollista ja pidä101450Hei rakas sinä
Vaikka käyn täällä vähemmän, niin ikäväni on pahempaa. Pelkään että olen ihan hukassa😔 mitä sinä ajattelet? naiselle231204Tänään oli
Noiiiiin 🤏 vähällä ettei tapahtunut jotain mieletöntä. Valitettavasti olosuhteet esti. Odota hetki vielä 😘351143- 881136