Baltic Yacht filososofia

luksusveneiden tuotto saadaan, sieltä 100-200 ft jahdeista. Tekevät ne näköjään jo pienemmissä veneissään hyväksi havaitun filosofian mukaisesti. Upeita veneitä kaikki.

räätälöityjen kirjoitti:

luksusveneiden tuotto saadaan, sieltä 100-200 ft jahdeista. Tekevät ne näköjään jo pienemmissä veneissään hyväksi havaitun filosofian mukaisesti. Upeita veneitä kaikki.

erityisen hyviä. Puhun vain omasta kokemuksesta, 6 vuotta Balticilla purjehtineena. Vene oli huolellisesti tehty yms. Siitä ei pahaa sanaa. Sen sijaan keveys ja tasapohjaisuus olivat huonoja ominaisuuksia isoilla vesillä. Vene oli suunniteltu tyypilliseksi cruiser/racer veneeksi, jolla pärjää kisoissa. Ei paras mahdollinen "filosofia" pitkänmatkan cruiseriksi - kuten ei muutkaan saman tyyppiset kevyehköt tasapohjaiset eväköliveneet.

Upeita veneitä kyllä. Mutta....

ei jokaiseen tarkoitukseen kirjoitti:

erityisen hyviä. Puhun vain omasta kokemuksesta, 6 vuotta Balticilla purjehtineena. Vene oli huolellisesti tehty yms. Siitä ei pahaa sanaa. Sen sijaan keveys ja tasapohjaisuus olivat huonoja ominaisuuksia isoilla vesillä. Vene oli suunniteltu tyypilliseksi cruiser/racer veneeksi, jolla pärjää kisoissa. Ei paras mahdollinen "filosofia" pitkänmatkan cruiseriksi - kuten ei muutkaan saman tyyppiset kevyehköt tasapohjaiset eväköliveneet.

Upeita veneitä kyllä. Mutta....

Lue lisää

Moni arvostaa sinun tavoin niitä vanhoja köntysveneitä. Moni ei niistä välitä, valtamerilläkään. Hyvät sisätilat ja paremmat purjehdusominaisuudet kiinnostavat enemmän.

Siitä kulun mukavuudesta voidaan olla kahta mieltä. Turha taas jankuttaa sitä pitkäköliaatetta, kaikki tuntevat jo mielipiteesi.

moneksi kirjoitti:

Moni arvostaa sinun tavoin niitä vanhoja köntysveneitä. Moni ei niistä välitä, valtamerilläkään. Hyvät sisätilat ja paremmat purjehdusominaisuudet kiinnostavat enemmän.

Siitä kulun mukavuudesta voidaan olla kahta mieltä. Turha taas jankuttaa sitä pitkäköliaatetta, kaikki tuntevat jo mielipiteesi.

Lue lisää

Mutta eiköhän 100-200 ft veneeseen saa riittävät sisätilat, vaikka se olisi "vanhanaikaisesti" suippoperäinenkin. Tai jos ei saa niin lisää pituutta sitten vaikkapa 210 jalkaan.

moneksi kirjoitti:

Moni arvostaa sinun tavoin niitä vanhoja köntysveneitä. Moni ei niistä välitä, valtamerilläkään. Hyvät sisätilat ja paremmat purjehdusominaisuudet kiinnostavat enemmän.

Siitä kulun mukavuudesta voidaan olla kahta mieltä. Turha taas jankuttaa sitä pitkäköliaatetta, kaikki tuntevat jo mielipiteesi.

Lue lisää

"ja kaikki tuntevat jo mielipiteesi"
Vedit nyt omat päätelmäsi. Muitakin vaihtoehtoja tasaiselle pohjalle ja syvälle eväkölille on kuin "vanhoja köntysveneitä"!

"Hyvät sisätilat" on myös aika epämääräinen käsite. Se mikä on hyvä sisätila Venemessuilla tai Hangon itäsatamassa ei välttämättä ole lähellekään hyvä sisätila vaikkapa Itämerta kryssiessä puhumattakaan valtamerten ylityksistä. Moitinko mielestäsi Balticin sisätiloja?

räätälöityjen kirjoitti:

luksusveneiden tuotto saadaan, sieltä 100-200 ft jahdeista. Tekevät ne näköjään jo pienemmissä veneissään hyväksi havaitun filosofian mukaisesti. Upeita veneitä kaikki.

Mitä suurempi vene sen helpompi noudattaa mainittua "filosofiaa". Sutjakoita veneitähän nuo ovat (ks. drawings kotisivuilta). Ei tämä teema oikein istu siihen keskusteluun, mitä Eskom ja kumppanit jossain aiemmassa threadissä pallottelivat.

Hanse 320 on ehkä pikemminkin sellainen "siviilisilitysrauta", joka niistä kommenteista tuli mieleen!

Baltic on suunniteltu keskieuroopan ja jenkkien rannikolle. Suomessa ja Ruotsissa paras vene on pitkä ja kapea ja raskas saaristoristeilijä. Tällainen vene toimii hyvin pienessä ja terävässä saaristoaallokossa itämeren ulkopuolella se on huono (märkä)

Ennen istuinkaukalo oli suunniteltu Baltickeissa ja Swaneissa sisätilojen ehdoilla, onneksi nykyisen ko. veistämöt ovat siitä luopuneet, koska tavallisten pullaisten istumalaatikko on paljon käytännöllisempi varsinkin pinnalla varustettuna

Baltic on cruiser - racer konsepti, ja hyvä sellainen

Paras vene saaristoon/itämerelle on muuten Omega 42 / Avance 36, jos ei sisätiloja enempää kaipaa

tosi skönäri kirjoitti:

Baltic on suunniteltu keskieuroopan ja jenkkien rannikolle. Suomessa ja Ruotsissa paras vene on pitkä ja kapea ja raskas saaristoristeilijä. Tällainen vene toimii hyvin pienessä ja terävässä saaristoaallokossa itämeren ulkopuolella se on huono (märkä)

Ennen istuinkaukalo oli suunniteltu Baltickeissa ja Swaneissa sisätilojen ehdoilla, onneksi nykyisen ko. veistämöt ovat siitä luopuneet, koska tavallisten pullaisten istumalaatikko on paljon käytännöllisempi varsinkin pinnalla varustettuna

Baltic on cruiser - racer konsepti, ja hyvä sellainen

Paras vene saaristoon/itämerelle on muuten Omega 42 / Avance 36, jos ei sisätiloja enempää kaipaa

Lue lisää

Silityslaudat ei kuulu purjehtijalle.
Ovat satamien salonkiveneitä.

Kaikkia rakenteita voidaan tehdä joko hyvin tai huonosti. 80-luvulla harjoiteltiin nykykyisiä köli ja peräsin ratkaisuja. Silloin ei osattu panna riittävästi köliä ja runkoa tukevia palkistoja. Nykyään asia hallitaan. Jos rakenne halutaan tukevaksi nopeuden kustannuksella, niin ei tule kestävyysongelmia. Jos optimoidaan pelkästään nopeutta, on rakenteissa otettava riskejä. Jos optimoidaan pelkästään hintaa, otetaan riskejä useammalla osa-alueella.

purjehtija 2 kirjoitti:

Silityslaudat ei kuulu purjehtijalle.
Ovat satamien salonkiveneitä.

Satamien salonkiveneet ovat kaukana silityslaudoista. Äärimmäiset silityslaudat kuuluvat äärimmäisille purjehtijoille. Niillä mennään tuolla pitkin Tyyntä merta vauhdilla nytkin, tai pyyhkäistään pallon kierto nonstoppina ja soolona. Satamien salonkiveneet taas ovat niitä palleroita. Edellisellä kirjoittajalla ei näitä käsitevirheitä ollut.

tosi skönäri kirjoitti:

Baltic on suunniteltu keskieuroopan ja jenkkien rannikolle. Suomessa ja Ruotsissa paras vene on pitkä ja kapea ja raskas saaristoristeilijä. Tällainen vene toimii hyvin pienessä ja terävässä saaristoaallokossa itämeren ulkopuolella se on huono (märkä)

Ennen istuinkaukalo oli suunniteltu Baltickeissa ja Swaneissa sisätilojen ehdoilla, onneksi nykyisen ko. veistämöt ovat siitä luopuneet, koska tavallisten pullaisten istumalaatikko on paljon käytännöllisempi varsinkin pinnalla varustettuna

Baltic on cruiser - racer konsepti, ja hyvä sellainen

Paras vene saaristoon/itämerelle on muuten Omega 42 / Avance 36, jos ei sisätiloja enempää kaipaa

Lue lisää

Ahtauden lisäksi useita voisi harmittaa Avance 36:n ongelmat veneen kallistuessa. Wc:n lavuaari tulvii sisälle, ellei läpivientiä muistaa sulkea, istuinkaukalossa lilluu vesi ja takaluukuistakin vesi saattaa tunkeutua veneeseen. Pinnaohjaus on minusta melko raskas. Lys 1.17 ei ole mitenkään erityinen 36-jalkaiselle veneelle. En sano, että vene olisi huono, mutta eivät sen kompromissit ole läheskään kaikkien mieleen.

eskom kirjoitti:

Kaikkia rakenteita voidaan tehdä joko hyvin tai huonosti. 80-luvulla harjoiteltiin nykykyisiä köli ja peräsin ratkaisuja. Silloin ei osattu panna riittävästi köliä ja runkoa tukevia palkistoja. Nykyään asia hallitaan. Jos rakenne halutaan tukevaksi nopeuden kustannuksella, niin ei tule kestävyysongelmia. Jos optimoidaan pelkästään nopeutta, on rakenteissa otettava riskejä. Jos optimoidaan pelkästään hintaa, otetaan riskejä useammalla osa-alueella.

Lue lisää

Meinaan kun olin kuuntelemassa Jimmy Cornelia Venemessuilla. Jimmyn käsitys noista veneen vedenalaisista rakenteista oli kyllä aika poikkeava ja perustui noin 3000 veneeseen, jotka ovat osallistuneet hänen järjestämiin tapahtumiin. Hänen mielestään olisi parasta, jos veneen pohajassa ei olisi ulokkeita ollenkaan, ei siis köliä ollenkaan ja peräsinkin tehty niin ettei voi tarttua mihinkään. Ei kuitenkaan ollut pitkäkölisten kannattaja, vaan selvästi modernimman suunnittelun. Poikkeaa kuitenkin aika paljon Balticin filosofiasta. Mutta Jimmy puhuikin pitkän matkan cruisailusta. Mutta sen verran selvästi toi asian esille, että kyllä minä ainakin rupesin miettimään nykyveneiden köli ja peräsin ratkaisuden järkevyyttä. Kipailuissahan ne ovat toki perusteltuja, mutta entä cruisailussa.

myyntipuhe... kirjoitti:

Meinaan kun olin kuuntelemassa Jimmy Cornelia Venemessuilla. Jimmyn käsitys noista veneen vedenalaisista rakenteista oli kyllä aika poikkeava ja perustui noin 3000 veneeseen, jotka ovat osallistuneet hänen järjestämiin tapahtumiin. Hänen mielestään olisi parasta, jos veneen pohajassa ei olisi ulokkeita ollenkaan, ei siis köliä ollenkaan ja peräsinkin tehty niin ettei voi tarttua mihinkään. Ei kuitenkaan ollut pitkäkölisten kannattaja, vaan selvästi modernimman suunnittelun. Poikkeaa kuitenkin aika paljon Balticin filosofiasta. Mutta Jimmy puhuikin pitkän matkan cruisailusta. Mutta sen verran selvästi toi asian esille, että kyllä minä ainakin rupesin miettimään nykyveneiden köli ja peräsin ratkaisuden järkevyyttä. Kipailuissahan ne ovat toki perusteltuja, mutta entä cruisailussa.

Lue lisää

Yachting Worldissä ja keskustelua "blue-water-cruising" foorumeilla sekä vakioaiheena pitkänmatkanpurjehtijoiden keskinäisissä tapaamissa milloin missäkin.

Valtamerillä ajelehtii yhä enemmän kaikenlaista rojua laivasta pudonneista konteista puunrunkoihin asti ja törmäysriskit ovat lisääntyneet. Erilaiset kolhimiset koralliriuttoihin tai karttaan merkitsemätömiin matalikkoihin eivät ole harvinaisia. Varmaankin näistä syistä jotkut pitkänmatkan cruiserit suosivat yhä pitkäkölisiä rakenteita vaikka ne ovat hitaampikulkuisia.
Nostokölisillä voi puolestaan olla vakausongelmia ääritilanteissa.

Tuskin sellaista kompromissiä onkaan, joka olisi hyvä kaikkiin tarkoituksiin. Balticin filosofia sopii yhtiön asiakkaille, jotka tilaavat nopean 100-jalkaisen veneen. He tuskin edustavat samaa porukkaa, joka Jimmy Cornellin tapaan aikoo cruisailla Alaskassa, Antarctiksella tai Etelämeren atolleilla.

ollut kirjoituksia mm. kirjoitti:

Yachting Worldissä ja keskustelua "blue-water-cruising" foorumeilla sekä vakioaiheena pitkänmatkanpurjehtijoiden keskinäisissä tapaamissa milloin missäkin.

Valtamerillä ajelehtii yhä enemmän kaikenlaista rojua laivasta pudonneista konteista puunrunkoihin asti ja törmäysriskit ovat lisääntyneet. Erilaiset kolhimiset koralliriuttoihin tai karttaan merkitsemätömiin matalikkoihin eivät ole harvinaisia. Varmaankin näistä syistä jotkut pitkänmatkan cruiserit suosivat yhä pitkäkölisiä rakenteita vaikka ne ovat hitaampikulkuisia.
Nostokölisillä voi puolestaan olla vakausongelmia ääritilanteissa.

Tuskin sellaista kompromissiä onkaan, joka olisi hyvä kaikkiin tarkoituksiin. Balticin filosofia sopii yhtiön asiakkaille, jotka tilaavat nopean 100-jalkaisen veneen. He tuskin edustavat samaa porukkaa, joka Jimmy Cornellin tapaan aikoo cruisailla Alaskassa, Antarctiksella tai Etelämeren atolleilla.

Lue lisää

vaarallisin avomerellä.

Pahat ongelmat ovat taattuja, jos kolhaisee nostokölin esim. valaaseen tai johonkin roinaan, konttiin tms. Köli ja todennäköisesti kölilaatikkokin hajalle, pahoja hallitsemattomia vuotoja, kryssillä venen nurin...

kaikista kirjoitti:

vaarallisin avomerellä.

Pahat ongelmat ovat taattuja, jos kolhaisee nostokölin esim. valaaseen tai johonkin roinaan, konttiin tms. Köli ja todennäköisesti kölilaatikkokin hajalle, pahoja hallitsemattomia vuotoja, kryssillä venen nurin...

Lue lisää

Olen ollut Ovnin kyydissä törmäystilanteessa. Köli ja peräsin löivät ylös eikä vaurioita tullut. Hydrauliikan "varaventtiili", pieni metallilevy, piti vaihtaa ennenkuin peräsin ja köli voitiin pumpata takaisin ala-asentoonsa.

Hyvä huomata sekin, että nostoköli ei välttämättä ole painoköli. Ovnissa nostokölin paino on muistaakseni n. 300 kg ja paarlasti on veneen pohjarakenteissa. Kölillä ei ole tässä tapauksessa vaikutusta vakauteen. Sama koskee eräitä muitakin veneitä.

Voin hyvin kuvitella mitä olisi tapahtunut samassa tilanteessa syvälle eväkölille ja lapioperäsimelle.

ollut kirjoituksia mm. kirjoitti:

Yachting Worldissä ja keskustelua "blue-water-cruising" foorumeilla sekä vakioaiheena pitkänmatkanpurjehtijoiden keskinäisissä tapaamissa milloin missäkin.

Valtamerillä ajelehtii yhä enemmän kaikenlaista rojua laivasta pudonneista konteista puunrunkoihin asti ja törmäysriskit ovat lisääntyneet. Erilaiset kolhimiset koralliriuttoihin tai karttaan merkitsemätömiin matalikkoihin eivät ole harvinaisia. Varmaankin näistä syistä jotkut pitkänmatkan cruiserit suosivat yhä pitkäkölisiä rakenteita vaikka ne ovat hitaampikulkuisia.
Nostokölisillä voi puolestaan olla vakausongelmia ääritilanteissa.

Tuskin sellaista kompromissiä onkaan, joka olisi hyvä kaikkiin tarkoituksiin. Balticin filosofia sopii yhtiön asiakkaille, jotka tilaavat nopean 100-jalkaisen veneen. He tuskin edustavat samaa porukkaa, joka Jimmy Cornellin tapaan aikoo cruisailla Alaskassa, Antarctiksella tai Etelämeren atolleilla.

Lue lisää

Itämerellä ja saaristossa olen pärjäillyt kohtuu hyvin 2.3 m syväyksellä ja eväkölillä, mutta valtamerikäyttöön siis pitäisi olla pitkäkölinen...

mielenkiintoista kirjoitti:

Itämerellä ja saaristossa olen pärjäillyt kohtuu hyvin 2.3 m syväyksellä ja eväkölillä, mutta valtamerikäyttöön siis pitäisi olla pitkäkölinen...

syvällä eväkölisellä maailmalla, mutta vaihdoin sen monen vuoden kokemusten jälkeen matalampiköliseen veneeseen seuraavista syistä:

- syvä eväköli on toivottoman hankala, jos meinaat kiinnittyä sellaiseen vuorovesisatamaan josta vesi häviää laskuvedellä (tai jos haluat maalata veneesi pohjan tai vaihtaa akselin sinkin tms käyttäen hyväksi vuorovettä). Eväkölinen tahtoo keikahtaa kölin varassa keulalleen tai perälleen. Pitkä eväköli tai täyspitkä köli helpottaa pysymistä laituria tai pylvästä vasten ilman keikahtamisriskiä. Huomaat, kun ensi kertaa kokeilet!
- kölivaurio riuttaan törmäämisessä voi olla katastrofi (tietääkseni yksi suomalaisvene on menetetty Fidzille, koska lähin korjausmahdollisuus oli aivan liian kaukana, NZ tai AUS). Muista kölivaurion riskeistä mainittiin jossain aikaisemmassa viestissä. Riskejä on kelluvien esineiden ja valaiden takia.
- eväköliin liittyy yleensä suojaton lapioperäsin. Peräsimien menetykset ovat johtaneet veneiden menetyksiin. Peräsimen menetys on vaarallisempi kuin maston menetys.
- useat vesialueet sopivat vain matalalle syväykselle, esim. Bahaman alue. Useat suojaiset ankkuripaikat edellyttävät matalampaa syväystä kuin 2.3m. Alle 2 m olisi selvästi parempi.

Vaikka nyt oletkin tyytyväinen veneesi 2.3m syväykseen ja eväköliin, tiedosta syvän eväkölin haitat mikäli olet lähdössä valtamerille.

seilasin itsekin kirjoitti:

syvällä eväkölisellä maailmalla, mutta vaihdoin sen monen vuoden kokemusten jälkeen matalampiköliseen veneeseen seuraavista syistä:

- syvä eväköli on toivottoman hankala, jos meinaat kiinnittyä sellaiseen vuorovesisatamaan josta vesi häviää laskuvedellä (tai jos haluat maalata veneesi pohjan tai vaihtaa akselin sinkin tms käyttäen hyväksi vuorovettä). Eväkölinen tahtoo keikahtaa kölin varassa keulalleen tai perälleen. Pitkä eväköli tai täyspitkä köli helpottaa pysymistä laituria tai pylvästä vasten ilman keikahtamisriskiä. Huomaat, kun ensi kertaa kokeilet!
- kölivaurio riuttaan törmäämisessä voi olla katastrofi (tietääkseni yksi suomalaisvene on menetetty Fidzille, koska lähin korjausmahdollisuus oli aivan liian kaukana, NZ tai AUS). Muista kölivaurion riskeistä mainittiin jossain aikaisemmassa viestissä. Riskejä on kelluvien esineiden ja valaiden takia.
- eväköliin liittyy yleensä suojaton lapioperäsin. Peräsimien menetykset ovat johtaneet veneiden menetyksiin. Peräsimen menetys on vaarallisempi kuin maston menetys.
- useat vesialueet sopivat vain matalalle syväykselle, esim. Bahaman alue. Useat suojaiset ankkuripaikat edellyttävät matalampaa syväystä kuin 2.3m. Alle 2 m olisi selvästi parempi.

Vaikka nyt oletkin tyytyväinen veneesi 2.3m syväykseen ja eväköliin, tiedosta syvän eväkölin haitat mikäli olet lähdössä valtamerille.

Lue lisää

Viisasta puhetta. Vielä kun Itämerellä lisätään käyntipaikkoihin esim. Viron satamat Haapsalu, Kuresaare, Ruhnu, Virtsu ja sitten vaikka Suomesta vaikka Selkämeri ja Itäinen-Suomenlahti ja melkein kaikki Saaristomeren luonnonsatamat niin kaikki syväys, mikä on yli 1,8 metriä on liikaa, mieluummin 1,5 metriä jos valitsemaan pääsee. Ei, niin etteikö satamissa olisi muutama syväkin paikka vaan ne kun on joskus varatta ja sekös jo hiljaisempaakin miestä alkaa *****aan, kun satamaan ei mahdu...
Itsellä syväys kaksi metriä, joten tiedostan ongelman olemassaolon.

puhetta kirjoitti:

Viisasta puhetta. Vielä kun Itämerellä lisätään käyntipaikkoihin esim. Viron satamat Haapsalu, Kuresaare, Ruhnu, Virtsu ja sitten vaikka Suomesta vaikka Selkämeri ja Itäinen-Suomenlahti ja melkein kaikki Saaristomeren luonnonsatamat niin kaikki syväys, mikä on yli 1,8 metriä on liikaa, mieluummin 1,5 metriä jos valitsemaan pääsee. Ei, niin etteikö satamissa olisi muutama syväkin paikka vaan ne kun on joskus varatta ja sekös jo hiljaisempaakin miestä alkaa *****aan, kun satamaan ei mahdu...
Itsellä syväys kaksi metriä, joten tiedostan ongelman olemassaolon.

Lue lisää

Ei koske Baltic Yachtsia tämäkään, mutta tyypillistä eväköli lapioperäsinta kuitenkin. Peräsin vääntyi ja jumittui. Pariskunta ajelehti 40 vrk, ennenkuin pelastettiin

http://www.dailymail.co.uk/news/article-1151902/Adrift-40-days-British-couple-cheat-death-12-day-Antigua-voyage-leaves-stranded-storm-ravaged-seas.html

puhetta kirjoitti:

Viisasta puhetta. Vielä kun Itämerellä lisätään käyntipaikkoihin esim. Viron satamat Haapsalu, Kuresaare, Ruhnu, Virtsu ja sitten vaikka Suomesta vaikka Selkämeri ja Itäinen-Suomenlahti ja melkein kaikki Saaristomeren luonnonsatamat niin kaikki syväys, mikä on yli 1,8 metriä on liikaa, mieluummin 1,5 metriä jos valitsemaan pääsee. Ei, niin etteikö satamissa olisi muutama syväkin paikka vaan ne kun on joskus varatta ja sekös jo hiljaisempaakin miestä alkaa *****aan, kun satamaan ei mahdu...
Itsellä syväys kaksi metriä, joten tiedostan ongelman olemassaolon.

Lue lisää

Jos on tarkoitus retkeillä Viron ja Saaristomeren satamista toiseen, moottorivene on kätevin, koska masto rajaa reittejä ja satamia siinä kuin kölikin. Luonnonsatamia olen suosinut juuri siksi ettei niissä ole syväyksen kanssa ongelmia.

Peräsimen menetys esim keskellä Atlanttia ei voi olla mikään kohtalokas ongelma, koska keskimäärin on kaksi viikkoa aikaa korjata peräsin tai rakentaa hätäohjaus. Tilanne on täysin toinen kapeilla saaristoväylillä, jolloin karilleajo on peräsimen hajotessa minuuttien kysymys.

ratkaisee kirjoitti:

Jos on tarkoitus retkeillä Viron ja Saaristomeren satamista toiseen, moottorivene on kätevin, koska masto rajaa reittejä ja satamia siinä kuin kölikin. Luonnonsatamia olen suosinut juuri siksi ettei niissä ole syväyksen kanssa ongelmia.

Peräsimen menetys esim keskellä Atlanttia ei voi olla mikään kohtalokas ongelma, koska keskimäärin on kaksi viikkoa aikaa korjata peräsin tai rakentaa hätäohjaus. Tilanne on täysin toinen kapeilla saaristoväylillä, jolloin karilleajo on peräsimen hajotessa minuuttien kysymys.

Lue lisää

Edellisen viestin uutisessahan todettiin kuinka kokeneet purjehtijat ajalehtivat 40 vrk Atlantilla peräsinvaurion takia. Lue uutislinkki uudelleen, ajatuksella.
Minkälaista hätäohjausta olisit itse käyttänyt vastaavassa tilanteessa? Onko sinulla omia kokemuksia Atlantin ylityksistä ja peräsinvaurioista?

"Peräsimen menetys esim keskellä Atlanttia ei voi olla mikään kohtalokas ongelma, koska keskimäärin on kaksi viikkoa aikaa korjata peräsin tai rakentaa hätäohjaus".

Tavallisin syy veneen totaalimenetyksiin Atlantin ylityksissä on ollut peräsinvaurio. Se on ollut vaarallisempi kuin maston menetys.

Kapeilla saaristoväylillä tapahtuva karilleajo tai peräsimen vaurioituminen on harvoin hengenvaarallinen.

ratkaisee kirjoitti:

Jos on tarkoitus retkeillä Viron ja Saaristomeren satamista toiseen, moottorivene on kätevin, koska masto rajaa reittejä ja satamia siinä kuin kölikin. Luonnonsatamia olen suosinut juuri siksi ettei niissä ole syväyksen kanssa ongelmia.

Peräsimen menetys esim keskellä Atlanttia ei voi olla mikään kohtalokas ongelma, koska keskimäärin on kaksi viikkoa aikaa korjata peräsin tai rakentaa hätäohjaus. Tilanne on täysin toinen kapeilla saaristoväylillä, jolloin karilleajo on peräsimen hajotessa minuuttien kysymys.

Lue lisää

"Peräsimen menetys esim keskellä Atlanttia ei voi olla mikään kohtalokas ongelma, koska keskimäärin on kaksi viikkoa aikaa korjata peräsin tai rakentaa hätäohjaus. Tilanne on täysin toinen kapeilla saaristoväylillä, jolloin karilleajo on peräsimen hajotessa minuuttien kysymys"

Kippari oli ylittänyt Atlantin aikaisemmin jo 7 kertaa, joten ei ollut kokematon ensikertalainen. Hän todella yritti korjata jumittunutta peräsintään ja yritti ohjata venettään rannikkoa kohti ajoankkurilla:
‘We tried to counteract this by putting a droge [a parachute-like device normally used to slow down a boat in high seas] over the side to try to help point the boat towards land but we didn’t really have any great success.

Lisäharmia tuli siitä, että moottorin laturi oli hajonnut jo aikaisemmin eikä sitä voinut käyttää sähkön tuottoon. Sähkö ei riittänyt water-makerin käyttämiseen. Onneksi vesi ja ruoka riitti ja henki säilyi.

Ihmettelen viestin "käyttötarkoitus ratkaisee" sisältöä ja tarkoitusta. Onko kirjoittaja ollenkaan purjehtinut sisäsaaristoa kauempana?

hylkäämään Atlantille!!! kirjoitti:

"Peräsimen menetys esim keskellä Atlanttia ei voi olla mikään kohtalokas ongelma, koska keskimäärin on kaksi viikkoa aikaa korjata peräsin tai rakentaa hätäohjaus. Tilanne on täysin toinen kapeilla saaristoväylillä, jolloin karilleajo on peräsimen hajotessa minuuttien kysymys"

Kippari oli ylittänyt Atlantin aikaisemmin jo 7 kertaa, joten ei ollut kokematon ensikertalainen. Hän todella yritti korjata jumittunutta peräsintään ja yritti ohjata venettään rannikkoa kohti ajoankkurilla:
‘We tried to counteract this by putting a droge [a parachute-like device normally used to slow down a boat in high seas] over the side to try to help point the boat towards land but we didn’t really have any great success.

Lisäharmia tuli siitä, että moottorin laturi oli hajonnut jo aikaisemmin eikä sitä voinut käyttää sähkön tuottoon. Sähkö ei riittänyt water-makerin käyttämiseen. Onneksi vesi ja ruoka riitti ja henki säilyi.

Ihmettelen viestin "käyttötarkoitus ratkaisee" sisältöä ja tarkoitusta. Onko kirjoittaja ollenkaan purjehtinut sisäsaaristoa kauempana?

Lue lisää

ainakin siinä, että ei hätäilty avunpyynnön kanssa niin kauan, kun näytti mahdolliselta selvitä perille omin avuin (ilmoitti kyllä ongelmista Coast Guardille).

SOS-sanoman lähettämisestä apu tuli 4 tunnissa.

Outoa on, että jutuissa sanotaan sähköongelmia olleen, kun lataukseen oli vain pieni aurinkopaneeli (moottorin laturi rikki). Kuvassa näkyy myös tuuligeneraattori.
http://www.yachtingmonthly.com/img/newsdesk/ym/ymnews/battere.jpg

Vene on Dufour 43, paino 8.800 kg, jutussa kerrotaan painoksi 16.000 kg.

Totta, on se aika kumma, että jumittunutta peräsintä ei esim. spinnupuomista vipu rakentamalla saanut kammettua suoraan.

ratkaisee kirjoitti:

Jos on tarkoitus retkeillä Viron ja Saaristomeren satamista toiseen, moottorivene on kätevin, koska masto rajaa reittejä ja satamia siinä kuin kölikin. Luonnonsatamia olen suosinut juuri siksi ettei niissä ole syväyksen kanssa ongelmia.

Peräsimen menetys esim keskellä Atlanttia ei voi olla mikään kohtalokas ongelma, koska keskimäärin on kaksi viikkoa aikaa korjata peräsin tai rakentaa hätäohjaus. Tilanne on täysin toinen kapeilla saaristoväylillä, jolloin karilleajo on peräsimen hajotessa minuuttien kysymys.

Lue lisää

ankkuria? Meinaan jo vanha sääntö on pitää ankkuri aina laskuvalmiina tai ainakin niin, että on nopeasti laskettavissa. Jos peräsin, tai sulla kone, kämähtää, niin senkun vaan lasket ankkurin alas. Kyllä se ennen pohjaan ottaa, ennen kuin vene kolisee kiville. Sitten on aikaa.

näkyi kirjoitti:

ainakin siinä, että ei hätäilty avunpyynnön kanssa niin kauan, kun näytti mahdolliselta selvitä perille omin avuin (ilmoitti kyllä ongelmista Coast Guardille).

SOS-sanoman lähettämisestä apu tuli 4 tunnissa.

Outoa on, että jutuissa sanotaan sähköongelmia olleen, kun lataukseen oli vain pieni aurinkopaneeli (moottorin laturi rikki). Kuvassa näkyy myös tuuligeneraattori.
http://www.yachtingmonthly.com/img/newsdesk/ym/ymnews/battere.jpg

Vene on Dufour 43, paino 8.800 kg, jutussa kerrotaan painoksi 16.000 kg.

Totta, on se aika kumma, että jumittunutta peräsintä ei esim. spinnupuomista vipu rakentamalla saanut kammettua suoraan.

Lue lisää

Sen teho ei ole lähellekään sitä, paljonko tavallisen kokoinen water-maker tarvitsee (esim. Spectra ottaa virtaa n. 20A/12V). Vertaa sitä Rutlandin tehoon.
http://www.e-marine-inc.com/products/wind_generators/rutland913.html

Fiksu kippari, ettei tyhjentänyt akkuja vedentekolaitteen käyttämiseen. Juomavesihän riitti.

tuuligenulta kirjoitti:

Sen teho ei ole lähellekään sitä, paljonko tavallisen kokoinen water-maker tarvitsee (esim. Spectra ottaa virtaa n. 20A/12V). Vertaa sitä Rutlandin tehoon.
http://www.e-marine-inc.com/products/wind_generators/rutland913.html

Fiksu kippari, ettei tyhjentänyt akkuja vedentekolaitteen käyttämiseen. Juomavesihän riitti.

Lue lisää

Tuo Rutland antaa
10 m/s tuulella 6 A latausvirran ja
15 m/s tuulella 12 A latausvirran.

Atlantilla 10 m/s on vallitseva tuuli ja nuo kertoivat, että nyt oli pari myrskyäkin. Vuorokaudessa kertynee 100-200 Ah akkuihin, siis viikossa ehkä 1.000 Ah.

Spectra V200 vesikone tekee 2 tunnissa 2 hengen viikon vedentarpeen. Tuon 2 h käytön aikana vesikone vie vain 20 Ah akuista.

Jopa pienen aurinkopaneelin teho riittää tuon vedentarpeen tuottamiseen (kun vaan on sitä auringonpaistetta, nyt ei ollut).

vesikoneelle. kirjoitti:

Tuo Rutland antaa
10 m/s tuulella 6 A latausvirran ja
15 m/s tuulella 12 A latausvirran.

Atlantilla 10 m/s on vallitseva tuuli ja nuo kertoivat, että nyt oli pari myrskyäkin. Vuorokaudessa kertynee 100-200 Ah akkuihin, siis viikossa ehkä 1.000 Ah.

Spectra V200 vesikone tekee 2 tunnissa 2 hengen viikon vedentarpeen. Tuon 2 h käytön aikana vesikone vie vain 20 Ah akuista.

Jopa pienen aurinkopaneelin teho riittää tuon vedentarpeen tuottamiseen (kun vaan on sitä auringonpaistetta, nyt ei ollut).

Lue lisää

Siitä ei ole epäselvyyttä, että n. 70 kg painoisen henkilön vuorokautinen nesteen tarve on keskimäärin 2.5 litraa. Kaksi henkeä tarvitsee siis 5 litraa tai enemmän jos ihon ja hengityksen kautta tapahtuva hukka lisääntyy tai jos kroppa on 70-kiloisen kokoa isompi.

Tuuligeneraattorin tuotto tahtoo käytännössä olla paljon alhaisempi kuin valmistajan ilmoittama teoreettinen arvo. Oman veneeni tuuligenu ei koskaan tuotanut lähellekään 100 Ah vuorokaudessa, vaikka hetkellisesti latausvirta saattoi olla jopa yli 10 A.

Vedentekolaitteet vievät yleensä enemmän kuin 1 Ah litraa kohti. 20 litraa tunnissa tuottava laite saattaisi siten viedä >20 A. Jos kuitenkin merivesi on viileää, ampeereita litraa kohti kuluu enemmän.
Voisin kuvitella, että ruokatarvikkeita säilytettiin jääkaapissa. Se on tietenkin suuri sähkönkuluttaja. Harva purjehtija lähtee Atlantin ylitykseen pelkkien säilykkeiden ja kuivamuonan varassa.

Ainoa missä peräsinvikainen vene varmuudella säästi sähköä, on autopilotti! Sitähän ei enää tarvittu.

Enpä usko, että sinäkään olisit vastaavassa tilanteessa pitänyt water-makeria käynnissä kovin pitkiä aikoja ja olisit riskeerannut akkukapasiteetin riittämisen radioyhteyksiin.

mene noin.... kirjoitti:

Siitä ei ole epäselvyyttä, että n. 70 kg painoisen henkilön vuorokautinen nesteen tarve on keskimäärin 2.5 litraa. Kaksi henkeä tarvitsee siis 5 litraa tai enemmän jos ihon ja hengityksen kautta tapahtuva hukka lisääntyy tai jos kroppa on 70-kiloisen kokoa isompi.

Tuuligeneraattorin tuotto tahtoo käytännössä olla paljon alhaisempi kuin valmistajan ilmoittama teoreettinen arvo. Oman veneeni tuuligenu ei koskaan tuotanut lähellekään 100 Ah vuorokaudessa, vaikka hetkellisesti latausvirta saattoi olla jopa yli 10 A.

Vedentekolaitteet vievät yleensä enemmän kuin 1 Ah litraa kohti. 20 litraa tunnissa tuottava laite saattaisi siten viedä >20 A. Jos kuitenkin merivesi on viileää, ampeereita litraa kohti kuluu enemmän.
Voisin kuvitella, että ruokatarvikkeita säilytettiin jääkaapissa. Se on tietenkin suuri sähkönkuluttaja. Harva purjehtija lähtee Atlantin ylitykseen pelkkien säilykkeiden ja kuivamuonan varassa.

Ainoa missä peräsinvikainen vene varmuudella säästi sähköä, on autopilotti! Sitähän ei enää tarvittu.

Enpä usko, että sinäkään olisit vastaavassa tilanteessa pitänyt water-makeria käynnissä kovin pitkiä aikoja ja olisit riskeerannut akkukapasiteetin riittämisen radioyhteyksiin.

Lue lisää

teho.

Antamani arvot ovat "Rutland 913" ja "Spectra V150" tuote-esitteistä.

Oletetaan sitten että esitteet liioittelevat:

Rutland-esitteen mukaan Atlantin oloissa viikossa pitäisi kertyä noin 1000 Ah. Oletetaan, että saadaankin vain puolet, = 500 Ah.

Oletetaan vielä, että Atlantilla ei nyt tuule kuten tavallisesti (vaikka oli ne 2 myrskyäkin), jaetaan tuotto vielä puoliksi, = 250 Ah.

Tuo 250 Ah on vain 35 Ah / vrk, sen kai voit uskoa saatavan. "Oman veneeni tuuligenu ei koskaan tuotanut lähellekään 100 Ah vuorokaudessa"

"Vedentekolaitteet vievät yleensä enemmän kuin 1 Ah litraa kohti"
Spectra ilmoittaa V150-laitteensa tehoksi 17 Wh / gallona eli 0,35 Ah / litra. Mutta lasketaan tuon sinun näkemyksesi mukaan:

Tuolla tuuligenun viikon "minimituotolla" 250 Ah voidaan tehdä vettä 250 litraa, siinä vaikka kylpisi.

Valmistajien luvuilla ja keskimääräisillä Atlantin sääoloilla vettä voisi tehdä viikossa 2850 litraa.

Jääkaapista ei ollut kyse, eivät sitä ilmeisesti käyttäneet laturin hajottua. Tuuligenu olisi riittänyt siihenkin esitetietojen mukaan, iso jääkaappi vie viikossa 600 Ah, kun ei säästellä.

"Enpä usko, että sinäkään olisit vastaavassa tilanteessa pitänyt water-makeria käynnissä kovin pitkiä aikoja ja olisit riskeerannut akkukapasiteetin riittämisen radioyhteyksiin."

Akkujen tilaa tulee tietysti seurata, mutta vedenteko vie vain pienen osan tuotosta. Radioyhteydet hoituivat satelliittipuhelimella, olematon virrankuutus (johon riitti se aurinkopaneeli).