Mulla on tässä pari projektia, jotka ovat saaneet pohdiskelemaan ihmiskäsitystäni, koska tuo käsitys vaikuttaa projektien toteuttamiseen. Olen miettinyt miksi minulla on sellainen maailmankuva ja ihmiskäsitys kuin on. Mistä olen tuon ajattelun saanut? Mulla on yksi vaikuttaja ylitse muiden, jonka tiedän muokanneen koko asennoitumistani maailmaan ja ihmiseloon. Hän on Mika Waltari. Alta kaksikymppisenä luin Waltarin koko historiallisen tuotannon, osin kahteen kertaan ja muistan, kuinka sieluni kerrassaan liuotti itseensä noiden suurteosten fatalistisen maailmankuvan ja ihmiskäsityksen. Olen nyt ymmärtänyt, että tuo lukukokemus on elänyt koko ajan minussa pinnan alla ja vaikuttanut muihin päätöksiini ja asenteisiini. Osaatteko te nimetä jonkun tällaisen kokonaisvaltaisen vaikuttajan elämässänne? Kaikilla on tietysti vanhemmat, koti jne. suurimmat vaikuttajat, mutta mua kiinnostaa nyt nämä ulkopuoliset, kulttuuriset vaikuttajat.
Vaikuttajat
41
896
Vastaukset
- hyvä paikka
esittää kauan mieltäni askarruttanut kysymys: - Miksi imeä toisten ajatuksia, kun voi ajatella itse? - Miksi antaa kenenkään tulla päänsä sisälle? - Suomeksi sanottuna, miksi lukea?
- uk-ko
että kukaan ei pysty ajattelemaan yksin. Siihen tarvitaan aina jonkunlainen peili, ennen ajattelua, sen tapahtuessa, tai sen jälkeen... Taidat itse nyt käydä esimerkistä?
- ettei......
kuulosta naurettavalta, jos joskus erehtyy esittämään julkisesti omina pitämiänsä ajatuksia
- etten kykene
uk-ko kirjoitti:
että kukaan ei pysty ajattelemaan yksin. Siihen tarvitaan aina jonkunlainen peili, ennen ajattelua, sen tapahtuessa, tai sen jälkeen... Taidat itse nyt käydä esimerkistä?
ajattelemaan? Kyllä minä ajatella osaan, mutta vakavasti en ole lukemisharrastusta koskaan ottanut. Alle kakskymppisenä luettiin ne kirjat, jotka oli opiskelun takia pakko lukea. Ei niitäkään kyllä kaikkia. Tietokirjallisuutta luen sitä vastoin mielelläni aina kun harrasteiden tai työn vuoksi uutta tietoa tarvitsen. Nykyajassa ihminen saa niin paljon virikkeitä ympäristöstään, että kyllä sitä ajattelemaan herää ilman lukemistakin. Ja ajatuksia voi pyöritellä omassa päässään monelta eri kantilta, peilaten niitä ympäröivään yhteiskuntaan. Tuollaisessa vaikutteiden ottamisessa ja jonkun ajattelijan ajatuksien liian syvällisessä ymmärtämisessä on juuri se vaara, että omat ajatukset alkavat ohjautua ja kaventua esimerkin urille. Sitä vastoin kun ottaa pienen palan sieltä ja toisen täältä, eikä mitään liian vakavasti/syvällisesti, niin voi muodostaa ihkaomat käsityksensä asioista ja niiden tilasta. Minulla ei esimerkiksi ole ollut koskaan missään asiassa yhtä lopullista totuutta, ja osaan elää maailmassa jossa vallitsee sumea logiikka, epäjärjestys sekä raja-aidattomuus. Kovin moni ihminen ei siihen kykene, vaan he tarvitsevat raja-aitoja, totuuksia, laatikoita asioille ja järjestystä. Vaikuttavan ajattelijan on aina helppo käännyttää tuollaiset ihmiset omien ajatustensa taa.
- pitäisin
ettei...... kirjoitti:
kuulosta naurettavalta, jos joskus erehtyy esittämään julkisesti omina pitämiänsä ajatuksia
saavutuksena itselleni sitä, että keksisin vaikkapa kellon uudelleen, jos en olisi koskaan koko keksinnöstä aiemmin kuullutkaan. Harva ihminen saa kelloa tehtyä, vaikka olisi valmis räjäytyskuva ja detaljiohjeet nenän alla.
- uk-ko
etten kykene kirjoitti:
ajattelemaan? Kyllä minä ajatella osaan, mutta vakavasti en ole lukemisharrastusta koskaan ottanut. Alle kakskymppisenä luettiin ne kirjat, jotka oli opiskelun takia pakko lukea. Ei niitäkään kyllä kaikkia. Tietokirjallisuutta luen sitä vastoin mielelläni aina kun harrasteiden tai työn vuoksi uutta tietoa tarvitsen. Nykyajassa ihminen saa niin paljon virikkeitä ympäristöstään, että kyllä sitä ajattelemaan herää ilman lukemistakin. Ja ajatuksia voi pyöritellä omassa päässään monelta eri kantilta, peilaten niitä ympäröivään yhteiskuntaan. Tuollaisessa vaikutteiden ottamisessa ja jonkun ajattelijan ajatuksien liian syvällisessä ymmärtämisessä on juuri se vaara, että omat ajatukset alkavat ohjautua ja kaventua esimerkin urille. Sitä vastoin kun ottaa pienen palan sieltä ja toisen täältä, eikä mitään liian vakavasti/syvällisesti, niin voi muodostaa ihkaomat käsityksensä asioista ja niiden tilasta. Minulla ei esimerkiksi ole ollut koskaan missään asiassa yhtä lopullista totuutta, ja osaan elää maailmassa jossa vallitsee sumea logiikka, epäjärjestys sekä raja-aidattomuus. Kovin moni ihminen ei siihen kykene, vaan he tarvitsevat raja-aitoja, totuuksia, laatikoita asioille ja järjestystä. Vaikuttavan ajattelijan on aina helppo käännyttää tuollaiset ihmiset omien ajatustensa taa.
imemässä toistemme ajatuksia ja päästämässä niitä päidemme sisään... En minä rajannut vaikuttamista kaunokirjallisuuteen. Virikkeitä voi saada mistä hyvänsä, siitä ollaan samaa mieltä. Samoin olen samaa mieltä siitä, että omat ajatukset kyllä alkavat ohjautua, kun joku niihin syvällisesti vaikuttaa. Sen ei kuitenkaan tarvitse olla kaventumista: se voi olla myös laajentumista. Minullakaan ei ole koskaan ollut yhtä lopullista totuutta jne... ja luulenpa, että minua on siina auttanut mm. Waltarin lukeminen. Minä olen päässyt siihen yhtä tietä, sinä toista tietä.
- kyllä
uk-ko kirjoitti:
imemässä toistemme ajatuksia ja päästämässä niitä päidemme sisään... En minä rajannut vaikuttamista kaunokirjallisuuteen. Virikkeitä voi saada mistä hyvänsä, siitä ollaan samaa mieltä. Samoin olen samaa mieltä siitä, että omat ajatukset kyllä alkavat ohjautua, kun joku niihin syvällisesti vaikuttaa. Sen ei kuitenkaan tarvitse olla kaventumista: se voi olla myös laajentumista. Minullakaan ei ole koskaan ollut yhtä lopullista totuutta jne... ja luulenpa, että minua on siina auttanut mm. Waltarin lukeminen. Minä olen päässyt siihen yhtä tietä, sinä toista tietä.
vaihtamassa näkökulmia, juuri niin, mutta en minä sanoisi että päästän teitä kovin paljon vaikuttamaan. Itse asiassa sanoisin että maailmankuvani ei ole muuttunut tippaakaan, vaikka olen roikkunut palstalla jo kauan. Jos ei rajata kaunokirjallisuuteen, niin suurin vaikuttaja minun kohdalla täytyy olla sitten länsimainen kulttuuri ja eri tiedotusvälineet.
- uk-ko
kyllä kirjoitti:
vaihtamassa näkökulmia, juuri niin, mutta en minä sanoisi että päästän teitä kovin paljon vaikuttamaan. Itse asiassa sanoisin että maailmankuvani ei ole muuttunut tippaakaan, vaikka olen roikkunut palstalla jo kauan. Jos ei rajata kaunokirjallisuuteen, niin suurin vaikuttaja minun kohdalla täytyy olla sitten länsimainen kulttuuri ja eri tiedotusvälineet.
aika surulliselta, että olet "roikkunut palstalla jo kauan" - eikä se ole vaikuttanut maailmankuvaasi millään tavoin. Se kuulostaa - turhalta... Mun maailmankuvaan tämä on kyllä vaikuttanut, vaikka en tässä sitä aio eritellä syvällisesti: kaikki nämä ällistyttävät tyypit, jutut ja sattumukset. Pelkästään atm- ja naisen markkina-arvoteoriat... Kaikesta muusta nyt puhumattakaan. Kyllä tää on mulle antanut paljon eväitä maailmankuvan ja ihmiskäsityksen päivittämiseen :-O
- siis.
Waltari-uskontoa?
- uk-ko
mulle Waltari-uskonnosta. Millaista se on? En harrasta. Kerron oppineeni, kuka on mun ajatteluun vaikuttanut syvästi.
- ero on
uk-ko kirjoitti:
mulle Waltari-uskonnosta. Millaista se on? En harrasta. Kerron oppineeni, kuka on mun ajatteluun vaikuttanut syvästi.
uskovaisten "uskonossa" ja sun ""Mulla on yksi vaikuttaja ylitse muiden, jonka tiedän muokanneen koko asennoitumistani maailmaan ja ihmiseloon. Hän on Mika Waltari."" ?
- uk-ko
ero on kirjoitti:
uskovaisten "uskonossa" ja sun ""Mulla on yksi vaikuttaja ylitse muiden, jonka tiedän muokanneen koko asennoitumistani maailmaan ja ihmiseloon. Hän on Mika Waltari."" ?
että mulla ei ole tarvetta, eikä syytä "uskoa" Waltariin. Hän ei ole mulle pyhä, ja häntä saa pilkata ilman että maailmani särkyy :-) Luulen että useimmilla on joku vaikuttaja elämässään, vaikka se ei aina ole ilmeistä. Se ei välttämättä ole yksi persoona. Se voi olla esim. musiikki-gente, jota rakastat. Se vaikuttaa helposti maailmakuvaasi.
- Papeete1
Yritän kovasti miettiä ja pohtia tätä. Mä en keksi mitään selvää vaikuttajaa mun elämässä. En edes kotia ja äitiä voi sanoa sellaisiksi, koska ole kovin erilainen enkä siis ole imenyt sieltäkään vaikutteita kovin paljoa. En pysty nimeämään oikeastaan ketään joka muhun vaikuttaisi. Muhun on oikeasti kovin vaikea vaikuttaa. Mä teen ja olen aina, muistan jo ihan lapsena, tehnyt itse ne vaikutukseni. Jo ihan pienenä pohdin asiat hieman eri tavalla kuin muut ja hain sen oman tavan niistä. Imen sieltä ja täältä, ja yhdistelen ne päässäni minun arvoihin yms. sopiviksi jutuiksi. Olen aina lukenut paljon, ja jo ihan alaluokilla luin tiedepuolen juttuja erittäin paljon. Luin kyllä muutakin. Joskos se tiede sitten on vaikuttanut mun ajatuksiini. Mene ja tiedä. Sen kyllä tiedän ettei sekään pysty muhun suoraan vaikuttaan vaan muokkaan siitäkin sen oman jutun.
- umm.
lukenut paljon? Sano joku kirjailija nimeltä.
- Papeete1
umm. kirjoitti:
lukenut paljon? Sano joku kirjailija nimeltä.
Ethän sä vaan niin tyhmä ole, että kuvittelet ihmisistä jotain elämää suurempaa sellaisia kysymyksiä esittämällä joihin löytyy vastaukset googlettamalla. Luettelemalla sieltä saadut tulokset voidaan näyttää tosi viisaalta. Ethän vaan tee sitä!? :D
- umm.
Papeete1 kirjoitti:
Ethän sä vaan niin tyhmä ole, että kuvittelet ihmisistä jotain elämää suurempaa sellaisia kysymyksiä esittämällä joihin löytyy vastaukset googlettamalla. Luettelemalla sieltä saadut tulokset voidaan näyttää tosi viisaalta. Ethän vaan tee sitä!? :D
ettet pysty nimeämään yhtäkään kirjailijaa.
- Papeete1.
umm. kirjoitti:
ettet pysty nimeämään yhtäkään kirjailijaa.
Walt Disney
- umm.
Papeete1. kirjoitti:
Walt Disney
:-D
- Mr.Kalluppi
Yksi kirjailija on teksteillään/ajatuksillaan puhutellut minua eniten. Ei liene ehkä yllätys minua tunteville jos kerron, että kyseessä on Dostojevski.
- uk-ko
onko tuo vaikutus ollut niin syvää, että se on muuttanut tai ohjannut sinua johonkin suuntaan?
- Mr.Kalluppi
uk-ko kirjoitti:
onko tuo vaikutus ollut niin syvää, että se on muuttanut tai ohjannut sinua johonkin suuntaan?
ovatko Dosojevskin hyvinkin syvälliset ja/tai pinalliset henkilöhahmot kirjoissaan minua johdatelleet, jopa minua muuttaneet. Siihen on vaikea mennä sanomaan mitään. Ehkäpä. Ainakin ne ovat minua auttaneet ymmärtämään mitä erilaisempien ihmisten mielenliikkeitä/sielunmaisemia. Ymmärtämään paremmin myös itseänikin.
- Ludmila USSR
Mr.Kalluppi kirjoitti:
ovatko Dosojevskin hyvinkin syvälliset ja/tai pinalliset henkilöhahmot kirjoissaan minua johdatelleet, jopa minua muuttaneet. Siihen on vaikea mennä sanomaan mitään. Ehkäpä. Ainakin ne ovat minua auttaneet ymmärtämään mitä erilaisempien ihmisten mielenliikkeitä/sielunmaisemia. Ymmärtämään paremmin myös itseänikin.
ljuitteko Dostojevskiä alkuperäiskjielellä?
- uk-ko
Mr.Kalluppi kirjoitti:
ovatko Dosojevskin hyvinkin syvälliset ja/tai pinalliset henkilöhahmot kirjoissaan minua johdatelleet, jopa minua muuttaneet. Siihen on vaikea mennä sanomaan mitään. Ehkäpä. Ainakin ne ovat minua auttaneet ymmärtämään mitä erilaisempien ihmisten mielenliikkeitä/sielunmaisemia. Ymmärtämään paremmin myös itseänikin.
kmuulostaa siltä, että D. on vähintäänkin laajentanut ja syventänyt ihmiskuvaasi ja kasvattanut ymmärryskykyäsi? En silti yritä johdatella johtopäätöksiä.
- Mr.Kalluppi
Ludmila USSR kirjoitti:
ljuitteko Dostojevskiä alkuperäiskjielellä?
Konezno zital. Po-finski liskom mnogo osipki. Tolko po-ruski zitat pravilno i umno.
- Mr.Kalluppi
uk-ko kirjoitti:
kmuulostaa siltä, että D. on vähintäänkin laajentanut ja syventänyt ihmiskuvaasi ja kasvattanut ymmärryskykyäsi? En silti yritä johdatella johtopäätöksiä.
Enhän niitä kirjoja muutoin olisikaan lukenut, ellen niistä jotain hyötyä/opetusta olisi omaksunut.
- vaikuttunut
Hän se on. Tarkalle kiitoksia.
- hmh,,
Ykköstä en osaa sanoa, mutta kyllä suomalaisia kirjailijoita ts. runoilijoita ajatellen P. Saarikoski on kieltämättä muhunkin tehnyt vaikutuksen. Uskomaton sanavarasto, uskomaton kyky rikkoa totunnaisia kielielementtejä ja rakentaa niistä rikotuista silti toimivia uusia! Saarikoskihan oli oman aikansa boheemi, joka välillä vaikka ilman rovon ropoa taskussa matkusteli maailmallakin ja otti elämänsä rennollakin asenteella. Kiinnostava myös persoonana. Ikävä vain, että hänen elämänsä sitten päättyi, kuten päättyi: Tuula Liina Varis on muuten yksi, joka on kirjassaan elämästäään Pentti Saarikosken kanssa osuvasti ja lämpimästi valottanut Saarikoskesta julkisuudelta piilossa olleita persoonan puolia ( minkä varmaan tiedätkin). Yksi, johon musta kaikkien pitäisi perehtyä on Saarikosken suomennos Henry Millerin kirjasta Kravun Kääntöpiiri. En usko, että kukaan toinen olisi voinut suomentaa sitä kirjaa paremmin, kuin P.S.
- *muistelisin
olit lukenut Päätalon koko tuotannon myös? Miten luonnehtisit hänen elämäänsä, mikä siinä oli vaikeinta? Onko hän vaikuttanut sinuun paljonkin?
- uk-ko
niin laaja etten edes kuvittele lukevani sitä läpi. Jonkun verran kuitenkin. Kyllä Päätalo on vaikuttanut muhun myös, mutta ei kuitenkaan yhtä syvästi. Päätalon kirjat on niin raadollisen realistisia, että olen saanut häneltä ehkä toisenlaista, analyyttisempaa näkökulmaa maailmaan. Mikä Päätalon elämässä oli vaikeinta? Luulen että se oli se sisäistetty häpeä, jonka luokkayhteiskunnassa pohjalle putoaminen aiheutti. Olen miettinyt kyllä Päätalon luomaa kuvaa miehen sielusta: kuinka paljon meidän isissä vaikuttaa/ vaikutti tuo sama häpeän ja raivon kombinaatio. Olen näkevinäni omassa isässäni samoja piirteitä.
- *muistelija
uk-ko kirjoitti:
niin laaja etten edes kuvittele lukevani sitä läpi. Jonkun verran kuitenkin. Kyllä Päätalo on vaikuttanut muhun myös, mutta ei kuitenkaan yhtä syvästi. Päätalon kirjat on niin raadollisen realistisia, että olen saanut häneltä ehkä toisenlaista, analyyttisempaa näkökulmaa maailmaan. Mikä Päätalon elämässä oli vaikeinta? Luulen että se oli se sisäistetty häpeä, jonka luokkayhteiskunnassa pohjalle putoaminen aiheutti. Olen miettinyt kyllä Päätalon luomaa kuvaa miehen sielusta: kuinka paljon meidän isissä vaikuttaa/ vaikutti tuo sama häpeän ja raivon kombinaatio. Olen näkevinäni omassa isässäni samoja piirteitä.
Oliko hänellä kohtalaisen hyvät suhteet vanhempiinsa ja muihin lähipiirin ihmisiin?
- uk-ko
*muistelija kirjoitti:
Oliko hänellä kohtalaisen hyvät suhteet vanhempiinsa ja muihin lähipiirin ihmisiin?
muihin, paitsi isäänsä tämän mielisairauden aikana. Isä oli tietysti silloin sen häpeän lähde.
- dfgdfgdfgdf
Kaikki huumehörhöt rokkarit, kitaristit, bändit, amerikkalaiset elokuvat. Valitettavasti tuota paskaa olen itseeeni aina imenyt. Olispa tajunnut nuorempana hakea vaikutteet jostain muualta.
- uk-ko
kukaan meistä on tuolta vaikutteelta säästynyt...
- Ygg
vaan tapahtumaa. Kakarana olin paikallisen marketin musiikkiosastolla, jossa minulle oltiin ostamassa ensimmäistä c-kasettia. Vaihtoehtoina oli green day ja sitten joku pinnalla ollut yhden hitin pop-ihme. Myyjä ja vanhemmat yrittivät puoliväkisin tyrkyttää tuota jälkimmäistä kun se oli suosittu ja kaikki pitivät siitä, valitsin silti green dayn. Hetkestä on kulunut ~15v ja ottaen huomioon miten tärkeää osaa musiikki näyttelee elämässäni nyt, olen todella tyytyväinen että valitsin oikein. Joskus näen painajaisia siitä mitä olisi tapahtunut ja minkälainen ihminen olisin jos olisin sortunut listapoppiin ja yhden hitin ihmeisiin. Vasta jälkeenpäin tajunnut sen kuinka merkittävästi tuo hetki ja valinta on vaikuttanut elämään. Sillä hetkellä sitä ei pystynyt näkemään.
- uk-ko
muisto. Itselläni on aika samantapainen kokemus, pikkuisen kauempaa historiasta. Olin äiteen kanssa ostamassa elämäni ekaa "oikeaa" rock-levyä joskus 13-v. Vuosi oli siis -72. Vaihtoehtoina oli pöydässä Alice Cooperin Billion Dollar Babies ja Bowien Aladdin Sane. Valitsin jostain syystä Bowien. Myöhemmin olen miettinyt ihan samaa kuin sinä: Bowien musiikki ensimmäisenä pop-vaikuttajana johdatti aivan varmasti mut erilaisen musiikin, lyriikan ja kulttuurin ääreen, mihin Cooper olisi mut vienyt.
- Serpico
Tuota voikin pohtia pidempäänkin. Tässä jonkin aikaa miettineenä ei tule mieleen yhtään vaikuttajaa ylitse muiden. Nuorempana lueskelin paljonkin, mutta en muista että mikään olisi kolahtanut erityisen mieleenpainuvasti. Enemmänkin ne vaikutteet ovat tunkeutuneet sirpaleina sieltä täältä. Mä luulen että mä olen ottanut aina jotain niiltä, joilla on ollut selvää tarttumakohtaa mun omille ajatuksille tai visioille. Kulttuurivaikuttajien suhteen en ole kovin avarakatseinen, sillä voin sanoa pitäväni vain kuvista, jotka olisin voinut itse tehdä. Sama pätee kirjoihin ja elokuviin. Musiikkiin en osaa ottaa kantaa. Vaikuttaminen on kiinnostava teema. Olisi mielenkiintoista tietää ketkä ovat oikeasti todella vaikuttaneet minuun, sitähän minä en nimittäin osaa sanoa. On vaikea puntaroida eri vaikuttajien painoarvoa. Osaan nimetä muutamia opettajia ja mentoreita joilla on ollut vaikutusta. Kulttuurisesti en ole kokenut mitään mullistavaa. Lukemani on varmasti muokannut ajatteluani, mutta arviointi on hankalaa. Tämä on varmaan luonnekysymys. Minun täytyy sulatella (sulauttaa?) kokemuksiani.
- uk-ko
siksi, että yllätyin vähän itsekin omaa oivallustani Waltarista. Olen aina tiennyt, että hän on ollut tärkeä kirjailija mulle, mutta tämä vaikutuksen syvyys tuli tietoisuuteeni vähän mutkan kautta, kun jouduin syventymään itseeni. Uskon että monilla meistä on tuollaisia tiedostamattomia vaikuttajia, joilla on merkitystä elämässämme. Ei se välttämättä tarkoita mitään mullistavaa vaikuttamista, mutta joihinkin ajatuksiin tai kuviin mielemme kuitenkin kiinnittyy, eivätkä ne ankkurit synny vain sisäisesti, ne tulevat ulkoa. Tästä saa helposti sen kuvan, että Waltari olisi mulle "uskonto", kuten joku ehdotti, mutta tässä joutuu tietty pelkistämään. Ei se mulle elämää suurempi vaikuttaja ole. Paljon muitakin tärkeitä vaikuttajia elämääni mahtuu, mutta jotkut tärkeät ankkurini arvoihin, ihmisyyteen, näen nyt Waltarilta lainatuksi. Lähes viiskymppiseksi piti elää, ennen kuin tuon huomasin.
- random_N
Kirjailijoista esimerkiksi Sylvia Plath, Märta Tikkanen, Kundera, Waltari, Edith Södergran, Esko Valtaoja, Anja Kauranen, uutena Alexander McCall Smith. Ja moni muu. Kääntäjinä Otto Manninen, Kirsti Simonsuuri, Marja-Leena Manner. Kuvataiteilijoista Hugo Simberg ehkä ykkönen, Sjerfbeck tärkeä myös. Musiikissa Zbigniew Preisner. Vaikutus ajatteluun on eri henkilöillä ollut erilainen. Osan olen huomannut muokanneen ajatukseni ytimekkäämmin kuin olisin itse osannut. Osa on muuttanut tapaa jolla asiat hahmotan. Osa on auttanut hahmottamaan yhteiskuntaa, koska heihin on suhtauduttu tietyllä tavalla. Osa on auttanut minäkuvan muodostamisessa ja oman paikkani määrittämisessä suhteessa muihin.
- random_N
Marja-Leena Manner po Mikkola. Mantereen rouvalta sain lainaksi luettavaa nuorena, alitajunta pukkasi siis hänetkin listalle :-)
tuli heti mieleen Appelsiininsiemen, jonka luin lukioikäisenä ja sillä oli jotenkin järisyttävä vaikutus. Kultakutrissakin oli paljon vaikuttavaa, mutta Appelsiininsiemen oli kuitenkin jotain, josta tunsin meneväni melkein sekaisin. Samassa iässä tutustuin myös Marguerite Durasin tuotantoon ja hänestä vaikutuin ja hämmennyin hänen kirjoittamansa kielen takia. Hän kirjoitti sellaisia kuvia, että tunsin näkeväni maailman hyvin samanväristen ja -kaltaisten linssien läpi. Samanlaisia elämänkokemuksia kuin hänellä itsellä ei ollut, mutta samistuin häneen hyvin vahvasti. Vieläkin tunnen lähes mustasukkaisuutta, kun huomaan, että esim. Anja Snellman on saanut vaikutteita kirjoittamiseensa Durasilta. Duras on MUN, ei kenenkään muun:) Sitten Kauko Röyhkältä jälleen samassa iässä kuulin kolme hyvin vaikuttavaa kappaletta: Talo meren rannalla, Nivelet ja Ihmelapsen viimeiset hetket. Ne pysyvät aina suosikkeina. Luulen, että nuo ikävuodet 15-18 ovat usein merkittävää aikaa elämässä, ainakin mun kohdalla oli näin. Kaikki on silloin uutta ja ihmeellistä ja järisyttävää.
- uk-ko
Itse en tunne kuin tuon historiallisen tuotannon. Googletin Appelsiininsiemenen ja se mitä Waltari kertoo itse siitä, on opettavaista. Kirja kertoo vuodesta 1930: "Olen kirjassani pyrkinyt kuvaamaan uutta sukupolvea sellaisena, miksi sen suurimmalta osaltaan käsitän, tyytymätöntä, kypsymätöntä, harhailevaa sukupolvea, joka on saanut liian paljon ja joka tahtoo aina enemmän, jonka pyrkimykset kohdistuvat materiaalisiin arvoihin, joka kuvittelee löytävänsä onnen matalassa, hajanaisessa nautintoelämässä. Individuaalinen onnenpyrkimys sen nykyaikaisessa, pettävässä muodossa on teokseni pohjana. Sen kautta olen joutunut koskettelemaan nykyaikaisen perhe-elämän rikkonaisuutta ja nuorison eroottista probleemaa, kertoi Mika Waltari Kirjojen Maailma -lehdessä 16.10.1931." http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/product&isbn=951-0-34013-8 Ajat eivät tosiaan taida paljon muuttua, vaikka eksistentiaalinen tuska syntyy jokaisessa sukupolvessa aina uudestaan :-)
Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
IL - Kansanedustaja tehnyt ITSEMURHAN eduskuntatalossa!!
"IL:n tiedot: Kansanedustaja tehnyt itsemurhan Eduskuntatalossa Iltalehden tietojen mukaan kansanedustaja on tehnyt its4088945Eemeli Peltonen teki itsemurhan eduskuntatalossa
Kevyet mullat sitten vaan. Ei mulla muuta.1803421- 191900
- 791191
- 751080
- 271075
Sylikkäin.
Sylikkäin, suudellen. Milloin haluaisit näin nainen tehdä ? Vain häntä ajatellen 😘. Tietenkin jos häntä asia kiinnosta641031Eemeli Peltosen viimeinen postaus Facebookissa!
"Olen ollut kevätistuntokauden viimeisillä viikoilla paljon poissa eduskuntatyöstä. Sain toukokuussa hyvää hoitoa HUSiss791025- 551003
- 65930