Kateus lisää omaa epämukavuutta ja tyytymättömyyttä. Paljon on puhuttu kateuden hyvistä vaikutuksistakin, kuten esim. että se saa paiskimaan töitä tilanteen tasoittamiseksi ja epämukavuuden poistamiseksi yms. Jotenkin tuntuu vain, että kateuden huonot puolet painavat vaakakupissa paljon enemmän. Usein kateus purkautuu toisten ihmisten arvostelemisena, joko moraalisten ominaisuuksien tai julmimmillaan toisen ulkoisten ominaisuuksien arvostelussa. Kuitenkin monet havainnot ja keskustelut ovat saaneet minut vakuuttumaan, että vaikka toisen ihmisen omaisuutta, taitoja, tietoja, kauneutta, komeutta, menestystä voisi kadehtia, ei kenenkään ihmisen elämää kannattaisi kadehtia, koska jokaisella on kuitenkin ne omat raskaat juttunsa. Onko tämä naaivi käsitys, en tiedä. Ehkäpä aikuistun vielä, mutta tältä näyttää tässä vaiheessa. Mutta jos asian kääntäisi toisin päin. Olisi ehkä myös hyödyllistä pohtia itse mitä kadehdittavaa minulla on. Minulta puuttuu paljon, mutta jotain kadehdittavaa minulla on. Joku kadehtii sitä että sinulla on hyvä ammatti, joku kadehtii terveyttäsi, koska hänellä ei sitä ole. Joku kadehtii sinun mahdollisuuksiasi harrastaa ulkoilua, koska hän ei siihen pysty. Joku kadehtii ulkonäkoäsi, vaaleuttasi tai tummuuttasi, ystäväpiirisi laajuutta, laulutaitoasi, älyäsi tai huumorintajuasi. Joku ei voi saada lapsia ja kadehtii sitä että sinulla on. Työkiireinen voi kadehtia sinun määrätöntä vapauttasi. Olemme kadehdittavia lukemattomilla tavoilla. Tämän muistaminen voisi kenties lisätä kiitollisuutta. Se voisi samalla vähentää ilkeyttä joka kumpuaa riittämättömyyden tunteista. Tämä ajatus voimistaa minua. Ehkä se antaa jotain sinullekin. Itse en ehkä pysty hostaamaan jos tästä poikii keskustelua.
Kateus
36
1060
Vastaukset
..näen kateuden kyllä pelkästään pahana. Suorastaan pahan alkuna ja juurena! Kunnianhimo ja mukavuudenhalu on musta niitä eteenpäinvieviä, kateus pelkästään vahingoittaa. Jos maailmasta saatais kateus poistettua, tää ois paaaljon parempi paikka!
toisinpäin. Olen ihan samaa mieltä kanssasi, mutta yksi suunta katsoa asiaa tämäkin. Nuorempana olin kateellinen, enää en muista koska olisin ollut. Mutta mulla on kaipuu siihen kateelliseen aikaa, jollain lailla, ehkä. Siinä oli tietynlaista energiaa, elämänvoimaa, yritystä. En ole koskaan ollut kovin kilpailuhenkinen, mutta silloin olin edes vähän. Myönnetään, asiat menivät kateellisuuden takia ehkä just persiilleen, mutta voi sitä tunteen paloa... No, olen kuitenkin mielummin nykyinen itseni, en kadehdi kateellisia ihmisiä, mutta kuitenkin... Entä onko mustasukkaisuus kadehtimista? Mustasukkaisuutta saatan tuntea, jos joidenkin tärkeiden ihmisten aika ei riitä minulle, vaan huomion saa jokin muu asia/ihminen/todellisuus. Sekin on vähenemässä. Onko se väheneminen hyvä juttu, en osaa sanoa. Jotenkin se vaikuttaa toisaalta huonolta.. Mutta olet oikeassa, tuo ajattelu antaa varmasti voimaa. Siinä oli hyviä pointteja.
- Serpico
Näen kyllä miten kadehtiminen liittyy tuohon kilpailuhenkisyyteen. Itsekään en ole kilpaluhenkinen, en varmaan ole ollut koskaan. Tykkään lajeista joissa voi ylittää itseni ilman tarvetta verrata muihin. Kateellisuudessa, niin ikävää kuin se lopulta on, siinä todellakin on sitä energiaa. Olkoonkin että sen suuntaaminen oikein onnistuu harvoilta. Ehkä muotoilin tuossa ajatukseni pimeän kautta. Kateudessa huomataan helposti se pimeä puoli. Siitä päästäänkin tuohon mustasukkaisuuteen. Jotkut näkevät sen kateuden lajina, mä haluaisin pitää sitä kuitenkin eri juttuna. Siinä on just niin voimakkaana se tuhoava voima. Mun on vaikeampi nähdä mustasukkaisuudessa hyviä asioita.
Serpico kirjoitti:
Näen kyllä miten kadehtiminen liittyy tuohon kilpailuhenkisyyteen. Itsekään en ole kilpaluhenkinen, en varmaan ole ollut koskaan. Tykkään lajeista joissa voi ylittää itseni ilman tarvetta verrata muihin. Kateellisuudessa, niin ikävää kuin se lopulta on, siinä todellakin on sitä energiaa. Olkoonkin että sen suuntaaminen oikein onnistuu harvoilta. Ehkä muotoilin tuossa ajatukseni pimeän kautta. Kateudessa huomataan helposti se pimeä puoli. Siitä päästäänkin tuohon mustasukkaisuuteen. Jotkut näkevät sen kateuden lajina, mä haluaisin pitää sitä kuitenkin eri juttuna. Siinä on just niin voimakkaana se tuhoava voima. Mun on vaikeampi nähdä mustasukkaisuudessa hyviä asioita.
voima voi musta saada aikaan myös joskus myönteisiä muutoksia. Tuli mieleen näkemäni Moodyssonin uusin leffa Mammutti. Siinä ura-äiti tuli mustasukkaiseksi lastenhoitajalle, kun hänen tyttärensä vietti paljon aikaa lastenhoitajan kanssa, ihaili ja palvoi tätä. Hän alkoi miettiä omaa ajankäyttöään vähän toiselta kantilta. Muitakin esimerkkejä varmaan löytyy elämästä. Minusta mustasukkaisuus ei ole aina tuhoavaa. Se on jopa eheyttävä voima joskus.
- en tod.
Näin keskustelupalstalla olen itse joskus pohtinut sitä pointtia, että minkälainen ihminen *oikeasti* kadehtii tuntemattomia ihmisiä, ainakaan keskustelupalstalla...Sellaisen kadehtimisen havaitseminen on mielestäni ollut hyvin ahdistavaa: on joskus tullut sitäkin tunnetta, että ikään kuin olisi joku pikkukylän ilkeämielinen juorukerho vertauskuvallisesti ja keskustelija-asemoidusti siirretty, kuin tällekin julkiselle keskustelupalstalle...Tavallaan tilanteena, jota seuraa siten, kuin kiinnostavaa scifi-dokumenttiakin seurataan. Itse en kovin hyvin osaa kadehtia, vaikka mulla olisi varmaan useassakin mielessä syytäkin ollut, jos olisin kateellisempi luonne. Elämässäni on ollut vastoinkäymisiä, rankkojakin, mutta en mä ainakaan niistä osaa syytellä muita - en ainakaan tuntemattomia, saatika että haluaisin vastoinkäymisiäni julistaa. Kai siksi mua on niin kiltiksi ja hyväntahtoiseksi aina sanottukin, ainakin ystävieni taholta. Paljastan itsestäni nyt yhden harvinaisen asian, mitä en muuten tekstien väääristelijä-sekoilijoiden takia paljoa välitä tehdä: Jos mä nyt mietin, että mistä MINÄ voisin olla kateellinen, niin esimerkiksi siitä, että hyvä ystäväni tekee kiinnostavaa työtä Suomen arvostetuimpiin kuuluvan huippututkijatahojen tukemana. En osaa kuitenkaan kadehtia siitäkään, koska tiedän, että oma potentiaalini, se mitä mulla on, riittää itsessään myös. Kyse on valinnoista. Jos joku vaikkapa istuu vuosikausia tasaperseellä onnettomassa liitossa tai aliarvioi kykyjään siten, ettei koskaan saavuta niitä meriittejä, joita oikeasti lahjojensa puolesta tai muuten muunlaisten onnen kantamoisten kautta olisi kyennyt saavuttamaan, ei siitä tule syyttää muita. Tehdä luuseriutensa kliimaksia henkilökohtaisesta vihastaan siis, sitä tarkoitin. Ylipäätään kuitenkin: toi "kateus"- teema on aika arveluttava mielestäni tällä palstalla, koska tällä näkyy käyvän myös oikeasti mielestäni sillä tapaa naurettavan huomiohakuisiakin ihmisiä, että hehän ns. "kekkasevat" sen kateus- teeman melkein mistä vain, jotkut vaikkapa yhdestä kahdesta eriävästä mielipiteestäkin...Ainakaan mun kaltaiseni puskakirjoittajat kuitenkaan eivät - aikuisten oikeasti emme, ole niin kiinnostuneita joistakin tämän palstan rekisteröityneistä kirjoittajapersoonista *ihan aidosti ilmaisten*, kuin kyseiset jotkut yksittäiset itse ovat näkyneet kuvittelevan. Koomista onkin aina havaita sitä, että miten kirjoittaja jäsentää suhdettaan ulkomaailmaan, kuten että kuvitteleeko kirjoittavansa vain jollekin pienelle & henkilökohtaisesti tuntemalleen kaveriporukalle julkisella keskustelupalstalla, vaiko ymmärtääkö vaihtoehtoisesti tapojenkin perään jotakin enemmänkin. Sinänsä hyvän ja kiinnostavan aiheen nostit kyllä esille, kiitos siitä.
- Serpico
Tuon kirjoituksen sävy oli sellainen "blogimainen", ajatus ei ollut suunnattu kenellekään täällä kadehtijalle, jos sellaisia on. Pointtina siis miten kateuden oivaltaminen vähentää kateutta. Se ajatus ei ehkä täysin aukea, mutta pontimena oli miettiä miten meillä jokaisella on kadehdittavaa tai, paremmin sanottuna, syytä kiitollisuuteen, onnellisuuden tuntemuksiinkin.
- en tod.
Serpico kirjoitti:
Tuon kirjoituksen sävy oli sellainen "blogimainen", ajatus ei ollut suunnattu kenellekään täällä kadehtijalle, jos sellaisia on. Pointtina siis miten kateuden oivaltaminen vähentää kateutta. Se ajatus ei ehkä täysin aukea, mutta pontimena oli miettiä miten meillä jokaisella on kadehdittavaa tai, paremmin sanottuna, syytä kiitollisuuteen, onnellisuuden tuntemuksiinkin.
Syystä, että arvelen(?) ymmärtäneeni kirjoituksesi sävyn, ymmärsin kirjoittaa vastaukseni yleisesti eli tapaan = ei kenellekään erityisesti. Kirjoitukseni oli puhdasta(!) ajatuksen virtaa, mitä luonnollisestikaan kukaan viisas ei ota henkilökohtaisesti. Henkilökohtaisia turhaumiani siinä eittämättä ilmensin kyllä osin niitäkin, koska mua nyt vain ärsyttävät kaikki rekisteröityneet keskustelupalstakirjoittajat, jotka arvioivat vastaajan ansaitseman kunnioituksen määrää sillä perusteella, että onko tämä rekisteröitynyt kirjoittaja, vaiko ei. Kato, kun se em. mainitsemani tuppukylän juorukerhoilu ja kaikista kaiken tietäminen & sairaalloinen persoonakeskeisyys ei koskaan ole kiinnostanut mua livessäkään osanottajan asemassa, en sikäli koskaan kovin hyvin osaa ottaa sitä asemaa nettikirjoittelussakaan. Arvuuttelen tässä...Pitäisikö mun selventää kirjoittamaani, jottet ottaisi ilmaisuani henkilökohtaisesti, vaiko ei? *päätös* Päätän luottaa siihen, ettei mun tarvitse tehdä selvennöksiä. Toivottavasti en saa personoitua reaktiota tästä, mutta sinä esim. nyt et esimerkiksi vaikuttaisi mitenkään ensimmäiseltä, jotka sillä tapaa toimisi. Sikäli olen ainakin yleensä ts. muistumieni mukaan, voinut arvostaa sun rek. nimimerkin ilmaisua. Syytä kiitollisuuteen on kaikilla. Sikäli voin käsittää aloituksesi ajatusta. Ja etenkin, mikäli pohdintasi sytykkeenä eivät olleet tämän keskustelupalstan henkilökohtaisesti mielessäsi olleet _kirjoittajat_ erityisesti, nostan aivan pres sulle hattua!
- KoppavaHoro
ja olem nyökyttelin monessa kohtaa. Sen verran palstasta ja kateudesta, että ehkä sitä on juu ryöstöviljelty hieman, mutta sitä harvemmin sitä on koskaan myönnetty. Silloinkaan, kun kaikki sen näkevät. Ja tosiasia ON se, että merkittävän iso osa maailman ilkeyksistä juontuu juurikin kateudesta. Vai..? Se siis ON inhimillistä ja jos sitä on elävässä elämässä niin sitä on tuplamäärä täällä, jossa jokainen voi antaa itsestään juuri sellaisen kuvan kuin itse haluaa. Ja kukapa ei haluaisi korostaa hyvää ja häivyttää huonoa? Viimeisin mainitsemani asia kannattaisi kuitenkin muistaa, kun täällä elehtii ja pelehtii. Jos minä teen näin niin ehkä joku muukin on keksinyt saman pyörän..?
- en tod.
KoppavaHoro kirjoitti:
ja olem nyökyttelin monessa kohtaa. Sen verran palstasta ja kateudesta, että ehkä sitä on juu ryöstöviljelty hieman, mutta sitä harvemmin sitä on koskaan myönnetty. Silloinkaan, kun kaikki sen näkevät. Ja tosiasia ON se, että merkittävän iso osa maailman ilkeyksistä juontuu juurikin kateudesta. Vai..? Se siis ON inhimillistä ja jos sitä on elävässä elämässä niin sitä on tuplamäärä täällä, jossa jokainen voi antaa itsestään juuri sellaisen kuvan kuin itse haluaa. Ja kukapa ei haluaisi korostaa hyvää ja häivyttää huonoa? Viimeisin mainitsemani asia kannattaisi kuitenkin muistaa, kun täällä elehtii ja pelehtii. Jos minä teen näin niin ehkä joku muukin on keksinyt saman pyörän..?
No sun kohdallasi en ikinä kieltämättä ole ymmärtänyt sitä, että miksi sun opintojasi korostetaan tällä keskustelupalstalla, miksi vaikkapa koiran hankkimisesi nostetaan erityisesti tapetille tai muuta...Ja oikeasti muistan tunteneeni pahaa oloa sisälläni lukiessani, siis siinä tapauksessa että _mikäli_ olisit sama kirjoittaja ja mitä en toki varmuudella voi tietää, kuin se jolle esimerkiksi nimimerkkiin viitaten on tällä palstalla useinkin ilkeilty niinkin luovuttamattoman henkilökohtaisella asialla, kuin vaikkapa läheisen itsemurhalla. En voi sanoa, että pitäisin susta erityisesti, mutta en ole pitämättäkään. Mielestäni suhtaudut kirjoittajiin jonkin verran nimimerkin mukaan, mutta sussa on, verraten useissakin yhteyksissä, ollut kykyä pohtia asioita laaja-alaisesti. Uskonkin, että sun kiusaajasi itkisivät paitsi sitä, jollet olisi tällä palstalla, lisäksi sitä, jos sinä joskus olet. Olet ilmeisesti sen verran kirjoituksillasi vaikuttava ollut.
- KoppavaHoro
en tod. kirjoitti:
No sun kohdallasi en ikinä kieltämättä ole ymmärtänyt sitä, että miksi sun opintojasi korostetaan tällä keskustelupalstalla, miksi vaikkapa koiran hankkimisesi nostetaan erityisesti tapetille tai muuta...Ja oikeasti muistan tunteneeni pahaa oloa sisälläni lukiessani, siis siinä tapauksessa että _mikäli_ olisit sama kirjoittaja ja mitä en toki varmuudella voi tietää, kuin se jolle esimerkiksi nimimerkkiin viitaten on tällä palstalla useinkin ilkeilty niinkin luovuttamattoman henkilökohtaisella asialla, kuin vaikkapa läheisen itsemurhalla. En voi sanoa, että pitäisin susta erityisesti, mutta en ole pitämättäkään. Mielestäni suhtaudut kirjoittajiin jonkin verran nimimerkin mukaan, mutta sussa on, verraten useissakin yhteyksissä, ollut kykyä pohtia asioita laaja-alaisesti. Uskonkin, että sun kiusaajasi itkisivät paitsi sitä, jollet olisi tällä palstalla, lisäksi sitä, jos sinä joskus olet. Olet ilmeisesti sen verran kirjoituksillasi vaikuttava ollut.
että ihan takuulla olen se, jolle irvaillaan läheisen itsemurhalla. Jollei asia olisi niin vakava ja jollen uskoisi, että täällä on niitäkin, joita asia koskettaa, hymyilisin yritykselle, sillä minä en ole - luojan kiitos - menettänyt läheistäni oman käden kautta. Joku täällä joskus yritti sellaista huhua levittää ja ilmeisesti joihinkin valhe upposi. Tämä nyt näin vähän offtopicina...
marenkista meininkiä, vaikkakin varmasti ihan hyväntahtoista. "...ei kenenkään ihmisen elämää kannattaisi kadehtia, koska jokaisella on kuitenkin ne omat raskaat juttunsa." Sano tää jollekin kehitysmaan pallovatsaiselle lapselle.
- Serpico
Pääasiassa kuitenkin kirjoitan suomalaisille. Sit toinen juttu on se että jokaisen oma tuska on hänelle se suurin tuska. En tiedä onko pätevää keinoa mitata koetun käsimyksen intensiteettiä. Tiedätkö sinä?
Serpico kirjoitti:
Pääasiassa kuitenkin kirjoitan suomalaisille. Sit toinen juttu on se että jokaisen oma tuska on hänelle se suurin tuska. En tiedä onko pätevää keinoa mitata koetun käsimyksen intensiteettiä. Tiedätkö sinä?
"Pääasiassa kuitenkin kirjoitan suomalaisille." Ehkä pointti olikin siinä, että asian pohtiminen omasta hyvinvointikulttuuripiirin lähtökohdista voi saada aikaan naurettavia piirteitä. "Sit toinen juttu on se että jokaisen oma tuska on hänelle se suurin tuska." Eli sun mielestä nälkää näkevä lapsi kokee verrattavissa olevaa tuskaa keskiluokkaiseen Serpicoon, joka kadehtii Einstenin hunttiviiskakkosen äö:tä? Mun mielestä kateudessa on vivahde- ja siis myös oikeellisuuseroja. "En tiedä onko pätevää keinoa mitata koetun käsimyksen intensiteettiä." Eiköhän tämä ole jo tullut käsitellyksi.
- Serpico
Einsten1 kirjoitti:
"Pääasiassa kuitenkin kirjoitan suomalaisille." Ehkä pointti olikin siinä, että asian pohtiminen omasta hyvinvointikulttuuripiirin lähtökohdista voi saada aikaan naurettavia piirteitä. "Sit toinen juttu on se että jokaisen oma tuska on hänelle se suurin tuska." Eli sun mielestä nälkää näkevä lapsi kokee verrattavissa olevaa tuskaa keskiluokkaiseen Serpicoon, joka kadehtii Einstenin hunttiviiskakkosen äö:tä? Mun mielestä kateudessa on vivahde- ja siis myös oikeellisuuseroja. "En tiedä onko pätevää keinoa mitata koetun käsimyksen intensiteettiä." Eiköhän tämä ole jo tullut käsitellyksi.
Ilmeisesti ydinajatuksesi oli, että kehitysmaan pallovatsaisen lapsen KANNATTAA kadehtia. Hänen elämänsä laatu paranee sitä kautta?
- mutta...
Einsten1 kirjoitti:
"Pääasiassa kuitenkin kirjoitan suomalaisille." Ehkä pointti olikin siinä, että asian pohtiminen omasta hyvinvointikulttuuripiirin lähtökohdista voi saada aikaan naurettavia piirteitä. "Sit toinen juttu on se että jokaisen oma tuska on hänelle se suurin tuska." Eli sun mielestä nälkää näkevä lapsi kokee verrattavissa olevaa tuskaa keskiluokkaiseen Serpicoon, joka kadehtii Einstenin hunttiviiskakkosen äö:tä? Mun mielestä kateudessa on vivahde- ja siis myös oikeellisuuseroja. "En tiedä onko pätevää keinoa mitata koetun käsimyksen intensiteettiä." Eiköhän tämä ole jo tullut käsitellyksi.
ennen kuin saivartelette pidemmälle, sanon tähän väliin, että olette molemmat oikeassa. Ja sanon myös, että en usko Serpicon kadehtivan sinun häikäisevää älyäsi, koska hänellä on sitä itselläänkin ihan riittävästi, mutta mä myönnän kadehtivani.:)
Serpico kirjoitti:
Ilmeisesti ydinajatuksesi oli, että kehitysmaan pallovatsaisen lapsen KANNATTAA kadehtia. Hänen elämänsä laatu paranee sitä kautta?
"Mun mielestä kateudessa on vivahde- ja siis myös oikeellisuuseroja." Hyödyllisyydestä en sanonut mitään. Ymmärrän helpommin nälkää näkevien kadehtimista yltäkylläisyydessä eläviä kohtaan, kuin meitä tolloja, jotka kadehtivat sitä, että naapurilla on enemmän, vaikka samalla itse elämme monella mittarilla mitattuna yltäkylläisyydessä. Mun mielestä olis vaan groteskia sanoa jollekin riisitautiselle jompi kumpi seuraavista: "ei kenenkään ihmisen elämää kannattaisi kadehtia, koska jokaisella on kuitenkin ne omat raskaat juttunsa. Onko tämä naaivi käsitys, en tiedä." ja/tai: "Sit toinen juttu on se että jokaisen oma tuska on hänelle se suurin tuska."
- ei tod.
Hyväntahtoista? Toi(kin) tyyppi on luultavasti ilkeyttään tai vaihtoehtoisesti inhimillistä ymmärtämättömyyttään ollut niin ILKEÄ mua kohtaan tällä keskustelupalstalla, että melkein kuvottaa... Inhoan ihmisiä, joiden moraalikäsitys mahdollistaa esimerkiksi puhtaiden asiakommenttien perusteella toisen pyskologisen tilan arvioimisen. Ai niin, mutta niin.;) Tällä palstallahan monikaan EI aikoinaan pitänyt mitenkään erikoisena esimerkiksi sitäkään, että jos joku kirjoittaja pitäisi vaikkapa BLOGIAKIN(!!) tämän keskustelupalstan tapahtumista...Viimeistään siinä vaiheesssa itse ahdistuin, kun tajusin yhden sellaisen blogin pitäjän (VAIKKEN OLE EDES REKISTERÖITYNYT KIRJOITTTAJA!) listailleen "Miehen logiikka"- blogiinsa OMIA näkemyksiään meikäläisenkin keskustelupalstasanomisista tällä julkisella keskustelupalstalla...Käytin silloin yhtä ja samaa nimimerkkiä palstalla, mutten todellakaan ajatellen mitenkään sitä, että se voisi herättää mitään erityistä huomiota. Ja: saman kirjoittajan puolesta puhujat suorastaan raiskasivat heille tuntemattoman mun puskakirjoittajan persoonaani tällä palstalla...Se mukamas kirjoittaa paremmin vaikkapa äidinkieltäkin, kuin minä. Well: katsotaas... Että siinä mallia kummallisista ilmiöistä ja siitä, että joitakin todella keskustelupalstat kiinnostavat erityisesti!
ei tod. kirjoitti:
Hyväntahtoista? Toi(kin) tyyppi on luultavasti ilkeyttään tai vaihtoehtoisesti inhimillistä ymmärtämättömyyttään ollut niin ILKEÄ mua kohtaan tällä keskustelupalstalla, että melkein kuvottaa... Inhoan ihmisiä, joiden moraalikäsitys mahdollistaa esimerkiksi puhtaiden asiakommenttien perusteella toisen pyskologisen tilan arvioimisen. Ai niin, mutta niin.;) Tällä palstallahan monikaan EI aikoinaan pitänyt mitenkään erikoisena esimerkiksi sitäkään, että jos joku kirjoittaja pitäisi vaikkapa BLOGIAKIN(!!) tämän keskustelupalstan tapahtumista...Viimeistään siinä vaiheesssa itse ahdistuin, kun tajusin yhden sellaisen blogin pitäjän (VAIKKEN OLE EDES REKISTERÖITYNYT KIRJOITTTAJA!) listailleen "Miehen logiikka"- blogiinsa OMIA näkemyksiään meikäläisenkin keskustelupalstasanomisista tällä julkisella keskustelupalstalla...Käytin silloin yhtä ja samaa nimimerkkiä palstalla, mutten todellakaan ajatellen mitenkään sitä, että se voisi herättää mitään erityistä huomiota. Ja: saman kirjoittajan puolesta puhujat suorastaan raiskasivat heille tuntemattoman mun puskakirjoittajan persoonaani tällä palstalla...Se mukamas kirjoittaa paremmin vaikkapa äidinkieltäkin, kuin minä. Well: katsotaas... Että siinä mallia kummallisista ilmiöistä ja siitä, että joitakin todella keskustelupalstat kiinnostavat erityisesti!
"Hyväntahtoista? Toi(kin) tyyppi on luultavasti ilkeyttään tai vaihtoehtoisesti inhimillistä ymmärtämättömyyttään ollut niin ILKEÄ mua kohtaan tällä keskustelupalstalla, että melkein kuvottaa..." En olisi uskonut Serpicosta moista. Enkä taida uskoa tämänkään viestin jälkeen.
- ei tod.
ei tod. kirjoitti:
Hyväntahtoista? Toi(kin) tyyppi on luultavasti ilkeyttään tai vaihtoehtoisesti inhimillistä ymmärtämättömyyttään ollut niin ILKEÄ mua kohtaan tällä keskustelupalstalla, että melkein kuvottaa... Inhoan ihmisiä, joiden moraalikäsitys mahdollistaa esimerkiksi puhtaiden asiakommenttien perusteella toisen pyskologisen tilan arvioimisen. Ai niin, mutta niin.;) Tällä palstallahan monikaan EI aikoinaan pitänyt mitenkään erikoisena esimerkiksi sitäkään, että jos joku kirjoittaja pitäisi vaikkapa BLOGIAKIN(!!) tämän keskustelupalstan tapahtumista...Viimeistään siinä vaiheesssa itse ahdistuin, kun tajusin yhden sellaisen blogin pitäjän (VAIKKEN OLE EDES REKISTERÖITYNYT KIRJOITTTAJA!) listailleen "Miehen logiikka"- blogiinsa OMIA näkemyksiään meikäläisenkin keskustelupalstasanomisista tällä julkisella keskustelupalstalla...Käytin silloin yhtä ja samaa nimimerkkiä palstalla, mutten todellakaan ajatellen mitenkään sitä, että se voisi herättää mitään erityistä huomiota. Ja: saman kirjoittajan puolesta puhujat suorastaan raiskasivat heille tuntemattoman mun puskakirjoittajan persoonaani tällä palstalla...Se mukamas kirjoittaa paremmin vaikkapa äidinkieltäkin, kuin minä. Well: katsotaas... Että siinä mallia kummallisista ilmiöistä ja siitä, että joitakin todella keskustelupalstat kiinnostavat erityisesti!
Joo: sen verran korjaan, etten tarkoittanut edeltävällä viestilläni ketjun aloittajaa mitenkään. Hänellä oli ihan hyviä pointteja.
- Serpico
Einsten1 kirjoitti:
"Mun mielestä kateudessa on vivahde- ja siis myös oikeellisuuseroja." Hyödyllisyydestä en sanonut mitään. Ymmärrän helpommin nälkää näkevien kadehtimista yltäkylläisyydessä eläviä kohtaan, kuin meitä tolloja, jotka kadehtivat sitä, että naapurilla on enemmän, vaikka samalla itse elämme monella mittarilla mitattuna yltäkylläisyydessä. Mun mielestä olis vaan groteskia sanoa jollekin riisitautiselle jompi kumpi seuraavista: "ei kenenkään ihmisen elämää kannattaisi kadehtia, koska jokaisella on kuitenkin ne omat raskaat juttunsa. Onko tämä naaivi käsitys, en tiedä." ja/tai: "Sit toinen juttu on se että jokaisen oma tuska on hänelle se suurin tuska."
Pahoittelen jos luokkasin jotakuta kirjoituksellani. Olen sortunut ajattelemattomuuteen. Marengilta puheeni saattaa kuulostaa. "ei kenenkään ihmisen elämää kannattaisi kadehtia, koska jokaisella on kuitenkin ne omat raskaat juttunsa." Ajattelin tässä niitä kohtaamiamme ihmisiä jotka ovat joutuneet kokemaan kovia. Emme välttämättä tiedä heidän vaikeuksistaan. Kukaan heistä ei ehkä elä nälänhädässä, mutta en halua vähätellä tuskaa joka seuraa vaikkapa yksinäisestä vanhuudesta, läheisen menettämisestä, pysyvästä vammautumisesta, seksuaalisen hyväksikäytön traumoista, toisen vahingoittamisesta johtuvasta raskaasta syyllisyydestä tai vastavasta. Aineellisesti heillä voi mennä hyvinkin.
- ei tod.
Einsten1 kirjoitti:
"Hyväntahtoista? Toi(kin) tyyppi on luultavasti ilkeyttään tai vaihtoehtoisesti inhimillistä ymmärtämättömyyttään ollut niin ILKEÄ mua kohtaan tällä keskustelupalstalla, että melkein kuvottaa..." En olisi uskonut Serpicosta moista. Enkä taida uskoa tämänkään viestin jälkeen.
Heittäydyitko tyhmäksi? En puhunut Serpicosta. Ethän sä vaikkapa nimerkki Papeete1:n kohdallakaan heti ala tarttua kielioppiin: Miks mun kohdalla?
Serpico kirjoitti:
Pahoittelen jos luokkasin jotakuta kirjoituksellani. Olen sortunut ajattelemattomuuteen. Marengilta puheeni saattaa kuulostaa. "ei kenenkään ihmisen elämää kannattaisi kadehtia, koska jokaisella on kuitenkin ne omat raskaat juttunsa." Ajattelin tässä niitä kohtaamiamme ihmisiä jotka ovat joutuneet kokemaan kovia. Emme välttämättä tiedä heidän vaikeuksistaan. Kukaan heistä ei ehkä elä nälänhädässä, mutta en halua vähätellä tuskaa joka seuraa vaikkapa yksinäisestä vanhuudesta, läheisen menettämisestä, pysyvästä vammautumisesta, seksuaalisen hyväksikäytön traumoista, toisen vahingoittamisesta johtuvasta raskaasta syyllisyydestä tai vastavasta. Aineellisesti heillä voi mennä hyvinkin.
ihan hyvä pointti sulla oli. Mä vaan tartuin epäolennaisuuteen (itse asiassa olimme molemmat samaa mieltä varsinaisesta asiasta: me länsimaalaiset voimme olla monesta asiasta kiitollisia) ja lisäsin vettä myllyyn matkan varrella tylsyyttäni ja pahansuopuuttani.
- ääöö2
Einsten1 kirjoitti:
"Mun mielestä kateudessa on vivahde- ja siis myös oikeellisuuseroja." Hyödyllisyydestä en sanonut mitään. Ymmärrän helpommin nälkää näkevien kadehtimista yltäkylläisyydessä eläviä kohtaan, kuin meitä tolloja, jotka kadehtivat sitä, että naapurilla on enemmän, vaikka samalla itse elämme monella mittarilla mitattuna yltäkylläisyydessä. Mun mielestä olis vaan groteskia sanoa jollekin riisitautiselle jompi kumpi seuraavista: "ei kenenkään ihmisen elämää kannattaisi kadehtia, koska jokaisella on kuitenkin ne omat raskaat juttunsa. Onko tämä naaivi käsitys, en tiedä." ja/tai: "Sit toinen juttu on se että jokaisen oma tuska on hänelle se suurin tuska."
Sulla on Einsteni nyt ilmaa päässä, päästä se pois http://www.metacafe.com/watch/1310272/funny_fart_balloon/
- Serpico
Serpico kirjoitti:
Pahoittelen jos luokkasin jotakuta kirjoituksellani. Olen sortunut ajattelemattomuuteen. Marengilta puheeni saattaa kuulostaa. "ei kenenkään ihmisen elämää kannattaisi kadehtia, koska jokaisella on kuitenkin ne omat raskaat juttunsa." Ajattelin tässä niitä kohtaamiamme ihmisiä jotka ovat joutuneet kokemaan kovia. Emme välttämättä tiedä heidän vaikeuksistaan. Kukaan heistä ei ehkä elä nälänhädässä, mutta en halua vähätellä tuskaa joka seuraa vaikkapa yksinäisestä vanhuudesta, läheisen menettämisestä, pysyvästä vammautumisesta, seksuaalisen hyväksikäytön traumoista, toisen vahingoittamisesta johtuvasta raskaasta syyllisyydestä tai vastavasta. Aineellisesti heillä voi mennä hyvinkin.
Niin. Hyvä että joku vähän ravistelee. Että kiitos siitä. Mun näkökulmani tuppaa olla niin itsekeskeinen ja toisaalta yksikertaistan asioita liikaa. Hyvä pysyä valppaana asian suhteen.
ei tod. kirjoitti:
Heittäydyitko tyhmäksi? En puhunut Serpicosta. Ethän sä vaikkapa nimerkki Papeete1:n kohdallakaan heti ala tarttua kielioppiin: Miks mun kohdalla?
mä nytkään tarranut kielioppiin vaan asiasisältöön? Tämän enempää en sulla huomiota aio antaa. Jos sinulla on keskusteltavaa asiasisällöstä olen mukana.
- ei tod.
Einsten1 kirjoitti:
mä nytkään tarranut kielioppiin vaan asiasisältöön? Tämän enempää en sulla huomiota aio antaa. Jos sinulla on keskusteltavaa asiasisällöstä olen mukana.
"Tämän enempää en sulla huomiota aio antaa. Jos sinulla on keskusteltavaa asiasisällöstä olen mukana." Samat sanat ja sikälikin sulle erityisesti sellainen kommentti, etten välitä persoonani raiskaamista esimerkiksi henkisisesti väkivaltaisilla puheillasi "ongelmista, joita kaikille tulee jossakin vaiheessa" silloin, kun puhun keskustelupalstaväkivallasta, joka on ilman aihetta kohdistunut juuri minuun. Sun lukukyky näkyy mielestäni vaihtelevan sen perusteella, että kuka on sanoja. Siinä sapluunassa aivan sama, että mitä sanot - mulle.
- KoppavaHoro
että etiopianlasten (oon syntynyt 70-luvulla) suhteen edes kannattaa käyttää sana "kateus". Ensin on selviytyminen ja luulen (en siis TIEDÄ, vaan luulen), että kateus-kateus alkaa esiintyä vasta kun enää ei tarvita selviytymistä. Tai no, ainakin mun kateuskäsitykseeni nojaten.
KoppavaHoro kirjoitti:
että etiopianlasten (oon syntynyt 70-luvulla) suhteen edes kannattaa käyttää sana "kateus". Ensin on selviytyminen ja luulen (en siis TIEDÄ, vaan luulen), että kateus-kateus alkaa esiintyä vasta kun enää ei tarvita selviytymistä. Tai no, ainakin mun kateuskäsitykseeni nojaten.
jopa keskitysleiriin asti - se vain kohdistuu enempi viereiseen petikaveriin kuin leirin henkilökuntaan. Sen et kutsuuko sitä selviytymistaisteluksi on semantiikkaa - meinaan et samalla termillä kuvataan myös elämää yritysjohdon kovassa maailmassa.
- ...
Serpico kirjoitti:
Pääasiassa kuitenkin kirjoitan suomalaisille. Sit toinen juttu on se että jokaisen oma tuska on hänelle se suurin tuska. En tiedä onko pätevää keinoa mitata koetun käsimyksen intensiteettiä. Tiedätkö sinä?
Jokaisen tuska on just niin kova kuin se on. Ei tuskan määrä ole mitattavissa muiden kokemusten perusteella vaan jokainen joutuu tuskansa kärsimään. Yhtä pahalta se tuntuu kun pahimman kokee, vaikka toiselle se kokemus olisikin jo koettu.
- Tarkkailija .
ei tod. kirjoitti:
Hyväntahtoista? Toi(kin) tyyppi on luultavasti ilkeyttään tai vaihtoehtoisesti inhimillistä ymmärtämättömyyttään ollut niin ILKEÄ mua kohtaan tällä keskustelupalstalla, että melkein kuvottaa... Inhoan ihmisiä, joiden moraalikäsitys mahdollistaa esimerkiksi puhtaiden asiakommenttien perusteella toisen pyskologisen tilan arvioimisen. Ai niin, mutta niin.;) Tällä palstallahan monikaan EI aikoinaan pitänyt mitenkään erikoisena esimerkiksi sitäkään, että jos joku kirjoittaja pitäisi vaikkapa BLOGIAKIN(!!) tämän keskustelupalstan tapahtumista...Viimeistään siinä vaiheesssa itse ahdistuin, kun tajusin yhden sellaisen blogin pitäjän (VAIKKEN OLE EDES REKISTERÖITYNYT KIRJOITTTAJA!) listailleen "Miehen logiikka"- blogiinsa OMIA näkemyksiään meikäläisenkin keskustelupalstasanomisista tällä julkisella keskustelupalstalla...Käytin silloin yhtä ja samaa nimimerkkiä palstalla, mutten todellakaan ajatellen mitenkään sitä, että se voisi herättää mitään erityistä huomiota. Ja: saman kirjoittajan puolesta puhujat suorastaan raiskasivat heille tuntemattoman mun puskakirjoittajan persoonaani tällä palstalla...Se mukamas kirjoittaa paremmin vaikkapa äidinkieltäkin, kuin minä. Well: katsotaas... Että siinä mallia kummallisista ilmiöistä ja siitä, että joitakin todella keskustelupalstat kiinnostavat erityisesti!
Mahtavaa, upeeta! Olen niin otettu että näinkin pitkään sen jälkeen kun myrsky vesilasissa on kuohunsa kuohunut ja ollut tyyntyneenä jo tovin, joku vielä muistaa koko blogin. En siis ihan turhaan ole niitä sanoja sinne aikoinaan kirjoitellut ja lauseita muodostellut. Turhaahan se olisi ollut mikäli se ei mitään reaktioita olisi koskaan missään tai kenessäkään aiheuttanut. Nyt on jo monet kerrat tullut todistettua, että ihan mitäänsanomaton sekään blogi ei sitten aikoinaan ollut kun siitä jaksetaan vieläkin pauhaa, vääntää kirjoituksia ja kaiholla muistella. Kiitos ja kumarrus. Harmi että kaikki hyvä loppuu aikanaan, vai mitä ;D
- väliaika
kadehtia enää pitkään aikaan. Toisaalta, en kyllä jaksa mietiskellä mitä joku muu kadehtisi multa. Tämä on vapauttava olotila. Voimavaroja ei kulu hukkaan. Yksinkertaisen blondin ajatus kateudesta positiivista potkua antavana voimavarana on joskus pälkähtänyt mieleen, mutta yhtä nopeasti se on aina haihtunutkin.
- KoppavaHoro
tekstiäni lukenut, tosin paremmin kirjoitettuna. :) Siis juurikin noin. Tosin mä en kyllä omasta elämästäni paljoa kadehdittavaa löydä, koska mun on vaikea ymmärtää yksittäisen asian kadehtimista. Hassua sinällään, koska ne asiat, joita minä kadehdin, ovat juurikin yksittäisiä asioita. Elämiä en vaihtaisi kenenkään kanssa.
ovat aikas samoja asioita - kummankin takana on vertailu ja kilpailu. Väittäisin kateuden (tai ahneuden) olevan nykyisen talousmallin merkittävin voima - ja sen epämukavuutta tai tyytymättömyyttä lisäävästä tehosta voipi olla usseempaa mieltä. Hyvinvoiva länsimaalainen näkee sen useammin enempi positiivisena, mut nälässä oleva Afrikka ehkä kokee kaiken toisin. Hauskinta kaikessa on, et voimakkaimmillaan kateus on juuri samalla tasolla olevien ihmisten välillä - ja siitä kiittää vankeinhoito, diktatuurit, mainostajat, etc. Kannattaako - kyllä kannattaa - erityisesti rahallisesti.
- ehkä taloudellisesti
Entä moraalisesti? Sanotaan että ahneella on paskainen loppu. Kadehtiminen voi kyllä hyödyttää taloudellisesti, mutta vain silloin jos sen energia kanavoituu oikein. Se voi kanavoitua myö svahingoittavasti. Ahneus. Alexander Hamilton kirjoitti että ""When avarice takes the lead in a stateit is commonly the forerunner of its fall", mutta samalla piti ahneutta ihmisen voimakkaimpana vaikuttimena ja muotoili että "His avarice might be a guard upon his avarice". Tiedä sitten. Mutta kateus ei ole ahneutta. Voin kadehtia jotain ja silti olla ahnehtimatta.
ehkä taloudellisesti kirjoitti:
Entä moraalisesti? Sanotaan että ahneella on paskainen loppu. Kadehtiminen voi kyllä hyödyttää taloudellisesti, mutta vain silloin jos sen energia kanavoituu oikein. Se voi kanavoitua myö svahingoittavasti. Ahneus. Alexander Hamilton kirjoitti että ""When avarice takes the lead in a stateit is commonly the forerunner of its fall", mutta samalla piti ahneutta ihmisen voimakkaimpana vaikuttimena ja muotoili että "His avarice might be a guard upon his avarice". Tiedä sitten. Mutta kateus ei ole ahneutta. Voin kadehtia jotain ja silti olla ahnehtimatta.
musta olennaista eroa. Kumpikin varmasti voi esiintyä itsenäisesti, mut kauhian usein ne tulevat samassa paketissa. Kumpikin vaatii seurakseen vertailun - positiivinen vertailu on ihailua ja negatiivinen kateutta - ensimmäisessä on kiva et jollakin on ja toisessa haluaa sen pois tai itselle samaa - jotka ovat aikas lähellä ahneutta. Tieteskin kyse voipi olla myös oikeudenmukaisuudesta, mut sen alle on helppo ujuttaa myös ahneus. Moraalisesti - sitä haluais uskoa et ei kannata. Silti mä luulen et iso osa pystyy elämään ahneudessa ja omasta mielestään onnellisesti - tai sit länsimaissa on onnellisia pirun vähän. Meinaan et meitin (ja isien) ahneuden ansiosta meillä on nykyinen elintaso ja se ei taida riittää kaikille. Tuleeko joskus maksun aika - ehkä seuraavassa elämässä (Etelä-Afrikka on mielenkiintoinen esimerkki).
- ajasta riippumatta
Onnellinen on se, joka ei murehdi sitä, mitä häneltä puuttuu, vaan riemuitsee siitä, mitä hänellä on. - Demokritos (n. 460370 eaa.)
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 2082545
Törkeä eläinsuojelurikos Sonkajärvellä
Pohjois-Savossa Sonkajärvellä noin 40 kissaa ja reilut 10 koiraa on jouduttu lopettamaan kaltoinkohtelun vuoksi, kertoo411691Jotkut ihmiset pelkäävät syöpää sairastavaa
On hauskaa, kun kertoo jollekin, että "minulla on syöpä". Jotkut käyttäytyvät kuin se olisi tarttuva tauti. Eivät uskall1431315Lavrov suivaantui Stubbille perustellusti.
Lavrov perusteli suivaantumistaan tosiasioilla Suomen tarinasta sotiemme jälkeen, tutkija Tynkkynen ja pankkihenkilö Sol2971141Sukupuolia on vain kaksi- kohukassista tuli kova tuomio perheenisälle oikeudessa.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/4d4db0d9-4dda-4ba6-a699-25d725683ad6 Miten näin normaalista kassissa olevasta tekstis3161109Kääminsä polttanut taksi suomussalmella
Vieläkö sillä hermonsa menettäneellä hulluja ylinopeuksia ajavalla asiakkaansa haukkuvalla( jos ajat paska kyydin hänen231063Se ei ihan oikeasti vaatisi kuin yhden
Tekstiviestin... Jos rakastat minua vielä toivoisin että laittaisit minulle viestiä. Rakastatko? Oletko oikeasti niin pe571053- 55946
Eronnut Janni Hussi palaa julkisuuteen - Aloittaa uudessa työssä, joka on aivan uusi pesti Suomessa
Janni Hussi on saanut viime aikoina kohujulkisuutta, kun hänen ja Joel Harkimon avioliitto päättyi eroon kesällä 2025. H12875Jorma Uotinen avaa sanaisen arkkunsa TTK-miesparista ja koko uudistuksesta: "Sehän on..."
Tanssii Tähtien Kanssa -parketilla nähdään ensimmäistä kertaa Suomessa tanssiparina miespari kauden alusta asti. Mikko S21843