Oppivatko älykkäät aina aikaisin

ole mikään selitys. Itse harrastin naperona jalkapalloa kolmessa eri joukkueessa (eli harjoitukset melko usein) ja vietin kaiken ajan kavereideni seurassa ulkona, silti opein lukemaan 5-vuotiaana.

Mutta ei tuo kerro mitään älykkyydestä, opiskelemalla oppii. Itseä ei ole niin enää huvittanut opiskella, ja sen huomaa, olin ala-asteella luokkani parhaimmistoa, nyt lukiossa olen pohjasakkaa.

...ehkä 5 - 6... mutta esikoulussa silloisen tapani mukaan "pää pilvissä" tai "muissa maailmoissa" ;P katselin tovin kuvitettua aakkoslistaa katonrajassa seinällä ja sitten se vaan yhtäkkiä iski, jotta naps, onpas tää helppoo... kirjoittaminenkin sujui siitä samoin tein melkeinpä... mut enpä tiiä onko se mitenkään erityisen mainittava saavutus jos oppii lukemaan nuorempana kuin toiset... Kyllä se on enemmänkin siitä kiinni, että sallii itselleen sen 5 - 10 minuuttia vaivautuakseen tutkailemaan niitä hassuja merkkejä (kirjaimia), mahdollisesti niihin liittyvien eläinten/muiden asioiden kuvia ja sitten vielä asettelemaan niitä merkkejä toistensa perään... sehän on kuin palapeli. Toki voidaan myös väittää, että palapelin ratkonta olisi myös kehittyneempää älykkyyttä vaativa puuha... mene ja tiedä, en väitä että olisin itse mitenkään "erikoinen" älykäs... jokainen on älykäs omalla tavallaan... näin uskon.

Älykkyys ja oppiarvo eivät todellakaan aina kulje käsi kädessä.

ei ap kirjoitti:

Älykkyys ja oppiarvo eivät todellakaan aina kulje käsi kädessä.

Pojan älykkyys osamäärä 169 ja oppi vasta ekalla luokalla lukemaan.

ekalla kirjoitti:

Pojan älykkyys osamäärä 169 ja oppi vasta ekalla luokalla lukemaan.

älykkyyden merkki jos oppii aiemmin lukemaan, itselläni on yhden sortin lukihäiriökin, eikä sekään katso älykkyyttäni (143).

ekalla kirjoitti:

Pojan älykkyys osamäärä 169 ja oppi vasta ekalla luokalla lukemaan.

Älykkyysosamäärä on yhdyssana joka kirjoitetaan yhteen.
Jos omaa edes jonkinlaisen älykkyysosamärän niin tietää kuinka yhdyssanat kirjoitetaan. Ne joilla on vain jakojäännös eivät ehkä sitä tiedä.

ei ole kirjoitti:

älykkyyden merkki jos oppii aiemmin lukemaan, itselläni on yhden sortin lukihäiriökin, eikä sekään katso älykkyyttäni (143).

Mä juuri mieheni kans keskustelin asiasta ja tultiin sellasee lopputuloksee, et onko kukaa älykäs. Onhan testejä, mut onko ne todenmukasia? Todellinen älykkyystesti on se et pystyt hoitaa esmes työs, mut ajattelet jotain muuta...ja silti teet työsi hyvin. Noi testit mitä näköjää useempi tekee, on huuhaata :). Kuinka monesta on siihen esmes, et tekee työtä ja ajattelee paria muuta asiaa samalla, eikä ns. keskity siihen mitä tekee? Eli osaa tehä homman vaikka silmät kii ja voi suunnitella seuraavaa työtehtävää ja kuinka sen tekee.

Kuka tahansa älyn olemusta vähääkään ymmärtävä tietää, ettei äly korreloi menestyksen kanssa, jollei älyn tukena ole vaikkapa sosiaalisia suhteita, kunnianhimoa tai pelkkää tuuria. Raamatussa muistaakseni jo Saarnaaja sanoo, että "...älykkäät eivät elämässä menesty ja viisaalle miehelle nauretaan neuvostossa.". Tästä lienee nyt noin 2500 vuotta, mutta onko todellista kehitystä tapahtunut? Se, että joku älykäs toimii tutkijana, todistaa ainoastaan tämän yksilön soveltuvuudesta akateemiseen ympäristöön. Pahimmassa tapauksessa on kysymys ihmisestä vailla pienintäkään luovuutta tai omaperäisyyttä, kunhan vain sattuu olemaan hyvä varastamaan toisten tutkimustuloksia tai tunkemaan itsensä suhteilla osaksi ryhmää, josta ei neroja puutu. En pyri tässä loukkaamaan, mutta voiko kysymyksestäsi päätellä sinun olevan älykäs?

mu mielestä kirjoitti:

Mä juuri mieheni kans keskustelin asiasta ja tultiin sellasee lopputuloksee, et onko kukaa älykäs. Onhan testejä, mut onko ne todenmukasia? Todellinen älykkyystesti on se et pystyt hoitaa esmes työs, mut ajattelet jotain muuta...ja silti teet työsi hyvin. Noi testit mitä näköjää useempi tekee, on huuhaata :). Kuinka monesta on siihen esmes, et tekee työtä ja ajattelee paria muuta asiaa samalla, eikä ns. keskity siihen mitä tekee? Eli osaa tehä homman vaikka silmät kii ja voi suunnitella seuraavaa työtehtävää ja kuinka sen tekee.

Lue lisää

Toivottavasti esim. neurokirurgi ei keskittymättä operaatioon ajattele paria muuta asiaa kesken operaation tai suorita sitä silmät kiinni samalla seuraavaa työtehtävää suunnitellen. Joitakin asioita voi tehdä kokemuksen tuomalla rutiinilla ja etenkin niitä vähemmän vaativia töitä. Se, että voi tehdä niin, ei kuitenkaan kerro älykkyydestä mitään, vaan on vain saman toistoa.

jakojäännöskö? kirjoitti:

Älykkyysosamäärä on yhdyssana joka kirjoitetaan yhteen.
Jos omaa edes jonkinlaisen älykkyysosamärän niin tietää kuinka yhdyssanat kirjoitetaan. Ne joilla on vain jakojäännös eivät ehkä sitä tiedä.

Lue lisää

Taisit katsoa tietosanakirjasta, että älykkyysosamäärä on yhdyssana. Älykäs osaa kirjoittaa yhdyssanat oikein, mutta myös laittaa pilkut paikoilleen. Älä alenna toisia, kun et itse osaa sen paremmin.

ei ap kirjoitti:

Älykkyys ja oppiarvo eivät todellakaan aina kulje käsi kädessä.

Kyllä se on enemmän tuo oppiminen siitä kiinni onko lapselle annettu mahdollisuus oppia ja lisäksi, että lapsi on todella kiinnostunut asiasta. Mitä enemmän lapselle luetaan ja annetaan mahdollisuus tutustua kirjoihin niin kyllä siinä oppii. Yleensä kaikki ekaluokkalaiset (tyhmätkin??? eli ne, jotka eivät ole siihen mennessä olleet niin kiinnostuneita asiasta)) oppivat viimestään lukemaan jouluun mennessä mutta he saavatkin rautaisannoksen lukemaan oppimiseen tarkoitettua materiaalia koko syksyn. Kysymyshän on siis kiinnostuksesta ja tarjolla olevasta materiaalista. Jo 2-vuotias lapsi voi oppia ulkoa asioita, jos vain on kiinnostunut ja hänelle opetetaan. Ei siinä mitään älykkyyttä tarvita kaikki oppivat, kun saavat sopivasti virikkeitä. Jos kouluun menoikä olisi 5-vuotta niin kaikki oppisivat jo silloin lukemaan tämän hetken 7- vuoden sijasta.

tk kirjoitti:

Taisit katsoa tietosanakirjasta, että älykkyysosamäärä on yhdyssana. Älykäs osaa kirjoittaa yhdyssanat oikein, mutta myös laittaa pilkut paikoilleen. Älä alenna toisia, kun et itse osaa sen paremmin.

Lue lisää

yhdyssssssssana

tk kirjoitti:

Taisit katsoa tietosanakirjasta, että älykkyysosamäärä on yhdyssana. Älykäs osaa kirjoittaa yhdyssanat oikein, mutta myös laittaa pilkut paikoilleen. Älä alenna toisia, kun et itse osaa sen paremmin.

Lue lisää

tiedät että kieli on elävä ja muuttuu, uusia sanoja tulee kokoajan ja sitä väliviivan käyttöä on vähennetty aika reippaasti, sitäkin piti joskus käyttää jos molemmat sanat alko ja päätty samaan kirjaimeen, se oli ihan hyvä koska uusi tapa kuulostaa sellaselta syssssyttelyltä

yäktyyppi kirjoitti:

Kuka tahansa älyn olemusta vähääkään ymmärtävä tietää, ettei äly korreloi menestyksen kanssa, jollei älyn tukena ole vaikkapa sosiaalisia suhteita, kunnianhimoa tai pelkkää tuuria. Raamatussa muistaakseni jo Saarnaaja sanoo, että "...älykkäät eivät elämässä menesty ja viisaalle miehelle nauretaan neuvostossa.". Tästä lienee nyt noin 2500 vuotta, mutta onko todellista kehitystä tapahtunut? Se, että joku älykäs toimii tutkijana, todistaa ainoastaan tämän yksilön soveltuvuudesta akateemiseen ympäristöön. Pahimmassa tapauksessa on kysymys ihmisestä vailla pienintäkään luovuutta tai omaperäisyyttä, kunhan vain sattuu olemaan hyvä varastamaan toisten tutkimustuloksia tai tunkemaan itsensä suhteilla osaksi ryhmää, josta ei neroja puutu. En pyri tässä loukkaamaan, mutta voiko kysymyksestäsi päätellä sinun olevan älykäs?

Lue lisää

Näymmä usealta viestini lukijalta meni sanoma ohi tai sitten esitin asiani hieman epäselvästi.

En suinkaan pyrkinyt korreloimaan älykkyyttä ja oppiarvoa/tutkimusmenestystä. Halusin vain herättää keskustelua älyn ilmenemisestä ja sen käytöstä. Itse en ainakaan osaa määrittää ihmisen älykkyyttä oikeastaan mitenkään. Tutkintojen ja tutkimuksen kanssa asia saattaa olla juurikin niinkun sanoit, lapsen lukemaan oppiminen johtuu pitkälti hänen varhaisessa iässään saamista virikkeistä ja kannustuksesta, älykkyystestit eivät juurikaan mittaa älykkyyttä vaan sitä miten hyvin osaa tehdä älykkyystestejä jne.

Ehkä omasta kokemuksestani voisin sanoa, että kyse ei niinkään ole älykkyydestä vaan siitä miten sitä käyttää. Pyrkiikö oppimaan jatkuvasti lisää ja laajentamaan tiedonpiiriään samalla löytäen uusia asioita vai onko tyytyväinen varhaisiän "menestykseensä" tai siihen kuinka hyvin osaa tehdä älykkyystestejä. Tässä mielessä kunnioitan oppimista ja tutkimusta (varsinkin aloilla, joilla tulokset kuvastavat asian osaamista eikä selittelynvaraa jää...humanistit huom huom, no leikki leikkinä).

et varmaan kirjoitti:

tiedät että kieli on elävä ja muuttuu, uusia sanoja tulee kokoajan ja sitä väliviivan käyttöä on vähennetty aika reippaasti, sitäkin piti joskus käyttää jos molemmat sanat alko ja päätty samaan kirjaimeen, se oli ihan hyvä koska uusi tapa kuulostaa sellaselta syssssyttelyltä

Lue lisää

Mitkään uudet sanat eivät muuta oikeinkirjoitussääntöjä. Yhdessä sovitut säännöt ovat olemassa sitä varten, että _kaikki_ ymmärtäisivät lukemaansa yksiselitteisesti. Siksi yhdyssanat on kirjoitettava yhteen, sillä muuten voi tulla väärinkäsityksiä. Väliviiva on edelleen pakollinen sellaisissa yhdyssanoissa, joissa on sama vokaali ensimmäisen sanan lopussa ja toisen sanan alussa. Sama konsonantti ei väliviivaa tietenkään vaadi.

ekalla kirjoitti:

Pojan älykkyys osamäärä 169 ja oppi vasta ekalla luokalla lukemaan.

Älykkyysosamäärä on yhdyssana.

ei ole kirjoitti:

älykkyyden merkki jos oppii aiemmin lukemaan, itselläni on yhden sortin lukihäiriökin, eikä sekään katso älykkyyttäni (143).

Kaikkea älykkyystestissä mitattuja ominaisuuksia voidaan harjaannuttaa ja oppia. Miten siis mitata älykkyyttä? Onko älykkyys sitä että oppii uusia asioita vai että kykenee muuntautumaan elämän matkan varrella vai ? Kuka ylipäänsä kykenee määrittelemään, mikä on älykästä ja mikä ei?

ei ap kirjoitti:

Älykkyys ja oppiarvo eivät todellakaan aina kulje käsi kädessä.

Kyse on mielestäni kielellisestä lahjakkuudesta. Minun mielestäni kielellinen lahjakkuus on älykkyyden yksi osa-alue, mutta ei todista ehkä älykkyydestä muuta, kuin että henkilö on kielellisesti älykäs.

jakojäännöskö? kirjoitti:

Älykkyysosamäärä on yhdyssana joka kirjoitetaan yhteen.
Jos omaa edes jonkinlaisen älykkyysosamärän niin tietää kuinka yhdyssanat kirjoitetaan. Ne joilla on vain jakojäännös eivät ehkä sitä tiedä.

Lue lisää

Vaikutti siltä, että hurskastelet omalla oikeinkirjoitus taidollasi. Ei riitä, että tietää, mitkä on yhdys-sanoja. Tarvitsee tietää myös välimerkkien l. pilkkujen paikat! Olit omasta kirjoituksestasi jättänyt ne kaikki pois.

Ei tarkota et on "tyhmä", jos ei opi aikaisin lukemnaan. Se on tyhmä joka toista morkkaa!

Kyllä "tyhmätkin" voi oppia aikaisin lukemaan. Pikkuveli on jollain tavalla vähän "hidas", pienenä ei hienomotoriikka ihan ollut kohdillaan, mutta oppi kyllä lukemaan joskus viiden tai kuuden vanhana, ennen koulua joka tapauksessa.

Mielikuvituksensa oli mielestään älyä tärkeämpi tekijä kohdallaan.

Minä opin lukemaan viikko 4-vuotissyntymäpäiväni jälkeen, ekaluokalle mentäessä osasin ennestään kaiken mitä siellä opetettiin, sama juttu melkein koko ala-asteen ajan. En kyllä katso olevani älykkyydeltäni mitenkään keskitasoa korkeammalla, satuin vaan olemaan lapsena kiinnostunut lukemisesta, laskuista ym. Myöhemmin maantieto oli ykkönen ja englanninkieli. Mutta asiat mitkä eivät kauheasti kiinnosta, en opi niitä millään, välttämättä ikinä vaikka miten yrittäisin. Että ei se varmaan ole älykkyydestä kiinni milloin esim. lukemaan oppii, vaan enemmän kiinnostuksesta ko. asiaan.

Lukemaan oppiminen johtuu suurelta osalta ympäristön vaikutuksesta. Tietenkin lapsen oma kiinnostus ja keskittymiskyky on hyvin tärkeää. Ajatelkaahan kielien ja kirjoitusten tutkijoita kuinka monta vuotta he ovat yritäneet tulkita vaikka mayojen merkkejä. Tai vaikka nuolenpää kijoitusta, hierlyyfitkin olivat varsin pitkään salaisuutena , nykyinen kiinakin tuottaa vaikeuksia monelle. Oppia kieltä lukemaan lukemaan riippuu toki merkkien rusaudesta ja tietenkin siitä kuuleeko hän sitä puhuttuna. Ei lapsi omatoimisesti opi vaikka sanotaan , että itse on oppinut. Minä opin kyllä myös ennen koulua 6-vuotiaana mummoni avustuksella. Tosin osasin paremmin lukea sitä vanhoilla suomalaisilla aakkosilla kirjoitettua tekstäi kuin nykyisillä kirjaimilla kirjoitettua. Ehkä kiinnostukseni lukemiseen herätti Seitsämän veljestä jossa oli runsas Gallen-Kallelan kuvitus. Osaan lukea vielkin sitä kirjoitusta. Uskon, että nuorena oppneilla on ollut halu kysellä kijoita paljon, ja auttajia on löytynyt. Mys älykkyyden mittaamiseen Mensan testeillä ei se ehkä ole oikea vaan siitä on kyllä käyty keskustelua aika paljon. Ajatellaan että muitakin asioita pitäisi ottaa mukaan. Ja tulokset vaihteleva eri kerralla jonkin verran itselläni on hajonta ollut aika suuri 110-151. Uskon sen riippuvan mielenvireestä. Myös testaustilane vaikuttaa. ja onko läsnä muita silloin testaus vaiheessa. Myös iän olen huomannut siihen vaikutavan. Inakin aika vastaamiseen pitenee.

Lukemaan oppii teknisesti melko nopeasti, mutta se on vasta työkalu. Lukutaito on seuraava vaihe, kun alkaa ymmärtää lukemansa.

opittu lukutaito.
Poikani oppi itsekseen lukemaan 4 vuotiaana mutta ei ole mikään huippufiksu. Ei osaa esim kertoa asioita sujuvasti (ajatus ei pysy kasassa tjtn) eikä usein asia mene jakeluun kovin helposti.
Onneks on sentään hyvä urheilemaan useassa lajissa =) Ja tosi nätti :D

aikaisin kirjoitti:

opittu lukutaito.
Poikani oppi itsekseen lukemaan 4 vuotiaana mutta ei ole mikään huippufiksu. Ei osaa esim kertoa asioita sujuvasti (ajatus ei pysy kasassa tjtn) eikä usein asia mene jakeluun kovin helposti.
Onneks on sentään hyvä urheilemaan useassa lajissa =) Ja tosi nätti :D

Lue lisää

Lukutaito liittyy läheisesti mekaaniseen oppimiseen, - kykyyn oppia tietty kirjainkoodisto niin, että kykenee sen avulla ymmärtämään, tulkitsemaan ja välittämään myös itse erilaisia viestejä ja asioita eteenpäin.

Aikaisin opittu lukutaito ei siis välttämättä ole lainkaan tekemisissä verbaalisen lahjakkuuden kanssa.

Vaikka 4-vuotias oppisikin lukemaan sujuvasti, ei se todista vielä mitään muuta kuin sen, että hän on omaksunut kyvyn toistaa kirjainkoodistoon kätketyn viestin. Tällaisesta tekstin mekaanisesta "toistamisesta" on vielä pitkä matka siihen, että kykenee tulkitsemaan ja ymmärtämään tekstiin kätketyn sanoman.

Kyky oppia mekaanisesti erilaisia, omat sääntönsä sisällään pitäviä järjestelmiä, kuten esimerkiksi kirjoitusjärjestelmä, on toki yksi älykkyyden osa-alueista, mutta mielestäni on hyvin teennäistä yhdistää aikaisin opittu lukutaito suoraan älykkyyteen.

Älykkyys on paljon muutakin kuin mekaanista oppimiskykyä.

Älykkyys on kykyä abstraktiin ajatteluun. Älykkyys ilmenee lahjakkuutena elämän eri osa-alueilla.

Tohtori_ kirjoitti:

Lukutaito liittyy läheisesti mekaaniseen oppimiseen, - kykyyn oppia tietty kirjainkoodisto niin, että kykenee sen avulla ymmärtämään, tulkitsemaan ja välittämään myös itse erilaisia viestejä ja asioita eteenpäin.

Aikaisin opittu lukutaito ei siis välttämättä ole lainkaan tekemisissä verbaalisen lahjakkuuden kanssa.

Vaikka 4-vuotias oppisikin lukemaan sujuvasti, ei se todista vielä mitään muuta kuin sen, että hän on omaksunut kyvyn toistaa kirjainkoodistoon kätketyn viestin. Tällaisesta tekstin mekaanisesta "toistamisesta" on vielä pitkä matka siihen, että kykenee tulkitsemaan ja ymmärtämään tekstiin kätketyn sanoman.

Kyky oppia mekaanisesti erilaisia, omat sääntönsä sisällään pitäviä järjestelmiä, kuten esimerkiksi kirjoitusjärjestelmä, on toki yksi älykkyyden osa-alueista, mutta mielestäni on hyvin teennäistä yhdistää aikaisin opittu lukutaito suoraan älykkyyteen.

Älykkyys on paljon muutakin kuin mekaanista oppimiskykyä.

Älykkyys on kykyä abstraktiin ajatteluun. Älykkyys ilmenee lahjakkuutena elämän eri osa-alueilla.

Lue lisää

Niin ja pitää ottaa huomioon, että varhain opittu luetunymmärtäminen vituttaa, jos itse oppii lukemisen jalon taidon vasta 12 vuotiaana. Eräässä 4D dokumentissa 12 vuotiaat varhaisnuoret imivät vielä rintaa, joten ime siitä.

Jos on itse ollut tyhmä ja oppinut lukemaan teini-ikäisenä niin onhan se ymmärrettävää, että haluaa mahdollisimman hienoin korulausein ja sivistys-sanoin neutralisoida varhain lukemaan oppineiden älylliset lahjakkuudet. Vähän sama kuin väittäisi Einsteiniä tyhmäksi sanomalla, että "kyllähän mä saman tiesin, mutta en viitsinyt asiaa sanoiksi pukea". Eli toisinsanoen nämä kaikki "mekaaniset järjestelmät ja älylliset osa-alueet sekä teennäinen kyky yhdistää aikaisin opittu lukutaito suoraan älykkyyteen ja omaksunut kyvyn toistaa kirjainkoodistoon kätketyn viestin" ovat silkkaa 'puutaheinää'. Millä tavalla sitä kukaan voi määritellä älykkyyttä? Kuka tahansa voi väittää, että kivi on älykäs koska tajuaa olla kova ja siksi kestää elämän kovuuden paremmin kuin ihmiset jotka haluavat olla pehmeitä! Kyllä mä väitän, että lapsi joka lukee sujuvasti Dostojevskiä, on älykäs, eikä mun tarvitse alkaa läsyttään jostain "mekaanisesta oppimisesta", "kirjoitusjärjestelmistä", "älykkyyden osa-alueista", "kirjainkoodeista" tms. paskasta. Perusjuntti napero ei osaa lukea ja sillä selvä, mutta ei se sitä tarkoita, etteikö tämä kehityksen myötä voisi kehittyä älykkääksi ihmiseksi.

Ja tässä vielä linkki erääseen yritysvalmennusta harjoittavan keskisuuren yrityksen osaketuloskatsaussivustolle, missä "yrityksen perustiedoissa" kuvaillaan minkälaisella paskalla ihminen voi tehdä miljoonia. Siis tämän yrityksen perusidea on mahtavat korulauseet. Olkaat hyvä ja tutustukaa: http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/porssikurssit/osake/?klid=1205

Sivustolle päästyänne valitkaa seuraavasti firefoxissa: Muokkaa / etsi ja hakusanaksi "yrityksen perustiedot" Sieltä voitte kuulka lukea sellaista korulauseshittiä että huh huh. Kyllä silläkin miljoonia voi tehdä, että sinä jolle vastasin, onnea valitsemallesi tielle, tuolla korulausevuodatuksella et ainakaan itse voi olla mikään täysi idiootti. Ehkä teet vielä jonakin päivänä miljoonia, kuten eräs nimeltä mainitsematon henkilö. Ota sinä teesiksesi vaikkapa älykkäät lapset ja koita kumota korulausein heidän älykkyytensä, niin täten olet jo matkalla tähtiin...

Einstein ei todellakaan ollut nero, vaikka suhteellisuusteorian äkkäsikin. Eihän sillä raukalla ollut edes kunnon duunia, koulustakin sai lemput. Empä muuten tietäisi, mutta ukosta tuli dokkari vuosi takaperin, ja siinä se ukko leimattiin vätykseksi ja laiskaksi epäsosiaaliseksi ihmiseksi.

Minun oppikirjanani oli myös tuo Aku Ankka, sekä lukuisat muut sarjakuvalehdet.
Minua ei kukaan opettanut lukemaan. Taisin vain olla kiinnostunut tuosta kirjainten salaisesta maailmasta, jonka avulla löytyi niin upeita tarinoita.

Olin arviolta viisivuotias, kun vanhempani huomasivat, etten enää niin usein pyytänyt heitä lukemaan minulle satukirjoja.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että olisin jollain tapaa 'älykäs'.
Minulla on (todennäköisesti) melko tavalliset aivot. Siis äly. Keskimääräistä tavallisempi järki.
Älykkyysosamääräni taitaa siis olla... nero? ;)

Millä sitten mitataan tuota älyä?
Naapurini kuusivuotias pikkupoika mielellään hajottaa ja kokoaa vanhoja herätyskelloja. Hän korjaa avuliaasti pikkusiskon rikkimenneet nukenvaunut, polkupyörän ja kiinnittää uudelleen nuken irronneet raajat.
Hän on myös taitava keskustelija. 'Small talk' on pikkuvanhaa ja usein ihan asiallista... noin pieneksi pojaksi.
Hän osaa kirjoittaa ainoastaan oman nimensä... ja lisäksi kaikkien automerkkien nimet, mitä maailma päällään kantaa. Ei muuta. Häntä ei kiinnosta.

Hänen pikkusiskonsa (5) on istunut tämän kesän pitämässä kahvikutsuja nukeilleen, lukien heille satuja, tarinoita ja jopa naistenlehtien laihdutus/kiinteytysjuttuja!
Hän on taitava lukemaan ja osaa myös laskea, montako jäätelöä saa kymmenellä eurolla. Hän ei osaa uida.

Mielestäni nämä molemmat tenavat ovat erittäin fiksuja ja älykkäitä.

*N40* kirjoitti:

Minun oppikirjanani oli myös tuo Aku Ankka, sekä lukuisat muut sarjakuvalehdet.
Minua ei kukaan opettanut lukemaan. Taisin vain olla kiinnostunut tuosta kirjainten salaisesta maailmasta, jonka avulla löytyi niin upeita tarinoita.

Olin arviolta viisivuotias, kun vanhempani huomasivat, etten enää niin usein pyytänyt heitä lukemaan minulle satukirjoja.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että olisin jollain tapaa 'älykäs'.
Minulla on (todennäköisesti) melko tavalliset aivot. Siis äly. Keskimääräistä tavallisempi järki.
Älykkyysosamääräni taitaa siis olla... nero? ;)

Millä sitten mitataan tuota älyä?
Naapurini kuusivuotias pikkupoika mielellään hajottaa ja kokoaa vanhoja herätyskelloja. Hän korjaa avuliaasti pikkusiskon rikkimenneet nukenvaunut, polkupyörän ja kiinnittää uudelleen nuken irronneet raajat.
Hän on myös taitava keskustelija. 'Small talk' on pikkuvanhaa ja usein ihan asiallista... noin pieneksi pojaksi.
Hän osaa kirjoittaa ainoastaan oman nimensä... ja lisäksi kaikkien automerkkien nimet, mitä maailma päällään kantaa. Ei muuta. Häntä ei kiinnosta.

Hänen pikkusiskonsa (5) on istunut tämän kesän pitämässä kahvikutsuja nukeilleen, lukien heille satuja, tarinoita ja jopa naistenlehtien laihdutus/kiinteytysjuttuja!
Hän on taitava lukemaan ja osaa myös laskea, montako jäätelöä saa kymmenellä eurolla. Hän ei osaa uida.

Mielestäni nämä molemmat tenavat ovat erittäin fiksuja ja älykkäitä.

Lue lisää

Tajusit heti kiistää älykkyytesi maassa, jossa kukaan ei saisi tietoisesti olla toisia parempi. Huomasit myös naapurin mukuloissa selviä varhaisälykkyyden merkkejä. Nero mikä nero. Poika luultavasti keksii joskus vesikäyttöisen auton ja tyttöhän on selvä naistenlehden päätoimittaja. Minä olin pienenä melkoinen tihulainen, joka aina hajoitti kaiken, kun piti nähdä miten se toimii. Niinpä nykyäänkin olen esim. korjannut yksinkertaisia sähkölaitteita ilman sähkärin papereita. Kun olen näyttänyt tulosta sähkömiehelle, on kommentti aina ollut: "Helvetin hyvän näkönen, tuu meille harjotteleen, ni päästään eroon tosta yhestä tumpulasta". Joskus olen korjannut vehkeitä, joita ei ole tarkoitettu korjattavaksi, vaan vaihdettavaksi kalliilla hinnalla. Eräs hauska älyn määritelmä meni muistaakseni seuraavasti: Äly on kykyä käyttää olemassa olevia välineitä tarkoituksiin, joihin niitä ei ole suunniteltu. Nyt kaikki korjaamaan leivänpaahdinta haarukalla. Jos olet nero, selviät luultavasti hengissä ja voit kertoa meille kuinka kävi.

yäktyyppi kirjoitti:

Tajusit heti kiistää älykkyytesi maassa, jossa kukaan ei saisi tietoisesti olla toisia parempi. Huomasit myös naapurin mukuloissa selviä varhaisälykkyyden merkkejä. Nero mikä nero. Poika luultavasti keksii joskus vesikäyttöisen auton ja tyttöhän on selvä naistenlehden päätoimittaja. Minä olin pienenä melkoinen tihulainen, joka aina hajoitti kaiken, kun piti nähdä miten se toimii. Niinpä nykyäänkin olen esim. korjannut yksinkertaisia sähkölaitteita ilman sähkärin papereita. Kun olen näyttänyt tulosta sähkömiehelle, on kommentti aina ollut: "Helvetin hyvän näkönen, tuu meille harjotteleen, ni päästään eroon tosta yhestä tumpulasta". Joskus olen korjannut vehkeitä, joita ei ole tarkoitettu korjattavaksi, vaan vaihdettavaksi kalliilla hinnalla. Eräs hauska älyn määritelmä meni muistaakseni seuraavasti: Äly on kykyä käyttää olemassa olevia välineitä tarkoituksiin, joihin niitä ei ole suunniteltu. Nyt kaikki korjaamaan leivänpaahdinta haarukalla. Jos olet nero, selviät luultavasti hengissä ja voit kertoa meille kuinka kävi.

Lue lisää

leivänpäähdin taitaa olla tänä päivänä niin epämuodikas kapistus, etten kehtaa tunnustaa sellaista omistavani. Nykyäänhän pitää jokaisessa taloudessa olla kaiken maailman voileipägrillit ja muut todella tarpeelliset härvelit.
Jos paahtimeni (jota en tunnusta omistavani) hajoaa, on se todellinen onnenpotku. Pääsenpähän sitten eroon ainakin yhdestä täysin turhasta, tilaavievästä 'hyödykkeestä'. Pihinä ihmisenä en tosin voi sitä kierrätyskeskukseenkaan viedä, koska se on ehjä ja maksettu. :D
Itse en sähkölaitteita uskaltaisi alkaa korjata, koska tiedän (nero kun olen :)), etten osaa. Jonkinmoinen pamaus tai leimahdus tuollaisesta laitteesta kun ei ole kovin toivottavaa...

*N40* kirjoitti:

leivänpäähdin taitaa olla tänä päivänä niin epämuodikas kapistus, etten kehtaa tunnustaa sellaista omistavani. Nykyäänhän pitää jokaisessa taloudessa olla kaiken maailman voileipägrillit ja muut todella tarpeelliset härvelit.
Jos paahtimeni (jota en tunnusta omistavani) hajoaa, on se todellinen onnenpotku. Pääsenpähän sitten eroon ainakin yhdestä täysin turhasta, tilaavievästä 'hyödykkeestä'. Pihinä ihmisenä en tosin voi sitä kierrätyskeskukseenkaan viedä, koska se on ehjä ja maksettu. :D
Itse en sähkölaitteita uskaltaisi alkaa korjata, koska tiedän (nero kun olen :)), etten osaa. Jonkinmoinen pamaus tai leimahdus tuollaisesta laitteesta kun ei ole kovin toivottavaa...

Lue lisää

olla pitää. Miehillähän pienet sähköpalot ovat hauskaa ajanvietettä. Kuin rattijuoppous ja saunauinti yli Saimaan. Ei se ole mies eikä mikään, joka ei yhtä latoa ole polttanut tai ainakin tukkinut kerrostalon viemärin.

yäktyyppi kirjoitti:

olla pitää. Miehillähän pienet sähköpalot ovat hauskaa ajanvietettä. Kuin rattijuoppous ja saunauinti yli Saimaan. Ei se ole mies eikä mikään, joka ei yhtä latoa ole polttanut tai ainakin tukkinut kerrostalon viemärin.

Lue lisää

olla sellainen epäurheilijamainen nainen... tai ehkä en vain ole vielä löytänyt sitä omaa lajiani. No, jotain riemastuttavia ja viihdyttäviä harrastuksia tietenkin täytyy naisillakin olla. Itse harrastan mm. autonrenkaiden raaputtamista jalkakäytävien reunuskiviin sekä silitysraudan pudottamista varpaille. Parkkisakkojen keräily on nyt ihan uutena harrastuksena jotenkin vienyt voiton näistä melko vaatimattomista muista harrastuksista. Ei ehkä ihan niin extreme-laji vielä, mutta vauhtihan vain kiihtyy, kun ikää tulee... ;D

*N40* kirjoitti:

olla sellainen epäurheilijamainen nainen... tai ehkä en vain ole vielä löytänyt sitä omaa lajiani. No, jotain riemastuttavia ja viihdyttäviä harrastuksia tietenkin täytyy naisillakin olla. Itse harrastan mm. autonrenkaiden raaputtamista jalkakäytävien reunuskiviin sekä silitysraudan pudottamista varpaille. Parkkisakkojen keräily on nyt ihan uutena harrastuksena jotenkin vienyt voiton näistä melko vaatimattomista muista harrastuksista. Ei ehkä ihan niin extreme-laji vielä, mutta vauhtihan vain kiihtyy, kun ikää tulee... ;D

Lue lisää

Parfyymien yliannostus, kunnes astma tappaa. Kirkossa käynti ADHD kolmosten kanssa. Kaikenlaisten tarpeellisten ja tarpeettomien tehtävien hamstraaminen ja samanaikainen suorittaminen, kunnes valkotakkiset hakevat pois mokoman skitsofreenin. Käveleminen suojatiellä mikrominihameessa Bandidojen kokoontumisajojen aikana. Textailu aviomiehelle ja poikaystävälle samalla kännykällä. Vakaa usko siihen, että kaikki miehet ovat vapaita jos sanovat olevansa. Solariumia ainakin kerran päivässä viiden vuoden ajan. Vankkumaton usko luontaistuotteisiin lääkkeiden korvikkeena, varsinkin niihin tosi tehokkaisiin, joiden vaikutusta maksaan on suuresti liioiteltu. Luomutilan perustaminen, mihin valtiotieteen maisterin paperit antavatkin loistavat valmiudet. Ravintolan perustaminen Kauvatsan Ankeroisiin, väärälle puolelle junarataa, romuttamon ja rehuvaraston väliin. Oliko tarpeeksi extremeä?

murkku ikä alkoi tossa ysin vanhana ja vähän ennen koulun alkua meni jakeluun akkareita ja vauhdinmaailmoija selatessa että miten sitä oikein luetaan .... luki ja numero häiriöitä löytyy vaikka millä mitalla mutta varsinkin töissä kun joutuu laskemaan ihan hirveesti niin järki käteen ja laskee kahteen kertaan ... no mokiakin käynnyt ja tulee käymään....

Osasin myös lukea sujuvasti kouluun mennessä, oli turhauttavaa alkaa äänteistä ja edetä tavuviivoihin. Nyt ymmärrän, että se oli välttämätöntä tavutuksen oppimiseksi.

ta-vu-vii-va kirjoitti:

Osasin myös lukea sujuvasti kouluun mennessä, oli turhauttavaa alkaa äänteistä ja edetä tavuviivoihin. Nyt ymmärrän, että se oli välttämätöntä tavutuksen oppimiseksi.

EI se mitenkään välttämätöntä ole. Jos lapsi on oppinut itsekseen lukemaan, on hän todennäköisesti oppinut itsekseen tavuttamaankin. Minä ainakin opin.

Outoo että älykkäät ihmiset toisiaan mollaa joistain yhdyssanoista. Ei ole ainakaan sivistyneitä. Eihän sivistyneisyys ja älykkyys yleensä olekaan samassa hehkilössä. Yleensä koulutetut on sivistymättömämpiä nykyään, ainakin täällä .

Älykäs on se,joka selviytyy tilanteesta,johon viisas ei koskaan joudu.

näin. kirjoitti:

Älykäs on se,joka selviytyy tilanteesta,johon viisas ei koskaan joudu.

Ei kaikkea älykkyyttä voi millään mitata kaikilla testeillä.
Onhan sula mahdottomuus esimerkiksi kehitysmaissa oppia kaikkien edes lukemaan.
Kuitenkin sieltä löytyy toisenlaista älykkyyttä mitä tarvitaan esim.ruuan hankintaan.
Minusta empaattisuuskin kertoo eräänlaisesta älykkyydestä.On erittäin älykästä olla joskus hiljaakin...................

ne vaa syö ja kakkaa............................................!

Minä en oikein usko, että hyvällä muistilla voi päntätä itsensä tohtoriksi. Hyvä muisti toimii ehkä insinöörin, maisterin tasolle asti, mutta tohtorin pitää väitöskirjalla osoittaa kykenevänsä itsenäiseen tieteelliseen työskentelyyn ja kyllä siinä ainakin kohtuuälykäs pitää silloin olla.

MiQui kirjoitti:

Minä en oikein usko, että hyvällä muistilla voi päntätä itsensä tohtoriksi. Hyvä muisti toimii ehkä insinöörin, maisterin tasolle asti, mutta tohtorin pitää väitöskirjalla osoittaa kykenevänsä itsenäiseen tieteelliseen työskentelyyn ja kyllä siinä ainakin kohtuuälykäs pitää silloin olla.

Lue lisää

Ensinnäkin lukemisen oppiminen ennen koulua ei kerro juuri mitään älykkyydestä.
Suurin osa lapsista ei saa opetusta lukemiseen ennen koulua, joten eivät he silloin voi myöskään oppia lukemaan vaikka olisivat kuinka älykkäitä.

Voi olla jopa vaarallista opettaa lastaan hyvin pitkälle ennen koulua. Olen nähnyt muutaman tapauksen, jotka ovat ennen koulua osanneet jo yhtä ja toista. Sitten kun koulussa on ryhdytty opettelemaan samoja asioita, niin he ovatkin pitkästyneet ja on tullut ongelmia. Sitten kun muut ovat "etumatkan" saaneet kiinni, niin onkin ollut suuria ongelmia päästä oppimisrytmiin kiinni.

Toisekseen minua huvittaa nämä mensan testeillä mitatut älykkyydet. Älykkyyttä on hyvin monenlaista ja mensan testi kertoo vain yhdestä lajista ja siinäkin on opitut asiat ainakin jossain roolissa. Toisinsanoen harjoittelu auttaa tuossakin. Muunmuassa sosiaalisesta älykkyydestähän tuo ei kerro yhtään mitään. Älykkyys on niin laaja käsite, että sitä ei todellakaan jollain simppelillä testillä kyetä mittaamaan.

Älykäs vai typerys kirjoitti:

Ensinnäkin lukemisen oppiminen ennen koulua ei kerro juuri mitään älykkyydestä.
Suurin osa lapsista ei saa opetusta lukemiseen ennen koulua, joten eivät he silloin voi myöskään oppia lukemaan vaikka olisivat kuinka älykkäitä.

Voi olla jopa vaarallista opettaa lastaan hyvin pitkälle ennen koulua. Olen nähnyt muutaman tapauksen, jotka ovat ennen koulua osanneet jo yhtä ja toista. Sitten kun koulussa on ryhdytty opettelemaan samoja asioita, niin he ovatkin pitkästyneet ja on tullut ongelmia. Sitten kun muut ovat "etumatkan" saaneet kiinni, niin onkin ollut suuria ongelmia päästä oppimisrytmiin kiinni.

Toisekseen minua huvittaa nämä mensan testeillä mitatut älykkyydet. Älykkyyttä on hyvin monenlaista ja mensan testi kertoo vain yhdestä lajista ja siinäkin on opitut asiat ainakin jossain roolissa. Toisinsanoen harjoittelu auttaa tuossakin. Muunmuassa sosiaalisesta älykkyydestähän tuo ei kerro yhtään mitään. Älykkyys on niin laaja käsite, että sitä ei todellakaan jollain simppelillä testillä kyetä mittaamaan.

Lue lisää

Osa lapsista oppii nimenomaan opettamatta, ja tämä on varmasti erään älykkyyden osa-alueen ilmentymä. Itse opin omin nokkineni 3-vuotiaana ja Mensan testeissä tulokseni on 163, ja oma näppituntumani onkin että nämä kaksi asiaa korreloivat hyvin. Kummassakin on kyse yhteyksien hahmottamisesta omin päin nopeasti. Nokkeluudesta, joka varmasti on yksi älykkyyden osa-alueista ja aiheuttaa harmaita hiuksia kun joutuu päivittäin noudattamaan hitaiden oppijoiden tahtia.

Albert Einstein, Alvar Aalto, Thomas Edison, Bill Clinton, Leonardo da Vinci…

lukihäiriöisiä: kirjoitti:

Albert Einstein, Alvar Aalto, Thomas Edison, Bill Clinton, Leonardo da Vinci…

...Winston Churchillin, Quentin Tarantino...

(netistä pomittua...)

Lukihäiriö eli dysleksia on todennäköisesti neurologinen tai neurobiologinen häiriö, joka vaikeuttaa henkilön lukemista, kuulemista ja kirjoittamista. Dysleksian takana olevia geenejä on löydetty ainakin neljä. Oireina voi olla esimerkiksi lukemisessa sen hitaus tai vaikeus, oikeinkuulemisen vaikeus, kirjoittamisessa kirjainten tai niiden paikan sekoittuminen tai kirjaimia on liikaa tai liian vähän tai jopa sanoja puuttuu. Lukihäiriön vaikeutta kuvataan usein asteikolla yhdestä viiteen: yksi on lievä, viisi vaikea häiriö.

Lukihäiriöisiä on aiemmin pidetty vain tyhminä tai laiskoina oppimaan, mutta kymmenen viime vuoden aikana tieto ja yleinen käsitys on muuttunut ja lukihäiriötä on pyritty tunnistamaan jo varhaisessa iässä, jotta voidaan ottaa käyttöön sopivia keinoja lukihäiriöisen auttamiseksi.

Lukihäiriötä esiintyy noin 5–10 prosentilla ihmisistä, joista kaksi kolmasosaa on miehiä. Sukupuolijakauman syytä ei vielä tiedetä. Valtaosa kärsii lievästä lukivaikeudesta: lukeminen ja kirjoittaminen on tavallista hitaampaa ja vaikeampaa. Häiriön arvioidaan eri maissa tehtyjen tutkimusten mukaan periytyvän 30–70 prosentissa tapauksista.

Aivojen takaraivo-ohimolohkossa on alue, joka reagoi hyvin varhain kirjainjonoihin. Reagointi tapahtuu jo paljon ennen kuin aivojen klassinen kielialue on ehtinyt aloittaa toimintansa. Lukihäiriöisellä on viive reagoinnissa tai se puuttui kokonaan alueella, joka normaalilukijoilla aktivoituu aina sanojen aikana. Tämän takia kielen ymmärtämisen alueella aktivoituminen tapahtuu lukihäiriöisellä selvästi hitaammin kuin normaalilukijalla.

Aiemmin on uskottu, että lukihäiriö olisi yleisempi pojilla kuin tytöillä, mutta ilmeisesti poikien lukihäiriöt tulevat vain nopeammin esille. Tytöt yrittävät puurtaa ahkerasti, ja ongelma saattaa pysyä näin paremmin piilossa. Erityisopetuksen avulla vaikeudet vähenevät, ja yleensä lukihäiriöstä kärsivät lapset pystyvät käymään koulunsa normaalisti loppuun.

on se, että minun kaltaiseni nerouden aurinko vaivautuu valaisemaan kaltaistenne lukihäröjen synkkää vaellusta säälittävän tyhmyyden ja tietämättömyyden synkässä yössä. Mutta ehkä te taaperot vielä kehitytte tasolle, jolla tajuatte edes oman pienuutenne kaltaiseni universaalin superälyn rinnalla. Taidanpa tässä odotellessani tekaista uuden maailmankaikkeuden, nähdään viikon päästä! :)

lukihäiriöisiä: kirjoitti:

...Winston Churchillin, Quentin Tarantino...

(netistä pomittua...)

Lukihäiriö eli dysleksia on todennäköisesti neurologinen tai neurobiologinen häiriö, joka vaikeuttaa henkilön lukemista, kuulemista ja kirjoittamista. Dysleksian takana olevia geenejä on löydetty ainakin neljä. Oireina voi olla esimerkiksi lukemisessa sen hitaus tai vaikeus, oikeinkuulemisen vaikeus, kirjoittamisessa kirjainten tai niiden paikan sekoittuminen tai kirjaimia on liikaa tai liian vähän tai jopa sanoja puuttuu. Lukihäiriön vaikeutta kuvataan usein asteikolla yhdestä viiteen: yksi on lievä, viisi vaikea häiriö.

Lukihäiriöisiä on aiemmin pidetty vain tyhminä tai laiskoina oppimaan, mutta kymmenen viime vuoden aikana tieto ja yleinen käsitys on muuttunut ja lukihäiriötä on pyritty tunnistamaan jo varhaisessa iässä, jotta voidaan ottaa käyttöön sopivia keinoja lukihäiriöisen auttamiseksi.

Lukihäiriötä esiintyy noin 5–10 prosentilla ihmisistä, joista kaksi kolmasosaa on miehiä. Sukupuolijakauman syytä ei vielä tiedetä. Valtaosa kärsii lievästä lukivaikeudesta: lukeminen ja kirjoittaminen on tavallista hitaampaa ja vaikeampaa. Häiriön arvioidaan eri maissa tehtyjen tutkimusten mukaan periytyvän 30–70 prosentissa tapauksista.

Aivojen takaraivo-ohimolohkossa on alue, joka reagoi hyvin varhain kirjainjonoihin. Reagointi tapahtuu jo paljon ennen kuin aivojen klassinen kielialue on ehtinyt aloittaa toimintansa. Lukihäiriöisellä on viive reagoinnissa tai se puuttui kokonaan alueella, joka normaalilukijoilla aktivoituu aina sanojen aikana. Tämän takia kielen ymmärtämisen alueella aktivoituminen tapahtuu lukihäiriöisellä selvästi hitaammin kuin normaalilukijalla.

Aiemmin on uskottu, että lukihäiriö olisi yleisempi pojilla kuin tytöillä, mutta ilmeisesti poikien lukihäiriöt tulevat vain nopeammin esille. Tytöt yrittävät puurtaa ahkerasti, ja ongelma saattaa pysyä näin paremmin piilossa. Erityisopetuksen avulla vaikeudet vähenevät, ja yleensä lukihäiriöstä kärsivät lapset pystyvät käymään koulunsa normaalisti loppuun.

Lue lisää

Fiksuja ihmisiä kaikki.


Pablo Picasso
Charles Chaplin
Walt Disney
Hjallis Harkimo
Tom Cruise
Ruotsin kruununprinsessa Victoria
........

Minulla todettiin lapsena sanan löytämisen vaikeutta ja sain koko peruskoulu ajan erityisopetusta 1-2 h / viikko, paitsi silloin kun opettajalla oli ”jotain muuta”. Minun älykkyyteni on useampaan kertaan testattu ja sekä Mensan että psykologien testeillä se oli 168 eli pääsisin Mensan jäseneksi. Kuitenkin tiedän testiä tehdessäni, että lukihäiriöni haittaa myös siinä testissä. Harva lukihäiriöinen voi menestyä normaalissa ÄO testissä, koska se testaa myös avaruudellista hahmottamista yms., joissa useilla (ei kaikilla) lukihäiriöisillä on puutteita.
ja voisin saada ÄO testeistä paremmankin tuloksen koen, että tietyllä tavalla "huijaan testissä" koska useaan kertaan testattuna olen oppinut käyttämään strategioita. Kyky käyttää strategioita on juuri sen testatun ÄO:n mittauskohde.
Minulla on ylempi korkeakoulututkinto, mutta edelleen teen kirjoitusvirheitä ja siksi kirjoitan tekstini wordiin ja kopioin ne. Yliopistossa jouduin valitsemaan kasvatustieteellisen tiedekunnan, koska en edelleenkään pysty kirjoittamaan englantia. Se on suuri este ammatillisessa etenemisessä.
Toinen suuri ongelma on ulkomaalaiset nimet, sillä en pysty kirjoittamaan kuulemaani ”kirjainsotkua” . Kuitenkin testattu kuulonerottelu kykyni on hyvä ja kuuloni on jopa ikäistäni normaalia parempi. Epäsanojen sanelusta esim. NMI lukiseulasta sain pari vuotta sitten epäsanoista vain kolme kahdestakymmenestä oikein.
Kolmas usein lukihäiriön kanssa yhdessä esiintyvä ongelma on kasvojen nimeämisen vaikeus. Jos pöydälle ladotaan liuta pelkkiä passikuvia ja kullekin annetaan nimet, en hetken päästä pysty nimeämään kuvia uudelleen. Uusien ihmisten oppimisen on siksi todella hidasta ja vanhat tutut loukkaantuvat, kun en aina tunne heitä, jos edellisestä tapaamisesta on ollut yli puolivuotta.
Lisäksi minulla on ajoittain pahempi lukihäiriö ja ajoittain helpompi. Toisen hengittäessä niskaani ja väsyneenä kirjoittamisesta ei meinaa tulla mitään. Pienestäkin kuumeesta kognitiivinen suoritus tasoni romahtaa täysin niin, etten saa työtovereille pientäkään sähköpostia lähetettyä ilman suurta määrää kirjoitusvirheitä. Testaushetki pitäisi siis luoda sellaiseksi, että lukihäiriöinen, jolla on usein suuria traumoja koulusta pystyisi esittämään siinä maksimaalisen suoritustasonsa. Kaiken kaikkiaan kyseenalaistan koko ÄO mittarin käytön, sillä käsistään kätevät ja monenlaisten koneiden ja laitteiden mekaniikan tuntevat tunnetusti älykkäinä pidetyt henkilöt eivät välttämättä menesty ollenkaan kynä paperitesteissä. En ole ollenkaan varma, että luetellut kuuluisat lukihäiriöiset tai sanasokeat olisivat saaneet nykyisissä ÄO testeissä erinomaiset tulokset.

Itse en juuri koskaan mainitse ÄO testin tuloksia ja ex- miehelleni on aivan kauhistus kun hän vaati minua osallistumaan kanssaan Mensan testiin ja osoittautui, etten valehdellut ÄO:tani ja hän oli testin mukaan lähes heikkolahjainen. Kuitenkin hän on erittäin taitavasti tuhonnut elämäni jo avioliiton aikana ja sen jälkeen. Hän onmm. tehnyt minusta kymmeniä rikosilmoituksia, taitavasti puhunut kaikki viranomaiset pitämään minua hulluna käytöshäiriöisenä, tuhonnut työmahdollisuuksiani ja pelannut pörssissä rahani sekä kymmeniä tuhansia velkarahaa, joka nyt osituksen jälkeen on minunkin velkaani, kun en vaatinut avioehtoa. Korkea älykkyyskään ei siis suojaa toisten ihmisten hyväksi käytämäksi joutumiselta. Siinä mielessä olen siis todella tyhmä, kun en yhtään näe mahdollisia narsistisen käytöksen tunnuspiirteitä psykologian opinnoistani huolimatta eli siiis tiedon soveltaminen käytäntöön on vielä älyn yksi ulottovuus. Kielellistä taivuttelun ja manipuloinnin taitoa minulla ei siis lukihäiriöisenä ole.

poikkeava lukihäiriöinen kirjoitti:

Minulla todettiin lapsena sanan löytämisen vaikeutta ja sain koko peruskoulu ajan erityisopetusta 1-2 h / viikko, paitsi silloin kun opettajalla oli ”jotain muuta”. Minun älykkyyteni on useampaan kertaan testattu ja sekä Mensan että psykologien testeillä se oli 168 eli pääsisin Mensan jäseneksi. Kuitenkin tiedän testiä tehdessäni, että lukihäiriöni haittaa myös siinä testissä. Harva lukihäiriöinen voi menestyä normaalissa ÄO testissä, koska se testaa myös avaruudellista hahmottamista yms., joissa useilla (ei kaikilla) lukihäiriöisillä on puutteita.
ja voisin saada ÄO testeistä paremmankin tuloksen koen, että tietyllä tavalla "huijaan testissä" koska useaan kertaan testattuna olen oppinut käyttämään strategioita. Kyky käyttää strategioita on juuri sen testatun ÄO:n mittauskohde.
Minulla on ylempi korkeakoulututkinto, mutta edelleen teen kirjoitusvirheitä ja siksi kirjoitan tekstini wordiin ja kopioin ne. Yliopistossa jouduin valitsemaan kasvatustieteellisen tiedekunnan, koska en edelleenkään pysty kirjoittamaan englantia. Se on suuri este ammatillisessa etenemisessä.
Toinen suuri ongelma on ulkomaalaiset nimet, sillä en pysty kirjoittamaan kuulemaani ”kirjainsotkua” . Kuitenkin testattu kuulonerottelu kykyni on hyvä ja kuuloni on jopa ikäistäni normaalia parempi. Epäsanojen sanelusta esim. NMI lukiseulasta sain pari vuotta sitten epäsanoista vain kolme kahdestakymmenestä oikein.
Kolmas usein lukihäiriön kanssa yhdessä esiintyvä ongelma on kasvojen nimeämisen vaikeus. Jos pöydälle ladotaan liuta pelkkiä passikuvia ja kullekin annetaan nimet, en hetken päästä pysty nimeämään kuvia uudelleen. Uusien ihmisten oppimisen on siksi todella hidasta ja vanhat tutut loukkaantuvat, kun en aina tunne heitä, jos edellisestä tapaamisesta on ollut yli puolivuotta.
Lisäksi minulla on ajoittain pahempi lukihäiriö ja ajoittain helpompi. Toisen hengittäessä niskaani ja väsyneenä kirjoittamisesta ei meinaa tulla mitään. Pienestäkin kuumeesta kognitiivinen suoritus tasoni romahtaa täysin niin, etten saa työtovereille pientäkään sähköpostia lähetettyä ilman suurta määrää kirjoitusvirheitä. Testaushetki pitäisi siis luoda sellaiseksi, että lukihäiriöinen, jolla on usein suuria traumoja koulusta pystyisi esittämään siinä maksimaalisen suoritustasonsa. Kaiken kaikkiaan kyseenalaistan koko ÄO mittarin käytön, sillä käsistään kätevät ja monenlaisten koneiden ja laitteiden mekaniikan tuntevat tunnetusti älykkäinä pidetyt henkilöt eivät välttämättä menesty ollenkaan kynä paperitesteissä. En ole ollenkaan varma, että luetellut kuuluisat lukihäiriöiset tai sanasokeat olisivat saaneet nykyisissä ÄO testeissä erinomaiset tulokset.

Itse en juuri koskaan mainitse ÄO testin tuloksia ja ex- miehelleni on aivan kauhistus kun hän vaati minua osallistumaan kanssaan Mensan testiin ja osoittautui, etten valehdellut ÄO:tani ja hän oli testin mukaan lähes heikkolahjainen. Kuitenkin hän on erittäin taitavasti tuhonnut elämäni jo avioliiton aikana ja sen jälkeen. Hän onmm. tehnyt minusta kymmeniä rikosilmoituksia, taitavasti puhunut kaikki viranomaiset pitämään minua hulluna käytöshäiriöisenä, tuhonnut työmahdollisuuksiani ja pelannut pörssissä rahani sekä kymmeniä tuhansia velkarahaa, joka nyt osituksen jälkeen on minunkin velkaani, kun en vaatinut avioehtoa. Korkea älykkyyskään ei siis suojaa toisten ihmisten hyväksi käytämäksi joutumiselta. Siinä mielessä olen siis todella tyhmä, kun en yhtään näe mahdollisia narsistisen käytöksen tunnuspiirteitä psykologian opinnoistani huolimatta eli siiis tiedon soveltaminen käytäntöön on vielä älyn yksi ulottovuus. Kielellistä taivuttelun ja manipuloinnin taitoa minulla ei siis lukihäiriöisenä ole.

Lue lisää

Miehesi on loistoesimerkki rikollisesta/moraalittomasta/sairaasta älystä, jonka mittaamiseen pitäisi kehittää oma koe. Tässä kokeessa voisi saada pisteitä vaikkapa laittamalla oikeaan järjestykseen eri kidutuskeinoja, löytämällä viisi virhettä murhasuunnitelmasta, keksimällä korjausehdotuksia näihin virheisiin, perustelemalla miksi rattijuoppous ei ole rikos, keksimällä kymmenen uskottavaa tekosyytä sängystä löytyneelle vieraalle naiselle, laatimalla toimivan petossuunnitelman, keksimällä kymmenen syytä miksi poliisi saa raiskata laillisesti, keksimällä yhdenkin uskottavan syyn miksi naisia saa raiskata kunhan käy töissä, suunnittelemalla toimivan kansanmurhan, suunnittelemalla toimivan perhehelvetin tai löytämällä 20 virhettä YK:n ihmisoikeusjulistuksesta. Odottamattoman monet varmasti osoittautuisivat neroiksi tässä testissä. Täydellistä testiä ei ole, vaikka sen laatijat olisivat kaikki Mensalaisia. Aina on joku älyn tyyppi, jota ei mitata.

itse opin kävelemään 9 kk ikäisenä ja lukemaan ja kirjoittamaan kahdella kielellä juuri kun olin täyttänyt 4 vuotta.
ja kyllä, pidän itseäni sivistyneempänä ja ehkä hiemän fiksumpanakin kun muita (suurinta osaa) tämänikäisistä(19) pönttöaivoteineistä jotka ryyppää ja huoraa helsingin yökerhoissa. Voisin itse asiassa sanoa että en ole niinkään älykäs vaan muut(suurin osa nuorista) ovat tyhmiä, sivistymättömiä noloja ihmisiä. hyvä tulevaisuus Suomen valtiolla.

kävelin kirjoitti:

itse opin kävelemään 9 kk ikäisenä ja lukemaan ja kirjoittamaan kahdella kielellä juuri kun olin täyttänyt 4 vuotta.
ja kyllä, pidän itseäni sivistyneempänä ja ehkä hiemän fiksumpanakin kun muita (suurinta osaa) tämänikäisistä(19) pönttöaivoteineistä jotka ryyppää ja huoraa helsingin yökerhoissa. Voisin itse asiassa sanoa että en ole niinkään älykäs vaan muut(suurin osa nuorista) ovat tyhmiä, sivistymättömiä noloja ihmisiä. hyvä tulevaisuus Suomen valtiolla.

Lue lisää

Heh heh onneksi sinä sivistyneenä pelastat koko Suomen heh heh..

kävelin kirjoitti:

itse opin kävelemään 9 kk ikäisenä ja lukemaan ja kirjoittamaan kahdella kielellä juuri kun olin täyttänyt 4 vuotta.
ja kyllä, pidän itseäni sivistyneempänä ja ehkä hiemän fiksumpanakin kun muita (suurinta osaa) tämänikäisistä(19) pönttöaivoteineistä jotka ryyppää ja huoraa helsingin yökerhoissa. Voisin itse asiassa sanoa että en ole niinkään älykäs vaan muut(suurin osa nuorista) ovat tyhmiä, sivistymättömiä noloja ihmisiä. hyvä tulevaisuus Suomen valtiolla.

Lue lisää

Kukaan sivistynyt ihminen ei hauku kanssa ihmisiään tyhmiksi, eikä kirjoita toisista niinkuin sinä. Eikä etenkään kuvittele olevansa toisten yläpuolella. Mutta onhan näitä kuvittelijoita nähty....:O

kävelin kirjoitti:

itse opin kävelemään 9 kk ikäisenä ja lukemaan ja kirjoittamaan kahdella kielellä juuri kun olin täyttänyt 4 vuotta.
ja kyllä, pidän itseäni sivistyneempänä ja ehkä hiemän fiksumpanakin kun muita (suurinta osaa) tämänikäisistä(19) pönttöaivoteineistä jotka ryyppää ja huoraa helsingin yökerhoissa. Voisin itse asiassa sanoa että en ole niinkään älykäs vaan muut(suurin osa nuorista) ovat tyhmiä, sivistymättömiä noloja ihmisiä. hyvä tulevaisuus Suomen valtiolla.

Lue lisää

Varo kuitenkin pönttöaivomafian kammottavaa kostoa, sillä tyhmyydestään huolimatta se ei unohda koskaan.

Niinkö... kirjoitti:

Kukaan sivistynyt ihminen ei hauku kanssa ihmisiään tyhmiksi, eikä kirjoita toisista niinkuin sinä. Eikä etenkään kuvittele olevansa toisten yläpuolella. Mutta onhan näitä kuvittelijoita nähty....:O

Lue lisää

ovat olleet vähän pönttöjä. Kuuluu ikäänkuin ikään. Virallisen vahvistuksen jos haluat, mene armeijaan kuuntelemaan, miksi heitä siellä kutsutaan. Kapiaisethan ovat aina oikeassa, joten heidän sanansa pätee: Pönttöjä ovat.

kykenee hankkimaan tietoa ja oppimaan itsenäisesti ilman jatkuvaa ohjausta...

On tuo älykkyys vaan niin mystinen juttu voi hitsi :D

mutta en pärjännyt matematiikassa, joten kaiketi olin tyhmä. Olen edelleen.

ennen kouluunmenoa, kirjoitti:

mutta en pärjännyt matematiikassa, joten kaiketi olin tyhmä. Olen edelleen.

Et taida olla tyhmä, olosuhteiden uhri vain :) Älyä vaatii myös tunne, jotenkin tulee fiilis sinusta että kiva tyyppi oot kaikinpuolin. Matikassa myös 6 oli peruskoulussa, ainut ja viimeinen, kunnes keskiasteen koulussa 3 vuotta pelkkiä kiitettäviä (sinänsä jännää, ei pärjää muka perusopinnoissa, hahha)

no on se hyvä että täällä kerroit. pelastit koko keskustelun, joka muuten oli ajautunut väärille raiteille. on tää älykästä toimintaa kaikenkaikkiaan tää älykkyyden mietiskely täällä...

samassa iässä. Pitäisikö kaikkien kehittyä samaa vauhtia kaikessa? Joukkuepeleissä en minäkään ollut hyvä, enkä nytkään ole, mutta eräissä yksilöjutuissa olen loistava. Joukkuepeleissä jouduin aina puolustajaksi, koska osasin vain yhden asian, eli törkeän taklauksen. Älykkyydestä kannattaa aina muistaa, että ihmiset ovat yksilöitä ja älykkäät erittäin yksilöitä. Jotkut osa-alueet vain kehittyvät omaa vauhtiaan, haluat tai et. Kaikki tarpeellinen kyllä kehittyy jossakin vaiheessa. Millä tavalla ja mihin suuntaan, ei riipu sinusta tai vertailusta toisiin yksilöihin, varsinkaan poikiin. Anna vain tilaisuuksia kehittyä, niin mukula kyllä hyödyntää häntä sillä hetkellä kiinnostavat. Kaikki vertailut voit tosiaankin unohtaa, sillä älykkyys ei noudata mitään mittapuita tai kaavoja eikä yleensä mene yli mistä aita on matalin. Ole iloinen tytöstäsi. Älä valikoi lapsia.

yäktyyppi kirjoitti:

samassa iässä. Pitäisikö kaikkien kehittyä samaa vauhtia kaikessa? Joukkuepeleissä en minäkään ollut hyvä, enkä nytkään ole, mutta eräissä yksilöjutuissa olen loistava. Joukkuepeleissä jouduin aina puolustajaksi, koska osasin vain yhden asian, eli törkeän taklauksen. Älykkyydestä kannattaa aina muistaa, että ihmiset ovat yksilöitä ja älykkäät erittäin yksilöitä. Jotkut osa-alueet vain kehittyvät omaa vauhtiaan, haluat tai et. Kaikki tarpeellinen kyllä kehittyy jossakin vaiheessa. Millä tavalla ja mihin suuntaan, ei riipu sinusta tai vertailusta toisiin yksilöihin, varsinkaan poikiin. Anna vain tilaisuuksia kehittyä, niin mukula kyllä hyödyntää häntä sillä hetkellä kiinnostavat. Kaikki vertailut voit tosiaankin unohtaa, sillä älykkyys ei noudata mitään mittapuita tai kaavoja eikä yleensä mene yli mistä aita on matalin. Ole iloinen tytöstäsi. Älä valikoi lapsia.

Lue lisää

Olen tällä hetkellä 16-vuotias. Opin joten kuten lukemaan ensimmäisellä luokalla eli 7-vuotiaana. Kaikki muut lapset osasivat jo lukea, mutta minä en. Opin lukemaan kunnolla vasta kolmannella luokalla, 9-vuotiaana.

Lukemisen sijaan osasin kuitenkin jotain muuta. Aloitin nimittäin ensimmäisen vieraan kieleni, saksan, opiskelun (jos sitä nyt siinä vaiheessa voi opiskeluksi kutsua) jo 4-vuotiaana päiväkodissa ja puhuin sitä ikäisekseni erittäin hyvin, mikä hämmästytti opettajia.

Älykkyyttä on monenlaista, mutta pidän itseäni älykkäänä noin yleisesti ottaen. Olen osallistunut kouluni edustajana kansainväliseen PISA-tutkimukseen ja peruskoulun päättötodistukseni keskiarvo on 9.9. Opiskelu tuntuu minusta helpolta, enkä voi sanoa, että olisi jokin aine missä minulla olisi vaikeuksia, ja teenkin monissa aineissa abiturienttien tasoisia tehtäviä, vaikka kielistä eniten pidänkin ja ne ovat kaikista helpoimpia. Joten lukemaan oppimisella ja älykkyydellä (joka pitäsi kyllä rajata johonkin tiettyyn osa-alueeseen) ei kyllä ole mitään tekemistä keskenään.

En sanoisi kirjoitti:

Olen tällä hetkellä 16-vuotias. Opin joten kuten lukemaan ensimmäisellä luokalla eli 7-vuotiaana. Kaikki muut lapset osasivat jo lukea, mutta minä en. Opin lukemaan kunnolla vasta kolmannella luokalla, 9-vuotiaana.

Lukemisen sijaan osasin kuitenkin jotain muuta. Aloitin nimittäin ensimmäisen vieraan kieleni, saksan, opiskelun (jos sitä nyt siinä vaiheessa voi opiskeluksi kutsua) jo 4-vuotiaana päiväkodissa ja puhuin sitä ikäisekseni erittäin hyvin, mikä hämmästytti opettajia.

Älykkyyttä on monenlaista, mutta pidän itseäni älykkäänä noin yleisesti ottaen. Olen osallistunut kouluni edustajana kansainväliseen PISA-tutkimukseen ja peruskoulun päättötodistukseni keskiarvo on 9.9. Opiskelu tuntuu minusta helpolta, enkä voi sanoa, että olisi jokin aine missä minulla olisi vaikeuksia, ja teenkin monissa aineissa abiturienttien tasoisia tehtäviä, vaikka kielistä eniten pidänkin ja ne ovat kaikista helpoimpia. Joten lukemaan oppimisella ja älykkyydellä (joka pitäsi kyllä rajata johonkin tiettyyn osa-alueeseen) ei kyllä ole mitään tekemistä keskenään.

Lue lisää

Väitin älykkyyden kehittyvän epätasaisesti ja arvaamattomasti, kuitenkin niin, että tarpeelliset asiat kyllä opitaan jossain vaiheessa. Sinäkin opit. Muuten ei tuollainen keskiarvo ole mahdollinen, eihän? Minäkin olen muuten kieli-ihmisiä ja olisin mielelläni aloittanut jonkin kielen jo aikaisemmin, mikä vain ei kunnassani ollut mahdollista. Lisäksi sain ala-asteella ristikseni luokanvalvojan, jonka mielestä olin epäilyttävän yksilöllinen lapsi. Yksilöllisyys pitää tuhota, oli hänen mottonsa. Pian hän sai käännytetyä puolelleen muutkin opettajat. Onneksi yläasteella opettajat olivat aivan eri porukkaa, jolta oli mahdollista saada jopa hyväksyntää ja kannustusta. Tai ehkä heihin vain ei tehnyt hyvää vaikutusta, kun vanha opettajani kävi antamassa käsittelyohjeita suhteeni. "Pitäkää silmällä sitä poikaa, siinä on Saatana sisällä ja se pitää ajaa ulos!" Älykkyyttä tosiaankin tarvittiin jo pelkkään päivittäiseen selviytymiseen tämän ihmisen kanssa. Kehtasi kyllä lähettää onnittelut ylppärimenestyksestä, vaikka mieluiten olisin lukenut hänen kuolinilmoituksensa.