Aurinkopaneelin koko

Sanotaan näin että on eduksi jos paneliin saa saranoinnin, niin saa vähän käännettyä aurinkoon tehokkaammin. Kovaa panelia ei kannata irrallisena raahailla ja tiputella mereen kunten edellä ehdotetaan. Erijuttu on jos ostat rullattavan panelin. Käytännössä kuitenkin 99% laittaa kiinteäksi, koska se vain on kätevin tapa. Kiinnityspaikka tai sen mahdollisuus riippuu veneestä. Joillan on katolla tilaa, niin pistävät ihan akselin tai jopa aurinkoseuraimen jotta panelin saa aurinkoakohti. Kyseessä on silti kiinteä asennus.

Nykyään esim jääkaapin max. virran kulutus 2,7A
Eberin lämmittimen ottama sähköteho 8-40W -> max 3,3A

Suurin osa jääkaapeista lienee varustettu pienellä Danfossin kompuralla, joka vie joko 40 tai 35 W eli reilut 3 A käydessään. Tuo 50-sarja riittää 130 litran tilavuuteen saakka. Seuraava 80-sarja riittää 250 litraan saakka ja kulutus käydessä 4-5 A. Omassa veneen kiinteässä kylmäboksissa kompura käy 10-20% ajasta eli kulutus selvästi alle 20 Ah/vrk. Joku isompi ja/tai huonommin eristetty käy ehkä jopa 30% ajasta, jolloin kulutus menee jo niukasti yli 20 Ah/vrk.

Meillä riittää nelihenkisen perheen kesälomalla 100 Ah akku n. 3 vrk täysin lataamatta kaikkeen kulutukseen.

50 W aurinkopaneli tuottaa keskimäärin kesäaikana n. 15 Ah/vrk. Maksimivirta tuollaisella niukasti yli 3 A ja kokonaistuotto vuorokaudessa n. 5 x maksimivirta kesäkuukausina.

eb kirjoitti:

Nykyään esim jääkaapin max. virran kulutus 2,7A
Eberin lämmittimen ottama sähköteho 8-40W -> max 3,3A

Jääkaapeissa on usein kulutukset ilmoitettu hieman harhaanjohtavasti ja usein siten, että suoran vertailun tekeminen on hankalaa. Tämä taas johtuu käytettyjen tekniikoiden erilaisuudesta. Esim uusin Waeco kompressorikaappi MDC 50 kuluttaa valmistajan mukaan 45 wattia tai 1,0 Ah eli 24 Ah vuorokaudessa. No 45 wattia on pyöreesti 3,75 ampeeria, mutta valmistaja on laskenut, että koneisto käy vaan runsaan kuusi tuntia vuorokaudessa. Uskokoon ken tahtoo...
Tyypillinen peltier-kaappi ("kylmälaukku")taas ottaa 45 wattia, mutta 3,75 ampeeria ja 3,75 Ah, koska koneisto käy sen 24 tuntia vuorokaudessa. Kuluttaa siis 90 ampeerituntia (Ah) vuorokaudessa.

Käytännössä on tilanne siten, että kompressorikaappi kuluttaa noin 50 Ah vuorokaudessa ja peltier-kaappi 100 ampeerituntia vuorokaudessa. Se on paljon sähköä, jos se pitää saada akusta tai aurinkokennosta.

Eberi taas (kuten muutkin lämppärit) ottaa hetkellisesti paljon virtaa käynnistyessään (sytyshehku), mutta vievät melko vähän jatkuvassa käytössä.

Laskeskelin alkuperäisen kysyjän sähkönkulutuksia vuorokausitasolla seuraavasti: CD-soitin 10 Ah, Plotteri 10 Ah, kännylaturi 2 Ah, Läppäri 5 Ah, Wallas 5 Ah, Jääkaappi 50 Ah. Nämä kulutuslukemat on siis vuorokausikulutuksia ja laskenta perustuu oletettuun käyttöaikaan/vuorokausi ja laitteen todelliseen hetkelliseen kulutukseen. Laskelmat perustuu myös omiin kokemuksiini laitteiden käytöstä, muullatavoin noita on aika vaikea laskeakaan.

Joakim_ kirjoitti:

Suurin osa jääkaapeista lienee varustettu pienellä Danfossin kompuralla, joka vie joko 40 tai 35 W eli reilut 3 A käydessään. Tuo 50-sarja riittää 130 litran tilavuuteen saakka. Seuraava 80-sarja riittää 250 litraan saakka ja kulutus käydessä 4-5 A. Omassa veneen kiinteässä kylmäboksissa kompura käy 10-20% ajasta eli kulutus selvästi alle 20 Ah/vrk. Joku isompi ja/tai huonommin eristetty käy ehkä jopa 30% ajasta, jolloin kulutus menee jo niukasti yli 20 Ah/vrk.

Meillä riittää nelihenkisen perheen kesälomalla 100 Ah akku n. 3 vrk täysin lataamatta kaikkeen kulutukseen.

50 W aurinkopaneli tuottaa keskimäärin kesäaikana n. 15 Ah/vrk. Maksimivirta tuollaisella niukasti yli 3 A ja kokonaistuotto vuorokaudessa n. 5 x maksimivirta kesäkuukausina.

Lue lisää

..juu, korjasin jo hieman tuolta osin, tai oikeammin laitoin valmistajan tiedot kompurakaapin kulutuksesta esille, jolloin jokainen voi laskea itse. Tuo alkuperäisen kysyjän listalla oleva 0,6 A on kuitenkin metsässä. Jopa valmistaja (Waeco) ilmoittaa kulutuksen olevan alimmillaan 0,8 Ah eli ampeerituntia. Omassa käytössäni huomioin myös sen, että monilapsisessa perheessä se kaapinovi käy melko tiheään ja valmistajan ilmoittamiin arvoihin päästään vain, jos ovea ei käytännössä koskaan avata. Käytännössä siis omaan kokemukseeni perustuen totean, että jääkaappi yksinään kuluttaa enemmän, kuin kaikku muu veneessä yhteensä. Muilla voi olla toisin, ja varmaan onkin.
Mullakin riittää 100 Ah:n akku yli viikonlopun, mutta vain ilman jääkaappia. Jos se on päällä, menee se 200 Ah viikonlopussa.

-Mika- kirjoitti:

..juu, korjasin jo hieman tuolta osin, tai oikeammin laitoin valmistajan tiedot kompurakaapin kulutuksesta esille, jolloin jokainen voi laskea itse. Tuo alkuperäisen kysyjän listalla oleva 0,6 A on kuitenkin metsässä. Jopa valmistaja (Waeco) ilmoittaa kulutuksen olevan alimmillaan 0,8 Ah eli ampeerituntia. Omassa käytössäni huomioin myös sen, että monilapsisessa perheessä se kaapinovi käy melko tiheään ja valmistajan ilmoittamiin arvoihin päästään vain, jos ovea ei käytännössä koskaan avata. Käytännössä siis omaan kokemukseeni perustuen totean, että jääkaappi yksinään kuluttaa enemmän, kuin kaikku muu veneessä yhteensä. Muilla voi olla toisin, ja varmaan onkin.
Mullakin riittää 100 Ah:n akku yli viikonlopun, mutta vain ilman jääkaappia. Jos se on päällä, menee se 200 Ah viikonlopussa.

Lue lisää

No siis meillä vie se kylmäboksi alle 0,6 A. Olen mitannut virraksi 3,3-3,4 A ja useamman kerran kellottanut käyntisykliksi 50-70 s käynti 4-8 minuutin tauko (riippuu lähinnä veneen sisälämpötilasta). Edes boksin avaaminen ja kahden lämpimän 2 l kokispullon laittaminen kaappiin ei muuta tuota sykliä. Tuo kokis on sitten muutaman tunnin kuluttua kylmempää kuin kotijääkaapissa.

Boksi on toki pieni, vain 23 litraa ja tehty lasikuidusta veneeseen. Myös höyristin on pienintä mallia. Kompura on RST-vesitankin vieressä pohjaa vasten. Tilaa ei ole tuuletettu, mutta se on kohtuu iso ja ei juuri lämpene.

Lue myös Vene-lehden jääkaappitesti 5/1996. Siinä useampi kaappi pystyi pitämään 1-2 asteen sisälämpötilaa alle 1 A kulutuksella.

Waeco ilmoittaa CB-36/40 bokseille n. 0,6 A. 40-50 l jääkaapeille n. 0,8 A.

Joakim_ kirjoitti:

No siis meillä vie se kylmäboksi alle 0,6 A. Olen mitannut virraksi 3,3-3,4 A ja useamman kerran kellottanut käyntisykliksi 50-70 s käynti 4-8 minuutin tauko (riippuu lähinnä veneen sisälämpötilasta). Edes boksin avaaminen ja kahden lämpimän 2 l kokispullon laittaminen kaappiin ei muuta tuota sykliä. Tuo kokis on sitten muutaman tunnin kuluttua kylmempää kuin kotijääkaapissa.

Boksi on toki pieni, vain 23 litraa ja tehty lasikuidusta veneeseen. Myös höyristin on pienintä mallia. Kompura on RST-vesitankin vieressä pohjaa vasten. Tilaa ei ole tuuletettu, mutta se on kohtuu iso ja ei juuri lämpene.

Lue myös Vene-lehden jääkaappitesti 5/1996. Siinä useampi kaappi pystyi pitämään 1-2 asteen sisälämpötilaa alle 1 A kulutuksella.

Waeco ilmoittaa CB-36/40 bokseille n. 0,6 A. 40-50 l jääkaapeille n. 0,8 A.

Lue lisää

Tarkoitin lähinnä, että 0,6 A on metsässä. Oiekammin (sinäkin tarkoitat sitä) olisi pitänyt olla, kuten Waeco ilmoittaa: 0,6 Ah.
Kun samassa lauseessa kerrot kulutuksen olevan 0,6 A ja 3,4 A, niin hetken joutuu miettimään.... No tämä on tavallaan semantiikkaa.... mutta oleellinen ero kulutuksia ja akunkestoa ja aurinkopanelin kokoa mietittäessä.

Boksi on ilmanmuuta parempi ratkaisu, kuin kaappi. Ja vielä itsetehtynä yleensä parempi eristykseltään. Oma kaappini on kaappimallia ja jo vähän iäkkäämpi, joten ei sellaisenaan sovi vertailukohdaksi. Mutta suuntaa-antavasti senkin "mainosarvot" ja todellinen kuutus käytössä eroaa tuossa aiemmin ilmoittamani verran.
Ja vielä: mielummin lasken kulutuksen yläkanttiin, kuin että mitoitan rajoille. Ja aina on hyvä, että joku "haastaa" kokemukseni erilaisilla kokemuksilla.... luulisin sen hyödyttävän useampiakin...

-Mika- kirjoitti:

Tarkoitin lähinnä, että 0,6 A on metsässä. Oiekammin (sinäkin tarkoitat sitä) olisi pitänyt olla, kuten Waeco ilmoittaa: 0,6 Ah.
Kun samassa lauseessa kerrot kulutuksen olevan 0,6 A ja 3,4 A, niin hetken joutuu miettimään.... No tämä on tavallaan semantiikkaa.... mutta oleellinen ero kulutuksia ja akunkestoa ja aurinkopanelin kokoa mietittäessä.

Boksi on ilmanmuuta parempi ratkaisu, kuin kaappi. Ja vielä itsetehtynä yleensä parempi eristykseltään. Oma kaappini on kaappimallia ja jo vähän iäkkäämpi, joten ei sellaisenaan sovi vertailukohdaksi. Mutta suuntaa-antavasti senkin "mainosarvot" ja todellinen kuutus käytössä eroaa tuossa aiemmin ilmoittamani verran.
Ja vielä: mielummin lasken kulutuksen yläkanttiin, kuin että mitoitan rajoille. Ja aina on hyvä, että joku "haastaa" kokemukseni erilaisilla kokemuksilla.... luulisin sen hyödyttävän useampiakin...

Lue lisää

Jos haluatte pienentää jääkaapin virrankulutusta, niin asentakaan kompuran kanssa rinnan pc-puhallin tuulettamaan lauhduttimen kennoa. Puhaltimen virrankulutus on murto-osa siitä, mitä lauhduttimen/kompuran viilennyksen tehostaminen tekee käyntiaikojen pienenemiseen. Itselläni käyntiajoista putosi noin 1/4 osa pois.

Itse olen kokeillut 50W aurinkokennoa kiinteästi asennettuna sekä irrallisena. Laitan irtokennon illalla itään noin 60 asteen kulmaan, jolloin se kalastaa aamuauringon ensimmäisistä tunneista myös vesiheijastuksen. Siirrän kennoa veneen kannella päivän mittään 4-5 kertaa ja lopulta kenno on länteen samoin noin 60 asteen kallistuksella länteen. Tällä tavalla kenno saa kesällä 18 tuntia suoraa auringonpaistetta ja akkuhin jää siitä noin 20Ah energiaa. Kiinteällä vaakasuoraan kannelle asennetulla kennolla tuotto jää neljäsosaan.

Kenno ei putoa mereen, jos sen nurkkiin laittaa silmukat ja pitää kennon kumijoustimilla sopivassa asennossa. Kennon takaosaan kannattaa myös liimata kerroksia umpisolumuovia, jolloin kenno kelluu vaikka se putoaisi mereen. Lisäksi pehmeä takaosa on ystävällisempi veneen kannelle. Itse pidän kennoa veneen sivu- ja tuulilasia vasten, jolloin se varjostaa mukavasti kuumaa auringonpaistetta. Uimataso on myös hyvä paikka, jossa kenno ei ole pahasti tiellä. Ajon aikana siirrän kennon sisätilaan punkan päälle. Homma vaatii hieman puuhastelua, mutta merellä aikaa riittää.

ajelehtija. kirjoitti:

Jos haluatte pienentää jääkaapin virrankulutusta, niin asentakaan kompuran kanssa rinnan pc-puhallin tuulettamaan lauhduttimen kennoa. Puhaltimen virrankulutus on murto-osa siitä, mitä lauhduttimen/kompuran viilennyksen tehostaminen tekee käyntiaikojen pienenemiseen. Itselläni käyntiajoista putosi noin 1/4 osa pois.

Itse olen kokeillut 50W aurinkokennoa kiinteästi asennettuna sekä irrallisena. Laitan irtokennon illalla itään noin 60 asteen kulmaan, jolloin se kalastaa aamuauringon ensimmäisistä tunneista myös vesiheijastuksen. Siirrän kennoa veneen kannella päivän mittään 4-5 kertaa ja lopulta kenno on länteen samoin noin 60 asteen kallistuksella länteen. Tällä tavalla kenno saa kesällä 18 tuntia suoraa auringonpaistetta ja akkuhin jää siitä noin 20Ah energiaa. Kiinteällä vaakasuoraan kannelle asennetulla kennolla tuotto jää neljäsosaan.

Kenno ei putoa mereen, jos sen nurkkiin laittaa silmukat ja pitää kennon kumijoustimilla sopivassa asennossa. Kennon takaosaan kannattaa myös liimata kerroksia umpisolumuovia, jolloin kenno kelluu vaikka se putoaisi mereen. Lisäksi pehmeä takaosa on ystävällisempi veneen kannelle. Itse pidän kennoa veneen sivu- ja tuulilasia vasten, jolloin se varjostaa mukavasti kuumaa auringonpaistetta. Uimataso on myös hyvä paikka, jossa kenno ei ole pahasti tiellä. Ajon aikana siirrän kennon sisätilaan punkan päälle. Homma vaatii hieman puuhastelua, mutta merellä aikaa riittää.

Lue lisää

Kiitos paljon kommenteista. Tässä kyseinen jääkaappi (tai oikeastaan laatikko) http://www.isotherm.com/en/index.html?fixframe=1&

Tuolla lukeekin 0,6/2,7 A

Käyn tällä viikolla ostamassa aurinkopaneelin. Katsotaan mihin asti rahat riittää. Ei vaan oikein jaksaisi HT veneessä kuskailla kahden metrin paneelia. Täytyy sitten ensikaudella testailla miten lataa ja kauanko akussa on virtaa. Toinen akku pyhitetty kuitenkin startille, joten ei maailmanloppu, jos hupiakku tyhjenee ja kaljat lämpenee.

Pekka Örn kirjoitti:

Kiitos paljon kommenteista. Tässä kyseinen jääkaappi (tai oikeastaan laatikko) http://www.isotherm.com/en/index.html?fixframe=1&

Tuolla lukeekin 0,6/2,7 A

Käyn tällä viikolla ostamassa aurinkopaneelin. Katsotaan mihin asti rahat riittää. Ei vaan oikein jaksaisi HT veneessä kuskailla kahden metrin paneelia. Täytyy sitten ensikaudella testailla miten lataa ja kauanko akussa on virtaa. Toinen akku pyhitetty kuitenkin startille, joten ei maailmanloppu, jos hupiakku tyhjenee ja kaljat lämpenee.

Lue lisää

Meidän perhe käytti viime kesänä menestyksekkäästi Coleman Extreme-kylmälaukkua yhdessä Arteknon kylmävaraajien kanssa. 20 (?) litrainen riittää hyvin 2 hengen eväisiin ja viikonlopun yli pysyy tavara kylmänä, mutta täydennystä ei tietenkään paljon pysty jäähdyttämään. Mitä nyt 3,5 kiloinen kuha piti saada kylmäketjuun ja se kyllä hoitui hyvin.

Pekka Örn kirjoitti:

Kiitos paljon kommenteista. Tässä kyseinen jääkaappi (tai oikeastaan laatikko) http://www.isotherm.com/en/index.html?fixframe=1&

Tuolla lukeekin 0,6/2,7 A

Käyn tällä viikolla ostamassa aurinkopaneelin. Katsotaan mihin asti rahat riittää. Ei vaan oikein jaksaisi HT veneessä kuskailla kahden metrin paneelia. Täytyy sitten ensikaudella testailla miten lataa ja kauanko akussa on virtaa. Toinen akku pyhitetty kuitenkin startille, joten ei maailmanloppu, jos hupiakku tyhjenee ja kaljat lämpenee.

Lue lisää

Toi edellinen ryssi vähän siinä, että kuten edellä todettu, niin tehot katoaa jos paneeli ei tuuletu alta. No jokatapauksessa 80w paneelikin on noin 80cm pitkä joten jos kattoluukut ei estä, niin menee yleensä paatin katolle helposti. Noi vouhotukset miten virtaa pitää tulla kokoajan niin pirusti on ihan turhia. Itselläni oli ennen ihan vain vaakatasoon asennettuna paneeli entisen omistajan jäljiltä. Siinä oli 75ah akku ja sillä pötkötteli aikalailla 3 yötä jääkaappeineen, jos nyt jotain paistetta oli. Nyt muutin paneelin kippaavaksi (vaikka harvoin jaksan kippailla sitä), mutta akku on 105ah joten jos ei 4 yötä luonnonsatamassa riitä, niin ihmettelen. Sitä kun viikonlopun jälkeen ajelee korirantaan, niin se akku ehtii kyllä täyttyä seuraavaan reissuun. Hommaa muuten naps:in lataussäädin. Ovat käsittääkseni ihan parhaita mitä löytyy.

paneliantero kirjoitti:

Toi edellinen ryssi vähän siinä, että kuten edellä todettu, niin tehot katoaa jos paneeli ei tuuletu alta. No jokatapauksessa 80w paneelikin on noin 80cm pitkä joten jos kattoluukut ei estä, niin menee yleensä paatin katolle helposti. Noi vouhotukset miten virtaa pitää tulla kokoajan niin pirusti on ihan turhia. Itselläni oli ennen ihan vain vaakatasoon asennettuna paneeli entisen omistajan jäljiltä. Siinä oli 75ah akku ja sillä pötkötteli aikalailla 3 yötä jääkaappeineen, jos nyt jotain paistetta oli. Nyt muutin paneelin kippaavaksi (vaikka harvoin jaksan kippailla sitä), mutta akku on 105ah joten jos ei 4 yötä luonnonsatamassa riitä, niin ihmettelen. Sitä kun viikonlopun jälkeen ajelee korirantaan, niin se akku ehtii kyllä täyttyä seuraavaan reissuun. Hommaa muuten naps:in lataussäädin. Ovat käsittääkseni ihan parhaita mitä löytyy.

Lue lisää

Aurinkopanelin teho tosiaankin putoaa ainakin teoriassa kennon lämpötilan noustessa. En ole kuitenkaan havainnut minkäänlaista tehonpudotusta vaikka kenno on kokonaan takapuolelta "eristetty". Mittäilin kennon tehon ennen ja jälkeen eristämisen ja teho oli aivan sama vaikka kenno oli auringon porotuksessa useita tunteja. Eli kennosta voi huoleteti tehdä umpinaisen. Asennetaanhan pehmeät lättykennotkin veneen kannelle ilman ilmarakoa ja ilma ei varmasti kierrä kennon takana.

Kiinteä kenno on tehoton ratkaisu. Oletko koskaan mitannut päivän aikana saamasi sähkön määrän? Jos veneesi sähkönkulutus on pieni, niin eihän silloin paljoa lataustehoa tarvita, mutta silloin ei myöskään ole mitään järkeä ostaa aurinkokennoa. Lisäksi jos veneesi on hidas puksuttelija jolla kotimatka kestää tuntikausia, niin akut ehtivät hyvin latautua. Mutta tällöinkään ei tarvita aurinkokennoa.

Aurinkokennosta on eniten hyötyä mikäli sähkönkulutus on suurehko ja vene nopea tai ajomatka lyhyt. Nopealla veneellä ei matka-aika suhteessa seisokkeiden aikaiseen sähkönkulutukseen riitä lataamaan akkuja täyteen. Tämä erotus on korvattava esim. tehokkaalla aurinkokennon käytöllä.

Lataussäätimeksi kannattaa valita hakkuripohjainen laite, joka nostaa latausjännitett'ään korkeaksi vaikka kennon virta pysyy pienenä. Akut latautujat sitä tehokkaammin mitä korkeampi jännite on. Korkealuokkainen säädin osaa tästä huolimatta olla kiehuttamatta akkuja. Toisaalta, jos kenno tuottaa maksimissaan 2-3 A virtaa, niin se akkujen kiehumisesta ei ole vaaraa, vaikka säädintä ei ole lainkaan. Virta on ylläpitotasolla. Kunnon säätimestä on kuitenkin se etu, että esim. puolipilvisellä säällä se saa puskettua juuri tuolla älykkäällä elektroniikallaan akkuihin energiaa, kun taas ilman säädintä akut eivät lataudu lainkaan.