Olen kehittänyt teorian jonka mukaan ne kasvit joiden marjat ovat myrkyllisiä ovat niin nirsoja kasvupaikkansa suhteen että ne todennäköisesti hyötyvät jos marjoja popsiva lintu tippuu mahdollisimman pian. Kasvupaikka säilyy suht. koht. samana. Kun taas kasvit joiden marjat ovat pelkästään ravitsevia ovat vaatimattomampia kasvupaikkansa suhteen, riittää että linnut kiinnostuvat niiden marjoista ravintona. Voisiko tätä kautta selittyä myös marjojen positiiviset terveysvaikutukset - siemeniä levittävien eläinlajien terveys tukee myös kasvin omaa leviämistä?
Syy marjojen myrkyllisyyteen?
sohvabiologi
10
559
Vastaukset
- ei voi
Voi ei.
Mites ne marjat ovat sitten niin nättejä ja ,myrkyllisiä, kun syöjät kuolee?
Ja toinen non samanvärinen ja vitamiinipitoinen? Vertaa kielonmarja ja tyrni. Jos sekoitat keskenään, koko erä on pilalla.
Silti kielo leviää nopeastikin uusille, sille mieluisille kasvupaikoille jopa saariin. tuulen mukanako? - ...
Pikemminkin sanoisin, että myrkyllisyydellä kasvi valitsee levittäjänsä. Eivät kaikki samat asiat ole myrkyllisiä kaikille lajeille, joten myrkyllisen marjan myrkkyjä sietävät eläimet voivat toimia sen ainoina levittäjinä. Näin se saa siemeniään juuri sinne minne sille on otollisinta, eikä esimerkiksi sellainen eläin joka pilaisi siemenen kasvumahdollisuudet niihin koske.
- Pruuuth
Miten kasvi "tietää" hukkaan menneistä siemenistä?
Miten luonnonvalinta tuohon selittyy?
Mitä suurempi levitys, sitä parempi on mahdollisuus uusille kasvupaikoille toimii myrkyttömilläkin hyvin.
Eikä mikään siemeniiään hukkaava ole päättänyt tehostaa hyötysuhdetta.
Miten luonnonvalinta on valinnut ne, joilla hukataan siemeniä joka kolkkaan niistä, joiden siemenille täsmälevitys on järjestetty myrkyn avulla?
Kalmankukka on melko erikoinen kasvi, johon liittyy paljon erilaisia uskomuksia ja myyttejä, joiden pohjana ovat kalmankukan oudot kukkimistavat ja asiat joita kukka tarvitsee kukkiakseen. Kalmankukka on melko tavallinen kasvi, joka kuitenkin elää symbioosissa erään suurelle yleisölle tuntemattoman sienilajin kanssa. Suurhaltiat kutsuvat tätä sientä nimellä qaichlan, verijuuri. Koska kalmankukan juuret ovat hennot ja melko lailla riittämättömät, verijuuri imee maasta kosteutta ja ravinteita ja antaa niitä kalmankukalle saaden vastalahjaksi yhteyttämisen tulosta, eli sokeria. Verijuurta ei näe maan päällä lainkaan, vaan se elää kokonaan maan alla laajana kalmankukan juuriin sekoittuneena rihmastona. Verijuuri ei myöskään muiden sienten tapaan kasvata itiöemää maan päälle lisääntyäkseen.
Kalmankukan ja verijuuren symbioosin tekee erikoiseksi se, että verijuuri tarvitsee sokerin lisäksi verestä löytyviä punasoluja. Ilman punasoluja verijuuri ei pysty luovuttamaan kalmankukalle sen tarvitsemaa vettä ja mineraaleja. Kalmankukka saa niitä toki maasta itsekin, mutta niin vähän ettei maanpäällisen kukinnon kasvattaminen ole mahdollista. Maanpäällinen osa kuihtuu aikanaan ja kalmankukka jatkaa eloaan pienessä sipulissa maan alla.
Kun maahan sitten joutuu verta, sieni alkaa välittömästi luovuttaa vettä ja mineraaleja kalmankukalle, jotta se voi kehittää maanpäällisen varren. Ravinteita saatuaan, kalmankukka kasvattaa vartensa nopeasti, jopa yhdessä yössä. Varsi on noin 1-2 cm korkea ja siinä on kaksi maanmyötäistä lehteä ja pieni valkoinen kukinto varren päässä. Kukka kestää vain korkeintaan kaksi päivää ja kolmantena kukinto on jo lakastunut ja tilalla on pieniä siemeniä, joissa on kiinni höyhenmäiset haituvat, jotka tuuli vie mukanaan levittäen kalmankukkaa uusille maille. Siemen itää vasta kun se on muodostanut symbioosin verijuuren kanssa ja saanut verta. Kalmankukkaa ei siis nähdä maanpäällä ilman verta. Pruuuth kirjoitti:
Miten kasvi "tietää" hukkaan menneistä siemenistä?
Miten luonnonvalinta tuohon selittyy?
Mitä suurempi levitys, sitä parempi on mahdollisuus uusille kasvupaikoille toimii myrkyttömilläkin hyvin.
Eikä mikään siemeniiään hukkaava ole päättänyt tehostaa hyötysuhdetta.
Miten luonnonvalinta on valinnut ne, joilla hukataan siemeniä joka kolkkaan niistä, joiden siemenille täsmälevitys on järjestetty myrkyn avulla?
Kalmankukka on melko erikoinen kasvi, johon liittyy paljon erilaisia uskomuksia ja myyttejä, joiden pohjana ovat kalmankukan oudot kukkimistavat ja asiat joita kukka tarvitsee kukkiakseen. Kalmankukka on melko tavallinen kasvi, joka kuitenkin elää symbioosissa erään suurelle yleisölle tuntemattoman sienilajin kanssa. Suurhaltiat kutsuvat tätä sientä nimellä qaichlan, verijuuri. Koska kalmankukan juuret ovat hennot ja melko lailla riittämättömät, verijuuri imee maasta kosteutta ja ravinteita ja antaa niitä kalmankukalle saaden vastalahjaksi yhteyttämisen tulosta, eli sokeria. Verijuurta ei näe maan päällä lainkaan, vaan se elää kokonaan maan alla laajana kalmankukan juuriin sekoittuneena rihmastona. Verijuuri ei myöskään muiden sienten tapaan kasvata itiöemää maan päälle lisääntyäkseen.
Kalmankukan ja verijuuren symbioosin tekee erikoiseksi se, että verijuuri tarvitsee sokerin lisäksi verestä löytyviä punasoluja. Ilman punasoluja verijuuri ei pysty luovuttamaan kalmankukalle sen tarvitsemaa vettä ja mineraaleja. Kalmankukka saa niitä toki maasta itsekin, mutta niin vähän ettei maanpäällisen kukinnon kasvattaminen ole mahdollista. Maanpäällinen osa kuihtuu aikanaan ja kalmankukka jatkaa eloaan pienessä sipulissa maan alla.
Kun maahan sitten joutuu verta, sieni alkaa välittömästi luovuttaa vettä ja mineraaleja kalmankukalle, jotta se voi kehittää maanpäällisen varren. Ravinteita saatuaan, kalmankukka kasvattaa vartensa nopeasti, jopa yhdessä yössä. Varsi on noin 1-2 cm korkea ja siinä on kaksi maanmyötäistä lehteä ja pieni valkoinen kukinto varren päässä. Kukka kestää vain korkeintaan kaksi päivää ja kolmantena kukinto on jo lakastunut ja tilalla on pieniä siemeniä, joissa on kiinni höyhenmäiset haituvat, jotka tuuli vie mukanaan levittäen kalmankukkaa uusille maille. Siemen itää vasta kun se on muodostanut symbioosin verijuuren kanssa ja saanut verta. Kalmankukkaa ei siis nähdä maanpäällä ilman verta."Miten kasvi "tietää" hukkaan menneistä siemenistä?"
Luonnovalinnalla.
"Miten luonnonvalinta tuohon selittyy?"
Hukkaan menneet siemenet eivät hukkaan mennessään lisäänny hyvin.
"Mitä suurempi levitys, sitä parempi on mahdollisuus uusille kasvupaikoille toimii myrkyttömilläkin hyvin."
Vai olisikohan niin, että sellaiset lajit, jotka noita marjoja pystyvät syömään, elävät sellaisessa ympäristössä, jossa nämä kasvit tehokkaimmin kasvavat. Kun levitys tapahtuu täsämällisesti, tarvitsee kasvin käyttää vähemmän energiaa marjojen kasvattamiseen ja varsinkaan aivan väärään paikkaan levittävät eläimet eivät vie marjoja oikeanlaisien levittäjien sijaan.
- Etiäispesäke
Nykyinen -jalostettu- vehnä on kuulemma lievästi myrkyllinen tuleentumisvaiheessa, jotta linnut eivät söisi ja jälkikasvu saisi rauhassa tipahtaa maahan ja alkaa kehittyä uudeksi kasviksi.
Pitänee joltakulta maajussilta tarkistaa ovatko linnut nirsoja vehnän suhteen.
Minulla ei ole muutenkaan tietoa väitteen paikkansapitävyydestä.
Hyvin voisi kuitenkin kuvitella, että juuri kypsänä / tuleentumisvaiheessa jotkin kasvit olisivat myrkyllisiä, jottei niitä posittaisi mahahappojen tuhottaviksi, vaan ne saisivat rauhassa pudota maahan ja alkaa itää.
Tuossa joku totesikin, että kaikki eivät ole kaikille myrkyllisiä. pieninä annoksina saattavat jopa lääkitä erilaisia vaivoja. - A.E.A.
"Olen kehittänyt teorian jonka mukaan ne kasvit joiden marjat ovat myrkyllisiä ovat niin nirsoja kasvupaikkansa suhteen että ne todennäköisesti hyötyvät jos marjoja popsiva lintu tippuu mahdollisimman pian."
Muuten erittäin hyvä teoria, mutta sillä ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Minun tuntemani myrkylliset marjat eivät ole myrkyllisiä linnuille. Esimerkiksi seljan marjoja linnut voivat popsia kaikessa rauhassa. Käsittääkseni "myrkylliset" marjat ovat valikoivia sen suhteen mikä elukka on niille sovelias levittäjä. Yleensä marja on myrkyllinen nisäkkäille - ei linnuille.- kirveli
Näsiän marja on myrkyllinen kaikille linnuille.
Eikä linnut syö kielonmajaakaan, silti kieloja on jokapuolella.
Muutama marja tappaa jo ketun, enkä suosittele ihmiselle yhtäkään marjaa.
Joku myrkyllinen marja muistaakseni levisi niin, että linnut (eläimet) kyllä niitä syövät, mutta kuolevat ja siemen siirtyy näin uuteen kasvupaikkaan saaden raadosta vielä alkuravintonsa. - grassroot
Satuin huomaamaan netista, etta Lahdessa on norovirus levinnyt puolalaisista pakastevadelmista. Yritin "marjat ja hedelmat" palstalla aikaisemmin kysella, sattuisiko joku tietamaan, miksi puolalaiset pakastemarjat (mustikka-vadelmaseos) palavat ilmiliekilla mikrouunissa. Siskoni soitti firman kuluttajapalveluun, siella nainen vastasi, etta jaahileet ja lumikiteet palavat, on vaaratonta. Voiko lumen (=veden) sytyttaa liekkeihin mikroaalloilla? Pahasti epailen, etta marjoissa on jotain vierasta, kemikaaleja? Onko palstalla joku niin viisas, etta osaa vastata tahan kysymykseen?
- kasvinsuojelu
grassroot kirjoitti:
Satuin huomaamaan netista, etta Lahdessa on norovirus levinnyt puolalaisista pakastevadelmista. Yritin "marjat ja hedelmat" palstalla aikaisemmin kysella, sattuisiko joku tietamaan, miksi puolalaiset pakastemarjat (mustikka-vadelmaseos) palavat ilmiliekilla mikrouunissa. Siskoni soitti firman kuluttajapalveluun, siella nainen vastasi, etta jaahileet ja lumikiteet palavat, on vaaratonta. Voiko lumen (=veden) sytyttaa liekkeihin mikroaalloilla? Pahasti epailen, etta marjoissa on jotain vierasta, kemikaaleja? Onko palstalla joku niin viisas, etta osaa vastata tahan kysymykseen?
Puolassa on kasvinsuojelu voimakkaampaa kuin Suomessa, vaikka täälläkin käytetään homemyrkkujä tehotuotannossa. Vesi ei syty liekkeihin mikroaaltouunissa. Kyllä Puolan kasvinsuojelu on syyllinen. Toinen vaihtoehto on Tsernobylin runsaat päästöt, vaikka Suomessa sitä on eniten pohjoisessa.
Puolassa ei tuotantohygieniakaan ole Suomen tasolla. - Etiäispesäke
kasvinsuojelu kirjoitti:
Puolassa on kasvinsuojelu voimakkaampaa kuin Suomessa, vaikka täälläkin käytetään homemyrkkujä tehotuotannossa. Vesi ei syty liekkeihin mikroaaltouunissa. Kyllä Puolan kasvinsuojelu on syyllinen. Toinen vaihtoehto on Tsernobylin runsaat päästöt, vaikka Suomessa sitä on eniten pohjoisessa.
Puolassa ei tuotantohygieniakaan ole Suomen tasolla...laittavat Puolassa...
Suurtalouskokki-ystäväni on kertonut, että puolalaiset pakastemarjat on boikotissa heillä, kun niistä löytyy niin usein suolistopöpöjä.
Joilakin tiloilla liete ruiskutetaan marjapusikoihin, joista sade ei aina huuhtele sitä pois, vaan pöpöt tulevat pakastetuiksi marjojen kanssa...
En tiedä pitääkö tämä väite paikkansa. Se on kuulopuhetta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Oi mun haniseni
Mul on ihan törkee ikävä sua. En jaksais tätä enää. Oon odottanut niin kauan, mutta vielä pitää sitä tehdä. Tekis mieli305862Kyllä mulla on sua ikävä
Teen muita juttuja, mutta kannan sua mielessäni mukana. Oot ensimmäinen ajatus aamulla ja viimeinen illalla. Välissä läm144414Hei rakas sinä
Vaikka käyn täällä vähemmän, niin ikäväni on pahempaa. Pelkään että olen ihan hukassa😔 mitä sinä ajattelet? naiselle403247IS:n tiedot: Toni Immonen irtisanottiin MTV:ltä Toni Immonen työskenteli pitkään MTV:llä.
IS:n tiedot: Toni Immonen irtisanottiin MTV:ltä Toni Immonen työskenteli pitkään MTV:llä. IS uutisoi torstaina Toni Imm522981Israel aloitti 3. maailmansodan
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011297979.html Israel se sitten aloitti näköjään kolmannen maailmansodan.3401579- 701339
Vihdoin tiedän että tämä on molemminpuolista
Saattoi se koko ajan olla silmiemme edessä mutta kumpikaan ei uskaltanut sitä toivoa. Kunpa nähtäisiin pian, toivottavas861338Nainen, meidän talossa on säännöt
1. Mies on aina oikeassa. 2. Ei vastaväitteitä. 3. Mäkättäminen kielletty. 4. Suhde on tärkein. 5. Ei salaisuuksia. 6. E2321216- 791179
Kaksi vuotta
Sitten mä ihastuin suhun päätä pahkaa, kun meillä klikkasi heti ekasta päivästä lähtien. Et varmasti tunne samoin ja tek101170