Purjevene 15 000 eurolla

moottorivene.Olette sen tyylisiä,ettei teitä purjepiireissä hyvällä katsella!

Tuossa hintaluokassa Ruotsin markkinat tarjoavat paljoooon enemmän
http://www.blocket.se/stockholm/Linjett_30_26091676.htm?ca=11&w=3
http://www.blocket.se/uppsala/Joker_S30_1970_26209310.htm?ca=11&w=3
http://www.blocket.se/stockholm/Dufour_Arpege_31_25528246.htm?ca=11&w=3
http://www.blocket.se/goteborg/Sunwind_27_25727202.htm?ca=11&w=3
http://www.blocket.se/stockholm/Winga_29_nr_375_24940130.htm?ca=11&w=3
http://www.blocket.se/orebro/L_28_i_plast_fran_1973_25885653.htm?ca=11&w=3
http://www.blocket.se/stockholm/Albin_Accent_25661970.htm?ca=11&w=3
http://www.blocket.se/sodermanland/Nord_80__76_25859960.htm?ca=11&w=3
http://www.blocket.se/stockholm/W_30_kompromiss__76_26189181.htm?ca=11&w=3

Sanoiko alkuperäinen kirjoittaja jotakin siitä, että nuo mainitut olisivat ainoat kriteerit tai jotenkin prioriteettijärjestyksessä?

valopäitä sitä onkin. Mitä ihmeellistä noissa luettelemissasi kriteereissä muka oli? Noin ne menevät 95% veneilijöistä, olipa sitten purje- tai moottorivene kyseessä.

Vene on vapaa-ajanvieton VÄLINE.

hoh-hoijaa!!

http://www.nettivene.com/viewBoat.php?id_boat=338005&status=F&sid_boat_type=3&sid_make=7&PN[0]=simp_search&PL[0]=simpleSearch.php?status=F@sid_boat_type=3@sid_make=7

toki hinnassa voisi joustaa kuin muissakin asioissa. Tarkoitus olisi löytää tuohon hintahaarukkaan se paras itselle soveltuva.

Tuo veneen leveys asia, onko sillä itse purjehdukseen jotain vaikutusta jos on 2,40 tai 2,90m leveä?

neja1 kirjoitti:

toki hinnassa voisi joustaa kuin muissakin asioissa. Tarkoitus olisi löytää tuohon hintahaarukkaan se paras itselle soveltuva.

Tuo veneen leveys asia, onko sillä itse purjehdukseen jotain vaikutusta jos on 2,40 tai 2,90m leveä?

Lue lisää

Pelkkä veneen leveys yhdellä numerolla ei kerro kovin paljoa. Samanlevyinen vene voi olla "joka suuntaan pullea", jolloin se ei ole mikään kummoinen purjehtija, mutta voi yhtä hyvin olla keulastaan "terävä" ja perästä moderni leveäpohjainen, jollaisia uudet avomeriraaserit ovat. Jos puhutaan 15 000 euron hintaluokasta niin puhutaan aika vanhoista veneistä. Silloin voi karkeasti yleistäen sanoa, että leveämpi vene on yleensä huonompi purjehtija kuin kapeampi, mutta mikään absoluuttinen totuus tuo ei ole.

4563478 harjoittaa tuossa edellisessä kärjistystä, mutta totuuden siemen on kirjoituksessa mukana. Pienessä ensiveneessä vessa ja diesel eivät ole suinkaan olennaisimpia ominaisuuksia. Kyllä 35 jalkaisessa sisädiesel on ehdoton - jo sen takia, että perämoottorista puuttuu kunnollinen laturi. Pienessä veneessä sähkön kulutus pienempi (vai onko?) ja aurinkopaneelilla pärjännee. Vessa mukaan sitten kun veneen tilat antaa siihen mahdollisuuden. Eniten vessaa arvostaa koleina aamuina, kun ei tarvii lähteä rantaan puolipukeisena asialle.

itse asiassa tuotakin vaihtoehtoa tuli mietittyä, etuina kai olisi se että saisi myös sisälle tilaa ja jos kone on vm 77 niin vähän arveluttaa sen toimintavarmuus


kumpi on sitten kätevämpi esim satamaan ajossa, sisäkone vai perämoottori?

neja1 kirjoitti:

itse asiassa tuotakin vaihtoehtoa tuli mietittyä, etuina kai olisi se että saisi myös sisälle tilaa ja jos kone on vm 77 niin vähän arveluttaa sen toimintavarmuus


kumpi on sitten kätevämpi esim satamaan ajossa, sisäkone vai perämoottori?

Lue lisää

Tässä naapurista Ballad "kopiot"

http://www.blocket.se/stockholm/Arabesque_30_26207062.htm?ca=11&w=3

http://www.blocket.se/hela_sverige?q=Joker&cg=1060&w=3&st=s&st=u&ps=&pe=&c=1062&ca=11&md=th&cxpf=&cxpt=&cxdw=&cxc2=&cxcb=&cxcn=&...

Itse hain Ohlson29/Wingan Skärgårdstadista (joku matka Tukholmasta Suomeen päin) muutama vuosi sitten. Jos nyt hakisin samaa hintaluokkaa, harkitsisin myös Nord80:tä, vaikka lyhyempi (ei ior-perä ja isompi sitlooda)

neja1 kirjoitti:

itse asiassa tuotakin vaihtoehtoa tuli mietittyä, etuina kai olisi se että saisi myös sisälle tilaa ja jos kone on vm 77 niin vähän arveluttaa sen toimintavarmuus


kumpi on sitten kätevämpi esim satamaan ajossa, sisäkone vai perämoottori?

Lue lisää

mieltä vesivessasta, että se ei ole välttämätön. Jos venettä on tarkoitus käyttää retkeilyyn, niin silloin aika harvoin tarpeita edes tehdään veneeseen, vaan wc on enemmän varalla. Kemiallisen wc:n kanniskelussa on oma vaivansa, mutta se on huoleton, koska ei tarvitse etsiä imutyhjennyspaikkoja. Sitten kun purjehditaan useammman päivän avomerilegejä, niin sitten sen kemiallisen wc:n vetoisuus alkaa olla koetuksella.

Kyllähän sisäkone on helpompi satamamanöveereissä, mutta kyllä pienellä veneellä pärjää peräprutkullakin. Varsinkin, jos on kaukohallintalaite ja tehokkaampi potkuri. Mitään ehdottomia totuuksia ei siis asiassa voi antaa.

SpK kirjoitti:

4563478 harjoittaa tuossa edellisessä kärjistystä, mutta totuuden siemen on kirjoituksessa mukana. Pienessä ensiveneessä vessa ja diesel eivät ole suinkaan olennaisimpia ominaisuuksia. Kyllä 35 jalkaisessa sisädiesel on ehdoton - jo sen takia, että perämoottorista puuttuu kunnollinen laturi. Pienessä veneessä sähkön kulutus pienempi (vai onko?) ja aurinkopaneelilla pärjännee. Vessa mukaan sitten kun veneen tilat antaa siihen mahdollisuuden. Eniten vessaa arvostaa koleina aamuina, kun ei tarvii lähteä rantaan puolipukeisena asialle.

Lue lisää

cookin porukoilla sisädieselitä eikä spetisysteemeitä ja aluksilla on sentään mittaa monta kymmentä metriä.

http://www.amazon.com/Explorations-Captain-James-Cook-Pacific/dp/0486227669

http://www.amazon.com/Magellans-Voyage-Narrative-Account-Circumnavigation/dp/0486280993/ref=sr_1_1?ie=UTF8&s=books&qid=126846819...

neja1 kirjoitti:

itse asiassa tuotakin vaihtoehtoa tuli mietittyä, etuina kai olisi se että saisi myös sisälle tilaa ja jos kone on vm 77 niin vähän arveluttaa sen toimintavarmuus


kumpi on sitten kätevämpi esim satamaan ajossa, sisäkone vai perämoottori?

Lue lisää

haluaa oppia etenemään, kone kannattaa unohtaa. Jos aina vaan lähtee ja tulee laiturista koneella, ei pärjää tilanteessa, jossa kone menee purjehduksen aikana rikki. Siispä kantsii heti ensialkuun opetella käsittelemään purjevene purjein, jos mielii purjehtimaan oppia.

sdfgdfg kirjoitti:

haluaa oppia etenemään, kone kannattaa unohtaa. Jos aina vaan lähtee ja tulee laiturista koneella, ei pärjää tilanteessa, jossa kone menee purjehduksen aikana rikki. Siispä kantsii heti ensialkuun opetella käsittelemään purjevene purjein, jos mielii purjehtimaan oppia.

Lue lisää

rättihomo! Moottori on veneen pääasiallinen ja tärkein liikkumamuoto. Purjeet ovat vaihtoehtoinen keino olosuhteiden ja mielialan ollessa siihen suotuisat.

fdsdfgsdg kirjoitti:

cookin porukoilla sisädieselitä eikä spetisysteemeitä ja aluksilla on sentään mittaa monta kymmentä metriä.

http://www.amazon.com/Explorations-Captain-James-Cook-Pacific/dp/0486227669

http://www.amazon.com/Magellans-Voyage-Narrative-Account-Circumnavigation/dp/0486280993/ref=sr_1_1?ie=UTF8&s=books&qid=126846819...

Lue lisää

neanderhtalilaisilla ollut veneitä ollenkaan. Niin että eiköhän jätetä ne historiaviittaukset sikseen. Se, että viime vuonna tehtiin jotain tavalla X, ei ole mikään peruste, että se pitäisi tehdä tänä vuonna samalla tavalla. Eikä todiste, että tapa X oli hyvä.

24 kirjoitti:

neanderhtalilaisilla ollut veneitä ollenkaan. Niin että eiköhän jätetä ne historiaviittaukset sikseen. Se, että viime vuonna tehtiin jotain tavalla X, ei ole mikään peruste, että se pitäisi tehdä tänä vuonna samalla tavalla. Eikä todiste, että tapa X oli hyvä.

Lue lisää

vanhat konstit ovat parempia kuin pussillinen uusia. Sähköisillä vermeillä ja mekaanisilla koneilla on sellainen ominaisuus kuin vikaantuminen varsinkin kosteissa ympäristöissä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Vika

Kyllästynyt --- kirjoitti:

rättihomo! Moottori on veneen pääasiallinen ja tärkein liikkumamuoto. Purjeet ovat vaihtoehtoinen keino olosuhteiden ja mielialan ollessa siihen suotuisat.

siellä taas huutelee, onko töissä/kotona noin tylsää;-)

dfghfdgh kirjoitti:

vanhat konstit ovat parempia kuin pussillinen uusia. Sähköisillä vermeillä ja mekaanisilla koneilla on sellainen ominaisuus kuin vikaantuminen varsinkin kosteissa ympäristöissä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Vika

Lue lisää

vaan merenkulun turvallisuus suhteessa alus- ja liikennemääriin on jatkuvasti parantunut TEKNIIKAN kehittyessä. Kuvitteletko ihan vakavissasi, ettei veli Cook olisi ottanut reissuilleen nykyaikaista merentutkimusalusta nykyaikaisine satelliitti- ja tietokonepohjaisine navigaatiomenetelmineen silloisten vermeiden sijasta, jos hänellä olisi valintamahdollisuus ollut ja jos olisi kyennyt ymmärtämään mitään nykyaikaisista välineistä (mistä jälkimmäisestä asiasta ei tietysti voi olla varma)?

Käsittääkseni kauppamerenkulussakin sallitaan nyt luopuminen paperikarttojen käytöstä, jos on uusien säännösten mukainen elektroniikka käytettävissä.

14 kirjoitti:

vaan merenkulun turvallisuus suhteessa alus- ja liikennemääriin on jatkuvasti parantunut TEKNIIKAN kehittyessä. Kuvitteletko ihan vakavissasi, ettei veli Cook olisi ottanut reissuilleen nykyaikaista merentutkimusalusta nykyaikaisine satelliitti- ja tietokonepohjaisine navigaatiomenetelmineen silloisten vermeiden sijasta, jos hänellä olisi valintamahdollisuus ollut ja jos olisi kyennyt ymmärtämään mitään nykyaikaisista välineistä (mistä jälkimmäisestä asiasta ei tietysti voi olla varma)?

Käsittääkseni kauppamerenkulussakin sallitaan nyt luopuminen paperikarttojen käytöstä, jos on uusien säännösten mukainen elektroniikka käytettävissä.

Lue lisää

itämerellä on huonontunut tekniikan kehittyessä, ei ennen gps aikaa ajettu laivoilla majakoiden ja tutkaheijastimien päälle.

http://www.onnettomuustutkinta.fi/45787.htm

Myöskin tuhoisin laivaonnettomuus itämerellä on tapahtunut huipputeknisellä aikakaudella.

http://www.onnettomuustutkinta.fi/5725.htm

dfghfdgh kirjoitti:

vanhat konstit ovat parempia kuin pussillinen uusia. Sähköisillä vermeillä ja mekaanisilla koneilla on sellainen ominaisuus kuin vikaantuminen varsinkin kosteissa ympäristöissä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Vika

Lue lisää

tämän kommentin sitten, kun seuraavan kerran taas jossain threadissa väännetään tuuliperäsimen ja sen autopilotin paremmuudesta!

dsfhjjj kirjoitti:

itämerellä on huonontunut tekniikan kehittyessä, ei ennen gps aikaa ajettu laivoilla majakoiden ja tutkaheijastimien päälle.

http://www.onnettomuustutkinta.fi/45787.htm

Myöskin tuhoisin laivaonnettomuus itämerellä on tapahtunut huipputeknisellä aikakaudella.

http://www.onnettomuustutkinta.fi/5725.htm

Lue lisää

uudestaan ja huomaa erityisesti se "suhteessa alus- ja liikennemääriin". 150 vuotta sitten todennäköisyys, että satamasta lähtevä laiva ei koskaan pääse määräsatamaansa oli aika helvetin paljon suurempi. Ei ehkä ajettu majakan päälle, kun ei ikinä edes löydetty sitä majakkaa. Nykyään uppoamiset ja muutkin onnettomuudet ovat harvinaisia, vaikka liikennettä on suunnattomasti enemmän.

Pelkästään Itämeressä arvioidaan olevan jopa tuhansia laivanhylkyjä. Jotain osviittaa saat sellaisen sivuston kuin Hylyt.net avulla. Jos kuvitelmasi pitäisi paikkansa, niin uusia pitäisi tulla kymmeniä tai jopa satoja joka vuosi.

21 kirjoitti:

uudestaan ja huomaa erityisesti se "suhteessa alus- ja liikennemääriin". 150 vuotta sitten todennäköisyys, että satamasta lähtevä laiva ei koskaan pääse määräsatamaansa oli aika helvetin paljon suurempi. Ei ehkä ajettu majakan päälle, kun ei ikinä edes löydetty sitä majakkaa. Nykyään uppoamiset ja muutkin onnettomuudet ovat harvinaisia, vaikka liikennettä on suunnattomasti enemmän.

Pelkästään Itämeressä arvioidaan olevan jopa tuhansia laivanhylkyjä. Jotain osviittaa saat sellaisen sivuston kuin Hylyt.net avulla. Jos kuvitelmasi pitäisi paikkansa, niin uusia pitäisi tulla kymmeniä tai jopa satoja joka vuosi.

Lue lisää

jos lentämisessäkin keskustellaan maalaisjärjen käytöstä elektroniikan sijaan.

http://www.telegraph.co.uk/news/worldnews/europe/spain/2592437/Spanish-plane-had-technical-problems-before-crash-killed-153-peop...

Huviveneilyssä varsinkaan ei ole aikataulupaineita, joten mikään sähköinen verme ei ole välttämätön, jotta itämerellä voisi retkipurjehtia.

Miksi se kemssu olisi parempi kuin vesivessa? Vesivessan septin voi toki tyhjentää imuasemalla, mutta myös mereen. Septijärjestelmä ei ole monimutkainen, eikä siinä ole mitään ylläpidettävää. Kun se on kerran asennettu, niin se toimii kuin... noh, kuin junan vessat ennen toimi. Syyshuollossa vesi/glykoliseosta pönttöön ja pari pumppausta. Siinä syyshuolto. Keväällä vaan aletaan käyttään sitä ihan suoraan. Ei mitään pulaamista litkujen kanssa ja pidemmätkin avomeri/saaristolegit menee ilman mitään toimenpiteitä.

Diesel ei haise, ja harvemmin se on kajuutassa. Ja onhan se dieselkone käytössä ongelmattomampi. Ja on sitäkin helppo huoltaa. Talvihuolto on yhtä helppo, kuin peräprutkussakin. Tai ainakin minä huuhtelen myös sen peräprutkun makealla vedellä, lisään sylintereihin säilytytsöljyt ja vaihdan peräöljyt. Ja usein vielä keväällä puren kaasarin ja bensapumpun, kun ne on hapettuneet ja moskaa täynnä talven jälkeen.

Dieselissä taas syksyllä vaan irrotan yhden vesiletkun pohjaläpiviennistä, tungen sen kanisteriin (jossa on vesi/glykoliseos) ja laitan koneen käyntiin. Kun kanisteri on tyhjä, niin sammutan koneen. se oli siinä se syyshuolto. Keväällä sitten vaihdan öljyt ja suodattimet sekä vesitilan sinkin. Muuta se ei kaipaa.

-Mika- kirjoitti:

Miksi se kemssu olisi parempi kuin vesivessa? Vesivessan septin voi toki tyhjentää imuasemalla, mutta myös mereen. Septijärjestelmä ei ole monimutkainen, eikä siinä ole mitään ylläpidettävää. Kun se on kerran asennettu, niin se toimii kuin... noh, kuin junan vessat ennen toimi. Syyshuollossa vesi/glykoliseosta pönttöön ja pari pumppausta. Siinä syyshuolto. Keväällä vaan aletaan käyttään sitä ihan suoraan. Ei mitään pulaamista litkujen kanssa ja pidemmätkin avomeri/saaristolegit menee ilman mitään toimenpiteitä.

Diesel ei haise, ja harvemmin se on kajuutassa. Ja onhan se dieselkone käytössä ongelmattomampi. Ja on sitäkin helppo huoltaa. Talvihuolto on yhtä helppo, kuin peräprutkussakin. Tai ainakin minä huuhtelen myös sen peräprutkun makealla vedellä, lisään sylintereihin säilytytsöljyt ja vaihdan peräöljyt. Ja usein vielä keväällä puren kaasarin ja bensapumpun, kun ne on hapettuneet ja moskaa täynnä talven jälkeen.

Dieselissä taas syksyllä vaan irrotan yhden vesiletkun pohjaläpiviennistä, tungen sen kanisteriin (jossa on vesi/glykoliseos) ja laitan koneen käyntiin. Kun kanisteri on tyhjä, niin sammutan koneen. se oli siinä se syyshuolto. Keväällä sitten vaihdan öljyt ja suodattimet sekä vesitilan sinkin. Muuta se ei kaipaa.

Lue lisää

Muuten olen samaa mieltä, mutta uskaltautuisin hieman moittimaan tuota dieselin huoltonäkemystäsi. Uskon nimittäin varsin monen dieselasiantuntijan mielipidettä, jonka mukaan öljyt pitäisi vaihtaa syksyllä. Ajatus perustuu siihen, että voiteluöljyn seassa on melkoisesti rikkiä ja muita palamistapahtuman jätteitä, toisin sanoen vanhat öljyt syövyttävät konetta.
Eli suosittelen öljyn ja öljynsuodattimen vaihtoa syksyllä. Polttoainesuodatin kannattaa jättää keväälle. Oikein puhdasoppiset vaihtaisivat vielä keväällä öljyt uudestaan, mutta sitä en itse ole tehnyt eivätkä moottorikäsikirjatkaan sitä ehdottele. Ja ainakin Volvon käsikirjat suosittelevat, että ennen glykoliseoksen sisäänajamista huuhdotaan merivesijärjestelmää puhtaalla vedellä jonkun minuutin ajan, jotta suolajäämät sun muut häipyvät. No, Itämeren vesi on matalasuolaista, mutta muuta roskaa lienee kyllä sen edestä.

Itse olen tehnyt niin, että veneen ollessa vielä vedessä annan koneen rouskuttaa tyhjäkäyntiä sen verran, että lämpenee. Sitten öljynvaihto (käy yleensä lämpimillä öljyillä paljon juohevammin) ja suodattimen. Veneen noston jälkeen makeavesihuuhtelu ja glykoliseos sisään. Minulla on tässä tietysti se etu, että veneen laituripaikka on nostopaikan tuntumassa, joten öljynvaihdon jälkeinen koneenkäyttö eli öljyjen pilaaminen jää vähiin.

Joka tapauksessa hyvin helppo juttu, mielestäni ei sen hankalampi kuin perämoottorin huolto. Eipähän ainakaan tartte raahata moottoria minneen :)

-Mika- kirjoitti:

Miksi se kemssu olisi parempi kuin vesivessa? Vesivessan septin voi toki tyhjentää imuasemalla, mutta myös mereen. Septijärjestelmä ei ole monimutkainen, eikä siinä ole mitään ylläpidettävää. Kun se on kerran asennettu, niin se toimii kuin... noh, kuin junan vessat ennen toimi. Syyshuollossa vesi/glykoliseosta pönttöön ja pari pumppausta. Siinä syyshuolto. Keväällä vaan aletaan käyttään sitä ihan suoraan. Ei mitään pulaamista litkujen kanssa ja pidemmätkin avomeri/saaristolegit menee ilman mitään toimenpiteitä.

Diesel ei haise, ja harvemmin se on kajuutassa. Ja onhan se dieselkone käytössä ongelmattomampi. Ja on sitäkin helppo huoltaa. Talvihuolto on yhtä helppo, kuin peräprutkussakin. Tai ainakin minä huuhtelen myös sen peräprutkun makealla vedellä, lisään sylintereihin säilytytsöljyt ja vaihdan peräöljyt. Ja usein vielä keväällä puren kaasarin ja bensapumpun, kun ne on hapettuneet ja moskaa täynnä talven jälkeen.

Dieselissä taas syksyllä vaan irrotan yhden vesiletkun pohjaläpiviennistä, tungen sen kanisteriin (jossa on vesi/glykoliseos) ja laitan koneen käyntiin. Kun kanisteri on tyhjä, niin sammutan koneen. se oli siinä se syyshuolto. Keväällä sitten vaihdan öljyt ja suodattimet sekä vesitilan sinkin. Muuta se ei kaipaa.

Lue lisää

Mika ei kyllä valitettavasti nyt tiedä mitä puhuu septijärjestelmän huolettomuudesta. Meillä on kahdessa veneessä ollut vanha sellainen ja molempien kanssa ongelmia: Ensimmäinen oli fe-83:ssa, eikä se vene ollut silloin kuin 15 vuotta vanha. Siinä yhden kerran pöntön pumppu hajosi, alkoi suihkuttaa huuhteluvettä ympäriinsä, toisen kerran vanha kovettunut letku alkoi vuotaa liitoksestaan septilientä veneen pohjalle ja kolmannella kerralla sen septitankin tyhjennysventtiilistä katkesi akseli juuri kun piti alkaa pumppaamaan tankkia mereen. Venttiili jäi pysyvästi kiinni. Viimeisimmän vian takia vene piti nostaa ylös keskellä lomakautta, koska pohjan läpivientejä ei oikein voi irroittaa vedessä ja tankki oli täynnä.

Siinä toisessa veneessä, joka oli vajaat 20 vuotta vanha, piti ensiksi vaihtaa septijärjestelmän letkut. Vanhetessaan halvat letkut alkavat päästää hajua läpi, joten oli meille ns. pakkoremontti. Uskoakseni useimmille muillekin ihmisille olisi. Vähän myöhemmin septitankki piti myös remontoida, putken liitos tankkiin alkoi vuotaa.

Yksinkertaisesti sanottuna kaikki liikkuvia osia sisältävät systeemit menevät veneessä joskus epäkuntoon. Kiinteästi asennettujen huoltaminen on aina ikävämpää... joten kyllä kemiallinen vessa tai perämoottori ovat paljon mukavampia.

Kysyjän budjetilla on selvästi kyse vanhan veneen hankkimisesta, ja vanhoissa veneissä riittää korjattavaa. Ja dieselkone ei suinkaan ole ainoa johon ajan hammas puree, mm. vessa, raitisvesijärjestelmä ja muu pentterivarustus kuuluvat järjestelmiin joilla on jonkinlainen odotettavissa oleva elinikä. Monet 15000 euron veneistä alkavat olla siinä pisteessä, että remontteja on joko jo tehty tai sitten niitä on edessä.

Minulla on nyt niiden kahden sisäkoneella ja septivessalla varustetun veneen jälkeen traileroitava purjevene, jossa ei ole kumpaakaan em. varusteista, vaan perämoottori ja kemiallinen vessa, jota ei olla toistaiseksi käytetty ollenkaan (käyttämättömänä hätävarana säilytettävä laite se vasta onkin helppo huollon kannalta!). Ei se huollettavien laitteiden vähentäminen ollut mikään syy vaihtoon, mutta todella tyytyväinen olen ollut siihen sivuvaikutukseen, että nyt kokonaisveneilyajasta suuremman osan voi käyttää purjehtimiseen.

Vielä vinkki kemiallista vessaa tarvitseville: Lidl on myynyt sellaisia n. kerran vuodessa. Ainakin parina viimeisimpänä vuotena Lidlin malli on ollut Thetfordin valmistama; Thetfordin oma tuotemerkki on Porta-Potti, joka on ko. alalla aika tunnettu merkki. Ja se minkä minä ostin oli vieläpä millilleen saman kokoinen kuin eräs porta-potti malliston laite, lienevät siis valmistaneet erän Lidlille samoilla muoteilla. Hinta kuitenkin oli alle puolet sen samankokoisen ns. merkkikaupan myymän mallin hinnasta.

1+11 kirjoitti:

Mika ei kyllä valitettavasti nyt tiedä mitä puhuu septijärjestelmän huolettomuudesta. Meillä on kahdessa veneessä ollut vanha sellainen ja molempien kanssa ongelmia: Ensimmäinen oli fe-83:ssa, eikä se vene ollut silloin kuin 15 vuotta vanha. Siinä yhden kerran pöntön pumppu hajosi, alkoi suihkuttaa huuhteluvettä ympäriinsä, toisen kerran vanha kovettunut letku alkoi vuotaa liitoksestaan septilientä veneen pohjalle ja kolmannella kerralla sen septitankin tyhjennysventtiilistä katkesi akseli juuri kun piti alkaa pumppaamaan tankkia mereen. Venttiili jäi pysyvästi kiinni. Viimeisimmän vian takia vene piti nostaa ylös keskellä lomakautta, koska pohjan läpivientejä ei oikein voi irroittaa vedessä ja tankki oli täynnä.

Siinä toisessa veneessä, joka oli vajaat 20 vuotta vanha, piti ensiksi vaihtaa septijärjestelmän letkut. Vanhetessaan halvat letkut alkavat päästää hajua läpi, joten oli meille ns. pakkoremontti. Uskoakseni useimmille muillekin ihmisille olisi. Vähän myöhemmin septitankki piti myös remontoida, putken liitos tankkiin alkoi vuotaa.

Yksinkertaisesti sanottuna kaikki liikkuvia osia sisältävät systeemit menevät veneessä joskus epäkuntoon. Kiinteästi asennettujen huoltaminen on aina ikävämpää... joten kyllä kemiallinen vessa tai perämoottori ovat paljon mukavampia.

Kysyjän budjetilla on selvästi kyse vanhan veneen hankkimisesta, ja vanhoissa veneissä riittää korjattavaa. Ja dieselkone ei suinkaan ole ainoa johon ajan hammas puree, mm. vessa, raitisvesijärjestelmä ja muu pentterivarustus kuuluvat järjestelmiin joilla on jonkinlainen odotettavissa oleva elinikä. Monet 15000 euron veneistä alkavat olla siinä pisteessä, että remontteja on joko jo tehty tai sitten niitä on edessä.

Minulla on nyt niiden kahden sisäkoneella ja septivessalla varustetun veneen jälkeen traileroitava purjevene, jossa ei ole kumpaakaan em. varusteista, vaan perämoottori ja kemiallinen vessa, jota ei olla toistaiseksi käytetty ollenkaan (käyttämättömänä hätävarana säilytettävä laite se vasta onkin helppo huollon kannalta!). Ei se huollettavien laitteiden vähentäminen ollut mikään syy vaihtoon, mutta todella tyytyväinen olen ollut siihen sivuvaikutukseen, että nyt kokonaisveneilyajasta suuremman osan voi käyttää purjehtimiseen.

Vielä vinkki kemiallista vessaa tarvitseville: Lidl on myynyt sellaisia n. kerran vuodessa. Ainakin parina viimeisimpänä vuotena Lidlin malli on ollut Thetfordin valmistama; Thetfordin oma tuotemerkki on Porta-Potti, joka on ko. alalla aika tunnettu merkki. Ja se minkä minä ostin oli vieläpä millilleen saman kokoinen kuin eräs porta-potti malliston laite, lienevät siis valmistaneet erän Lidlille samoilla muoteilla. Hinta kuitenkin oli alle puolet sen samankokoisen ns. merkkikaupan myymän mallin hinnasta.

Lue lisää

Ihan kaikki järjestelmät ja laitteet veneessä vaativat huoltamista ja ajan saatossa myös uusimista. Kuvaat omassa tekstissäsi ongelmia, jotka on johtuneet letkujen ja venttililien hajoamisesta. Kyllä kaikissa asuttavissa veneissä on letkuja ja hanoja aika paljon. Ja niiden kunto tulee vuosittain tarkastaa ja vaihtaa tarvittaessa.
Kaikki kestää aikansa.

Ei se vesivessa eroa tuolta osin muusta veneen infrasta.

Vanhassa, kuten uudeemmassakin veneessä riittää korjattavaa. Mutta jos sen septijärjestelmän letkut pitää kunnossa, ei siinä ole muuta huollettavaa. Mitä se septiletku maksaa metriltä? Ja montako metriä sitä veneessä on? Kustannuskysymys tuo ei ole. Ja vanhaa venettä hankkiva on varmaankin osaava kaveri, muuten ei vanhaa venettä kannata hankkia. Muilla teetyt hommat kun maksaa ihan saman veneen iästä riippumatta.

Toimivan vesivessan kanssa on riippumaton maissakäynneistä, satamaista. Gemssun kanssa pitää aina laskea, koska pääsee sen tyhjentämään...

Perhepurjehtija kirjoitti:

Muuten olen samaa mieltä, mutta uskaltautuisin hieman moittimaan tuota dieselin huoltonäkemystäsi. Uskon nimittäin varsin monen dieselasiantuntijan mielipidettä, jonka mukaan öljyt pitäisi vaihtaa syksyllä. Ajatus perustuu siihen, että voiteluöljyn seassa on melkoisesti rikkiä ja muita palamistapahtuman jätteitä, toisin sanoen vanhat öljyt syövyttävät konetta.
Eli suosittelen öljyn ja öljynsuodattimen vaihtoa syksyllä. Polttoainesuodatin kannattaa jättää keväälle. Oikein puhdasoppiset vaihtaisivat vielä keväällä öljyt uudestaan, mutta sitä en itse ole tehnyt eivätkä moottorikäsikirjatkaan sitä ehdottele. Ja ainakin Volvon käsikirjat suosittelevat, että ennen glykoliseoksen sisäänajamista huuhdotaan merivesijärjestelmää puhtaalla vedellä jonkun minuutin ajan, jotta suolajäämät sun muut häipyvät. No, Itämeren vesi on matalasuolaista, mutta muuta roskaa lienee kyllä sen edestä.

Itse olen tehnyt niin, että veneen ollessa vielä vedessä annan koneen rouskuttaa tyhjäkäyntiä sen verran, että lämpenee. Sitten öljynvaihto (käy yleensä lämpimillä öljyillä paljon juohevammin) ja suodattimen. Veneen noston jälkeen makeavesihuuhtelu ja glykoliseos sisään. Minulla on tässä tietysti se etu, että veneen laituripaikka on nostopaikan tuntumassa, joten öljynvaihdon jälkeinen koneenkäyttö eli öljyjen pilaaminen jää vähiin.

Joka tapauksessa hyvin helppo juttu, mielestäni ei sen hankalampi kuin perämoottorin huolto. Eipähän ainakaan tartte raahata moottoria minneen :)

Lue lisää

Oikaisin tuossa vähän. Mutta silti itse vaihdan ne öljyt vasta keväällä. Sinne öljyyn jäävän rikin syövyttävä vaikutus on lähinnä teoreettinen, ei mitään käytänön vaikutusta. Tämä tulee ihan siitä, että koneen käyttötunnit jää kesässä korkeintaan pariin kymmeneen. Siiispä en edes vaihda öljyjä kuin parin vuoden välein. Ja suodattimen neljän vuoden välein. Ja ihan valmistajan ohjeiden mukaan se menee näin.

OIkeastaan jos vaan käyttötunteja kattelis, niin öljyt pitäis vaihtaa kymmenen vuoden välein ja suodatinkin kahdenkymmenen vuoden välein. Ja vaikka ei vaitahis kaertaakaan öljyjä tai suodattimia, niin noi koneet toimisi parikymmentä vuotta ihan ongelmitta. Senkin jälkeen vaan käynnistyvyys vähän huononisi...

Käsi sydämmelle: oletko saanut dieselkoneesi hajalle muusta kuin jäähdytysksen ongelmien vuoksi? Ja nekin tulee vaan siitä, että kone käy liian vähän....

-Mika- kirjoitti:

Ihan kaikki järjestelmät ja laitteet veneessä vaativat huoltamista ja ajan saatossa myös uusimista. Kuvaat omassa tekstissäsi ongelmia, jotka on johtuneet letkujen ja venttililien hajoamisesta. Kyllä kaikissa asuttavissa veneissä on letkuja ja hanoja aika paljon. Ja niiden kunto tulee vuosittain tarkastaa ja vaihtaa tarvittaessa.
Kaikki kestää aikansa.

Ei se vesivessa eroa tuolta osin muusta veneen infrasta.

Vanhassa, kuten uudeemmassakin veneessä riittää korjattavaa. Mutta jos sen septijärjestelmän letkut pitää kunnossa, ei siinä ole muuta huollettavaa. Mitä se septiletku maksaa metriltä? Ja montako metriä sitä veneessä on? Kustannuskysymys tuo ei ole. Ja vanhaa venettä hankkiva on varmaankin osaava kaveri, muuten ei vanhaa venettä kannata hankkia. Muilla teetyt hommat kun maksaa ihan saman veneen iästä riippumatta.

Toimivan vesivessan kanssa on riippumaton maissakäynneistä, satamaista. Gemssun kanssa pitää aina laskea, koska pääsee sen tyhjentämään...

Lue lisää

Kyllä tuollaisen keskivertoveneen - meidänkin veneestä löytyvän 70 l - septitankin kanssa saa olla kokoajan säästelemässä septiä - joten aikalailla samanlaisesta - vain hätätapauksessa käytettävästä aparaatista kuin kempparinkin tapauksessa on kysymys. Siis jos ei riko jätevesilakia ja tosiaan tyhjentää imutyhjennyspaikkaan - jotka eivät mm. aina toimi jne. Lisäksi kun vene painaa yli seitsemän tonnia niin kaikki ylimääräiset rantautumiset ovat aina ohjelmanumeroita ja tuollainen septitankin tyhjennyspaikkaan jonottaminen on sellainen - varsinkin ruuhka-aikana... Kempparin sen sijaan voi kantaa laiturilla kun on muutenkin rantautunut - ja jos ei muuten pääse tyhjentämään voi sen tyhjentää luonnonsatamassa pusikkoon kuivalle maalle - kyllä se sinne maatuu. Miksei sitten isompaa septiä? No septi on tietysti jälkiasennus niinkuin yleensä kaikissa vanhoissa veneissä ja isompaa ei saatu asennettua - ja tässäkin vesivessassa on riittänyt korjattavaa - esim.septin huohotinputken tukkeutuminen jne. Eli vesivessa ei välttämättä ole autuaaksi tekevä vaan kemppari voi olla kokonaisuutena ihan ok ratkaisu.

90uju09iop kirjoitti:

Kyllä tuollaisen keskivertoveneen - meidänkin veneestä löytyvän 70 l - septitankin kanssa saa olla kokoajan säästelemässä septiä - joten aikalailla samanlaisesta - vain hätätapauksessa käytettävästä aparaatista kuin kempparinkin tapauksessa on kysymys. Siis jos ei riko jätevesilakia ja tosiaan tyhjentää imutyhjennyspaikkaan - jotka eivät mm. aina toimi jne. Lisäksi kun vene painaa yli seitsemän tonnia niin kaikki ylimääräiset rantautumiset ovat aina ohjelmanumeroita ja tuollainen septitankin tyhjennyspaikkaan jonottaminen on sellainen - varsinkin ruuhka-aikana... Kempparin sen sijaan voi kantaa laiturilla kun on muutenkin rantautunut - ja jos ei muuten pääse tyhjentämään voi sen tyhjentää luonnonsatamassa pusikkoon kuivalle maalle - kyllä se sinne maatuu. Miksei sitten isompaa septiä? No septi on tietysti jälkiasennus niinkuin yleensä kaikissa vanhoissa veneissä ja isompaa ei saatu asennettua - ja tässäkin vesivessassa on riittänyt korjattavaa - esim.septin huohotinputken tukkeutuminen jne. Eli vesivessa ei välttämättä ole autuaaksi tekevä vaan kemppari voi olla kokonaisuutena ihan ok ratkaisu.

Lue lisää

eikö voisi kehitellä jotain semmosta suljettavaa kertakäyttöpakkausta joka päästettäis mereen kellumaan, ja siinä olis joku sytytin ja sen verran paloainetta että kakka-annos palais savuna ja kuset haihtuisi taivaan tuuliin?

-Mika- kirjoitti:

Ihan kaikki järjestelmät ja laitteet veneessä vaativat huoltamista ja ajan saatossa myös uusimista. Kuvaat omassa tekstissäsi ongelmia, jotka on johtuneet letkujen ja venttililien hajoamisesta. Kyllä kaikissa asuttavissa veneissä on letkuja ja hanoja aika paljon. Ja niiden kunto tulee vuosittain tarkastaa ja vaihtaa tarvittaessa.
Kaikki kestää aikansa.

Ei se vesivessa eroa tuolta osin muusta veneen infrasta.

Vanhassa, kuten uudeemmassakin veneessä riittää korjattavaa. Mutta jos sen septijärjestelmän letkut pitää kunnossa, ei siinä ole muuta huollettavaa. Mitä se septiletku maksaa metriltä? Ja montako metriä sitä veneessä on? Kustannuskysymys tuo ei ole. Ja vanhaa venettä hankkiva on varmaankin osaava kaveri, muuten ei vanhaa venettä kannata hankkia. Muilla teetyt hommat kun maksaa ihan saman veneen iästä riippumatta.

Toimivan vesivessan kanssa on riippumaton maissakäynneistä, satamaista. Gemssun kanssa pitää aina laskea, koska pääsee sen tyhjentämään...

Lue lisää

Aivan, ei se ole sellainen "toimii kuin junan vessa"-systeemi. Minusta on parempi kertoa harrastusta aloitteleville realistisesti riskeistä, eikä väittää tuollaisia järjestelmiä ylläpitovapaiksi.

En muista mitä ne letkut maksoivat, kun aikaa remontista on jo yli 10 vuotta. Sen kuitenkin muistan, että se septiletku on jokseenkin kalleinta letkua mitä veneissä käytetään eikä se 5m pätkä ollut ihan huomaamaton kustannuserä. Siis jos käyttää sitä oikeaa, septikäyttöön tarkoitettua hajunkestävää letkua. Juuri hinnan takia on moneen veneeseen asennettu alunperin halpaa letkua, joka kestää muutaman vuoden ja alkaa haista heti takuuajan umpeuduttua. Tarvittavan letkun pituus vaihtelee tietysti riipuen asennusjärjestelyistä, pahimmillaan olen kuullut letkua mennen enemmän kuin veneen pituus on. Onneksi niiden letkujen vaihtaminen ei ole vaikeaa, työlästä se kyllä voi olla tapauksesta riippuen.

En olisi ollenkaan varma siitä että jokainen vanhaa venettä hankkiva olisi "osaava kaveri". Eiköhän useimmiten vanhan veneen ostamiseen syynä ole se, että uusia veneitä ei noilla spekseillä saa, eikä varsinkaan tuosta hintaluokasta löydy mitään asuttavia veneitä jotka olisivat edes uudehkoja. Eikä se nyt niin kamalaa ole, eihän veneet vanhene ollenkaan samalla tavalla kuin autot. Mutta pitää olla valmistautunut huoltamaan niitä huollettavia kohteita. Uuteen harrastukseen tulee siis kuulumaan paljon muutakin kuin purjehtimista.

siistiä kirjoitti:

eikö voisi kehitellä jotain semmosta suljettavaa kertakäyttöpakkausta joka päästettäis mereen kellumaan, ja siinä olis joku sytytin ja sen verran paloainetta että kakka-annos palais savuna ja kuset haihtuisi taivaan tuuliin?

Lue lisää

Mereen kellumaan? Oliko tarkoitettu vitsiksi?

Joka tapauksessa "kakkakrematorio" on yksi kuivakäymälätyyppi, tässä ensimmäinen googlettamalla löytynyt esimerkki: http://www.fritidstoa.se/fi/

ei taida kuitenkaan sopia veneeseen ihan suoraan. Vaatii sähköäkin kohtuullisen paljon / polttokerta.

SpK kirjoitti:

4563478 harjoittaa tuossa edellisessä kärjistystä, mutta totuuden siemen on kirjoituksessa mukana. Pienessä ensiveneessä vessa ja diesel eivät ole suinkaan olennaisimpia ominaisuuksia. Kyllä 35 jalkaisessa sisädiesel on ehdoton - jo sen takia, että perämoottorista puuttuu kunnollinen laturi. Pienessä veneessä sähkön kulutus pienempi (vai onko?) ja aurinkopaneelilla pärjännee. Vessa mukaan sitten kun veneen tilat antaa siihen mahdollisuuden. Eniten vessaa arvostaa koleina aamuina, kun ei tarvii lähteä rantaan puolipukeisena asialle.

Lue lisää

Toki jokainen voi ja saa tehdä retkistään juuri niin extream-matkoja kuin haluaa, mutta kemialliseen asiointi ja sen kanniskelu . . . no jos sellaisesta nyt välttämättämättä tykkää, mutta ei kovinkaan miellyttävää. Sisämoottori, oli se sitten diesel, tai muulla toimiva on käytettävyyden kannalta ehdoton - tietysti tuo laturin on plussaa, mutta sisämoottorilla pääsee kovemmassa kelissä kotiin, jos jostain syystä purjeilla ei onnistu.

10 kirjoitti:

Mereen kellumaan? Oliko tarkoitettu vitsiksi?

Joka tapauksessa "kakkakrematorio" on yksi kuivakäymälätyyppi, tässä ensimmäinen googlettamalla löytynyt esimerkki: http://www.fritidstoa.se/fi/

ei taida kuitenkaan sopia veneeseen ihan suoraan. Vaatii sähköäkin kohtuullisen paljon / polttokerta.

Lue lisää

Kyllä, on kokemusta tuollaisesta mökillä jo 60 -luvulla. Katolla olleesta piipusta tulevan savun haju oli vähän erikoinen, mutta ei paha.
Venekäytössä poltto täytyisi varmaan tehdä löpöllä tai valopetroolilla. Miksei näitä ole?

-Mika- kirjoitti:

Miksi se kemssu olisi parempi kuin vesivessa? Vesivessan septin voi toki tyhjentää imuasemalla, mutta myös mereen. Septijärjestelmä ei ole monimutkainen, eikä siinä ole mitään ylläpidettävää. Kun se on kerran asennettu, niin se toimii kuin... noh, kuin junan vessat ennen toimi. Syyshuollossa vesi/glykoliseosta pönttöön ja pari pumppausta. Siinä syyshuolto. Keväällä vaan aletaan käyttään sitä ihan suoraan. Ei mitään pulaamista litkujen kanssa ja pidemmätkin avomeri/saaristolegit menee ilman mitään toimenpiteitä.

Diesel ei haise, ja harvemmin se on kajuutassa. Ja onhan se dieselkone käytössä ongelmattomampi. Ja on sitäkin helppo huoltaa. Talvihuolto on yhtä helppo, kuin peräprutkussakin. Tai ainakin minä huuhtelen myös sen peräprutkun makealla vedellä, lisään sylintereihin säilytytsöljyt ja vaihdan peräöljyt. Ja usein vielä keväällä puren kaasarin ja bensapumpun, kun ne on hapettuneet ja moskaa täynnä talven jälkeen.

Dieselissä taas syksyllä vaan irrotan yhden vesiletkun pohjaläpiviennistä, tungen sen kanisteriin (jossa on vesi/glykoliseos) ja laitan koneen käyntiin. Kun kanisteri on tyhjä, niin sammutan koneen. se oli siinä se syyshuolto. Keväällä sitten vaihdan öljyt ja suodattimet sekä vesitilan sinkin. Muuta se ei kaipaa.

Lue lisää

tyhjentävät vain sellaiset tyypit, jotka itämeren huonosta tilasta eivät yhtään välitä. Koskaan en ole kemiallista veskiä tyhjentänyt mereen, aina maihin.

789534rgfhjh kirjoitti:

tyhjentävät vain sellaiset tyypit, jotka itämeren huonosta tilasta eivät yhtään välitä. Koskaan en ole kemiallista veskiä tyhjentänyt mereen, aina maihin.

Eli suurin osa ruotsalaisista ja muistakin Itämeren piirissä veneilevistä, meitä suomalaisia lukuun ottamatta.

90uju09iop kirjoitti:

Kyllä tuollaisen keskivertoveneen - meidänkin veneestä löytyvän 70 l - septitankin kanssa saa olla kokoajan säästelemässä septiä - joten aikalailla samanlaisesta - vain hätätapauksessa käytettävästä aparaatista kuin kempparinkin tapauksessa on kysymys. Siis jos ei riko jätevesilakia ja tosiaan tyhjentää imutyhjennyspaikkaan - jotka eivät mm. aina toimi jne. Lisäksi kun vene painaa yli seitsemän tonnia niin kaikki ylimääräiset rantautumiset ovat aina ohjelmanumeroita ja tuollainen septitankin tyhjennyspaikkaan jonottaminen on sellainen - varsinkin ruuhka-aikana... Kempparin sen sijaan voi kantaa laiturilla kun on muutenkin rantautunut - ja jos ei muuten pääse tyhjentämään voi sen tyhjentää luonnonsatamassa pusikkoon kuivalle maalle - kyllä se sinne maatuu. Miksei sitten isompaa septiä? No septi on tietysti jälkiasennus niinkuin yleensä kaikissa vanhoissa veneissä ja isompaa ei saatu asennettua - ja tässäkin vesivessassa on riittänyt korjattavaa - esim.septin huohotinputken tukkeutuminen jne. Eli vesivessa ei välttämättä ole autuaaksi tekevä vaan kemppari voi olla kokonaisuutena ihan ok ratkaisu.

Lue lisää

Että 70 litran septi tuottaa päänvaivaa, mutta 10 litran kemsa ei.
70 litraa on jo melko iso, ei pitäis tulla kovin äkkiä ongelmaa vastaan.
Tai ei ihan niin äkkiä kuin 10 litran kemssan kanssa.

sdfgdfg kirjoitti:

haluaa oppia etenemään, kone kannattaa unohtaa. Jos aina vaan lähtee ja tulee laiturista koneella, ei pärjää tilanteessa, jossa kone menee purjehduksen aikana rikki. Siispä kantsii heti ensialkuun opetella käsittelemään purjevene purjein, jos mielii purjehtimaan oppia.

Lue lisää

Moottori on rantautumista varten, purjeet matkan tekoa.
Ainakaan minä en viitsi ruveta rantautumaan 20 tonnisella veneelläni purjein.
Jos moottori ei toimi, mennään ankkuriin tai poijuun ja hankitaan hinaus.

sdfgsdfg kirjoitti:

Moottori on rantautumista varten, purjeet matkan tekoa.
Ainakaan minä en viitsi ruveta rantautumaan 20 tonnisella veneelläni purjein.
Jos moottori ei toimi, mennään ankkuriin tai poijuun ja hankitaan hinaus.

Lue lisää

sillä uppotukilla enimmäkseen koneella. Joku 40 jalkainen HR painaa 15 tonnia, niin että sulla on joku todella raskas vempain, jota ei oikein purjeveneeksi voi kutsua.

sdfgsdfg kirjoitti:

Että 70 litran septi tuottaa päänvaivaa, mutta 10 litran kemsa ei.
70 litraa on jo melko iso, ei pitäis tulla kovin äkkiä ongelmaa vastaan.
Tai ei ihan niin äkkiä kuin 10 litran kemssan kanssa.

Lue lisää

Septi käyttää vähintään puolet enemmän huuhteluvettä kuin kemppari - ehkä jopa enemmänkin, kempparin huuhtelu perustuu pitkälti "painovoimaan" - vettä käytetään vain mausteeksi... Kemppareita löytyy 20L malleihin asti - maksavat saman kuin 10 ja 15 litran mallitkin. Toki ruista täytyy löytyä jonkun verran ranteesta noita kannellessa. Kemppareita löytyy myös imutyhjennysliitännällä. Oman kokemukseni mukaan 20L kemppari vastaa helposti jopa 40-50 l septillä varustettua vesivessaa - eli tosiaan 70L septi ei ole mitenkään olennaisesti tilavampi kuin 20L kemppari!
Niin junan vessasta vielä; toimii katamaraanissa, keskirungossa...

g556789 kirjoitti:

sillä uppotukilla enimmäkseen koneella. Joku 40 jalkainen HR painaa 15 tonnia, niin että sulla on joku todella raskas vempain, jota ei oikein purjeveneeksi voi kutsua.

Purjeilla mennään pääasiassa, kone on rantautumista varten.
40 jalkainen HR voi painaa 15 tonnia, mutta sehän ei kerro vielä minun veneestäni yhtikäs mitään.
Ilmeisesti esim 60 jalkaisella swanilla ei purjehdita enää sitten ollenkaan.

Kempparin_komppaaja kirjoitti:

Septi käyttää vähintään puolet enemmän huuhteluvettä kuin kemppari - ehkä jopa enemmänkin, kempparin huuhtelu perustuu pitkälti "painovoimaan" - vettä käytetään vain mausteeksi... Kemppareita löytyy 20L malleihin asti - maksavat saman kuin 10 ja 15 litran mallitkin. Toki ruista täytyy löytyä jonkun verran ranteesta noita kannellessa. Kemppareita löytyy myös imutyhjennysliitännällä. Oman kokemukseni mukaan 20L kemppari vastaa helposti jopa 40-50 l septillä varustettua vesivessaa - eli tosiaan 70L septi ei ole mitenkään olennaisesti tilavampi kuin 20L kemppari!
Niin junan vessasta vielä; toimii katamaraanissa, keskirungossa...

Lue lisää

Kyllä tavallinen Jabsco käyttää myös huuhteluvettä ihan vaan mausteeksi. Sehän toimii imuperiaatteella, eikä vesihuuhteluperiaatteella, kuten kotona. Itse ainakin käytän sitä niin, että vettä todellakin menee vaan pari desiä per käyttökerta. Sähkötoiminen sen sijaan täyttää sitä septiä sillä huuhteluvedellä.

Mulla on vaan 45 litrainen happoteräksinen septi, eikä se ole ollut liian pieni vielä tähän mennessä. Mutta toisaalta en yleensä olekaan viikkoja samassa satamassa...

-Mika- kirjoitti:

Kyllä tavallinen Jabsco käyttää myös huuhteluvettä ihan vaan mausteeksi. Sehän toimii imuperiaatteella, eikä vesihuuhteluperiaatteella, kuten kotona. Itse ainakin käytän sitä niin, että vettä todellakin menee vaan pari desiä per käyttökerta. Sähkötoiminen sen sijaan täyttää sitä septiä sillä huuhteluvedellä.

Mulla on vaan 45 litrainen happoteräksinen septi, eikä se ole ollut liian pieni vielä tähän mennessä. Mutta toisaalta en yleensä olekaan viikkoja samassa satamassa...

Lue lisää

Jabscon käyttöohjeen sanovan, että 7 pumppausta per jaardi letkua, siis pöntön ja tankin välistä letkua. Ymmärtääkseni tarkoitus olisi, ettei itse letkussa seisoisi kuin puhdasta huuhteluvettä. Eli tankkiin pitäisi mennä pöntön sisältö edellisen huuhtelun "letkutäytteet. Jos se on tavallista 38 mm letkua, niin metrissä letkua on sisätilavuutta minun käsitykseni mukaan 3,14*0,019*0,019=0,00113 kuutiometriä, tekee siis n. 1,1 litraa.

Kempparin_komppaaja kirjoitti:

Septi käyttää vähintään puolet enemmän huuhteluvettä kuin kemppari - ehkä jopa enemmänkin, kempparin huuhtelu perustuu pitkälti "painovoimaan" - vettä käytetään vain mausteeksi... Kemppareita löytyy 20L malleihin asti - maksavat saman kuin 10 ja 15 litran mallitkin. Toki ruista täytyy löytyä jonkun verran ranteesta noita kannellessa. Kemppareita löytyy myös imutyhjennysliitännällä. Oman kokemukseni mukaan 20L kemppari vastaa helposti jopa 40-50 l septillä varustettua vesivessaa - eli tosiaan 70L septi ei ole mitenkään olennaisesti tilavampi kuin 20L kemppari!
Niin junan vessasta vielä; toimii katamaraanissa, keskirungossa...

Lue lisää

kempparisäiliön retuuttaminen maihin tyhjennettäväksi ei ole enää ihan pelkästään miellyttävä ja vaivaton pikku sivuaskare. Eikä sitä 20 litran satsia voi muutenkaan ihan mihin tahansa kaataa, tuo "saareen puskan taa" alkaa olla vähän vastuuttoman puolella.

huuhtelija - spooler kirjoitti:

Jabscon käyttöohjeen sanovan, että 7 pumppausta per jaardi letkua, siis pöntön ja tankin välistä letkua. Ymmärtääkseni tarkoitus olisi, ettei itse letkussa seisoisi kuin puhdasta huuhteluvettä. Eli tankkiin pitäisi mennä pöntön sisältö edellisen huuhtelun "letkutäytteet. Jos se on tavallista 38 mm letkua, niin metrissä letkua on sisätilavuutta minun käsitykseni mukaan 3,14*0,019*0,019=0,00113 kuutiometriä, tekee siis n. 1,1 litraa.

Lue lisää

...olla. Mulla vaan on etäisyyttä kulhon ja septin väliä noin 15 senttiä, ja letkua siis saman verran.
Varsin asennus- ja käyttäjäkohtainen juttu siis.

sdfgsdfg kirjoitti:

Purjeilla mennään pääasiassa, kone on rantautumista varten.
40 jalkainen HR voi painaa 15 tonnia, mutta sehän ei kerro vielä minun veneestäni yhtikäs mitään.
Ilmeisesti esim 60 jalkaisella swanilla ei purjehdita enää sitten ollenkaan.

Lue lisää

veneluokassa on turha keskustella, miten 20 tonnista alusta käsitellään. Alle 40 jalkaiset purjeveneet saa ongelmitta purjein rantaan, jos on taitoa. 15 keurollla saa hädin tuskin 30 jalkaisen. Turha koneen kanssa on pulata jos purjehtimaan ollaan menossa.

5607080 kirjoitti:

veneluokassa on turha keskustella, miten 20 tonnista alusta käsitellään. Alle 40 jalkaiset purjeveneet saa ongelmitta purjein rantaan, jos on taitoa. 15 keurollla saa hädin tuskin 30 jalkaisen. Turha koneen kanssa on pulata jos purjehtimaan ollaan menossa.

Lue lisää

Tuo spinnulla laituriintulokin on 40-jalkaisella tehty, kun ei muutakaan mahdollisuutta oikeastaan ollut. Se, että se on mahdollista, eikä edes mikään suuri kauhistus, ei tarkoita sitä, että niin kannattaisi aina tehdä. Venettä pitää pystyä hallitsemaan myös purjein, mutta useimmissa tilanteissa moottorista on huomattavaa apua. Satamia kun ei ole rakennettu purjehtimisen ehdoilla.

laituriin kirjoitti:

Tuo spinnulla laituriintulokin on 40-jalkaisella tehty, kun ei muutakaan mahdollisuutta oikeastaan ollut. Se, että se on mahdollista, eikä edes mikään suuri kauhistus, ei tarkoita sitä, että niin kannattaisi aina tehdä. Venettä pitää pystyä hallitsemaan myös purjein, mutta useimmissa tilanteissa moottorista on huomattavaa apua. Satamia kun ei ole rakennettu purjehtimisen ehdoilla.

Lue lisää

kerran laituriin 26 jalkaisella melomalla, kun muuta mahdollisuutta ei ollut.

55 kirjoitti:

kerran laituriin 26 jalkaisella melomalla, kun muuta mahdollisuutta ei ollut.

Niin ja H-vene taas liikkuu keinuttamalla. Tyvenessä eikun purjeet alas, ja mies mastolle seisomaan kasvot kohti mastoa ja eikun heiluttamaan. Menee paljon kovempaa kuin melomalla. Eli oon keinuttanut veneen laituriin

21 kirjoitti:

Niin ja H-vene taas liikkuu keinuttamalla. Tyvenessä eikun purjeet alas, ja mies mastolle seisomaan kasvot kohti mastoa ja eikun heiluttamaan. Menee paljon kovempaa kuin melomalla. Eli oon keinuttanut veneen laituriin

Lue lisää

H:n kokoiset veneet liikuvat tyvenessä myös peräsintä vatkaamalla.

Vispiläville kirjoitti:

H:n kokoiset veneet liikuvat tyvenessä myös peräsintä vatkaamalla.

Olkoon vaikka isompikin vene, sen saa pläkässä helposti liikkeelle ja myös laituriin. Eihän se ole mikään temppu, mutta tehkääpä se isolla veneellä edes 5 m/s tuulessa, vähintään sen verran oli tuulta spinnulla tullessa. Ilman spinnua taas taas ei virrassa eteenpäin olisi päässyt. Ennen spinnun laskua siis köysikin kiinni laituriin.

laituriin kirjoitti:

Tuo spinnulla laituriintulokin on 40-jalkaisella tehty, kun ei muutakaan mahdollisuutta oikeastaan ollut. Se, että se on mahdollista, eikä edes mikään suuri kauhistus, ei tarkoita sitä, että niin kannattaisi aina tehdä. Venettä pitää pystyä hallitsemaan myös purjein, mutta useimmissa tilanteissa moottorista on huomattavaa apua. Satamia kun ei ole rakennettu purjehtimisen ehdoilla.

Lue lisää

suomalaisiin luonnosatamiin pääsee purjein ja moniin kaupalliseenkin.

676990 kirjoitti:

suomalaisiin luonnosatamiin pääsee purjein ja moniin kaupalliseenkin.

Ihan jokaiseen, kunhan tuuli on suotuisa.
Mutta onko sitä venettä pakko riskeerata ajamalla jonnekin Uudenkaupungin vierassatamaan merepäiville purjeilla, sitten kun paikkaa ei olekaan, niin käännäs sitten siinä altaassa se vene purjeilla, kun sen justiinsa saa moottorilla käänettyä edes-takas pyöritellen, kun tilaa jää muutama metri.

Vaikka osaakin purjehtia niin järjen käyttö on sallittua.
Jokaiselle purjeilla satamaan tulijalle pitäisi laittaa tuplaomavastuu vakuutukseen.
Edesvastuutonta se on.
Lentokoneenkin saa laskeuduttua ilman koneita, mutta haluaisitko sinä olla kyydissä sillon?

sdfgsdfg kirjoitti:

Ihan jokaiseen, kunhan tuuli on suotuisa.
Mutta onko sitä venettä pakko riskeerata ajamalla jonnekin Uudenkaupungin vierassatamaan merepäiville purjeilla, sitten kun paikkaa ei olekaan, niin käännäs sitten siinä altaassa se vene purjeilla, kun sen justiinsa saa moottorilla käänettyä edes-takas pyöritellen, kun tilaa jää muutama metri.

Vaikka osaakin purjehtia niin järjen käyttö on sallittua.
Jokaiselle purjeilla satamaan tulijalle pitäisi laittaa tuplaomavastuu vakuutukseen.
Edesvastuutonta se on.
Lentokoneenkin saa laskeuduttua ilman koneita, mutta haluaisitko sinä olla kyydissä sillon?

Lue lisää

turhaan koneella ajaville pitäisi laittaa päästöverot.

sdfgsdfg kirjoitti:

Ihan jokaiseen, kunhan tuuli on suotuisa.
Mutta onko sitä venettä pakko riskeerata ajamalla jonnekin Uudenkaupungin vierassatamaan merepäiville purjeilla, sitten kun paikkaa ei olekaan, niin käännäs sitten siinä altaassa se vene purjeilla, kun sen justiinsa saa moottorilla käänettyä edes-takas pyöritellen, kun tilaa jää muutama metri.

Vaikka osaakin purjehtia niin järjen käyttö on sallittua.
Jokaiselle purjeilla satamaan tulijalle pitäisi laittaa tuplaomavastuu vakuutukseen.
Edesvastuutonta se on.
Lentokoneenkin saa laskeuduttua ilman koneita, mutta haluaisitko sinä olla kyydissä sillon?

Lue lisää

Sanotaanpa mieluummin, että useimpiin pääsee. Hyvin moneen paikkaan pääsy vaatii todella taitoa ja veneen ominaisuuksien tuntemusta. Uusikaupunki ei ole mahdoton paikka täytenäkään, mutta aika vaativa kyllä.

Ne, jotka kulkevat ilman moottoria, tietävät kyllä mihin menevät. Kovin, kovin harvoin aiheuttava vahinkojakaan. Sen suhteen omavastuun nosto olisi yhdentekevää, mutta mitään perustettakaan sille ei ole. Eikä ilman moottoria kulkemisessa ole mitään edesvastuutontakaan, se on ainoastaan asiaa taitamattomien näkemys itselleen tuntemattomasta.

Purjekoneella on tullut laskeuduttua montakin kertaa ilman konetta, suorastaan joka kerta. Moottorikoneella laskeutuminen ei ole sen kummempaa. Vaikka isommilla koneilla yleensä moottoreita käytetäänkin loppuvetoon saakka, se ei suinkaan ole välttämätöntä. Eikä minulla olisi mitään erityistä sitä vastaan, että kyydissä olisin. Siis aivan samanlainen tilanne kuin veneidenkin kanssa, ei se niin vaikeaa ole, kun sen osaa. Monessa tapauksessa vain hallinta moottorin kanssa antaa enemmän mahdollisuuksia. Aloittelija taas useammin tarvitsee niitä lisämahdollisuuksia.

puoliksi kirjoitti:

Sanotaanpa mieluummin, että useimpiin pääsee. Hyvin moneen paikkaan pääsy vaatii todella taitoa ja veneen ominaisuuksien tuntemusta. Uusikaupunki ei ole mahdoton paikka täytenäkään, mutta aika vaativa kyllä.

Ne, jotka kulkevat ilman moottoria, tietävät kyllä mihin menevät. Kovin, kovin harvoin aiheuttava vahinkojakaan. Sen suhteen omavastuun nosto olisi yhdentekevää, mutta mitään perustettakaan sille ei ole. Eikä ilman moottoria kulkemisessa ole mitään edesvastuutontakaan, se on ainoastaan asiaa taitamattomien näkemys itselleen tuntemattomasta.

Purjekoneella on tullut laskeuduttua montakin kertaa ilman konetta, suorastaan joka kerta. Moottorikoneella laskeutuminen ei ole sen kummempaa. Vaikka isommilla koneilla yleensä moottoreita käytetäänkin loppuvetoon saakka, se ei suinkaan ole välttämätöntä. Eikä minulla olisi mitään erityistä sitä vastaan, että kyydissä olisin. Siis aivan samanlainen tilanne kuin veneidenkin kanssa, ei se niin vaikeaa ole, kun sen osaa. Monessa tapauksessa vain hallinta moottorin kanssa antaa enemmän mahdollisuuksia. Aloittelija taas useammin tarvitsee niitä lisämahdollisuuksia.

Lue lisää

Purjekoneella minä olen laskeutunt joka kerta ilma moottoria.
Pienkoneella usempaankin kertaan.
Mutta korkeanopeuksisessa suihkukoneessa se ei olekaan enään liitelyä se ilman moottoria laskeutuminen.

Mitä tulee purjein satamaan tulemiseen, niin pitää olla todella hyvät olosuhteet ja paljon tilaa etten
pidä yällaista manöveröintiä turhana brassailuna.
Ihan kuten olen samaa mieltä niistä, jotka autoilla pyörittelevät parkkipaikalla ja esittelevät taitojaan, meni se sitten miten nätisti tahnsa, kuitenkin vahingon riski on paljon suurempi kuin koneella tullen.
Tässä siis vaarannetaan kyllä tietoisesti muita veneitä.

sdfgsdfg- kirjoitti:

Purjekoneella minä olen laskeutunt joka kerta ilma moottoria.
Pienkoneella usempaankin kertaan.
Mutta korkeanopeuksisessa suihkukoneessa se ei olekaan enään liitelyä se ilman moottoria laskeutuminen.

Mitä tulee purjein satamaan tulemiseen, niin pitää olla todella hyvät olosuhteet ja paljon tilaa etten
pidä yällaista manöveröintiä turhana brassailuna.
Ihan kuten olen samaa mieltä niistä, jotka autoilla pyörittelevät parkkipaikalla ja esittelevät taitojaan, meni se sitten miten nätisti tahnsa, kuitenkin vahingon riski on paljon suurempi kuin koneella tullen.
Tässä siis vaarannetaan kyllä tietoisesti muita veneitä.

Lue lisää

sitten pystyyn, täältä ollaan tulossa satamiin purjein. Ei mua kiinnosta stressata toimiiko diesel, jos kerran purjeinkin pääsee.

sdfg55447 kirjoitti:

sitten pystyyn, täältä ollaan tulossa satamiin purjein. Ei mua kiinnosta stressata toimiiko diesel, jos kerran purjeinkin pääsee.

siitä keskisormen näkemisellä selviä. Etkä ilman sairaalareissua.

ttuuuuhhaaa kirjoitti:

siitä keskisormen näkemisellä selviä. Etkä ilman sairaalareissua.

väkivallalla uhkaat. Kirjoittajien IP-osoiteet saa nykyään helposti selville, joten be aware.

y56558 kirjoitti:

väkivallalla uhkaat. Kirjoittajien IP-osoiteet saa nykyään helposti selville, joten be aware.

et edes tiedä, mikä on IP-osoite. Etkä sinä niitä pysty selvittämään. Joten painu (Varis)suolle.

tuututututut kirjoitti:

et edes tiedä, mikä on IP-osoite. Etkä sinä niitä pysty selvittämään. Joten painu (Varis)suolle.

meni taas hermo, voi voi.

sdfgsdfg- kirjoitti:

Purjekoneella minä olen laskeutunt joka kerta ilma moottoria.
Pienkoneella usempaankin kertaan.
Mutta korkeanopeuksisessa suihkukoneessa se ei olekaan enään liitelyä se ilman moottoria laskeutuminen.

Mitä tulee purjein satamaan tulemiseen, niin pitää olla todella hyvät olosuhteet ja paljon tilaa etten
pidä yällaista manöveröintiä turhana brassailuna.
Ihan kuten olen samaa mieltä niistä, jotka autoilla pyörittelevät parkkipaikalla ja esittelevät taitojaan, meni se sitten miten nätisti tahnsa, kuitenkin vahingon riski on paljon suurempi kuin koneella tullen.
Tässä siis vaarannetaan kyllä tietoisesti muita veneitä.

Lue lisää

Purjeveneen hallinta purjein ei ole mitään akrobatiaa, enkä keksi mitään yhtymäkohtia autojen pyörittelyyn parkkipaikalla. Suuremmasta riskistäkään ei ole oikein näyttöä, se on todella pelkkää ennakkoluuloa, eivät toiset veneet siinä vaarannu. Moottorilla operoivat jättävät usein marginaalit hyvin pienille ja suunnilleen kaikki näkevät vuosittain vahinkoja tulevan. Nopeudetkin ovat usein hyvin huolettomia ja vastaavasti vahingot isoja. Moottorilla kuvittelevat tohelommatkin homman hanskaavansa, purjein lähestyvän pätevyydestä voivat muutkin olla ennakkoon vakuuttuneita. Aivan varmasti se moottoroiva tohelo on suurempi riski ympäristölle kuin asiansa osaava purjehtiva.

Ja noista lentokoneista. Samalla nopeudella kone tuodaan kentälle moottorien kanssa tai ilman, eikä se nopeus mikään huikea ole. Moottorien kanssa vain kosketuskohta on helpommin kontrolloitavissa. Jos baanaa riittää, ei siinäkään ole ongelmaa. Vastahan Hudson-joella nähtiin malliesimerkki siitä, miten se tehdään hyvin lyhyellekin baanalle.

sdfg55447 kirjoitti:

sitten pystyyn, täältä ollaan tulossa satamiin purjein. Ei mua kiinnosta stressata toimiiko diesel, jos kerran purjeinkin pääsee.

Itse en ole viitsinyt satsata 10 tuhatta euroa uuteen koneeseen, jotta pelleilen sitten purjeilla satamassa.
Mutta minä olenkin vastuuntuntoinen henkilö.

y56558 kirjoitti:

väkivallalla uhkaat. Kirjoittajien IP-osoiteet saa nykyään helposti selville, joten be aware.

Yhtä helposti ne on saanut ennenkin.
Mutta ne saa vain oikeuden päätöksellä, ei sinun.

dsfhjjj kirjoitti:

itämerellä on huonontunut tekniikan kehittyessä, ei ennen gps aikaa ajettu laivoilla majakoiden ja tutkaheijastimien päälle.

http://www.onnettomuustutkinta.fi/45787.htm

Myöskin tuhoisin laivaonnettomuus itämerellä on tapahtunut huipputeknisellä aikakaudella.

http://www.onnettomuustutkinta.fi/5725.htm

Lue lisää

kirja "sukellusvene sumussa"

Finnclipperi ajoi ryshän ydinsukellusmveneen päälle täyttä vauhtia sumussa.

http://www.nettivene.com/viewBoat.php?id_boat=357100&page=2&sortCol=&ord=&status=F&sid_boat_type=3&pfrom=9000&pto=18000&show_search=1&lfrom=8

neja1 kirjoitti:

http://www.nettivene.com/viewBoat.php?id_boat=357100&page=2&sortCol=&ord=&status=F&sid_boat_type=3&pfrom=9000&pto=18000&show_search=1&lfrom=8

Lue lisää

kokoisekseen, mutta 30000kg massalle iso 14 m2 ja ykkösgenoa 28 m² on liian vähän purjealaa, jos mielii keveissä kotimaan kesäkeleissä purjehtia.

http://www.maxisidorna.com/maxi/data/en/3

Veneen lys on 1.04, eli esim H-vene menee useimmiten ohi.

http://www.avomeripurjehtijat.fi/vanhatsivut/lys/LysTabell2005.pdf

dfghfgh kirjoitti:

kokoisekseen, mutta 30000kg massalle iso 14 m2 ja ykkösgenoa 28 m² on liian vähän purjealaa, jos mielii keveissä kotimaan kesäkeleissä purjehtia.

http://www.maxisidorna.com/maxi/data/en/3

Veneen lys on 1.04, eli esim H-vene menee useimmiten ohi.

http://www.avomeripurjehtijat.fi/vanhatsivut/lys/LysTabell2005.pdf

Lue lisää

Moi,

Ihan siistin näköinen vene. Jos kiinnostaa, niin on syytä käydä katsomassa.

Edellinen kirjoittaja on sinänsä oikeassa, että suorituskyky (mitä ko. termillä nyt sitten tarkoitetaankaan) on ehkä heikompi kuin muilla vastaavan kokoisilla veneillä.

Oma rajallinen ja vähäinen kokemukseni on, että FE-83 on liukkaampi liikkumaan kuin Maxi 84, Maxi Magic tai jopa Maxi Fenix. Olen siis tarkkaillut tilannetta FE-83:n pinnasta käsin...

Maxi Fenix on muuten sisätiloiltaan aika nokkela, joten se kannattaa myös katsoa. Menee ehkä budjetista yli, tosin.

kunnostamina. Itsetehdyistä välittyy nopeasti sen tekijän osaamistaso - sitä ei edes saa peitettyä, vaikka oikein yrittäisi, se tulee vastaan joka paikassa, jokaisessa ruuvissa ja sahauksessa.

budjetti on max 20 000, ei juuri kannata katsoa Ruotsia pidemmälle. Oheiskustannukset rouhaisevat liian helposti hintaerotuksen eikä tarjontakaan niin radikaalisti laajene, että sieltä todennäköisesti löytäisi helmen.

19 kirjoitti:

budjetti on max 20 000, ei juuri kannata katsoa Ruotsia pidemmälle. Oheiskustannukset rouhaisevat liian helposti hintaerotuksen eikä tarjontakaan niin radikaalisti laajene, että sieltä todennäköisesti löytäisi helmen.

Lue lisää

Suomessahan ne on maailman helmet, ja halvimmat veneet.
70-luvun lopun/80-luvun alun himankalainen "laatu"-vene yli 60 tonnia.

sdfgsdfg kirjoitti:

Suomessahan ne on maailman helmet, ja halvimmat veneet.
70-luvun lopun/80-luvun alun himankalainen "laatu"-vene yli 60 tonnia.

tuosta max 20 000 hintaluokasta, ei siinä löydy MISTÄÄN sellaisia "tosihelmiä", joita kannattaisi lähteä muualta etsimään ja Suomeen kuljettamaan. Ei Suomesta eikä muualta. Ei nyt puhuttu mistään 60 000 euron veneistä, vaan hillityn budjetin ensimmäisestä veneestä. Pitää muistaa sekin, ettei tuossa ostostilanteessa ole realistinen ajatus, että vene tuotaisiin itse Suomeen jostain Tanskasta tai Etelä-Ruotsista, kyllä se täytyy rekkaan pistää.

Aika suoraan voi sanoa, että jos veneestä joutuu Suomessa maksamaan 15 000, pitää se saada Euroopasta max 5 000 eurolla, että hausta jää jotain säästöäkin. Ja kun vielä muistetaan se, että asialla on ensiveneen ostaja, sekä todellisen että kokemansa veneenosto-osaamisen kanssa melko heikoilla, niin ei hevin kannata. Järki käteen!

21 kirjoitti:

tuosta max 20 000 hintaluokasta, ei siinä löydy MISTÄÄN sellaisia "tosihelmiä", joita kannattaisi lähteä muualta etsimään ja Suomeen kuljettamaan. Ei Suomesta eikä muualta. Ei nyt puhuttu mistään 60 000 euron veneistä, vaan hillityn budjetin ensimmäisestä veneestä. Pitää muistaa sekin, ettei tuossa ostostilanteessa ole realistinen ajatus, että vene tuotaisiin itse Suomeen jostain Tanskasta tai Etelä-Ruotsista, kyllä se täytyy rekkaan pistää.

Aika suoraan voi sanoa, että jos veneestä joutuu Suomessa maksamaan 15 000, pitää se saada Euroopasta max 5 000 eurolla, että hausta jää jotain säästöäkin. Ja kun vielä muistetaan se, että asialla on ensiveneen ostaja, sekä todellisen että kokemansa veneenosto-osaamisen kanssa melko heikoilla, niin ei hevin kannata. Järki käteen!

Lue lisää

Kyllä noita alta 5000 euron purkkareitakin on haettu ihan tosiaan Ruotsista asti, en ymmärrä missä ongelma, purjehdus Ruotsista Suomeen on osa elämystä - vene valmiiksi Ruotsissa! En tiedä mistä ylimääräisistä kuluista jne. puhut? Rahat myyjälle kouraan ja kokka itää kohti - muuten valmistaudutaan kuin normaalille viikon parin purjehdusreissulle.

21 kirjoitti:

tuosta max 20 000 hintaluokasta, ei siinä löydy MISTÄÄN sellaisia "tosihelmiä", joita kannattaisi lähteä muualta etsimään ja Suomeen kuljettamaan. Ei Suomesta eikä muualta. Ei nyt puhuttu mistään 60 000 euron veneistä, vaan hillityn budjetin ensimmäisestä veneestä. Pitää muistaa sekin, ettei tuossa ostostilanteessa ole realistinen ajatus, että vene tuotaisiin itse Suomeen jostain Tanskasta tai Etelä-Ruotsista, kyllä se täytyy rekkaan pistää.

Aika suoraan voi sanoa, että jos veneestä joutuu Suomessa maksamaan 15 000, pitää se saada Euroopasta max 5 000 eurolla, että hausta jää jotain säästöäkin. Ja kun vielä muistetaan se, että asialla on ensiveneen ostaja, sekä todellisen että kokemansa veneenosto-osaamisen kanssa melko heikoilla, niin ei hevin kannata. Järki käteen!

Lue lisää

ei ole realistinen ajatus veneen tuonti purjehtimalla Tanskasta tai Ruotsista.
Ihmettelen.

Matkapurjehtija kirjoitti:

ei ole realistinen ajatus veneen tuonti purjehtimalla Tanskasta tai Ruotsista.
Ihmettelen.

Nyt puhutaan aloittelevan veneilijän ensimmäisestä veneestä! Siinä asetelmassa ajatus ei ole realistinen. Jos et tätä tajua, on aihetta kysyä, onko sinulla tarpeeksi tietoa, harkintakykyä ja vastuullisuutta minkäänlaiseen veneilyyn itselläsikään...

Asia on ihan kokonaan toinen, kun muutamankin vuoden kokemuksella niin veneistä kuin merelläliikkumisesta ollaan asialla. Silloinkin pitää varautua siihen, että veneestä saattaa tulla esiin jokin odottamaton ongelma heti alkumatkasta, mutta siihen luultavasti osaa reagoida paremmin.

Kysymys ei siis ole niinkään siitä, voiko 5000 euron veneellä tehdä moisen reissun (mihin siihenkin on kyllä aina viisasta suhtautua varauksella ihan veneen kunnon vuoksi) vaan siitä, onko sellaisen veneen juuri ostaneista aloittelevista veneilijöistä tekemään sitä reissua turvallisesti. Ja niin, ettei mukana olevalta perheeltä lopu usko alkumatkasta ja kotimatka jatku heidän osaltaan julkisemmilla kulkuvälineillä kotiin kieltäytyen samalla ehdottomasti enää ikinä veneeseen jalallaan astumasta...

vsdvdsvs kirjoitti:

Kyllä noita alta 5000 euron purkkareitakin on haettu ihan tosiaan Ruotsista asti, en ymmärrä missä ongelma, purjehdus Ruotsista Suomeen on osa elämystä - vene valmiiksi Ruotsissa! En tiedä mistä ylimääräisistä kuluista jne. puhut? Rahat myyjälle kouraan ja kokka itää kohti - muuten valmistaudutaan kuin normaalille viikon parin purjehdusreissulle.

Lue lisää

jo tuolle toiselle siitä, miksi se ei ole järkevä vaihtoehto: nyt puhutaan aloittelevista, ei kokeneista veneilijöistä.

Niitä ylimääräisiä kuluja: vähintään matkakustannukset Suomesta ostopaikalle sekä tarvittavien varusteiden & eväiden osto ja kuljetus. Vakuutustakin saattaa joutua setvimään vähän enemmän. Esimerkiksi merikarttoja joutuu hankkimaan useammalla satasella sellaisia, joita ei muuten luultavasti parina ensimmäisenä kesänä tarvitsisi, muutenkin varustusta joutuu katsomaan vakavammalla silmällä. Jos veneen ostaa niin, että se lasketaan veteen vaikkapa Helsingissä ja ensimmäisenä kesänä lähinnä retkeillään lähisaaristossa, mikä on erittäinkin järkevä lähestymistapa aloittelijoille, niin varusteluakin voi täydentää rauhallisemmassa tahdissa ja tarvetta arvioiden.

Sitten tietysti se veneen kunnon tutkiminen. Jos puhutaan jostain 5000 euron veneestä, niin myyjä tuskin suostuu maksamaan mitään ammattimaista kuntotarkastusta. Pitää siis maksaa se itse tai osata itse tarpeeksi. Eikä ole järkevää suunnitella hommaa niin, että mennään katsomaan vain yhtä venettä ja kaupat tehdään siitä, vaan pitää olla varautunut siihenkin, että tulee kotiin ilman venettä, kun mikään nähdyistä ei sittenkään ollut rahan väärti.

Tuo ulkomailta ostaminen tuntuu iskostuneen joidenkin kalloihin ainoana autuaaksitekevänä juttuna ja luulottelevat sen jopa olevan automaattisesti kaikille helppoa. Ikäänkuin kukaan ei olisi koskaan tehnyt huonoa kauppaa sillä tavoin...

vsdvdsvs kirjoitti:

Kyllä noita alta 5000 euron purkkareitakin on haettu ihan tosiaan Ruotsista asti, en ymmärrä missä ongelma, purjehdus Ruotsista Suomeen on osa elämystä - vene valmiiksi Ruotsissa! En tiedä mistä ylimääräisistä kuluista jne. puhut? Rahat myyjälle kouraan ja kokka itää kohti - muuten valmistaudutaan kuin normaalille viikon parin purjehdusreissulle.

Lue lisää

sellainen vene, joka osapuilleenkaan mahtuu ketjun aloittajan vaatimuslistaan ja irtoaisi Ruotsista 5000 eurolla?

21 kirjoitti:

Nyt puhutaan aloittelevan veneilijän ensimmäisestä veneestä! Siinä asetelmassa ajatus ei ole realistinen. Jos et tätä tajua, on aihetta kysyä, onko sinulla tarpeeksi tietoa, harkintakykyä ja vastuullisuutta minkäänlaiseen veneilyyn itselläsikään...

Asia on ihan kokonaan toinen, kun muutamankin vuoden kokemuksella niin veneistä kuin merelläliikkumisesta ollaan asialla. Silloinkin pitää varautua siihen, että veneestä saattaa tulla esiin jokin odottamaton ongelma heti alkumatkasta, mutta siihen luultavasti osaa reagoida paremmin.

Kysymys ei siis ole niinkään siitä, voiko 5000 euron veneellä tehdä moisen reissun (mihin siihenkin on kyllä aina viisasta suhtautua varauksella ihan veneen kunnon vuoksi) vaan siitä, onko sellaisen veneen juuri ostaneista aloittelevista veneilijöistä tekemään sitä reissua turvallisesti. Ja niin, ettei mukana olevalta perheeltä lopu usko alkumatkasta ja kotimatka jatku heidän osaltaan julkisemmilla kulkuvälineillä kotiin kieltäytyen samalla ehdottomasti enää ikinä veneeseen jalallaan astumasta...

Lue lisää

itse ketjun aloitus. Puhe on 15000 euron veneestä. Kuka sanoo, että ensikertalaisen on tuotava vene itse ja yksin. Kokeneita purjehtijoita avuksi varmasti löytyy, jos ei lähipiiristä niin ainakin kysymällä.
Sitäpaitsi purjehdus vastaa täysin saaristopurjehdusta, joka käy vallan mainiosti purjehduksen saloihin tutustumiseen. Sääennusteet saa tunnin tarkkuudella tarvittaessa.
Taidat olla aika nössö veneijäksi näitä holhousyhteiskunnan kasvatteja.

21 kirjoitti:

Nyt puhutaan aloittelevan veneilijän ensimmäisestä veneestä! Siinä asetelmassa ajatus ei ole realistinen. Jos et tätä tajua, on aihetta kysyä, onko sinulla tarpeeksi tietoa, harkintakykyä ja vastuullisuutta minkäänlaiseen veneilyyn itselläsikään...

Asia on ihan kokonaan toinen, kun muutamankin vuoden kokemuksella niin veneistä kuin merelläliikkumisesta ollaan asialla. Silloinkin pitää varautua siihen, että veneestä saattaa tulla esiin jokin odottamaton ongelma heti alkumatkasta, mutta siihen luultavasti osaa reagoida paremmin.

Kysymys ei siis ole niinkään siitä, voiko 5000 euron veneellä tehdä moisen reissun (mihin siihenkin on kyllä aina viisasta suhtautua varauksella ihan veneen kunnon vuoksi) vaan siitä, onko sellaisen veneen juuri ostaneista aloittelevista veneilijöistä tekemään sitä reissua turvallisesti. Ja niin, ettei mukana olevalta perheeltä lopu usko alkumatkasta ja kotimatka jatku heidän osaltaan julkisemmilla kulkuvälineillä kotiin kieltäytyen samalla ehdottomasti enää ikinä veneeseen jalallaan astumasta...

Lue lisää

Ensimmäinen veneeni haettiin Härnösandista ruotsista ja purjehdittiin suomeen.
Hintaa ei tuolle reissulle juuri tullut, kun vertaa että olisin rekan kyydillä tuonut vastaavanlaisen kalliimman veneen Oulusta eteläsuomeen. Mukana oli muutama kokeneempi purjehtijatuttavani. Reissun myötä sain paljon vinkkejä ja kokemusta veneilyharrastuksen aloittamiseen.

Matkapurjehtija kirjoitti:

itse ketjun aloitus. Puhe on 15000 euron veneestä. Kuka sanoo, että ensikertalaisen on tuotava vene itse ja yksin. Kokeneita purjehtijoita avuksi varmasti löytyy, jos ei lähipiiristä niin ainakin kysymällä.
Sitäpaitsi purjehdus vastaa täysin saaristopurjehdusta, joka käy vallan mainiosti purjehduksen saloihin tutustumiseen. Sääennusteet saa tunnin tarkkuudella tarvittaessa.
Taidat olla aika nössö veneijäksi näitä holhousyhteiskunnan kasvatteja.

Lue lisää

Nimimerkki "Matkapurjehtija" taitaa olla varsinainen nettipurjehtija! Tai sitten henkilö, jonka purjehdusharrastuksen mahdollistaa jonkun muun kukkaro ja ajankäyttö.

On vastuutonta uskotella aloittelijalle, että vieraan ja kunnoltaan tuntemattoman veneen tuominen Ruotsista, Tanskasta tai Saksasta on pikkujuttu ja "käy vallan mainiosti purjehduksen saloihin tutustumiseen".

Vastuuttomampaa on vain tuollaisiin hölmöihin juttuihin uskominen.

Veneilijä-2010 kirjoitti:

Nimimerkki "Matkapurjehtija" taitaa olla varsinainen nettipurjehtija! Tai sitten henkilö, jonka purjehdusharrastuksen mahdollistaa jonkun muun kukkaro ja ajankäyttö.

On vastuutonta uskotella aloittelijalle, että vieraan ja kunnoltaan tuntemattoman veneen tuominen Ruotsista, Tanskasta tai Saksasta on pikkujuttu ja "käy vallan mainiosti purjehduksen saloihin tutustumiseen".

Vastuuttomampaa on vain tuollaisiin hölmöihin juttuihin uskominen.

Lue lisää

ostaa kunnoltaan tuntemattoman veneen ? Ei kai niin tyhmää ostajaa ole, ettei joko itse tai paremmin asiaa tuntevan avustuksella tutki kohdetta ennen ostopäätöstä.
Lue tältä palstalta juttu, kun kokemattomat tamperelaispojat toivat veneen Ruotsista!
Näillä keleillä täytyy käydä välillä netissäkin purjehtimassa.
Oletko järviveneilijä, vähän siltä vaikuttaa?
Kyseessä on ensiveneen hankinta ei välttämättä täysin kokematon purjehtija.
Mikä sinua matkassa hirvittää, olisi hauska kuulla?

ulkopuolelta tuo veneen, on hirveä direktiivin pakottama sertifiointi edessä. Eipä kannata senkään takia jenkeistä asti tuoda, eu:n sisältä kylläkin, tosin yli 30 keur veneitä, niin kuljetuskustannukset kompensoivat kotimaan hintatason.

esimerkkejäköhän kirjoitti:

sellainen vene, joka osapuilleenkaan mahtuu ketjun aloittajan vaatimuslistaan ja irtoaisi Ruotsista 5000 eurolla?

Mutta satunpahan tietämään että Ruotsista on tuotu Suomeen purjeveneitä, jotka ovat siellä maksaneet Suomen valuutaksi muutettuna 5000 € ja allekin ja sitten myyty muutaman vuoden käytön jälkeen täällä esim. hintaan 7500 € - toki jotain varusteita uusittuna mutta kokonaisuus on jäänyt voiton puolelle vaikkei mistään varsinaisesta bisneksestä olekaan kyse.

Mitä siinä Gigantin mainoksessa nyt sanottiinkaan...

gfdtyui kirjoitti:

ulkopuolelta tuo veneen, on hirveä direktiivin pakottama sertifiointi edessä. Eipä kannata senkään takia jenkeistä asti tuoda, eu:n sisältä kylläkin, tosin yli 30 keur veneitä, niin kuljetuskustannukset kompensoivat kotimaan hintatason.

Lue lisää

Jos tuo eu-alueella tehdyn veneen, ei ole mitään certifikaattiongelmaa.
Jos tuo jonkun ei-eu veneen niin sitten on, ellei tuo venettä esim charter käyttöön.

sdfgsdfg kirjoitti:

Jos tuo eu-alueella tehdyn veneen, ei ole mitään certifikaattiongelmaa.
Jos tuo jonkun ei-eu veneen niin sitten on, ellei tuo venettä esim charter käyttöön.

valmistettu 64 jalkainen oli taatusti tehty eun ulkopuolella. et siitä oli puhe.

esimerkkejäköhän kirjoitti:

sellainen vene, joka osapuilleenkaan mahtuu ketjun aloittajan vaatimuslistaan ja irtoaisi Ruotsista 5000 eurolla?

Täällä on toisaalta suitsutettu kuinka kelpo veneitä ovat esim. H-vene ja folkkari aloittelevalle purjehtijalle. Niillä voi kulemma hyvinkin reissata ympäri Itämerta. Mutta nyt sitten niillä ei kuitenkaan uskalla lähteä matkalle toiseen suuntaan...

sdfghhh kirjoitti:

valmistettu 64 jalkainen oli taatusti tehty eun ulkopuolella. et siitä oli puhe.

Et ehkä ollut tietoine, mutta 1950 ja sitä ennen suunniteltu vene on ce-vapaa.
Eli ihan sama missä se on tehty.

Matkapurjehtija kirjoitti:

ostaa kunnoltaan tuntemattoman veneen ? Ei kai niin tyhmää ostajaa ole, ettei joko itse tai paremmin asiaa tuntevan avustuksella tutki kohdetta ennen ostopäätöstä.
Lue tältä palstalta juttu, kun kokemattomat tamperelaispojat toivat veneen Ruotsista!
Näillä keleillä täytyy käydä välillä netissäkin purjehtimassa.
Oletko järviveneilijä, vähän siltä vaikuttaa?
Kyseessä on ensiveneen hankinta ei välttämättä täysin kokematon purjehtija.
Mikä sinua matkassa hirvittää, olisi hauska kuulla?

Lue lisää

se aloitus: kyllä ihan selvästi aloittaja puhui uudesta harrastuksesta eli on todennäköisesti varsin kokematon. Ja mistä sinä päättelet, että hänellä olisi sellaisia tuttavia, joilla olisi aikaa/osaamista/halua lähteä mukaan a) tutkimaan ostettavaa venettä b) purjehtimaan sitä Ruotsista? Hyvin monella ei ole, sen verran rajallinen tämä purjeveneilijäväki on Suomessa.

Kyllä se on vastuuton ajatus esittää, että ensimmäisenä reissuna juuri ostetulla veneellä olisi tuollainen matka.

Matkapurjehtija kirjoitti:

ei ole realistinen ajatus veneen tuonti purjehtimalla Tanskasta tai Ruotsista.
Ihmettelen.

Luin threadin läpi, ja ihmettelen, että ainakin osa kirjoittajista tuntuu pitävän veneen purjehtimista Ruotsista tai Tanskasta täysin samanlaisena suorituksena. Kuitenkin on pikkaisen eri asia, että hakeeko veneen vaikka Tukholman seudulta tai jostain eteläiseltä Itämereltä. Varmasti monet Suomeen tuoduista pikkuveneistä on juuri Tukholman saariston alueelta, jolloin se hakureissu ei paljon Ahvenanmaan kesälomareissusta eroa, ja sen pystyy hyvin tekemään rauhassa vaikka loman aikana. Kauempaa Itämereltä en lähtisi kovin pientä venettä hakemaan. Käytännössä tämä vaatisi aloittelijalta jonkun ammattitaitoisen miehistön jäsenen "rekrytointia", jolloin vene tuodaan usein aika nopealla aikataululla. Tässä tapauksessa suhtautuisin kriittisesti tuollaisen 5000-10 000e veneen varustelun ja kunnon soveltuvuuteen pidemmille avomerilegeille.

HR kirjoitti:

Luin threadin läpi, ja ihmettelen, että ainakin osa kirjoittajista tuntuu pitävän veneen purjehtimista Ruotsista tai Tanskasta täysin samanlaisena suorituksena. Kuitenkin on pikkaisen eri asia, että hakeeko veneen vaikka Tukholman seudulta tai jostain eteläiseltä Itämereltä. Varmasti monet Suomeen tuoduista pikkuveneistä on juuri Tukholman saariston alueelta, jolloin se hakureissu ei paljon Ahvenanmaan kesälomareissusta eroa, ja sen pystyy hyvin tekemään rauhassa vaikka loman aikana. Kauempaa Itämereltä en lähtisi kovin pientä venettä hakemaan. Käytännössä tämä vaatisi aloittelijalta jonkun ammattitaitoisen miehistön jäsenen "rekrytointia", jolloin vene tuodaan usein aika nopealla aikataululla. Tässä tapauksessa suhtautuisin kriittisesti tuollaisen 5000-10 000e veneen varustelun ja kunnon soveltuvuuteen pidemmille avomerilegeille.

Lue lisää

on tietysti rajoite, kun tuo pienempää venettä esim. Tanskasta, eikä halua purjehtia pitkiä avomeriosuuksia
Jos aikaa on ei purjedus Ruotsin rannikkoa myöten poikkea saaristopurjehduksesta kotivesillä. Noin 20-30 mailin pävittäisillä legeillä pääsee koko matkan ja sääpäiviäkin jää riittävästi.
Kuukauden lomalla veneen tuo helposti Suomeen ja samalla tutustuu Ruotsin hienoon itärannikkoon.
Tietysti täysin kokemattoman veneilijän on saatava esim. ensimmäiseksi viikoksi kokeneempi purjehtija opastamaan. Voisi olettaa, että uutta harrastusta aloittava on kuitenkin perehtynyt jonkin verran aiheeseen opiskelemalla.
Matka sinällään on mitä hienointa lomapurjehdusta siitä kannattaa nauttia.

HR kirjoitti:

Luin threadin läpi, ja ihmettelen, että ainakin osa kirjoittajista tuntuu pitävän veneen purjehtimista Ruotsista tai Tanskasta täysin samanlaisena suorituksena. Kuitenkin on pikkaisen eri asia, että hakeeko veneen vaikka Tukholman seudulta tai jostain eteläiseltä Itämereltä. Varmasti monet Suomeen tuoduista pikkuveneistä on juuri Tukholman saariston alueelta, jolloin se hakureissu ei paljon Ahvenanmaan kesälomareissusta eroa, ja sen pystyy hyvin tekemään rauhassa vaikka loman aikana. Kauempaa Itämereltä en lähtisi kovin pientä venettä hakemaan. Käytännössä tämä vaatisi aloittelijalta jonkun ammattitaitoisen miehistön jäsenen "rekrytointia", jolloin vene tuodaan usein aika nopealla aikataululla. Tässä tapauksessa suhtautuisin kriittisesti tuollaisen 5000-10 000e veneen varustelun ja kunnon soveltuvuuteen pidemmille avomerilegeille.

Lue lisää

Miksi se purjehtiminen tanskasta olisi jotenkin kummempaa kuin täällä kotisuomessa, muuta kuin että näkee muutakin maailmaa kuin sipoota?
Mikä siinä on, että ihmisiä kauhistuttaa tehdä asioita, mitä kauempana ovat omalta kuistiltaan, vaikka se ei ole sen kummempaa siellä.
Ihmiset aloittavat purjehdusharrastuksia muissakin maissa kuin suomessa, ei muualla synnytä pinna kädessä.

sdfgsdfg kirjoitti:

Miksi se purjehtiminen tanskasta olisi jotenkin kummempaa kuin täällä kotisuomessa, muuta kuin että näkee muutakin maailmaa kuin sipoota?
Mikä siinä on, että ihmisiä kauhistuttaa tehdä asioita, mitä kauempana ovat omalta kuistiltaan, vaikka se ei ole sen kummempaa siellä.
Ihmiset aloittavat purjehdusharrastuksia muissakin maissa kuin suomessa, ei muualla synnytä pinna kädessä.

Lue lisää

ne "pinna kädessä syntymättömät" muuallakaan lähde heti ensimmäiseksi vetäisemään usean sadan mailin reissua juuri ostetulla ensimmäisellä veneellään.

Summaan tähän FE-83:n omistajana omat kokemukseni:
ennustettava purjehduskäyttäytyminen
ei juurikaan broutsaa
itseskuuttaava fokka sopii perheveneilijälle
yleinen venemalli ja aktiivinen yhteisö (www.fe83.org)
kohtuuhintainen ja hyvin tarjolla
tyydyttävä suorituskyky
tilat neljälle/viidelle
vaikuttaa olevan tukevasti tehty ja laminaatti on paksua (ainakin tekemieni läpivientien kohdalla)
- ruma ylärakenne
- kevyellä tuulella hidas (tai itse en saa sitä silloin kulkemaan)
- asumismukavuus puhdasta 1980 -lukua omimmillaan
- FE-83:t alkavat olla jo ikääntyneitä.

Sanoisin, että FE-83 on perusvene perustarpeeseen ihmiselle, joka haluaa purjehtia ja olla vesillä, muttei pidä tarpeellisena tehdä veneellään vaikutusta naapuriin. Eräänlainen Itämeren Volkswagen Golf, siis.

Tsekkaa lisää fe-saitilta.

veivausta uudestaan, aina sama vääntö vuodesta toiseen. On se niin vaikeaa selata webbiä ja speksejä ja valita itseleen mieluisa vene. Faktan esittäminen ei auta yhtään, jos on kuuhun asti ulottuva masto, niin siihen ei voi tämän palstan mukaan laittaa 23 m2 purjeita. Myöskin palsytan mukaan alle 30 jalkaisissa perämoottorin käyttö on mahdotonta ja supervaikeaa. Ja spetit on ok tyhjentaa mereen, voi jeesus sentään.

Feneilijä kirjoitti:

Summaan tähän FE-83:n omistajana omat kokemukseni:
ennustettava purjehduskäyttäytyminen
ei juurikaan broutsaa
itseskuuttaava fokka sopii perheveneilijälle
yleinen venemalli ja aktiivinen yhteisö (www.fe83.org)
kohtuuhintainen ja hyvin tarjolla
tyydyttävä suorituskyky
tilat neljälle/viidelle
vaikuttaa olevan tukevasti tehty ja laminaatti on paksua (ainakin tekemieni läpivientien kohdalla)
- ruma ylärakenne
- kevyellä tuulella hidas (tai itse en saa sitä silloin kulkemaan)
- asumismukavuus puhdasta 1980 -lukua omimmillaan
- FE-83:t alkavat olla jo ikääntyneitä.

Sanoisin, että FE-83 on perusvene perustarpeeseen ihmiselle, joka haluaa purjehtia ja olla vesillä, muttei pidä tarpeellisena tehdä veneellään vaikutusta naapuriin. Eräänlainen Itämeren Volkswagen Golf, siis.

Tsekkaa lisää fe-saitilta.

Lue lisää

on mm Finn 26. Valmistettu Suomen mittapuun mukaan paljon noin 250 kpl, joten vertailuja on helpohko tehdä, useimmat omavalmisteita. Finn26 on vakaa, turvallinen ratkaisu ensiveneeksi. Aavistuksen hitaampi kuin FE83. 15000 euron hintaluokka osuu aika hyvin kohdalle, parhaat yksilöt ovat 15-20 000 euroa.

.. se hyödytä sinuakin melko lailla, kun me muut kinastellaan vaikkapa vesivessan ja kemssun eroista? Kun luet monta näkemystä samaan aiheeseen erilaisilla perusteilla, niin varmasti ei aiheen ympäriltä jää mitään epäselvää.

Muuten olen samoilla linjoilla, kuin nimimerkkki Feneilijä. FE 83 tai vaikkapa Netta tai NF. Äsken katsoin nettiveneestä, niin Nettaa ja NF:ää saa dieselillä hintaan 12,500 kumpaakin. Ja sopii mielestäni myös kriteereihin. Ja se myynnissä oleva NF on 80 lukuinen vene: http://www.nettivene.com/viewBoat.php?id_boat=324044

esimerkiksi vertailu kirjoitti:

on mm Finn 26. Valmistettu Suomen mittapuun mukaan paljon noin 250 kpl, joten vertailuja on helpohko tehdä, useimmat omavalmisteita. Finn26 on vakaa, turvallinen ratkaisu ensiveneeksi. Aavistuksen hitaampi kuin FE83. 15000 euron hintaluokka osuu aika hyvin kohdalle, parhaat yksilöt ovat 15-20 000 euroa.

Lue lisää

joo, nuita on tullutkin katottua eli finn 26:sta. Mitä tarkoitat tuolla omavalmisteella?? erityisesti tämä yksilö näyttää hyvä kuntoiselta

http://www.nettivene.com/viewBoat.php?id_boat=357473&status=F&sid_boat_type=3&pfrom=10000&pto=20000&pwfrom=5&show_search=1&lfrom=8<o=10&PN[0]=simp_search&PL[0]=simpleSearch.php?status=F@sid_boat_type=3@pfrom=10000@pto=20000@pwfrom=5@show_search=1@lfrom=8@lto=10

mitä oleellista eroa on sitten finexpressiin 83?

neja1 kirjoitti:

joo, nuita on tullutkin katottua eli finn 26:sta. Mitä tarkoitat tuolla omavalmisteella?? erityisesti tämä yksilö näyttää hyvä kuntoiselta

http://www.nettivene.com/viewBoat.php?id_boat=357473&status=F&sid_boat_type=3&pfrom=10000&pto=20000&pwfrom=5&show_search=1&lfrom=8<o=10&PN[0]=simp_search&PL[0]=simpleSearch.php?status=F@sid_boat_type=3@pfrom=10000@pto=20000@pwfrom=5@show_search=1@lfrom=8@lto=10

mitä oleellista eroa on sitten finexpressiin 83?

Lue lisää

Finn 26 on tehty sekä tehdasvalmiina (Öjan veistämö) että puolivalmiina (esim. runko, luukut,kansirakenne,peräsin ja kone asennettuna) ja kokonaan itse laminoituna (vuokramuotilla veistämön valvonnassa). Näistä on sitten olemassa erilaisia variaatioita. Saatavana on kahta eri mastonhuipputakilaa (vanhempi masto hiukan matalampi) ja osatakilaisena .
Varustelun taso vaihtelee ja siihen kannatta ostaessa kiinnittää huomiota.
Finn 26 on mielestäni linjoiltaan kaunis vene ja purjehtii hyvin. Ei tosin heikommilla tuulilla pärjää nykykonstruktioille, mutta tuulen kovetessa tilanne muuttuu. Aikoinaan kilpaili varttitonnareiden luokassa.
Itselläni 20 vuoden kokemus veneestä. Sopii hyvin kahdelle aikuiselle ja 2-3 lapselle pitempäänkin reissuun myös avomeriolosuhteisiin. Koskaan ei ole tullut tilannetta, että olisin veneen kanssa joutunut pulaan.
Itämerellä seilaamiseen mainio vene. Erityisen hyvä ja turvallinen aloittelijalle.

Rajauksella 1400-16000 nettiveneestä tuli 25 venettä. Mikä tahansa niistä sopii aloittelijalle, kenties Platua lukuunottamatta. Näyttää joku ranskalainenkin olevan listoilla. Itse suosin nuorempaa koon kustannuksella. Uudempi on sitten helpompi myydä/vaihtaa parin vuoden sisällä riippuen siitä mihin suuntaan harrastus kehittyy.

http://www.blocket.se/stockholm/Linjett_30_26091676.htm?ca=11&w=3
http://www.blocket.se/uppsala/Joker_S30_1970_26209310.htm?ca=11&w=3
http://www.blocket.se/stockholm/Dufour_Arpege_31_25528246.htm?ca=11&w=3
http://www.blocket.se/goteborg/Sunwind_27_25727202.htm?ca=11&w=3
http://www.blocket.se/stockholm/Winga_29_nr_375_24940130.htm?ca=11&w=3
http://www.blocket.se/orebro/L_28_i_plast_fran_1973_25885653.htm?ca=11&w=3
http://www.blocket.se/stockholm/Albin_Accent_25661970.htm?ca=11&w=3
http://www.blocket.se/sodermanland/Nord_80__76_25859960.htm?ca=11&w=3
http://www.blocket.se/stockholm/W_30_kompromiss__76_26189181.htm?ca=11&w=3

Mikä vain noista kelpaa, siis venetyyppinä. Tuon ikäisissä yksilön ominaisuudet ja varustetason erot voivat olla ratkaiseva kysymys. Eikä euro ole hukassa, jos sen sijoittaa Ruotsista ostettuun 15 ke puolitonnariin. Tuossa hintaluokassa taitaa olla suurin ero Suomen ja Ruotsin käytettyjen purkkareiden markkinoilla.

Äläkä ota perhettä mukaan siirtopurjehdukselle Ruotsista Suomeen kuten nimimerkki "21" ehdotti, mutta ota sekä veneen ostoreissulle että siirtopurjehdukselle kokenut purjehtija. Jos sellaista et löydä hommassa jelppaamaan, niin riskit kasvavat.

Matkapurjehtija kirjoitti:

Finn 26 on tehty sekä tehdasvalmiina (Öjan veistämö) että puolivalmiina (esim. runko, luukut,kansirakenne,peräsin ja kone asennettuna) ja kokonaan itse laminoituna (vuokramuotilla veistämön valvonnassa). Näistä on sitten olemassa erilaisia variaatioita. Saatavana on kahta eri mastonhuipputakilaa (vanhempi masto hiukan matalampi) ja osatakilaisena .
Varustelun taso vaihtelee ja siihen kannatta ostaessa kiinnittää huomiota.
Finn 26 on mielestäni linjoiltaan kaunis vene ja purjehtii hyvin. Ei tosin heikommilla tuulilla pärjää nykykonstruktioille, mutta tuulen kovetessa tilanne muuttuu. Aikoinaan kilpaili varttitonnareiden luokassa.
Itselläni 20 vuoden kokemus veneestä. Sopii hyvin kahdelle aikuiselle ja 2-3 lapselle pitempäänkin reissuun myös avomeriolosuhteisiin. Koskaan ei ole tullut tilannetta, että olisin veneen kanssa joutunut pulaan.
Itämerellä seilaamiseen mainio vene. Erityisen hyvä ja turvallinen aloittelijalle.

Lue lisää

edellinen valottikin Finn 26 veneen luonnetta. Erityisesti painottaisin tuota purjehdusominaisuuksien tulkintaa. Itselläni tuli 6 vuoden kokemukset ja yhdyn täysin ylläoleviin mielipiteisiin. Eli hiukan kovemmilla keleillä erinomaisen tuulensietokykynsä ansiosta hyvä kulkemaan. Itsellä myös ulkomaanreissuja, ja kokemukset avomerellä positiivisia. Kaikki tämän ikäiset ovat yksilöitä jo ikänsäkin puolesta eli yleiskunto ja varustelutaso ( varusteiden ikä) ratkaisevat. Yksi mainitsemisen arvoinen asia on Finn26:n iso avotila. Siinä istuu iltaa mukavasti useampikin aikuinen. Avotilan telttaa kaipasin joskus matkoilla (2 aik. 2 lasta), kun illaksi tämän kokoisessa joutuu aina petit petaamaan uudestaan ja tavarat siirtämään sivuun. Tuo Shipman 28 on varmasti myös tutustumisen arvoinen.

hanki sellainen, on venettä pitkäksi aikaa ja on uppotukkipurjehtijoidenkin mieleen koska se on Swan.

http://www.nautorswan.com/swanlineproducts/tabid/295/SwanLine/45/boatId/1/boatVersionId/3/Default.aspx

Tuossahan on "hieman" erikoiset sisätilaratkaisut, mutta ihan toimivat kyllä. Myös miitava kunnostuslista on plussaa, ihan heti ei ole tarvetta suuremmille remonteille. Myös elektroniikka on uusittu hiljattain, Nasan tuulimittari, loki ja kaiku näyttää olevan.
Ja vielä lisäbonuksena rullagenoa, ei huono ratkaisu ollenkaan perheveneessä. Ja iso on läpilatotettu, plussaa siitäkin.
Joskus 80 luvulla tuollaisella purjehdin, tykkäsin veneestä ja sen purjehdusominaisuuksista silloin.

-Mika- kirjoitti:

Tuossahan on "hieman" erikoiset sisätilaratkaisut, mutta ihan toimivat kyllä. Myös miitava kunnostuslista on plussaa, ihan heti ei ole tarvetta suuremmille remonteille. Myös elektroniikka on uusittu hiljattain, Nasan tuulimittari, loki ja kaiku näyttää olevan.
Ja vielä lisäbonuksena rullagenoa, ei huono ratkaisu ollenkaan perheveneessä. Ja iso on läpilatotettu, plussaa siitäkin.
Joskus 80 luvulla tuollaisella purjehdin, tykkäsin veneestä ja sen purjehdusominaisuuksista silloin.

Lue lisää

Jos tykkää istuskella paskalla ja voi silti seurustella muiden veneessä olijoiden kanssa ihan normalisti.

purjeilla kevyessä kelissä, kuten ei muutkin diggaamasi veneet. Fysiikan tietämys hoi, älä jätä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Massa

http://fi.wikipedia.org/wiki/Pinta-ala

dfghh5734 kirjoitti:

purjeilla kevyessä kelissä, kuten ei muutkin diggaamasi veneet. Fysiikan tietämys hoi, älä jätä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Massa

http://fi.wikipedia.org/wiki/Pinta-ala

Lue lisää

että jotkut jaksaa länkyttää "ei kulje kevyessä kelissä". Kyllä 4-5 m/s tuulessa kaikki tuon kokoluokan veneet eteenpäin kulkee purjeillakin. Ei ne ehkä kisassa pärjäis, mutta kuka siitä välittää? Mukavaa veneilyä kuitenkin.

Nuo ADHD-tyypit, joille on niin pirun tärkeää, miten kovaa vene kulkee, voisivat siirtyä vaikka lentokoneisiin. Riittäisi ainakin vauhtia.

29 kirjoitti:

että jotkut jaksaa länkyttää "ei kulje kevyessä kelissä". Kyllä 4-5 m/s tuulessa kaikki tuon kokoluokan veneet eteenpäin kulkee purjeillakin. Ei ne ehkä kisassa pärjäis, mutta kuka siitä välittää? Mukavaa veneilyä kuitenkin.

Nuo ADHD-tyypit, joille on niin pirun tärkeää, miten kovaa vene kulkee, voisivat siirtyä vaikka lentokoneisiin. Riittäisi ainakin vauhtia.

Lue lisää

itämerellä tuulee kevyesti kesällä.

http://www.fmi.fi/saa/tilastot_20.html


Veneilkää vain papparaiset ja sellaisiksi haluavat koneella 3 m/s tuulessa, mutta purjehduksesta ei ole silloin kyse.

667899000 kirjoitti:

itämerellä tuulee kevyesti kesällä.

http://www.fmi.fi/saa/tilastot_20.html


Veneilkää vain papparaiset ja sellaisiksi haluavat koneella 3 m/s tuulessa, mutta purjehduksesta ei ole silloin kyse.

Lue lisää

täysin purjen kelistä riippumetta. Sellaista se on tänne kirjoittelevan tosimiehen elämä Sipoon edustalla ;)

Pthyi suolasista ;) kirjoitti:

täysin purjen kelistä riippumetta. Sellaista se on tänne kirjoittelevan tosimiehen elämä Sipoon edustalla ;)

reivaamisesta?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Reivaus

667899000 kirjoitti:

itämerellä tuulee kevyesti kesällä.

http://www.fmi.fi/saa/tilastot_20.html


Veneilkää vain papparaiset ja sellaisiksi haluavat koneella 3 m/s tuulessa, mutta purjehduksesta ei ole silloin kyse.

Lue lisää

linkistäsi ei ole oikein mitään todistamaan. Paitsi sen, että tyypillisenä kesänä n. joka kolmas päivä tuulee vähintään 10 m/s. Niistä lopuista n. 20 päivästä per kk nuo tilastot eivät kerro mitään. Todellisuudessa on aika vähässä ne päivät, ettei vähintään 4-5 m/s tuulisi. Varhain aamulla ja vastaavasti illalla on voi olla liki tyyntäkin, mutta 9-16 välisenä aikana, jolloin enemmistö on liikkeellä, on tuulta useimpina päivinä.

Sinua mahtaa harmittaa, kun meillä muilla on varaa sen verran isoihin veneisiin, että niissä viihtyy pidempäänkin eikä ala ahdistaa, vaikka sattuisi pläkäkin. Ja sen verran on mielikin tasapainossa, ettei se dieselin hyrinäkään häiritse, jos päätetään siirtyä koneajoon. Too bad. Menehän nyt takaisin sinne oppitunnille, opiskele ahkerasti, niin saatat joskus päästä sellaiseen työpaikkaan, että on varaa muuhunkin kuin pelkkään purjelautaan.

6578999hhggf kirjoitti:

reivaamisesta?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Reivaus

Olisko semmotti Wanna Bee merkkine vene hyvä? En ole kyllä tyhmä.

15 kirjoitti:

linkistäsi ei ole oikein mitään todistamaan. Paitsi sen, että tyypillisenä kesänä n. joka kolmas päivä tuulee vähintään 10 m/s. Niistä lopuista n. 20 päivästä per kk nuo tilastot eivät kerro mitään. Todellisuudessa on aika vähässä ne päivät, ettei vähintään 4-5 m/s tuulisi. Varhain aamulla ja vastaavasti illalla on voi olla liki tyyntäkin, mutta 9-16 välisenä aikana, jolloin enemmistö on liikkeellä, on tuulta useimpina päivinä.

Sinua mahtaa harmittaa, kun meillä muilla on varaa sen verran isoihin veneisiin, että niissä viihtyy pidempäänkin eikä ala ahdistaa, vaikka sattuisi pläkäkin. Ja sen verran on mielikin tasapainossa, ettei se dieselin hyrinäkään häiritse, jos päätetään siirtyä koneajoon. Too bad. Menehän nyt takaisin sinne oppitunnille, opiskele ahkerasti, niin saatat joskus päästä sellaiseen työpaikkaan, että on varaa muuhunkin kuin pelkkään purjelautaan.

Lue lisää

tylsää, köyhä;-)

sdfgggg6543878 kirjoitti:

tylsää, köyhä;-)

on töitä. Sinulla tuskin tulee koskaan olemaan tuolla suorituksella.

Ritke* kirjoitti:

Olisko semmotti Wanna Bee merkkine vene hyvä? En ole kyllä tyhmä.

vainoharhainen nettihörhö.

duuniiduunii kirjoitti:

on töitä. Sinulla tuskin tulee koskaan olemaan tuolla suorituksella.

duunia ja roiku vähemmän netissä, niin palataan sitten asiaan.

6578999hhggf kirjoitti:

reivaamisesta?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Reivaus

se on akkojen puuhaa. Tosimies aina täysillä purjeilla.

vfg67890 kirjoitti:

duunia ja roiku vähemmän netissä, niin palataan sitten asiaan.

Noilla tilastoilla vois pyyhkiä ihan jotain tarpeellista.Kesäkuu oli esim Hiittisten saaristossa 2009 erittäin voimakas tuulinen.Mielestäni ei voi puhua itämeren kyvyistä tuulista.

kynä1612 kirjoitti:

Noilla tilastoilla vois pyyhkiä ihan jotain tarpeellista.Kesäkuu oli esim Hiittisten saaristossa 2009 erittäin voimakas tuulinen.Mielestäni ei voi puhua itämeren kyvyistä tuulista.

Lue lisää

1983 tuli lunta kotkassa , joten kesäkuu ei ole mikää kesäkuu. Aitoa kesää ovat heinä, elo ja syyskuun alkupuoli itämerellä. Kesäkuussa esim mereiveden lämpötila on hädin tuskin 10 astetta, ei mikään uimakeli siiskään.

Pthyi suolasta kirjoitti:

se on akkojen puuhaa. Tosimies aina täysillä purjeilla.

Tosi"miehellä" aina pulleat purjeet

667899000 kirjoitti:

itämerellä tuulee kevyesti kesällä.

http://www.fmi.fi/saa/tilastot_20.html


Veneilkää vain papparaiset ja sellaisiksi haluavat koneella 3 m/s tuulessa, mutta purjehduksesta ei ole silloin kyse.

Lue lisää

kesä, heinä, syys. Kyllä vaan maar tuulee nääs merellä tietsää häh.
Kuka käskee sisvesillä olla?