pirjo.kudjoi
Olen dekkareita lukeva, käsitöitä ja liikuntaa harrastava viisvitonen.
Toivoisin maailmaan enemmän suvaitsevaisuutta. Ja että ihmiset oikeasti välittäisivät toisistaan.
"Iloitse tästä päivästä sillä se on elämä itse"
Eläkäämme elämämme niin että jokainen eilenen olisi ihana muisto ja jokainen huominen uusi toivo!
Mutta tärkeintä on tämä päivä, juuri tämä päivä!
Suosikkibändit/artistit: Yö, Popeda;Leevi, and, the, Leewinks
Suosikkileffat: Badding, Kymmenen, pientä, neekeripoikaa
Lempikirjat: Dekkarit
Vapaa-aikanani: Teen, teen, pihatöitä, käsitäitä
Suosikkipalstat Suomi24 Keskusteluissa: Virrat, Koli, Imatra
Katson tv:stä mieluiten: Salkkarit, kotikatu, emmerdale, urheilua
En pidä: kiireestä
Ruoka & juoma: kaalikääryleet, makaroonilaatikko, maito
Kotimaa: ---
Koulutus: ---
Ammatti: Muu
Siviilisääty: Varattu
Lapset: Olen ylpeä vanhempi
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia25 aloitusta · 526 kommenttia
- Meitä ikäkriisi? Ei kai. Melkein ainahan me ollaan tyytyväisä.
Mutta kyllä se kuule niin on että aika on kullannut muistot! Vaikka kaikki lapsuudessa oli niin ihanaa ja autuasta, niin se ulkovessa oli KAUHEA! Neljänkymmenen asteen pakkasella, säkkipimeässä, huh huh!
Niin se on, talvet oli oikeita talvia ja kesät ihanan lämpimiä, kai. - Se oli! Mutta muistan että ennen maitopusseja oli ns. maitotinki. Ainakin maalla. Naapurissa oli lehmiä, heille vietiin tyhjä maitopeilari navetan eteiseen, karjakeittiöön ja siellä oli täysi samanlainen peilari odottamassa. Tämä toistui joka ilta. Oli sovittu että joka ilta saadaan samankokoinen peilari maitoa. Maitolasku maksettiin sovituin väliajoin. Nyt näin ei saa enää tehdä, EU kieltää. Mutta se maito joka sieltä naapurilta ostettiin oli ihan käsittelemätöntä, oikeaa täysmaitoa.
Mitä noihin alushousuihin tulee niin voi voi... Me aina lapsena naureskeltiin niitä mummon alushousuja kun se levitti ne pyykkinarulle kuivumaan. Kun sitten minusta tuli mummo niin kaksi serkkuani lähettivät minulle samanlaiset! Mummot kuulemma käyttää sellaisa!
Eikä me mitään vanhoja vielä olla! Ehei! Sitten vasta ollaan vanhoja kun ei näitä enää muisteta. Me kuules eletään nyt elämämme parhaita vuosia! Nautitaan niistä! Eiks joo? - Ottanut. No ystävänpäivänä laitan kortin parille ystävälleni. He ovat olleet ystäviäni jo tosi kauan, ihan pikkulapsesta lähtien ja mielestäni ansaitsevat kortin.
Mutta tämä kurpitsajuhla on ihan tyhmä juttu. Itse vietän sitä vainajienpäivänä. Käyn hautausmaalla viemässä kynttilöitä ja poltan kynttilöitä myös kotona. Muistelen kaikkia läheisiäni joita ei enää ole.
Paikkakunnalla jossa asun, on ollut erittäin musta syksy ja siksi koko kylä on hiljentynyt Pyhäinpäivän viettoon. Suru on koskettanut useita. Ei täällä näkynyt yhtään pelottelukulkuetta eikä kukaan kolkutellut kenenkään oville. - Eläintarhoja ja sirkuksia on ollut jo kauan, kauan...
Ainakin eläintarhojen asukkaiden laumoissa vallitsee ns. luonnonlaki, niillä on johtajaurokset ja johtajanaaraat. Samanlaista elämää viettävät kuin luonnosakin. Ne elävät laumassa. Paitsi että asuvat eläintarhassa. Ja ruoka tulee valmiina.
Voihan sitä kritisoida mutta jos siihen mennään niin sama pätee kai myös lemmikkieläimiämme. Onko niillä nyt oikeasti "mitään virkaa". - Toki normaalivartaloisiakin, tosin ei kovin paljoa.
Tämä nykyajan vaatetus vielä oikein korostaa näitä pulleroisia nuoria. Tiukkojen ja niukkojen vaatteiden välistä oikein tursottaa epämiellyttävän näköinen läskimakkara. Siinä vielä joku takska tai lävistys... huh huh
Pojista näkee heti onko urheilija ainesta vai ei. Ne jotka harrastavat liikuntaa ovat solakoita ja näissä on niitä ruipeloita. Mutta sitten nää karkin ja limun mussuttajat, ylipainoa kertyy ja äkkiä paljon.
Harmi vaan kun Suomessa on nyt omaksuttu tää jenkkien malli, jos ollaan ylipainoisia niin ollaan sitä sitten kunnolla. Maailman terveimmistä lapsista tulee maailman sairaimmat aikuiset. Surullista. - Mutta jotenkin tutun oloista...
Eipä ole kovin kauaa haettua. - Mutta koira ainakin nauttii silmin nähden kun se oppii uuden tempun. Kyllä siitä näkee kuinka kauan sillä on hauskaa. Kun koiran kiinnostus lopahtaa niin silloin on aika lopettaa leikki.
En tiedä miten lie muiden eläinten, siis noiden eläintarhoissa elävien kanssa. Ainakin Korkeasaaren eläimet on todella hyvin hoidettuja. Ruoka on hyvää ja sitä on riittävästi, huolto pelaa. Itse määräävät lauman sisäisen hierarkian.
Miksi eläintarhoja ja sirkuksia sitten on, miksi eläimet on sinne joutuneet, ovatko tarpeellisia...Miten asiat selitetään lapsille, onkin jo kinkkisempi juttu. - Sulla on ihailtava asenne! Ei sinussa mitään vikaa ole vaikka et olekaan aina ruikuttamasa. Vähäänkin osaat olla tyytyväinen. Osaat elää pienilläkin tuloilla. Hyvä että sinulla on henkireikä, matkustaminen. Kiertele niin paljon nyt kun vielä pääset liikkeelle. Ottakoon meistä jokainen oppia asenteestasi!
Hyvää syksyä, enkä sano koita pärjätä, sinä nimittäin pärjäät! - Jos ekaluokkalainen näyttelee "keskaria" ohi ajaville autoille niin ei voi kuin ihmetellä. Kenen syy, kodin, koulun vai onko vaan niin ilkeä mukula ja kieroutunut ajattelu että panee tekemään tuollaista.
Kyllä kymmenen ikäisissä on jo esim. näpistelijöitä. Kun kotoa ja koulusta annetaan malli että saa tehdä mitä vaan. Ei saa kieltää, mistään muusta nyt puhumattakaan.
Ja niinkuin sanoit, aikuiset puolustamassa, tottakai.
Yksi opettaja tuossa joku aika sitten puhui kuinka vaikeaa on tehdä vanhempien kanssa minkäänlaista yhteistyötä. Kun kielteistä palautetta ei lapsesta voi ollenkaan antaa. Heti ollaan open kimpussa, puolustellaan ja vaaditaan selityksiä. Elikkä, lapsi saa tehdä mitä vaan, vanhemmat kyllä puolustaa.
Onko vankila sitten oikea paikka, en tiedä. Mutta jotain pitäis tehdä. Ehkä se vankila opettaisi jotain. Tai ainakin säikäyttäisi vähäksi aikaa.
Pakko kysyä tässä myös, onko oikein että alaikäisiä penskoja hyysätään kun ovat kännissä? Vapaehtoisten Saapas-armeija kulkee ja etsii humalaisia nuoria, kiikuttaa turvaan ja hyssutellään ja hyysätään. Oppivatko nuoret tästä mitään? Ainakin sen että voit örveltää vaikka kuinka, aina tulee joku ja pelastaa. Eikö olis parempi viedä juoppoputkaan ja soittaa aamulla vanhemmat hakemaan kullan muru kotiin! - Asuntoauto! Se on uutta ja ihanaa!
Myös lasten lapset ja ne päikkärit.
Hyvä kirja ja takkatuli.
Tässä muutama... - Itseensä kannattaa satsata! Kuka meitä ajattelee jos ei me itse.
Totta on että lääkkeet on kalliita. Itsellänikin saattaa joskus se satanen apteekkiin mennä. Mutta pakko lääkkeitä on ostaa ja syödä.
Mitä tulee näiden kansantautien hintaan niin kaikkein kalleimmaksi ne taitaa tulla työnantajille. Niistä koituu vuosittain melkoisen paljon sairauslomia.
Mikä on oikeasti terveyden hinta, tietäneekö tuota kukaan. - Älkääkä huutako! On ihan kauheaa kun vanhalle ihmiselle huudetan ja häntä pidetään ihan kahjona! Ei heidän kanssaan aina helppoa ole eikä asiat mene perille vaikka kuinka hyvää tarkoittaisi. Mutta sittenkin, älkää suuttuko.
Niin voi vaikka kutsua sen kotipalvelun paikalle. Tai sitten vaan pikkuhiljaa, kun jaksaa puhua ja taas puhua, niin se asia alkaa mennä perille.
Omien vanhempieni kanssa kävin pienoisen väsytystaistelun että sain heidät muuttamaan parempiin oloihin ja sain heidät ottamaan ulkopuolista apua vastaan. Kyllä monesti suututti ja itketti kun asia ei alkanut heille kaaliin mennä. Mutta viimein meni kun aika oli kypsä.
Nyt äiti on nukkunut mullan alla yhdeksän kuukautta ja siitä minulla on hyvä mieli että kertaakaan en pahoittanut hänen, vanhan rakkaan ihmisen mieltä. Isän kanssa käyn hänen haudallaan kiitollisin mielin.
Muistakaa että jokainen me vanhenemme. Tulee se aika että emme seiviä omin voimin. Miettikää jo nyt miltä se huono kohtelu tuntuu. Jos pitää aina itkun kanssa pahoilla mielin käydä nukkumaan... - 30 vuotta on pitkä ja kunnioitettava aika. Nuoret, pyrkikää samaan!
Itse olen ollut aviossa muutaman vuoden kauemmin. Ensi kesänä tulee 35 vuotta täyteen. Meillä ei hääpäivää juhlita mutta yllätä sinä vaimosi vaikkapa edellisen kirjoittajan konstilla. Se oli mainio neuvo. Jotenkin tää biisi pitäisi saada siihen yllätykseen koska siitä kaikki alkoi.
Itse kuuntelen Beatlesta aina kun on jotenkin murheellinen olo. Niillä on niin ihania kappaleita että tulee aina hyvä mieli. Ja tietenkin se nuoruus mieleen...
Niiden musiikki on jotenkin rehellistä, suoraa ja aidolla tunteella ja innolla tehtyä. Ei ole kummoiset studiot ja äänitys laitteet olleet vielä siihen aikaan mutta musiikki soi aivan ihanasti.
Tästä kaikesta huomaa että olen tulossa vanhaksi!!! - Mtta kai sitä työpaikkakiusaamista on ollut jo EU:ta.
Itse olen myös työpaikkakiusattu. Olen valittanut monellekin taholle. Apua olen saanut mutta pikkuhiljaa kiusaaminen on alkanut uudelleen. Vähäisempänä kuin ennen mutta jotain kuitenkin. Silloin kun nostin asian esille työpaikalla, olisi pitänyt olla tiukempi. Olisi pitänyt vaatia ainakin julkinen anteeksipyyntö. Nyt tyydyin siihen lupaukseen että henkilö on luvannut lopettaa. Ajattelin että parempi laiha sopu kuin lihava riita.
Paljon on asiasta puhuttu ja enemmän siitä pitää puhua ja löytää keinot katkaista kierre.
Ei ihmiset ole sen kummemmiksi muuttuneet vaikka aikoinaan EU:hun mentiinkin. Asiat on tosin muuttuneet huonompaan suuntan. Jokaikiseen asiaan Eu puuttuu.
Paljon olisi purnattavaa EU:sta. Mutta eneten minua harmittaa sen oman rahan menettäminen! - Äidin kuvallinen viinakortti on tallessa. Hassu jäänne menneiltä ajoilta.
Isän syntymä kodin vanhoja kauppakirjoja on tallella, samoin lainhuudatus papereita. Kaikki kirjoitettu käsin mustekynällä erittäin kauniilla ja siistillä käsialalla.
Isän sota-aikaisia kirjeitä kotiin ja sodassa nikkaroiruja tavaroita on tallessa. Kaikki suuria aarteita.
Itselläni on pieni lasinen kermanekka. Siihen on maalattu käsin kukka kuvio. En tiedä sen tarkkaa ikää mutta mummoni on saanut sen joltain kun hän oli pieni tyttö. Mummo oli syntynyt 1900. - On yksi syy miksi en edes vakavasti harkitse hormonikorvaus hoitoa. Vaikka sitä vähätellään niin on se kiistattomasti pystytty todistamaan.
No ei mulla nyt ihan kauhean pahat nää oireet ole olleet. Hikoiluttaa, eipä juuri muuta. Mutta asennetta minä perään kuulutan. Nää kuuluu tähän ikään ja jonain päivänä tämä on ohi.
Mutta jos oireet on pahat eikä niistä selviä niin totta kai pitää hoitoa saada kun sitä kerran on. - Sanoa että miehellä ei lapsia ollut.
Voisi tietenkin olla täydellistä ilmanlastakin. Mutta ei siitä kukaan kärsinyt vaikka lapsi tulikin. Nyt ovat onnellisia niin äiti, isä, yhteinen lapsi kuin myös naisen edellisestä avioliitosta syntyneet lapset. Heillä on itselläänkin jo lapsia ja aika hassuja tilanteita syntyy näistä sukulaisuss suhteista. Miten joku pieni vauva voi olla jonkin täti! - Yksi tuttavani sai lapsen myös 47-vuotiaana. Ei ollut vahinko vaan muutaman vuoden leskeyden jälkeen hän löysi uuden miehen ja lapsi oli siis yhteisen rakkauden hedelmä. Aikaisemmasta liitosta lapsia oli kolme ja he olivat jo aikuisia. Kaikki suhtautuivat myötämielisesti. Hän jännitti ekoja neuvola- ja lääkäri reissuja. Mutta kukaan edes puolella sanalla maininnut aborttia.
Minusta tuli mummo 44-vuotiaana. Monesti olen miettinyt sitä "iltatähti" juttua. Jos itse olisin tullut alle viisikymppisenä vielä raskaaksi, olisin ottanut lapsen vastaan ilolla. Miten eri tavalla lapseen suhtautuu ns. kypsällä ijällä. On kokemusta ja aikaa eritavalla kuin nuorena. Kaikki on paljon paremmin, raha-asiat ja muut.
Mitä taas tulee siihen pelkoon että vanhemmat kuolevat lapsen pienenä ollessa, niin mistä sitä kukaan tietää mitä kellekkin sattuu. Nuori äiti tai isä voi kuolla ihan yhtälailla kuin valhakin. Kysymys on enemminkin siitä uskaltaako elää. Huomista on kenenkään turha miettiä. Parasta on elää tätä päivää ja olla onnellinen! - Siis oman perheen kesken. Työpaikalla pidin jälkikäteen rääppiäiset.
Mutta tottakai pitää juhlia! Kun täyttää viiskymmentä niin siinä on jotain hienoa ja ihanaa! Itselläni ainakin oli aivan mahtava fiilis! Sitä oli elämänsä kunnossa (ainakin sitä kuvitteli niin) mutta oli kuitenkin päässyt jo "miehen ikään"!
Viiskymppisiä juhlitaan näyttävästi ja niin pitääkin. Osa tuttavista on täyttänyt jo kuusikymmentä eikä kukaan ole juhlinut millään lailla. Eläkeikä on jo niin lähellä, sitä on jo paljon vanhempi, ei mitään juhlia enää. - Nyt kun pääset alkuun niin mietit miten ollut toimeen ilman kunnon rääkkiä!
Jumppa ja kuntosali on tosi hyviä harrastuksia. Ja mikä parasta, tulokset näkyy peilistä tosi pian! Muista että kauniit kunnolliset varusteet ovat ihan ehdoton, jo mielialankin kannalta! Hauskaa syksyä Sinulle!