Taitamattomuuttani en rakkaudesta kirjoita mutta kirjoitan yksinäisistä kuutamoöistä jolloin tähdet pyrkivät akkunalle häikäisemään valvovia arkoja silmiäni. Autiosta sylistä siipirikkoudestani ja toimettomien käsieni k…
Leimahteleva eilinen minussa kirjoitti tuhansin sanoin rakkaudesta kevein sormin ja sydämin. Aavistin kyllä että sormeni puutuisivat ja roihu sielussani lopulta hiipuisi hiljaa. Niin kuin lasketut purjeet odottavat nous…
Kuinka sokea voikaan näkevä ihminen olla ja kuinka paljon enemmän näkee sielullaan hän jonka silmät ovat sokeutuneet. Miten en saattanut kuulla mikseivät korvani tunnistaneet erilaista väritöntä ääntä ? Minussa oli soke…
päivä on hidas enkä nähnyt kuinka se syntyi en kuullut parkaisiko se puhjetessaan aamuun kuin lapsi takana yö ajelehtivat levottomat ja kirjoittamattomat unet joissa näin syvyyksissä meritähtien jättämät jäljet nyt valo…
itku oli äänetön vain muutama raskas kyynel muilta huomaamaton osa Sinua, osa itseäni varmaan kannoin montaa kaipausta hyväilyjen liikettä valon pientä välkettä savunsinistä surujen juovaa kas niin tänään näissä leivätt…
sitten kun minua ei enää ole se loppuu tuntojeni runokirjo mutta niin kauan kuin olen jätän jälkeni valkoiseen arkkiin ristiriidat ja rukouksieni hiljaiset äänet rakasta heikkouteni rakkaudeksi anna sylisi olla turvaisa…
Epätoivoisesti luovin karikkoisilla vesillä sammuneiden majakoiden reiteillä. Uuvuin myrskyjen raivoon, viimein huutoni kuulit. Ohjasit purteni, kaipaavien käsien polttavien huulien satamaan.
monta elämää samassa kehossa alussa ryppyinen rintaa ja maitoa hamuava pikkuinen suu useita välissä ennen kuin saavutin aikuisuuden ehdin jo kuvitella etteivät tähdet palaa koskaan aurinko lävistäisi hiuksiani tai kuun …
Elämäni kuin sateenkaaren kirjo ukkosen Jumalan jylinä myös päivien kultaista kehrää. Suljettuja ja avattuja portteja kyynelten hiljaista kimaraa kun sielu on ollut sanoista tyhjä. Monologini on kirjoitettu. Tiedän suoj…
Kuinka suloisesti hiuksesi vaeltavatkaan ihollani ja kuinka katkonainen hengityksesi pysähtyy, pysähtyy korva kuunnellen takovan sydämeni päällä. Näytä rakas kasvosi ja anna poimuillesi vapaus painua uurteisiini, tässä …
ajattelin joskus ettei minusta taida olla eläjäksi levoton levoton kuin kosken virta kuohut ja pyörteilevä vaahto varjoissa olen syntynyt ( vaikka todellisuudessa sydäntalvena ) kasvanut hämärän huoneissa nukkunut liian…
Heinän hipaisuja rusoisilla poskipäillä samalla huulilleni ankkuroituneena Sinun väkevän vaativa suusi. Hämmennystä ihojen mantereilla kuiskauksia unisilla aamuisilla hiuksillani ja kätesi uumilleni unohtuneina. Ei en m…
odotan odotan syksyä ja aamujen valkeaa kuuraa pitkiä, venyviä öitä päivien viileää kauneutta iltojen arkoja, viipyileviä tassutteluja unohdun unohdun kuumiin kesäöihin niihin joissa sormesi polttivat ihooni jäljen vael…
kuinka monta pientä kuolemaa käpertymistä itkulla huuhdeltujen silmien öitä olen kokenut ja halunnut unohtaa kaivannut että kipein kaikesta himmenee käden liike pysähtyy ja jättää iholle lämpimiä painanteita unieni taka…
Kutsut minua Natali´ksi ja Rakkauden Jumalattareksi lumoutuneena. Ojennat vapisevin sormin viinimaljan ” anna huulillesi mystistä vettä ” katseesi kirkastaessa yön.
Metsäorvokkien silmät sulkeutuu pisaroivan kasteen alle koski ja jokainen vaiennut rantakivi tunnistaa Sinut ja minut. Pähkinäpuun alla Sinä seppelöit hiusteni hopean valkeassa mittumaarin yöttömässä yössä. Koko galaksi…
tähän näytelmään ei ole olemassa käsikirjoitusta on vain epämääräistä puheensorinaa ( harvoin sitäkin ) äkkinäisiä katseita silmistä silmiin hallitsematonta hysteriaa takaa-ajetun paniikkia itkuja vasten, ei ketään piil…
En tiedä mistä tulit elämääni, enkä antanut sydämelleni lupaa Sinun sitä asuttaa. Sillä pelkäsin pois lähtöäsi ja sitä että jättäisit sieluuni parantumattomat haavat. Nyt etsin juuria kasvaakseni Sinuun lähettääkseni vi…
ole ja asu minussa valona satoina tähtinä hiuksillani huulillani hymy ja suudelma yö yön jälkeen unen tuoksuna tyynylläni täytä sydämeni hellyydellä koska tuntuu että olen löytämässä tien kotiin Sinä olet elävä medaljon…
Muistini muistaa sylin huulien hipaisut ajan – jolloin vartaloiden värähdykset muuttuivat hurmoksesta hulluuteen. Sirpaleinen sieluni kirjoittaa kangerrellen kevään lämpenevien päivien laulun pitkän matkan silmistä silm…
