jth_12
Satunnaista kirjoittelua harrastuksista.
Vapaa-aikanani: Hiihtoa, pyöräilyä (maastossa ja maantiellä) muuta pientä ulkoilua
Siviilisääty: Varattu
Lapset: Olen ylpeä vanhempi
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia13 aloitusta · 241 kommenttia
- Kertoisitko vielä kampien kiinnityksen ja nykyisen keskiön leveyden, niin tietäisi millainen keskiö siihen kuuluu.
Jos on nelikulmainen kiinnitys kammissa, niin tälläinen saattaisi käydä
http://www.bike-components.de/products/info/p30317_Innenlager-BB-UN55-Vierkant-.html
(ei välttämättä, kun kaikilla kammilla akselin mitta ei ole sama samalle ketjulinjalle). Siis pitää arpoa oikea akselin mitta. Saattaa olla 118mm tai sitten ei. tuo keskiö ei välttämättä sovi runkoon. - Sykemittarin käyttö vaikka Endomondon tai Sports-trackerin kanssa auttaisi ymmärtämään sitä rasitusta jonkin verran (yksi vaihtoehto silloin kun kännykkä jo valmiiksi tukee noita ja kännykkä on kumminkin mukana).
Jos ajaa päivittäin samaa matkaa, niin voisi katsoa mitä on sykkeet noin hehtaarilleen ja jälkikäteen arvella tuliko väsymys raskaampien lenkkien takia.
Ei sitä sykemittaria tarvitse jatkuvasti käyttää. Varsinkin jos tekee samantyylisiä lenkkejä, niin menee ne sykkeetkin melko samoihin. Mun on "vaikea" ajella 60..70% sykkeillä, jos sitä ei erikseen tavoittele. Se sopisi niille "välipäivien" lenkeille, kun ei ole tarkoitus mennä kovaa.
Jos ei jaksa raahautua lähikaupasta kysyyn sykemittaria, niin saa sen vaikka täältä store.endomondo.com (mulla ei tullut postikuluja Polariin ja vuosi sitten tuli alle viikossa). Käytän sykemittaria lähinnä Sports Trackerissä (sama sopii molempiin).
Rauhallisessa ajossa saa hengitettyä pelkästään nenän kautta. Silloin pysyy sykkeetkin sopivan matalalla ja ei ylirasitys uhkaa yhtä helposti. Tähän menetelmään ei tarvita mittaria (välineurheilu ei ole välttämätöntä).
Mäissä ei ole tarvetta vetää jalkojaan hapoille. Jos mäetkin ajaa nenän kautta hengittäen, niin ei mene jalat hapoille :) - "P.S. Mikä on PK-lenkki, entä VK-lenkki? "
Nuo termit löytyy hakukoneella melko helposti ja vilisee aika usein kuntoiluun liittyvillä sivuilla http://www.google.fi/search?q=pk-lenkki vk-lenkki
Tämä taas tuli peruskestävyys ja vauhtikestävyys sanojen haulla http://www.kraftcykel.fi/files/traning/lehti1_2007_artikel.pdf
----
Perusinsinööriin ei tarvitse tuntea oman alansa ulkopuolista tekniikkaa...
Itse ei tule ajeltua _oikeaoppisia_ PK-lenkkejä, kun ajomäärät on niin vähäisiä (ja sykemittari ei ole kovin usein mukana), mutta silti löytyy uteliaisuutta oppia tunteen erilaisten lenkkien vaikutuksia. - Harva täällä on maastopyörääkään sanonut mukavaksi. Hyvien maasto-ominaisuuksien ja mukavuuden ei tarvitse tulla yhtäaikaa. Hybridi ja 29" maastopyörä saattaa olla lähellä toisiaan (ainakin periaatteessa).
Hybridin mukavuus verrattuna maantiepyörään taitaa näkyä poluilla -- siellä maantiepyörä ei ole enää mukava. Hybridin mukavuus maantiepyörään näkyy ehkä esim talvella. Itse ajelin silloin 2.1" leveillä nastarenkailla maastopyörän kanssa. Se oli vähän toisenlaista mukavuutta...
Mitä mukavuutta Inssi tavoittelee? - Koko pyörän lähettäminen yhden kiekon takia tuntuu yliampuvalta hommalta. Ei se pyörä kuljetuksessa parane. Hyvällä tuurilla joutuu tappeleen kuljetuksessa tulleiden vikojen selvittelyssä.
Jos sen soikeen(?) kiekon normaalisti rihtaa uudelleen 200..500km ajon jälkeen, niin ei tuosta ihmeempää lisäkulua tule vaikka tekee rihtauksen jo heti. Hyvin tehtynä kiekkoja ei tarvitse sisäänajaa ja rihtailla uudestaan, mutta ilmeisesti tässä tilanteessa se kuuluu tehdä sisäänajon jälkeen (ja kulut on ajateltu ostajalle?).
Kannattaa rihtailla molemmat kiekot kerralla, niin ei tule kahta käyntiä. - Jos hybridi ja maantiepyörä on samaa tasoa laadultaan, niin hinnassakaan ei ole merkittävää eroa. Voiko niitä suoraan verrata toisiinsa on toinen asia kun vaatimukset on erilaisia.
Sanoisin aloittelijan pärjäävän paremmin halvemmalla maantiepyörällä maantiellä kuin vastaavasti hybridillä sekalaisessa maastossa. -- Tasaisella asfaltilla menee raskaampikin pyörä. Epätasaisessa maastossa keveyden edut tulee nopeammin esille pyöräkin joutuu kovemmalle rasitukselle. _Hyvä_ hybridi ei ole halpa... eli mieluummin 500e maantiepyörä kuin 500e hybridi.
Toinen sitten on että maastopyörä tai hybridi voi olla toisilla paras valinta kuntoiluun, jos olosuhteet on sen tasoisia. Jälkimmäinen vain selvästi helpompaan maastoon. - Reilu viikko sitten pistin tilaukseen tuon Pyöräilijän käsikirjan. Nyt tuli postia että toimitusaika ei ole tiedossa. Kaiketi joskus tulee, kun julkaisupäivä on merkattu toukokuulle 2012.
Mikä sitten on alkuperäisen kysyjän tavoite kuntoilussa? Samoin mikä on siihen _hyvä_ pyörä. Kysyjä ei pyytänyt arviota kuntoiluun välttävästä pyörästä (eli sellaisesta jonka kanssa kunto kasvaa ja hiki tulee...).
Näitäkin ohjeita voisi katsoa http://kuntoplus.fi/treeni/lihaskunto/treeniohjelmat/pyorailyohjelma-vasta-alkajalle jos hakee mielikuvaa harjoittelusta. On siellä pidempienkin matkojen ohjelmat. Ilmeisesti tylsiä (sanoi enemmän ajanut kaveri), mutta jotain suuntaa ainakin saa. Tylsän kaavan mukaan ei kannata mennä -- kuntoilu jää lyhyeksi? - Mitä iloa on takuusta jos se ei te pyörää yhtään paremmaksi? Saat ehkä uuden osan hajonneen tilalle, kun pyörä on hajonnut matkalla?? Takuu ei korvaa huonosti pysyviä säätöjä tai muita tyyppivikoja.
Käytettyä ehkä kannattaa välttää, jos ei tunne tekniikasta mitään ja ei osaa arvioida käytetyn kuntoa. Ostetaan niitä käytettyjä autojakin... ja toiset vain uusia kun ei tiedä käytetyn kunnosta.
Toisena käytettyä ostaessa kannattaa kiertää kertäkäyttöisiksi tehdyt pyörät, ne joita ei ole tehty huollettaviksi (= huolto maksaa melkein uuden hinnan). Tietoa vaatii sekin ostaminen. - Yleinen suositus kunnon ylläpitoon on se 30min päivä kuntoilua (tai ainakin viisi kertaa viikossa). Ylläpidossa ei kunnon tarvitse nousta, mutta jos aikaisemmin ei ole ollut sitäkään, niin onhan se edistystä.
Pyöritysnopeudessa on kaksi tekijää. Nivelet ei kestä liian kovaa rasitusta ja jos kampeaa kovalla väännöllä hitaasti, niin nivelten voitelu ei toimi ja kulumaa tulee nopeammin. Toinen on tehon saaminen etenemiseen. Hitaalla junttaamisella sitä ei saa, kuten ei myöskään ylikierroksilla. Varmaan muitakin syitä on pitää noin 90rpm:ää -- mieluummin kuin 50-60rpm. 15 km/h tasamaalla ajaessa tuolla ei ole niin väliä, mutta vähän kovemmassa rasituksessa eroja tulee. - Samalla pyöritysnopeudella ajaessa on tehokkainta ajaa kolmosella. Sopiva vauhti on 90 kierrosta minuutissa. Vedät koko lenkin samalla nopeudella -- ylä- ja alamäet :)
- Kun ne laakerit ensin katsoo ja huoltaa, niin voi siirtyä seuraavan kohteen tutkimiseen eli löysällä oleva puolaus saattaa tehdä omia ääniään. Löysästä puolauksesta tulee katkeamisia joskus myöhemmin. (Liian kirestä vanne pullistuu nippeleiden kohdalta.)
Uusi konekasattu kiekko kaipaa todennäköisesti sisäänajon jälkeen kerran kunnollisen rihtauksen. Hyvin tehtynä kiekko kestää pitkään suorana (= ei näy heittoa kiekkoa pyörittäessä). - Jos vika on kiekon puolella niin ensimmäisenä tulisi vannenauha vastaan. Sellaiset maksaa 1,5 tai 5e tai jotain vastaavaa (Schwalben nauha maksoi 1,5e ja ei ole mikään kuminauha). Jos vanha nauha ei peitä kokonaan nippeleiden koloja, niin jotain on syytä tehdä -- joko laittaa paikalleen tai vaihtaa uusi.
Kun ei tiedä millainen on vanne, niin ei voi sanoa millaisen nauhan sinne vaihtaisi. Ehkä 20mm leveä kelpaa (joko 622 tai 559 tai sitten joku muu koko). Se nauha on niin halpa että kannattaa vaihtaa varmuuden vuoksi (kun vie liikkeeseen paikattavaksi).
Jäiköhän kivi päälirenkaaseen ja se rikkoi uudestaan sisärenkaan?
Siis onko kyse vanteen vaihdosta, niin löytyy sillekin hinta, mutta tuskin alle 50e hintoja löytyy työlle kovin helposti, kuten tässä googlen haulla haettu hinta
http://www.bikeline.fi/huolto/
Ihan tavallliselle perusnavalle tuo vanteen vaihto ei kannata, jos ei halua maksaa suomalaisesta työstä.
Jos kirjoittaja tarkoitti vanteen vaihdolla koko kiekon vaihtoa, niin se on todennäköisesti järkevämpää kuin pelkän vanteen vaihto.
Uusien kiekkojen hinnat on sitten kiinni, siitä mihin pyörään se menee ja minkä kokoiseen... Minkä laatuista kaipaa. 100e hintaluokassa alkaa saada uusia 28" kiekkopareja (eteen ja taakse). - Siis homma vaatii oman prosessinsa ja voi mennä pieleen ekalla kerralla. Alkuun voisi katsoa tästä videon
http://www.youtube.com/watch?v=s-1n--L8Pjs
eikä haittaa jos lukaisee videossa mainitun kirjan: The Professional Guide to Wheel building, Roger Musson. - Eiköhän se vanne oikene, kun sopivasti kiristelee ja löystyttelee pinnoja... Jos siinä ei ole mitään isoa taivutusta (vääntynyt reilummin ja terävä mutka), niin homma on tehtävissä. "Mummopyörän"/napavaihteisen takavanne on helpompi oikaista kuin rataspakalla olevan.
Tuo vaatii enemmän ja vähemmän omaa mielenkiintoa. Ohjeita löytyy esim.:
http://www.google.fi/search?q=vanteen oikaisu rihtaus
Yksinkertaisilla välineillä pääsee alkuun eli nippeliavaimella ja tussilla. Loput on yritystä ja erehdystä pitkää pinnaa... tai sitten vie pyöräliikkeeseen. - Siita vain maastopyörällä ajeleen alamäkeen jotain sopivaa metsäpolkua. Saattaa olla "leposykkeet" tilapäisesti korkealla.
Suosittelisin "kakskaks":elle ajamaan pyörällä enemmän putkelta, niin ei mene pyöräily pelkäksi istuskeluksi. Sen lisäksi luonnollisesti kannattaa hiihtää ja juosta, ei kai ne ole pyöräilystä pois. - Mun näkemäni ohje oli siitä painaumien keskeltä, mutta vastatkoot/korjatkoot paremmin tietävät.
- Jos tietää/mittaa vanhan vanteen ERD:n (vanteen halkaisijan pinnojen nippeleiden koloista mitattuna) ja ostaa uuden vanteen samalla mitalla, niin pääsee edullisesti ja homma on hauskaa askartelua. Ihan kaikille tuota hommaa ei kannata suositella, ainakaan jos ei ole aikaisemmin onnistunut kiekkojen rihtauksessa.
Samalla halkaisijalle olevan vanteen vaihdossa pinnoja ei tarvitse välttämättä vaihtaa. Pinnojen siirto vanteelta toiselle on helpompi kuin kokonaan uuden kiekon rakentaminne, jos nyt ei niin suurta eroa ole. Venttiilin kohdat vierekkäin ja teippaa vanteet toisiinsa & siirtää pinnat yksitellen.
Jos homma ei toimi, niin kovin isoja oppirahoja ei joudu maksamaan.
Itse olen tuon joskus tehnyt (vaihdoin tuubivanteen avovanteeseen). Nyt on menossa uusien kiekkojen kokoaminen aikaisempaa paremmista osista. - Miten kävisi Mavic A 319?
Siinä ei ole mitään ihmeellistä, ihan perusvanne. - Tuollaisen vanhan pyörän runko on "mustaarautaa" ja helppo hitsata. Tarkempaa taitaa olla suuntauksen kanssa eli että hitsaus tulee tarkasti oikeaan kohtaan.
Joku ne on alunperinkin hitsannut ja samat menetelmät toimii edelleen... :) Ei muuta kuin kaivaan Mig nurkasta tai menee johonkin nytkkipajaan missä on välineet. - Ostaminen on taitolaji tai sitten myös arvostuskysymys.
Kuinka monessa kysymyksessä viimeisen parin kuukauden aikana on ollut kestävyys. Miten on kysyntää kestävälle ja hyvälle pyörälle? Varmaan on mutta ne kysyjät ei palaa heti uudestaan kysyyn minkä hankkisi... Toisaalta suurinta osaa pyöriä pystyy huoltaan edelleen, vaikka ikää onkin jo enemmän kuin 5v. Sekin on arvostuskysymys paljonko on valmis pistään huoltoon (työhön) vai houkutteleeko uusi B-laatuinen enemmän.
Osataan sitä edelleenkin tehdä hyviä pyöriä, jos vain joku on valmis ostaan ostaessa osaa etsiä laatua.