Ajat ovat muuttuneet :)
Tajusin, että haluan naimisiin. En pakkomielteisesti - ainakaan vielä - mutta kuitenkin.
Ongelma on se, että Poikaystävä luulee, että en halua astella alttarille. Miten saan asian menemään perille?
Olen puhunut aiheesta ja se aina päätyy siihen, että hän naureskelee minun olevan hormonien vallassa, humalassa tai vastaavaa, ja että seuraavana hetkenä en enää haluakaan. Että hän kyllä tietää, mitä oikeasti ajattelen.
Tiedän, että hän haluaisi naimisiin joskus. Ja minä siis olin se, jolle asia oli lähinnä yhdentekevä.
Minä en voi kosia, koska Poikaystävä on britti, jonka mielestä on miehen homma kysäistä iso kysymys. Ei kuulemma suostuisi naisen kosintaan eikä minun puoleltani edes ottaisi sitä todesta.
Mikä siis avuksi, millä vakuutan miehen?
Haluan naimisiin
69
369
Vastaukset
voit johdatella keskusteluja avioliittoihin,kyl se varmaan tajuaa sen
- rouvanamu.47
Kaivelet esille esitteen matkakohteesta, jonne tiedät / oletat poikaystäväsi haluavan matkustaa. Sitten vaan otat puheeksi että eikö tämä olisi loistava häämatkakohde :)
- tyhjä katse
Ala ostamaan Häät-lehtiä ja näytä maasi myyneeltä.
- ...
olisit ollut alusta asti rehellinen, niin ongelmaa ei olisi!!!!111!1
Linjaa ei muuteta kesken kaiken1!1!! - KoppavaHoro
En halua näyttää maani myyneeltä, koska en sitä ole. Haluamani häämatkakohteen olen jo kertonut ja katsellut hääpukuja. Mies ei silti usko, että haluan naimisiin. Tai sitten hänkin on muuttanut mielensä ja teeskentelee tyhmää.
Häistä ja avioliitosta keskustellaan harva se päivä, mutta hyvin yleisellä tasolla. Tai puidaan muiden häitä ja avioliittoja.
Hänellä olisi ollut monta tilaisuutta kertoa, jos ei enää haluakaan naimisiin. Tai jos vaikka haluaakin, niin että ei halua sitä minun kanssani (mikä ei oikein käy järkeen, sillä olen ymmärtänyt, että hän haluaa olla ja asua minun kanssani).
Puhuin juuri bestikseni kanssa puhelimessa eikä hänelläkään ollut enää mitään kikkaa takataskussa, vaikka on aikoinaan ollut ihan samassa tilanteessa.- tyhjä katse
Jos et näytä maasi myyneeltä, et halua naimisiin riittävän palavasti.
Näyttää siltä, että olet jo tehnyt paljonkin alustavaa tyotä asian eteen, valitettavasti se ei ole johtanut toivottuun lopputulokseen.
Kysy mieheltäsi hänen tulevaisuuden suunnitelmistaan.
Miten hän näkee/ toivoo elämän kulkevan, vuoden päästä, 2:n vuoden päästä, 5:n vuoden päästä?
Kerro samalla omasta avioliittotoiveestasi, halustasi jakaa elämäsi hänen kanssaan ja suhteen virallistamisesta. Yritä saada hänet ymmärtämään, miksi se on sinulle tärkeää.
Näin saat selville, kohtaako teidän yhteiset suunnitelmat. Onko toivomasi avioliitto osana kokonaisuutta ja jos on, niin minkälaisella aikataululla?- KoppavaHoro
Me puhutaan tulevaisuudesta paljon, ja on selvää, että kummankin toiveisiin ja suunnitelmiin kuuluu se, että ollaan yhdessä. Me halutaan talo ja mökki nyt ainakin. Jostakin landemmasta, läheltä vettä. Siinä meillä ei ole ristiriitoja. Mutta aina kun minä otan avioliittoasian esille, hän nauraa ja pitää sitä vitsinä. Kysyy paljonko viiniä olen juonut tai olenko taas katsonut Eläintenpelastustiimiä tai jotain hääohjelmaa tai onko mulla menkat.
Olen siis jopa sanonut - aamulla, toim. huom. - että "kuule, mä kyllä haluaisin naimisiin", mutta hänelle se on vain läppä. Kysyy siihen, että mikä agenda mulla on takana, kun sanon niin ja sanoo, että mitähän mieltä mahdan olla seuraavana päivänä.
Ei siinä mitään, ei se mulle niin tärkeä asia ole, ettenkö siitä voisi luopua, jos hän on muuttanut mieltään avioliiton suhteen, mutta haluaa olla minun kanssani. Mutta minä en tunnu saavan sitä hänen todellista mielipidettään millään esiin. :/ Sano, että olet tosissai etkä vain puhu. Jos ei sekään tepsi, varaa kirkko ja kerro miehelle, koska ilmaantuu paikalle. Muuta konstia en osaa ehdottaa. Puhuminen se konsteista parhain, mutta tsoukkina toi kirkon varaaminen. :-)
Kumppanisi ei taida ottaa avioliittopuheitasi vakavasti.
Tuo huumorilla kuittaaminen saattaa olla myös puolustusmekanismi.
Hyvänä parisuhdepelinä toimii "5 kysymystä", kysytte vuorotellen, ei saa kierrellä, pitää vastata rehellisesti.
Kysymykseen ei saa vastata kysymyksellä.
Jo on kumma, jos ei ala vastauksia löytymään.Sama kävi mielessä. Siis toi huumorilla kuittaaminen ja puolustusmekanismi. Ei kuitenkaan halua suoraan kieltää, ehkä välttyäkseen loukkaamiselta tai on keksinyt näin saada itselleen lisä aikaa sulatella? Tai sitten on vaan tiukkaan iskostunut käsitys, ettei kulta avioliittoa tosissaan koskaan ole halunnut.
Ehkä pitää ohi menevänä oikkuna, jota sitten katuisitte myöhemmin, jos äkkisältään suostuiskin suin päin? Koppavalle ajatus tässä vielä. Ehkä ajan kanssa ajatus alkaa muovaantumaan poikakaverinkin mietteissä.- KoppavaHoro
ol_io kirjoitti:
Sama kävi mielessä. Siis toi huumorilla kuittaaminen ja puolustusmekanismi. Ei kuitenkaan halua suoraan kieltää, ehkä välttyäkseen loukkaamiselta tai on keksinyt näin saada itselleen lisä aikaa sulatella? Tai sitten on vaan tiukkaan iskostunut käsitys, ettei kulta avioliittoa tosissaan koskaan ole halunnut.
Ehkä pitää ohi menevänä oikkuna, jota sitten katuisitte myöhemmin, jos äkkisältään suostuiskin suin päin? Koppavalle ajatus tässä vielä. Ehkä ajan kanssa ajatus alkaa muovaantumaan poikakaverinkin mietteissä.Tuntuisi omituiselta, että hän haluaisi livetä leikin varjolla, sillä me kyetään puhumaan kipeistä ja vaikeistakin asioista niiden oikeilla nimillä. Kuten nyt vaikka lapsista.
Hän kyllä tietää, ettei minulla ole mikään kiire enkä odota mitään sormusta. Ainoa minkä haluaisin, on vastaus siihen, että mennäänkö me joskus naimisiin vai ei. Me suunnitellaan taloudenpitoa ja talon ostoa ja lomia monta vuotta etukäteen, joten jos me aiotaan naimisiin, niin se vaikuttaa näihin kaikkiin.
Ensimmäiset vuodet se oli hän, joka muistutti siitä, että naimisiin kuuluu mennä ja että hän sitä haluaa. Nyt tulevaisuus on selkeästi meidän yhteinen ja siitä puhutaan (toisin kuin ennen), mutta avioliittopuheet ovat kadonneet. ol_io kirjoitti:
Sama kävi mielessä. Siis toi huumorilla kuittaaminen ja puolustusmekanismi. Ei kuitenkaan halua suoraan kieltää, ehkä välttyäkseen loukkaamiselta tai on keksinyt näin saada itselleen lisä aikaa sulatella? Tai sitten on vaan tiukkaan iskostunut käsitys, ettei kulta avioliittoa tosissaan koskaan ole halunnut.
Ehkä pitää ohi menevänä oikkuna, jota sitten katuisitte myöhemmin, jos äkkisältään suostuiskin suin päin? Koppavalle ajatus tässä vielä. Ehkä ajan kanssa ajatus alkaa muovaantumaan poikakaverinkin mietteissä.Ajattelin, että Koppiksen mies on onnellinen ja tyytyväinen näinkin, ei tarvitse vaivautua naimisiin.
Miehen logiikalla se ehkä yksinkertaistaa asiat, "miksi korjata, kun ei ole edes hajoamassa" - tyyliin.
Ehkä mies tarvitsee enemmän aikaa kypsytelläkseen asiaa?KoppavaHoro kirjoitti:
Tuntuisi omituiselta, että hän haluaisi livetä leikin varjolla, sillä me kyetään puhumaan kipeistä ja vaikeistakin asioista niiden oikeilla nimillä. Kuten nyt vaikka lapsista.
Hän kyllä tietää, ettei minulla ole mikään kiire enkä odota mitään sormusta. Ainoa minkä haluaisin, on vastaus siihen, että mennäänkö me joskus naimisiin vai ei. Me suunnitellaan taloudenpitoa ja talon ostoa ja lomia monta vuotta etukäteen, joten jos me aiotaan naimisiin, niin se vaikuttaa näihin kaikkiin.
Ensimmäiset vuodet se oli hän, joka muistutti siitä, että naimisiin kuuluu mennä ja että hän sitä haluaa. Nyt tulevaisuus on selkeästi meidän yhteinen ja siitä puhutaan (toisin kuin ennen), mutta avioliittopuheet ovat kadonneet.Kuulostaa kaikin päin muuten hyvältä, mutta ehkä hän on tosiaan muuttanut mielensä avioitumisen suhteen. Ehkä hän on tullut lopputulokseen, ettei aviolittoa tarvitse. Koska teidän suhde toimii hyvin ilmankin? :-)
Mut koska asia on sulle tärkeä, olishan se hyvä saada perille oikein ymmärrettynä. Vaikka se suhde sitten jatkuiskin ilman avioliittoa. Omasta näkövinkkelistä ja kerran aviossa olleena, se avioliitto ei tosiaan ole mikään välttämättömyys. Minkään asian kannalta. Mutta toki se on jokaiselle niin henkilökohtainen asia, että voin vaan toivoa sun saavan asian jollain perille.tosi..typy kirjoitti:
Ajattelin, että Koppiksen mies on onnellinen ja tyytyväinen näinkin, ei tarvitse vaivautua naimisiin.
Miehen logiikalla se ehkä yksinkertaistaa asiat, "miksi korjata, kun ei ole edes hajoamassa" - tyyliin.
Ehkä mies tarvitsee enemmän aikaa kypsytelläkseen asiaa?Jep. :-) Just rusnasin samaa, ennen kun luin sun tämän vastauksen.
- KoppavaHoro
tosi..typy kirjoitti:
Ajattelin, että Koppiksen mies on onnellinen ja tyytyväinen näinkin, ei tarvitse vaivautua naimisiin.
Miehen logiikalla se ehkä yksinkertaistaa asiat, "miksi korjata, kun ei ole edes hajoamassa" - tyyliin.
Ehkä mies tarvitsee enemmän aikaa kypsytelläkseen asiaa?Yksi sen parhaista kavereista sanoo, että "kun ei mene naimisiin niin ei tarvitse erotakaan". Ehkä se on vaikuttanut asiaan..? Mutta jos asia on niin, niin en voi kuin ihmetellä miksei saa sitä kakaistua ulos. Monista muista vähintään yhtä tärkeistä asioista me väännetään joskus ihan kunnolla kättä tai ollaan onnellisen yksimielisiä, mutta uskalletaan kumpikin sanoa mielipiteemme julki.
Minulla ei ole ollut mielipiteenvaihdokseni ilmaisussa. Se vaan ei mene perille, sitä ei oteta tosissaan. Tai ei haluta ottaa, mene ja tiedä.
Kuten sanoin, niin mulle on ihan fine, jos me ei mennä naimisiin. Tärkeämpää on olla yhdessä. Mutta kyllä minä haluaisin joskus olla rakastamani miehen vaimo, kaiken muun lisäksi. En ikinä jättäisi Poikaystävää siksi, ettei hän halua naimisiin. Ja hän tietää sen varsin hyvin. - KoppavaHoro
ol_io kirjoitti:
Kuulostaa kaikin päin muuten hyvältä, mutta ehkä hän on tosiaan muuttanut mielensä avioitumisen suhteen. Ehkä hän on tullut lopputulokseen, ettei aviolittoa tarvitse. Koska teidän suhde toimii hyvin ilmankin? :-)
Mut koska asia on sulle tärkeä, olishan se hyvä saada perille oikein ymmärrettynä. Vaikka se suhde sitten jatkuiskin ilman avioliittoa. Omasta näkövinkkelistä ja kerran aviossa olleena, se avioliitto ei tosiaan ole mikään välttämättömyys. Minkään asian kannalta. Mutta toki se on jokaiselle niin henkilökohtainen asia, että voin vaan toivoa sun saavan asian jollain perille.Ei se minullekaan välttämättömyys ole, todellakaan. Ja ehkä tässä on kyse siitä, että viisi vuotta ollaan oltu yhdessä, hankittu yhdessä koira ja kämppä ja sitä rataa ja ehkä mä kaipaan vaan jotain sutinaa tän arjen keskelle..?
Hän tietää, etten jättäisi häntä avioliittonäkökannan takia. Tietää, etten pidä avioliittoa missään nimessä minään elämän suurena tavoitteena. Minusta vain olisi mukava mennä naimisiin hänen kanssaan. Ei siis mennä naimisiin, vaan naida nimenomaan hänet. Se olisi helpottanut monia asioita, kyllä, mutta on sataprosenttisesti tunnepäätös minun puoleltani.
Meidän suhteessa minä olen se varmempi osapuoli, ja haluaisin näyttää Poikaystävälle, että haluan olla hänen rakkaansa, osoittaa sitoumukseni tuollakin tavalla.
Ymmärsit siis oikein, villakoiran ydin on se, että minulle tärkeintä olisi se, että hän tietäisi, että menisin hänen kanssaan mieluusti naimisiin vaikka huomenna. Sama se, mennäänkö oikeasti, mutta että edes tajuaisi, että minä olen tosissani. KoppavaHoro kirjoitti:
Ei se minullekaan välttämättömyys ole, todellakaan. Ja ehkä tässä on kyse siitä, että viisi vuotta ollaan oltu yhdessä, hankittu yhdessä koira ja kämppä ja sitä rataa ja ehkä mä kaipaan vaan jotain sutinaa tän arjen keskelle..?
Hän tietää, etten jättäisi häntä avioliittonäkökannan takia. Tietää, etten pidä avioliittoa missään nimessä minään elämän suurena tavoitteena. Minusta vain olisi mukava mennä naimisiin hänen kanssaan. Ei siis mennä naimisiin, vaan naida nimenomaan hänet. Se olisi helpottanut monia asioita, kyllä, mutta on sataprosenttisesti tunnepäätös minun puoleltani.
Meidän suhteessa minä olen se varmempi osapuoli, ja haluaisin näyttää Poikaystävälle, että haluan olla hänen rakkaansa, osoittaa sitoumukseni tuollakin tavalla.
Ymmärsit siis oikein, villakoiran ydin on se, että minulle tärkeintä olisi se, että hän tietäisi, että menisin hänen kanssaan mieluusti naimisiin vaikka huomenna. Sama se, mennäänkö oikeasti, mutta että edes tajuaisi, että minä olen tosissani.Ok. Tuttu tunne. Nyt ymmärrän ajatuksesi ja tunteesi. :-)
Ei empimistä eikä epäröintiä, palikat on kohdillaan tunne.
Siis onko tuossa jotain perää, että nainen saa tähän ajatukseensa pakkomielteisen tilan tai muudin, lisävärin?
Kun oikein tarkastelee lähihistoriaa, niin kaikki toisiaan alkoi kuin varkain ja päättyi alttarille. helvetti! Onko mua kusetettu!- -neuvoja-
Mies vaihtoon. Sellaiseen, joka ei vielä tiedä sinun olevan tuulen vietävissä.
- KoppavaHoro
En mä ehkä kirkkoa varaa, sillä kirkkohäät eivät tule kysymykseen (luterilainen kirkko ei meitä suostu vihkimään). 5 kysymystä on hyvä idea, mutta miten sen sitten toteuttaa... Kun me oikeasti pystytään puhumaan IHAN KAIKESTA paitsi tästä. Jostain syystä.
No, huomenna mä yritän uudestaan ottaa asian puheeksi. Ilman, että hän tuntee olonsa painostetuksi tai kokee asian vitsiksi.- KoppavaHoro
ol_io kirjoitti:
Toivotaan, että hän jossain kohtaa hoksaa, ettei ole kyse vitsistä. :-) Onnea matkaan.
Kiitos. Ei hän tyhmä ole, mutta mies kuitenkin. Sen yritän muistaa. :)
- Normaali mies:.!1%#?
KoppavaHoro kirjoitti:
Kiitos. Ei hän tyhmä ole, mutta mies kuitenkin. Sen yritän muistaa. :)
.
"ei viittis millään suoriutua"
.
- Kyssäkaali
Sillä on omat syynsä olla haluamatta keskustella naimisiin menosta kanssasi ja kiertää sen kääntämällä asian päinvastaiseksi eli että sinä et oikeasti halua mennä naimisiin. Eikö olekin näppärä temppu?
Ehkä se pelkää muutosta, ehkä se ei halua mennä naimisiin juuri sinun kanssasi, ehkä.... jne. Syitä voi olla monia.- KoppavaHoro
Niin.. mutta miksei saa sitä sanottua? Ja miksi minä ja Suomi kuulumme hänen tulevaisuuden suunnitelmiinsa puheissa, jos emme oikeasti sitä ole? Tulevaisuusteemaa hän ei tosiaankaan välttele, päinvastoin. Hänelle on (minusta tuskaisen) tärkeää tietää milloin ostamme uuden talon ja ostammeko talon vai tontin ja talopaketin ja mistä katselemme mökkitonttia ja niin edelleen.
Hän on myös tehnyt hyvin selväksi, että haluaa asua Suomessa, mutta jos eroaisimme niin hän muuttaisi takaisin Englantiin.
Vaikeaa lapsiasiaakin ollaan paljon vatvottu, eikä se ole tuottanut mitään ongelmia. Siihen nähden avioliitto on kuitenkin aika pieni juttu, eikö? Luoja tietää, että minä en menisi naimisiin, jollei mahdollisuutta erota olisi. Ja avioliittoa suuremmat sitoumukset ollaan jo tehty nekin.
Mutta ehkä hän ei näe asiaa samalla tavalla?
- Kyssäkaali
Kuinka kauan aikaa olette olleet yhdessä? Olette siis joskus suhteenne aiemmassa vaiheessa puhuneet avioliitosta, koska kerroit että hän haluaa joskus tulevaisuudessa mennä naimisiin. Missä vaiheessa suhdetta tuo keskustelu alunperin oli ja kumpi otti aiheen puheeksi?
Näyttäisi siltä, että hän on sitoutunut sinuun, mutta ei jostakin syystä halua mennä naimisiin kanssasi, ainakaan vielä.
Onko sinulle välttämätöntä päästä naimisiin?- KoppavaHoro
Ei ole välttämätöntä. Viisi vuotta tässä ollaan oltu, ja tässä iässä (minä 34, hän 31) se on yleensä ihan kohtuullinen aika...
Ensimmäiset kolme vuotta väänsimme kättä aiheista häät ja lapset, sitten se hääasia jotenkin putosi pois. Tai no, molemmat, kunnes minä otin lapsihomman taas esille noin vuosi sitten.
Hän kyllä tietää asian laidan, eli että minulle asia ei ole maailman tärkein. Mutta kuten aiemmassa viestissäni totesin, niin minulle olisi tärkeää se, että hän tietäisi ja tajuaisi, että haluaisin mennä naimisiin hänen kanssaan. Nimenomaan hänen. Että sanoisin kyllä, jos hän kysyisi. Mutta se viesti ei tunnu menevän perille. - ohhoh,
KoppavaHoro kirjoitti:
Ei ole välttämätöntä. Viisi vuotta tässä ollaan oltu, ja tässä iässä (minä 34, hän 31) se on yleensä ihan kohtuullinen aika...
Ensimmäiset kolme vuotta väänsimme kättä aiheista häät ja lapset, sitten se hääasia jotenkin putosi pois. Tai no, molemmat, kunnes minä otin lapsihomman taas esille noin vuosi sitten.
Hän kyllä tietää asian laidan, eli että minulle asia ei ole maailman tärkein. Mutta kuten aiemmassa viestissäni totesin, niin minulle olisi tärkeää se, että hän tietäisi ja tajuaisi, että haluaisin mennä naimisiin hänen kanssaan. Nimenomaan hänen. Että sanoisin kyllä, jos hän kysyisi. Mutta se viesti ei tunnu menevän perille.onko lapsiakin suunnitteilla?
- KoppavaHoro
ohhoh, kirjoitti:
onko lapsiakin suunnitteilla?
Ehei! Mutta asiasta ollaan puhuttu paljon. Onneksi ollaan sen asian suhteen samoilla linjoilla. ...siis nykyään.
- noh,
KoppavaHoro kirjoitti:
Ehei! Mutta asiasta ollaan puhuttu paljon. Onneksi ollaan sen asian suhteen samoilla linjoilla. ...siis nykyään.
.kun "ajat ovat muuttuneet"... Ja aikaahan vielä on mieltäkin muuttaa. :)
Ei kun hyvä, että yhteisymmärrys vallitsee tuossa asiassa. - Kyssäkaali
KoppavaHoro kirjoitti:
Ei ole välttämätöntä. Viisi vuotta tässä ollaan oltu, ja tässä iässä (minä 34, hän 31) se on yleensä ihan kohtuullinen aika...
Ensimmäiset kolme vuotta väänsimme kättä aiheista häät ja lapset, sitten se hääasia jotenkin putosi pois. Tai no, molemmat, kunnes minä otin lapsihomman taas esille noin vuosi sitten.
Hän kyllä tietää asian laidan, eli että minulle asia ei ole maailman tärkein. Mutta kuten aiemmassa viestissäni totesin, niin minulle olisi tärkeää se, että hän tietäisi ja tajuaisi, että haluaisin mennä naimisiin hänen kanssaan. Nimenomaan hänen. Että sanoisin kyllä, jos hän kysyisi. Mutta se viesti ei tunnu menevän perille.Ok. Luin tuossa aiempia viestejä tässä aloituksessasi ja huomasin jotakin. Voisiko olla niin, että koska hän ei ole puhunut avioliitosta ensimmäisten vuosien jälkeen, niin se on laukaissut sinun halusi mennä naimisiin? Ts. jos hän edelleen puhuisi naimisiinmenon tärkeydestä, niin sinulla olisi tunne siitä, että hän on tosissaan sitoutunut sinuun, mutta kun näin ei ole, niin haluat nyt hänen todistavan nuo aiemmat puheensa menemällä naimisiin kanssasi? Eli naimisiinmenohalusi pohjautuisi itseasiassa pelkoon eikä niinkään todelliseen haluusi? Ehkä hän vaistoaa sen ja se pelottaa häntä.
Nyt ottaisin ensimmäiseksi asiakseni jos olisin sinun tilanteessa alkaa pitää parempaa huolta itsestäni niin, ettei miehen kosinta olisi sinulle se mitta, joka määrittää onko hän tosissaan kanssasi ja sen seurauksena oletko sinä arvokas naisena. Tämä varmasti parantaisi hänen näkemystään sinusta ja sinun itsetunnostasi ja tiedä vaikka hän huomaisi sen seurauksena, että tuo on se nainen, jonka hän haluaa naida.
Sitten voi olla niinkin, että jos sinä alkujaan otit nuo avioliittopuheet esille ja "vakuutit" miehelle, ettei naimisiin meneminen ole sinulle tärkeää ja nyt kun olet muuttanut mielipiteesi, niin se voi tuntua hänestä siltä, että yritit saada hänet sitoutumaan esittämällä naista, jolle naimisiinmeno ei nyt niin tärkeää ole. Ts. hän tuntee itsensä petetyksi ja sinut naiseksi, jonka pitää manipuloida ihmisiä saadakseen haluamansa. - KoppavaHoro
Kyssäkaali kirjoitti:
Ok. Luin tuossa aiempia viestejä tässä aloituksessasi ja huomasin jotakin. Voisiko olla niin, että koska hän ei ole puhunut avioliitosta ensimmäisten vuosien jälkeen, niin se on laukaissut sinun halusi mennä naimisiin? Ts. jos hän edelleen puhuisi naimisiinmenon tärkeydestä, niin sinulla olisi tunne siitä, että hän on tosissaan sitoutunut sinuun, mutta kun näin ei ole, niin haluat nyt hänen todistavan nuo aiemmat puheensa menemällä naimisiin kanssasi? Eli naimisiinmenohalusi pohjautuisi itseasiassa pelkoon eikä niinkään todelliseen haluusi? Ehkä hän vaistoaa sen ja se pelottaa häntä.
Nyt ottaisin ensimmäiseksi asiakseni jos olisin sinun tilanteessa alkaa pitää parempaa huolta itsestäni niin, ettei miehen kosinta olisi sinulle se mitta, joka määrittää onko hän tosissaan kanssasi ja sen seurauksena oletko sinä arvokas naisena. Tämä varmasti parantaisi hänen näkemystään sinusta ja sinun itsetunnostasi ja tiedä vaikka hän huomaisi sen seurauksena, että tuo on se nainen, jonka hän haluaa naida.
Sitten voi olla niinkin, että jos sinä alkujaan otit nuo avioliittopuheet esille ja "vakuutit" miehelle, ettei naimisiin meneminen ole sinulle tärkeää ja nyt kun olet muuttanut mielipiteesi, niin se voi tuntua hänestä siltä, että yritit saada hänet sitoutumaan esittämällä naista, jolle naimisiinmeno ei nyt niin tärkeää ole. Ts. hän tuntee itsensä petetyksi ja sinut naiseksi, jonka pitää manipuloida ihmisiä saadakseen haluamansa.Hemmetin hyviä pointteja! Kiitos niistä. Viestisi avasi uusia näkökulmia ja sai minut ajattelemaan asiaa uusilta kanteilta. Tiesin, että palstaan voi luottaa. :)
Mikä tulee tuohon petetyksi tulemiseen, niin sitäkin ollaan käsitelty, lapsiasian muodossa. Minä en ole koskaan halunnut lapsia, mutta Poikaystävä halusi niitä, kun tavattiin. Nyt ei enää halua (ja hyvä niin, sillä oma mielipiteeni ei ole asian suhteen muuttunut - ainakaan vielä...), mutta kyllä se vähän kolahti, kun toinen alunperin halusi muksuja ja nyt kun on minun kanssani niin ei enää haluakaan. Ja jos sama on tapahtunut naimisiinmenon suhteen, niin tottahan se pistää ajattelemaan, että onko minussa jotain vialla, kun minun kanssani ei sitten halutakaan lapsia eikä naimisiin... Eli jos halutaan, niin voidaan se nähdä molemminpuolisena "pettämisenä", joskaan en minä asiaa niin koe. - KoppavaHoro
noh, kirjoitti:
.kun "ajat ovat muuttuneet"... Ja aikaahan vielä on mieltäkin muuttaa. :)
Ei kun hyvä, että yhteisymmärrys vallitsee tuossa asiassa.Joo! Me pystytyään puhumaan tästä lapsiasiasta ja siitä, että mieli voi senkin suhteen muuttua. Siksi ihmettelen miksi avioliitto on niin tabu.
- Kyssäkaali
KoppavaHoro kirjoitti:
Hemmetin hyviä pointteja! Kiitos niistä. Viestisi avasi uusia näkökulmia ja sai minut ajattelemaan asiaa uusilta kanteilta. Tiesin, että palstaan voi luottaa. :)
Mikä tulee tuohon petetyksi tulemiseen, niin sitäkin ollaan käsitelty, lapsiasian muodossa. Minä en ole koskaan halunnut lapsia, mutta Poikaystävä halusi niitä, kun tavattiin. Nyt ei enää halua (ja hyvä niin, sillä oma mielipiteeni ei ole asian suhteen muuttunut - ainakaan vielä...), mutta kyllä se vähän kolahti, kun toinen alunperin halusi muksuja ja nyt kun on minun kanssani niin ei enää haluakaan. Ja jos sama on tapahtunut naimisiinmenon suhteen, niin tottahan se pistää ajattelemaan, että onko minussa jotain vialla, kun minun kanssani ei sitten halutakaan lapsia eikä naimisiin... Eli jos halutaan, niin voidaan se nähdä molemminpuolisena "pettämisenä", joskaan en minä asiaa niin koe.Kiva, jos sait uusia näkökulmia asiaan. :)
- alv-liskot
pidän pessimismiä tautina (joka mahdollisesti jopa leviää) ja jolla ei pidä pilata muiden olemista. Kuitenkin sanon nyt ääneen, että ei tuohon auta mikään. Etkö voisi antaa turhautumisprosessin tulla, jotta pääsisit siitä eroonkin ja voisit jatkaa elämääsi.
Olen kyllä nähnyt muutamia pareja, jotka oikeasti jakavat elämänsä, mutta minulla ei ole mitään syytä ajatella, että itse olisin moisessa osapuolena. Niin ikään minulla ei ole syytä olettaa, että keskimäärin ihmiset olisivat moisessa osapuolena.
Jos joku ei tajua, niin se ei tajua. Ja sanopa sille vielä turhautuneena, että se ei tajua, niin varmaan älyää vielä kohauttaa olkapäitäänkin ja mennä pelaamaan videopeliä *ziisus kraist*
Minä en ainakaan halua odottaa keneltäkään mitään. Tulee vaan vihaiseksi. Ihan yhtä turhaa on panostaa mihinkään, mikä liittyy toisiin ihmisiin.- KoppavaHoro
Niin... Ehkä se, että mä en kuitenkaan sataprosenttisesti pysty jakamaan itseäni, on tässä joku tekijä. Elämäni ehkä, itseäni en.
Olet oikeassa siinä, että jos ei tajua niin ei tajua. Luulen, että hänelle synttärilahjaksi ostamani pleikkaratti polkimineen kertoo rakkaudestani paremmin kuin se, että vakuutan sanovani joo, jos hän kysyy oikean kysymyksen.
Mutta sellaisen miehen mä valitsin ja sellaista miestä minä rakastan. C'est la vie. Asi es la vida, larga y dura (chupame la vida). - alv-liskot
KoppavaHoro kirjoitti:
Niin... Ehkä se, että mä en kuitenkaan sataprosenttisesti pysty jakamaan itseäni, on tässä joku tekijä. Elämäni ehkä, itseäni en.
Olet oikeassa siinä, että jos ei tajua niin ei tajua. Luulen, että hänelle synttärilahjaksi ostamani pleikkaratti polkimineen kertoo rakkaudestani paremmin kuin se, että vakuutan sanovani joo, jos hän kysyy oikean kysymyksen.
Mutta sellaisen miehen mä valitsin ja sellaista miestä minä rakastan. C'est la vie. Asi es la vida, larga y dura (chupame la vida).Onneksi kyse ei ole kuitenkaan isosta asiasta, vaan pienestä isosta asiasta. Kaikkea hyvää koko porukalle !111!!!1
- alv-liskot
mutta saat sympatiasyistä yhden plussan lisää
- br..
Mies ei ole vielä kypsä ajatukseen naimisiin menosta ja siksi kääntää asian leikiksi, tai sanoo että sinä huomenna selvänä olet eri mieltä kumminkin... Exit kiusallisesta tilanteesta. Pitää huomata että epävarmuus naimisiin menosta ei millään tavalla kerro epäuskosta yhteiseen tulevaisuuteen tai rakkauden puutteesta. Varsinkin, jos on yhtään perinteinen mies (britti, niin ehkä onkin), askel tuntuu suurelta ja kenties avioliiton "lisäarvoa" ei hänestä ainakaan vielä ole näkyvissä. Asiasta ei kauhean usein ehkä kannata muistuttaa ettei miehelle tule nurkkaan ahdistettu olo.
- br..
Mites käännät KoppavanHoron englantilaiselle ymmärrettäväksi? Self-Absorbed Bitch? CockyTart? :)
- KoppavaHoro
Mä olen kääntänyt nimmarini Poikaystävälle ArrogantWhore:ksi.
Sovi hänen kanssaan audienssista 29.2.2012 ;) Ja selosta ajoissa kuinka vakavasti otettavasta päivämäärästä tuolloin on kysymys...
No, vakavemmin ottaen... oletettavasti hänen ajatusmaailmassaan kerran sovittu avioliitto on ikuisesti pätevä, eikä pätevästi solmittua avioliittoa voida purkaa, joka varmastikin luo paineita asiasta päättämisen suhteen ? Kyllä sinun vain täytyy keskustella Poikaystäväsi kanssa niin vakavaan äänensävyyn avioliitosta, että hän ymmärtää sinun olevan tosissasi, tai sitten voit lähettää hänelle ihan perinteisen käsin kirjoittamasi kirjeen, jossa kerrot ajattelevasi nyt asiaa eri tavalla kuin aiemmin.- KoppavaHoro
Hei, kiitos kaikille! Aivan mahtavia ajatuksia, kommentteja ja huomioita! Arvostan niitä tosi paljon.
Pus! - y.b..
Voisko olla mahdollista, että Poikaystävä on alkanut nähdä avoparina asumisen ja elämisen jotenkin "makeempana" ja enemmän teidän juttuna, kuin naimisissa olon. Kun hän ehkä on joutunut vähän selittelemäänkin (brittiläisille, konservatiivisille?) kavereille ja tutuille teidän ratkaisuanne, niin hän on alkanut itsekin pitää sitä teille oikeana juttuna ja jotenkin Teidän Juttuna. Nyt kun hitaasti (miehet on hitaita;)) on alkanut olla sinut sen asian kanssa, niin sinä käännätkin kelkan hänen mielestään, pelottavan nopeasti.
Mullakin on ollut naimisiin enemmän tahtova mies ja minä olen ollut se avolittoa sopivampana pitävä. Mutta kuitenkin olen kosintaan aikanani myöntävästi vastannut, ajatuksena just se, että jos jonkun kanssa naimisiin, niin just tän.. Kannattaa korostaa sitä, että mikään ei tule muuttumaan, kaikki jatkuu kuten ennenkin, vaikka ukkomiehenä ja vaimona sitten elelläänkin ;)- KoppavaHoro
Kiitos tästäkin viestistä!
Puhuin äsken Poikaystävän kanssa puhelimessa ja nostin kissan pöydälle. Ei kuulemma ollut tiennyt, että sanoisin kyllä jos hän kosisi. Ja tuntui nyt tajuavan homman. Kysyin myös onko hän muuttanut mieltään ja kuulemma ei ole. Mutta siihen se sitten tyrehtyi se keskustelu. Mutta viesti taisi nyt vihdoin mennä perille ja siitä olen todella huojentunut. Hän oli aivan äimistynyt ja kysyi (taas), että olenko katsonut hääohjelmia, johon kivahdin kunnolla, että en ole enkä ole juonut viiniäkään, vaan että olen yrittänyt kertoa hänelle tätä asiaa monta kertaa.
Huh. - y.b..
KoppavaHoro kirjoitti:
Kiitos tästäkin viestistä!
Puhuin äsken Poikaystävän kanssa puhelimessa ja nostin kissan pöydälle. Ei kuulemma ollut tiennyt, että sanoisin kyllä jos hän kosisi. Ja tuntui nyt tajuavan homman. Kysyin myös onko hän muuttanut mieltään ja kuulemma ei ole. Mutta siihen se sitten tyrehtyi se keskustelu. Mutta viesti taisi nyt vihdoin mennä perille ja siitä olen todella huojentunut. Hän oli aivan äimistynyt ja kysyi (taas), että olenko katsonut hääohjelmia, johon kivahdin kunnolla, että en ole enkä ole juonut viiniäkään, vaan että olen yrittänyt kertoa hänelle tätä asiaa monta kertaa.
Huh.Kannattaiskohan nyt jättää toi aihe vähän jäähylle, muutamaksi päiväksi.. Ja jutella ihan muita asioita, hyvällä fiiliksellä..Jos konservatiivinen britti haluaisi nyt ikään kuin saada itse kosintafiiliksen ja inspiraation, ettei vaan koe tulleensa itse kosituksi ;)
- KoppavaHoro
y.b.. kirjoitti:
Kannattaiskohan nyt jättää toi aihe vähän jäähylle, muutamaksi päiväksi.. Ja jutella ihan muita asioita, hyvällä fiiliksellä..Jos konservatiivinen britti haluaisi nyt ikään kuin saada itse kosintafiiliksen ja inspiraation, ettei vaan koe tulleensa itse kosituksi ;)
Joo, ja nyt voin jättää sen ihan hyvällä mielellä, kun sain sen mitä halusin, siis toistaiseksi. Se kuulosti siltä, että vihdoin ymmärsi, ja sanoi, että että hänellä ei tosiaan ollut hajuakaan. Hoidin tilanteen aika hyvin, vaikka itse sanonkin :)
Kohta hän saa lahjaksi sen ratti-poljin -yhdistelmän PS3:lle ja se viimeistään todistaa hänelle, että olen tosissani! :D - y.b..
KoppavaHoro kirjoitti:
Joo, ja nyt voin jättää sen ihan hyvällä mielellä, kun sain sen mitä halusin, siis toistaiseksi. Se kuulosti siltä, että vihdoin ymmärsi, ja sanoi, että että hänellä ei tosiaan ollut hajuakaan. Hoidin tilanteen aika hyvin, vaikka itse sanonkin :)
Kohta hän saa lahjaksi sen ratti-poljin -yhdistelmän PS3:lle ja se viimeistään todistaa hänelle, että olen tosissani! :DKuulostaa hyvältä :D
- Börjetäti
KoppavaHoro kirjoitti:
Joo, ja nyt voin jättää sen ihan hyvällä mielellä, kun sain sen mitä halusin, siis toistaiseksi. Se kuulosti siltä, että vihdoin ymmärsi, ja sanoi, että että hänellä ei tosiaan ollut hajuakaan. Hoidin tilanteen aika hyvin, vaikka itse sanonkin :)
Kohta hän saa lahjaksi sen ratti-poljin -yhdistelmän PS3:lle ja se viimeistään todistaa hänelle, että olen tosissani! :Dkätevää, ei tarvi lapsia erikseen hankkia ku ottaa lapsellisen miehen
Mielen muuttaminen isoissa asioissa, joihin ainakin minä lasken avioitumisen, aiheuttaa hämmennystä. Kannatta vissiin ainakin varmistaa, ettei sen takana ole muita suuria asioita, kuten vaikkapa lasten hankkiminen.
Sinuna kertoisin avoimesti, että olet tässä nimenomaisessa asiassa vuosien saatossa tullut toisiin aatoksiin ja että hän tekisi sinut onnelliseksi kosimalla. Siis jos hän on niin perinteen mies, että katsoo kosinnan olevan nimenomaan miehen homma.
Lisäksi kannattanee pohjustaa asiaa puhumalla siitä, millaiset häät haluat. Olen huomannut, ettei naimisiin meneminen pelota läheskään niin montaa miestä kuin tapa, jolla nainen avioon haluaa astua.
Tulipa mieleeni isäni, kun soitin hänelle aikovamme Rouva Ratikan kanssa naimisiin. Se totesi, että onhan sitä hyvä kerran kokeilla, niin tietää, millaista se on. ;-)- alv-liskot
millaiset kekkerit teillä muuten oli? Kohkasitteko yli satojen vieraiden videokameroissa pikkukännissä?
alv-liskot kirjoitti:
millaiset kekkerit teillä muuten oli? Kohkasitteko yli satojen vieraiden videokameroissa pikkukännissä?
Rouva Ratikka halusi mennä naimisiin maistraatissa, mutta minä sain haluamaani teatteria perinteisten shinto-häiden muodossa. Ja tosin kuin Suomessa, päällepäsmärinä ei häärinyt anoppi vaan appiukko. Vieraina oli vaimon vanhemmat ja sisarukset perheineen ja minun siskoni perheineen. Ensin vihittiin temppelissä, sitten oli häälounas ja jatkot paikallisessa karaokebaarissa, kuten nykyisiin tapoihin kuuluu. Pikkukännissä oltiin, mutta ei pahemmin kohkattu.
Linkin kuvat näyttävät yllättävänkin autenttisilta.
http://www.google.fi/search?q=shinto wedding&hl=fi&safe=off&prmd=imvns&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ei=m8WSTvHDIcbP4QT_rZTPAQ&ved=0CB0QsAQ&biw=1231&bih=666- alv-liskot
Ratikkakuski kirjoitti:
Rouva Ratikka halusi mennä naimisiin maistraatissa, mutta minä sain haluamaani teatteria perinteisten shinto-häiden muodossa. Ja tosin kuin Suomessa, päällepäsmärinä ei häärinyt anoppi vaan appiukko. Vieraina oli vaimon vanhemmat ja sisarukset perheineen ja minun siskoni perheineen. Ensin vihittiin temppelissä, sitten oli häälounas ja jatkot paikallisessa karaokebaarissa, kuten nykyisiin tapoihin kuuluu. Pikkukännissä oltiin, mutta ei pahemmin kohkattu.
Linkin kuvat näyttävät yllättävänkin autenttisilta.
http://www.google.fi/search?q=shinto wedding&hl=fi&safe=off&prmd=imvns&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ei=m8WSTvHDIcbP4QT_rZTPAQ&ved=0CB0QsAQ&biw=1231&bih=666ei huono. Mitä te söitte? Ei vissiin ihan karjalanpaistia
alv-liskot kirjoitti:
ei huono. Mitä te söitte? Ei vissiin ihan karjalanpaistia
Kaikenlaista japanilaista perinneruokaa. Riisiä, miso-keittoa, erilaisia kaloja, vihreää teetä, hääleivonnaisia ja -keksejä, sakea ja olutta. Se jäi mieleen, että kaikki ruuat olivat todella värikkäitä. Hääkakkua ei uskallettu syödä, koska se kuulemma vie seksihalut.
http://www.google.fi/imgres?q=japanese wedding food&um=1&hl=fi&safe=off&sa=N&biw=1231&bih=666&tbm=isch&tbnid=s3lacXzReb7tZM:&imgrefurl=http://www.shutterstock.com/pic-4894591/stock-photo-catering-food-at-a-wedding-party.html&docid=HOzD9KLQRbU5fM&w=340&h=470&ei=Z8iSTuyzD4bV4QT5ori1AQ&zoom=1&iact=hc&vpx=792&vpy=290&dur=601&hovh=264&hovw=191&tx=113&ty=194&page=4&tbnh=134&tbnw=97&start=51&ndsp=18&ved=1t:429,r:10,s:51- KoppavaHoro
Kiitos vastauksesta!
Olemme puhuneet häistä. Tai siis siitä, minkälaiset häät kumpikin haluaisi. Ja meillä vallitsee suhteellisen hyvä yhteisymmärrys kaikesta muusta paitsi morsiamen pukeutumisesta :)
Ja kaikista näistä keskusteluista huolimatta mies ei tosiaan ollut tajunnut, että minä sanoisin kyllä, jos hän päättäisi kosaista. Mutta nyt tietää. Eri asia sitten uskooko... Huoh.
Mikä tulen mielen muuttumiseen, niin onhan se hänelläkin muuttunut yhden ison asian eli lasten suhteen. Minä olen kyllä koko ajan myynyt tätä pakettia sillä, että pidätän oikeuden muutoksiin. Tiedän varsin hyvin, että naiselle voi se tarve tulla äidiksi vain tulla ja tiedän, että sitä halua ei sitten pysäytä mikään. Pidän epätodennäköisenä, että minulle niin kävisi, mutta olen sanonut, että se mahdollisuus on olemassa.
On niissä valmisteluissa se oma fiilis, kun kaikki pitää muistaa. Ja sukukin mukavasti yhdistyy iloisen tapahtuman edessä.
Ja kun sitten tapahtuu se h-hetki on maskeeraaja käynyt ja kampaaja ja pukeuduttu morsiuspukuun.
Ei sitä hääpäivää koskaan vaan unohda, niin vaikuttava se on. Elämän kauniimpia muistoja kuitenkin, olen saanut olla tuo päivän prinsessa.- KoppavaHoro
Kiitos sinullekin!
Minä en hirveästi innostu valmisteluista enkä hössötyksestä, joten sen haluaisin pitää minimissä, kuten myös vieraiden määrän. Enkä todellakaan halua prinsessaksi, mikä on se ainoa asia, josta Poikaystävän kanssa ollaan eri linjoilla. Vaikka kyllä minä hänen mielikseen pukeutuisin vaikka siihen valkoiseen kolttuun, jos se siitä olisi kiinni.
Mutta uskon, että kun pari saa sellaiset häät kuin haluaa, on se tärkeä muisto, josta voi ammentaa voimaa kurjempina aikoina. Tai niin olen kuullut... Ei se ole niin vakavaa tulevaisuuden kannalta. Minä en vihkivalaa lukuunottamatta edes ymmärtänyt, mitä siellä puhuttiin. ;-)
KoppavaHoro kirjoitti:
Kiitos sinullekin!
Minä en hirveästi innostu valmisteluista enkä hössötyksestä, joten sen haluaisin pitää minimissä, kuten myös vieraiden määrän. Enkä todellakaan halua prinsessaksi, mikä on se ainoa asia, josta Poikaystävän kanssa ollaan eri linjoilla. Vaikka kyllä minä hänen mielikseen pukeutuisin vaikka siihen valkoiseen kolttuun, jos se siitä olisi kiinni.
Mutta uskon, että kun pari saa sellaiset häät kuin haluaa, on se tärkeä muisto, josta voi ammentaa voimaa kurjempina aikoina. Tai niin olen kuullut...No ei kun lupaamaan vaan prinsessahäät, jos se asiaa edesauttaa.
- KoppavaHoro
Mä haluisin olla farkuissa ja t-paidassa. Ja conversen tennareissa, tietty.
- KoppavaHoro
Ratikkakuski kirjoitti:
No ei kun lupaamaan vaan prinsessahäät, jos se asiaa edesauttaa.
Katotaan auttaako...
Tääl on jälleen liikkeellä joku negatiivinen tapaus, koska miinuksia satelee ja aloituskin osan vastauksia kanssa on näköjään klikattu sopimattomaksi?!!?
Kyl on jollekin taas kipee aihe. Tää oli hyvä aloitus pitkästä aikaa. Kyse on tunteista ja suhteista, miinustelijallekin tiedoksi.- KoppavaHoro
Se sentään on ihme, että minun aloitukseni on plussalla. Ja vielä täällä.
:/ - MiesVaillaSarkasmia
KoppavaHoro kirjoitti:
Se sentään on ihme, että minun aloitukseni on plussalla. Ja vielä täällä.
:/On niin säälittävä aloitus, että laitoin lisää plussaa.
- arvausss
Se luulee, että haluat mukuloita ;)
Kyllä sen 'mä haluan NIIIIIIINN naimisiin'-lauseen pitäis riittää, jos se ei riitä niin siihen päälle kun itkiä tirauttaa, niin pitäs vakuuttua. Jos tuo ei vakuuta, niin mies ei halua naimisiin.
Ketjusta on poistettu 12 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 60834
Naisten top-5 red flagit
1. Feminismi: kertoo keskenkasvuisuudesta, välttää vastuuta tekemällä miehistä kestosyyllisen kaikkeen 2. Ylipaino: kiel111783- 46660
Medvedev: Suomi tuhoutuu ydinsodassa ensimmäisenä
Venäjän ydinaseilla on lyhyin matka Suomeen, joten ydinsodassa Suomi tuhoutuu heti sodan alkuminuuteilla, muilla mailla221624- 44559
- 55546
- 76533
- 22516
Onko se loukkaavaa
Kun joka kerta tuijotan sun peppua. En mahda sille mitään, että se vangitsee katseeni. Pohdin vain että ei minusta ole k83495Onko kaivattusi seinäruusu?
Kun hän saapuu paikalle, huomaako kukaan, vai kääntyvätkö päät? Onko se hyvä vai huono juttu? Oletko sinä huomattu vai37490