Mistä tämä viha oikein juontaa juurensa? Sanottakoon ensimmäiseksi, etten ole itse Mensan jäsen, en ole edes käynyt heidän testissään, ja jos kävisin, niin tuskin jäseneksi pääsisin. Mutta minua on suuresti ruvennut ihmetyttämään monien ihmisten suhtautuminen kyseiseen seuraan, aivan kuin heille olisi henkilökohtainen loukkaus, jos joku kehtaa kuuluu kyseiseen seuraan. Mensalaiset leimataan snobeiksi, epäillään heidän liittyneen vain kerskaillakseen, epäillään sitä ovatko he oikeasti edes älykkäitä jne... Itse en ole kuitenkaan kuullut koskaan kenenkään kerskailleen asialla, jopa netissä, jossa kuka vain, myös ei jäsenistöön kuuluvat voisivat väittää kuuluvansa, on tämä todella harvinaista.
Kuva mikä minulle näistä vihaajista on jäänyt, on enemmänkin se minkä he yrittävät lätkäistä Mensalaisille. He haluaisivat että heidät nähtäisiin älykkäinä, todennäköisesti myös pitävät itseään sellaisina ja kokevat potentiaalisesti älykkäämmät ihmiset uhaksi omalle minäkuvalleen. Mensalaisista yritetään sitten kaivaa erilaisia vikoja: " Siellä on paljon ihmisiä jotka eivät ole saavuttaneet mitään todellista" , " Älykkyys testi ei mittaa muuta kuin menestymistä kyseisessä testissä " ja muita älyttömyyksiä saa lukea/kuulla aivan tarpeeksi.
Tiedän että yksi tutuistani kuuluu Mensaan, ja tämäkin paljastui vain keskustelussa jossa ilmaisin itse kiinnostuksen kyseistä seuraa kohtaan. Myönnän suoraan että olisin mielelläni itse jäsen, en siksi että sitä kuuluttaisin kenellekkään, mutta en häpeä myöntää, että tuntisin tyydytystä tietäessäni olevani jossain asiassa hyvä ja mielelläni tutustuisin myös ihmisiin jotka ainakin testin mittaamassa mielessä ovat älykkäitä. Miksi en siis mene testiin? No, kuten edellä mainittiin, en uskoisi pääseväni ja mieluummin olen vain tietämättä asian todellista laitaa. Ja tiedetään tiedetään, kyseinen testi mittaa vai n kohtalaisen kapeaa älykkyyden alaa, mutta älykkyyttä kuitenkin.
Viha MENSA:laisia kohtaan.
38
1106
Vastaukset
- zsexdrcft
Komppaan edellistä. Itse olen opiskellut ja sen jälkeen työskennellyt kolmisenkymmentä vuotta yhteisöissä, joissa on paljon matemaattis-loogisesti lahjakkaita ihmisiä. Heistä varmaan moni olisi halutessaan selvittänyt Mensan testin. Silti tiedän näistä yhteisöistä vain yhden henkilön, joka on Mensan jäsen. Myöskään työpaikkahakemuksissa en ole havainnut Mensan jäsenyyttä mainittavan meriittinä. Luulisin että monet mensatestin suorittaneet eivät suuremmin kehuskele tuota saavutustaan ja Mensan jäsenet pitävät matalaa profiilia. Yksi syy on varmaan nuo ennakkoluulot, joita tälläkin palstalla on paljon esitetty.
- massojen tyrannia
Suomalainen mentaliteetti on se, ettei saa "yrittää" millään tavalla olla parempi kuin keskivertokansalainen. Ikävä kyllä en aina onnistu pitämään lahjojani piilossa. Vähättelyn ja vaikenemisen muuri palauttaa minut muiden tasolle ja heidän elämänsä voi jatkua normaalisti.
- Sicut et non
Jotkut todella vihaavat mensalaisia, heitä voisi kutsua wannabeiksi. Ja jotkut vihaavat erivärisiä, homoja, vammaisia jne. Psykiatri voisi auttaa heitä.
Mutta suurin osa väitteistäsi oli kuitenkin perusteettomia. Tällä palstalla on paljon todellista keskustelua älykkyydestä. Tämä keskustelu ei ole millään lailla mensalaisten yksinoikeus.
On myös olemassa mensalaisia, jotka ovat hyvinkin leuhkoja: heitä on vähän, mutta he näkyvät. Esimerkkinä Ilkka Kylävaara. Paha kello kantaa kauas.
Älykkyys on siitä kumma juttu, että sitä on tutkittu paljon. Ja uusin tutkimus ei tue ajatusta siitä, että älykkyys ilmiönä olisi pelkistettävissä ÄO-testin tuloksiin, edes huippuälykkyyskään. Älykkyys on hyvin monimuotoinen ja monimutkainen juttu.
Asian voisi myös ilmaista niin, että mitä älykkäämpi ihminen, sitä enemmän hän kaiken järjen mukaan saa elämässään aikaan. Ja mitä hienompia asioita. Ja jos ei saa aikaan, mutta on erittäin älykäs jonkun testin mukaan, herää epäilys itse testiä kohtaan.
Useimmista mensalaisista ja muista älykkäistä pätee se, etteivät he tuo jäsennyyttään tai testituloksiaan julki. Ja se on viisasta, kaikin puolin.
Mitä tulee työhakemuksiin, on jälleen erittäin viisasta olla mainitsematta testituloksia, sillä niillä ei ole juuri mitään merkitystä itse työssä menestymisen kannalta. Usea työ vaatii monenlaisia lahjoja ja ennenmuuta kokemusta. Tämänkin on sekä tutkimus että käytäntö osoittaneet todeksi.
Muistetaan vielä sekin, että näissä keskusteluissa tapaa usein argumentin, jonka mukaan vain tyhmä tai kade kyseenalaistaa älykkyystestin. Siitä seuraa, ettei kukaan voi todella sanoa mitään negatiivista testistä olematta samalla alemmalla tasolla kuin mensalaiset. Tämä ajatus on sangen typerä, sillä juuri älykkyyteen ja oppimiseen kuuluu kaiken kyseenalaistaminen, ainakin aluksi.- Janne____
Täytynee kommentoida sen verran, että kun sanot esimerkiksi: " Tällä palstalla on paljon todellista keskustelua älykkyydestä. Tämä keskustelu ei ole millään lailla mensalaisten yksinoikeus. "
On kyseessä hieman sen tyyppinen kommentti johon yllä viittasin. Tietääkseni kukaan ei ole sanonut etteikö palstalla voisi olla paljon todellista keskustelua aiheesta, tai että se olisi jollain tavalla Mensalaisten yksinoikeus, taustalla tuntuisi olevan enemmänkin sinun ennakkoluulosi sitä kohtaan mitä uskoisit Mensalaisten ajattelevan. Päinvastoin, uskoisin Mensalaisten tietävän varsin hyvin sen että vain hyvin pieni osa älykkäistä ihmisistä kuuluu mensaan, saatika että he pitäisivät Mensan testejä jonain viimeisenä sanana ihmisen älykkyydestä.
" Älykkyys on siitä kumma juttu, että sitä on tutkittu paljon. Ja uusin tutkimus ei tue ajatusta siitä, että älykkyys ilmiönä olisi pelkistettävissä ÄO-testin tuloksiin, edes huippuälykkyyskään. Älykkyys on hyvin monimuotoinen ja monimutkainen juttu. "
En ole koskaan kuullut kenenkään, varsinkaan kenenkään ketä on sanonut olevansa Mensan jäsen, väittäneen älykkyyden olevan jotain muuta kuin monimutkainen ja kokonaisuutena hankalasti mitattava määre.
" Asian voisi myös ilmaista niin, että mitä älykkäämpi ihminen, sitä enemmän hän kaiken järjen mukaan saa elämässään aikaan. Ja mitä hienompia asioita. Ja jos ei saa aikaan, mutta on erittäin älykäs jonkun testin mukaan, herää epäilys itse testiä kohtaan. "
Menestymiseen vaikuttavat niin monet asiat... Ja mikä loppujen lopuksi on menestymistä? Älykkäitä ihmisiä tulee monenlaisista perheolosuhteista, he kohtaavat elämässään monenlaisia haasteita ja omaavat monenlaisia luonteenpiirteitä. Älykäs henkilö voi olla patalaiska, itsetuhoinen, kunnianhimoton jne jne... Joillekkin menestymistä saattaa olla taas aivan eri asiat kuin esimerkiksi menestyminen työelämässä. Ja toki varmasti monet Mensan jäsenistä ovat menestyneitä, muistan lukeneeni että keskimääräisesti korkeammin koulutettuja ja palkattuja kuin väestö keskimäärin, mutta jäseniä löytyy myös kummastakin ääripäästä. Itse vuorostani epäilisin testien paikkansapitävyyttä jos näitä tapauksia ei löytyisi.
" Useimmista mensalaisista ja muista älykkäistä pätee se, etteivät he tuo jäsennyyttään tai testituloksiaan julki. Ja se on viisasta, kaikin puolin.
Mitä tulee työhakemuksiin, on jälleen erittäin viisasta olla mainitsematta testituloksia, sillä niillä ei ole juuri mitään merkitystä itse työssä menestymisen kannalta. Usea työ vaatii monenlaisia lahjoja ja ennenmuuta kokemusta. Tämänkin on sekä tutkimus että käytäntö osoittaneet todeksi."
Niin... Vallitsevien asenteiden takia, asiasta on todellakin parempi olla hiljaa.
" Muistetaan vielä sekin, että näissä keskusteluissa tapaa usein argumentin, jonka mukaan vain tyhmä tai kade kyseenalaistaa älykkyystestin. Siitä seuraa, ettei kukaan voi todella sanoa mitään negatiivista testistä olematta samalla alemmalla tasolla kuin mensalaiset. Tämä ajatus on sangen typerä, sillä juuri älykkyyteen ja oppimiseen kuuluu kaiken kyseenalaistaminen, ainakin aluksi. "
Jälleen minusta tuntuu hieman että yrität laittaa sanoja Mensalaisten suuhun. En usko että yksikään Mensan jäsen pitää Mensan pääsytestiä jonain kaikenkattavana osoituksena universaalista älykkyydestä. Jos jotain, uskon heidän varsinhyvin tietävän sen rajoitukset. Mutta olen myös törmännyt netissä niin niihin, jotka toistelevat erilaisia mantroja kuten juuri aikaisemmin mainitsemani " " Älykkyystesti ei mittaa muuta kuin menestymistä kyseisessä testissä " ja näihin kyllä välillä tulee kyynisiä vastauksia tyyliin: " Et sitten läpäissyt testiä" Ovat nämä sitten jäseniltä tai muilta jotka vain pitävät noita purkauksia enemmänkin osoituksena henkilön tarpeesta väheksyä testin läpäisseitä kuin menetelmää itsessään. Uskon että jos keskustelun avaukset olisivat asiallisempia, olisi koko keskustelun taso korkeampi ja näitä sarkastisia ylilyöntejäkin vähemmän. - Sicut et non
Janne____ kirjoitti:
Täytynee kommentoida sen verran, että kun sanot esimerkiksi: " Tällä palstalla on paljon todellista keskustelua älykkyydestä. Tämä keskustelu ei ole millään lailla mensalaisten yksinoikeus. "
On kyseessä hieman sen tyyppinen kommentti johon yllä viittasin. Tietääkseni kukaan ei ole sanonut etteikö palstalla voisi olla paljon todellista keskustelua aiheesta, tai että se olisi jollain tavalla Mensalaisten yksinoikeus, taustalla tuntuisi olevan enemmänkin sinun ennakkoluulosi sitä kohtaan mitä uskoisit Mensalaisten ajattelevan. Päinvastoin, uskoisin Mensalaisten tietävän varsin hyvin sen että vain hyvin pieni osa älykkäistä ihmisistä kuuluu mensaan, saatika että he pitäisivät Mensan testejä jonain viimeisenä sanana ihmisen älykkyydestä.
" Älykkyys on siitä kumma juttu, että sitä on tutkittu paljon. Ja uusin tutkimus ei tue ajatusta siitä, että älykkyys ilmiönä olisi pelkistettävissä ÄO-testin tuloksiin, edes huippuälykkyyskään. Älykkyys on hyvin monimuotoinen ja monimutkainen juttu. "
En ole koskaan kuullut kenenkään, varsinkaan kenenkään ketä on sanonut olevansa Mensan jäsen, väittäneen älykkyyden olevan jotain muuta kuin monimutkainen ja kokonaisuutena hankalasti mitattava määre.
" Asian voisi myös ilmaista niin, että mitä älykkäämpi ihminen, sitä enemmän hän kaiken järjen mukaan saa elämässään aikaan. Ja mitä hienompia asioita. Ja jos ei saa aikaan, mutta on erittäin älykäs jonkun testin mukaan, herää epäilys itse testiä kohtaan. "
Menestymiseen vaikuttavat niin monet asiat... Ja mikä loppujen lopuksi on menestymistä? Älykkäitä ihmisiä tulee monenlaisista perheolosuhteista, he kohtaavat elämässään monenlaisia haasteita ja omaavat monenlaisia luonteenpiirteitä. Älykäs henkilö voi olla patalaiska, itsetuhoinen, kunnianhimoton jne jne... Joillekkin menestymistä saattaa olla taas aivan eri asiat kuin esimerkiksi menestyminen työelämässä. Ja toki varmasti monet Mensan jäsenistä ovat menestyneitä, muistan lukeneeni että keskimääräisesti korkeammin koulutettuja ja palkattuja kuin väestö keskimäärin, mutta jäseniä löytyy myös kummastakin ääripäästä. Itse vuorostani epäilisin testien paikkansapitävyyttä jos näitä tapauksia ei löytyisi.
" Useimmista mensalaisista ja muista älykkäistä pätee se, etteivät he tuo jäsennyyttään tai testituloksiaan julki. Ja se on viisasta, kaikin puolin.
Mitä tulee työhakemuksiin, on jälleen erittäin viisasta olla mainitsematta testituloksia, sillä niillä ei ole juuri mitään merkitystä itse työssä menestymisen kannalta. Usea työ vaatii monenlaisia lahjoja ja ennenmuuta kokemusta. Tämänkin on sekä tutkimus että käytäntö osoittaneet todeksi."
Niin... Vallitsevien asenteiden takia, asiasta on todellakin parempi olla hiljaa.
" Muistetaan vielä sekin, että näissä keskusteluissa tapaa usein argumentin, jonka mukaan vain tyhmä tai kade kyseenalaistaa älykkyystestin. Siitä seuraa, ettei kukaan voi todella sanoa mitään negatiivista testistä olematta samalla alemmalla tasolla kuin mensalaiset. Tämä ajatus on sangen typerä, sillä juuri älykkyyteen ja oppimiseen kuuluu kaiken kyseenalaistaminen, ainakin aluksi. "
Jälleen minusta tuntuu hieman että yrität laittaa sanoja Mensalaisten suuhun. En usko että yksikään Mensan jäsen pitää Mensan pääsytestiä jonain kaikenkattavana osoituksena universaalista älykkyydestä. Jos jotain, uskon heidän varsinhyvin tietävän sen rajoitukset. Mutta olen myös törmännyt netissä niin niihin, jotka toistelevat erilaisia mantroja kuten juuri aikaisemmin mainitsemani " " Älykkyystesti ei mittaa muuta kuin menestymistä kyseisessä testissä " ja näihin kyllä välillä tulee kyynisiä vastauksia tyyliin: " Et sitten läpäissyt testiä" Ovat nämä sitten jäseniltä tai muilta jotka vain pitävät noita purkauksia enemmänkin osoituksena henkilön tarpeesta väheksyä testin läpäisseitä kuin menetelmää itsessään. Uskon että jos keskustelun avaukset olisivat asiallisempia, olisi koko keskustelun taso korkeampi ja näitä sarkastisia ylilyöntejäkin vähemmän.Aika paljon viestissäsi on sellaista, josta olen saamaa mieltä. Niistä ei sen enempää, keskustelu vaihtuu nopeasti hymistelyksi, jos ollaan vain yhtä mieltä.
Erimielisyydet johtunevat suurelta osin erilaisesta näkemyksestä älykkyyden luonteesta. Nämä konkretisoituvat sitten mielipiteissämme.
Sinulla on varsin optimistinen käsitys mensalaisista: olen huomannut tälläkin palstalla aika monta, jolla on tarve päteä heti keskustelun alussa ilmoitttamalla olevansa Mensan jäsen.
Jos jätetään nämä sivuun, kahdesta asiasta olen jyrkästi eri mieltä kanssasi. Työelämässä tärkeintä on koulutus, sitten kokemus ja luonne. Ns. älykkyys tulee ilmi koulutuksesta: meillä kaikilla on tietty näppituntuma siitä, mitä eri koulutus vaatii ihmisen älykkyydestä. Arvostetummatkin tehtävät kykenee hyvin hoitamaan selvästi keskivertoa korkeammalla älykkyydellä, ns. huippuälykkyyttä se ei vaadi. Vain aniharva työ vaatii edes huippulahjakkuuttakaan. En usko työnjohdon itsetunnolla olevan suurtakaan merkitystä älykkään rekrytoinnissa. Mutta kokenut rekrytoija näkee yhtä ja toista kandidaatin asenteista haastattelutilanteissa.
Toinen asia on älykkyyden suhde saavutuksiin. Sinä haluat selvästikin puolustella niitä mensalaisia jotka eivät menesty elämässään. Minä taas katson, että elämä on paras älykkyystesti. Vain sairaus tarjoaa hyvän syyn epäonnistumiseen. Parhaiten elämässään menestyvät ne älykkäät, joilla on muutakin älyä kuin testiälyä. Vaikka sanottu kritisoikin Mensan testiä, olisi kiinnostavaa nähdä, miten WAISissa menestyneet ovat pärjänneet elämässä, koska ko. testi on monipuolisempi. SAT taitaa myös aika hyvä testi ennustamaan menestystä elämässä.
Toisaalta, kaikkinainen jossittelu on turhaa, puhutaan sitten mensalaisista tai muista. Niitähän on aivan riittämiin, jotka eivät pärjää Mensan testissä riittävän hyvin ja keksivät kaikenlaisia syitä tuloksiinsa. Ainoa relevantti syy tulokseen on kuitenkin testiälyn puute. Vain idiootti menee testiin kännissä tai muuten sekavassa mielentilassa. Eli olen sitä mieltä, ettei kukaan mene testiin tehdäkseen huonon tuloksen eikä kukaan älykäs pyri epäonnistumaan elämässään.
Jos puhutaan yleisesti, tietenkin suurin osa mensalaisista on aidosti älykkäitä, joukkoon mahtuu huippulahjakkuuksiakin. He pärjäävät elämässä hienosti, kuten älykkään tuleekin. Mutta jos Mensaan mahtuu luusereita, en hyväksy mitään jossittelua heidän suhteensa: syy menestyksen puutteeseen on tietynlainen ällivajaus, mistä se sitten yksityistapauksissa kiikastaakin. Juuri näiden anomalioiden mukanaolo johtaa minut kriittiseen asenteeseen testiäkin kohtaan: ja tämä sama asenne vaikuttanee monen tutkijankin kannanottoihin asiasta. - Ei suinkaan
Sicut et non kirjoitti:
Aika paljon viestissäsi on sellaista, josta olen saamaa mieltä. Niistä ei sen enempää, keskustelu vaihtuu nopeasti hymistelyksi, jos ollaan vain yhtä mieltä.
Erimielisyydet johtunevat suurelta osin erilaisesta näkemyksestä älykkyyden luonteesta. Nämä konkretisoituvat sitten mielipiteissämme.
Sinulla on varsin optimistinen käsitys mensalaisista: olen huomannut tälläkin palstalla aika monta, jolla on tarve päteä heti keskustelun alussa ilmoitttamalla olevansa Mensan jäsen.
Jos jätetään nämä sivuun, kahdesta asiasta olen jyrkästi eri mieltä kanssasi. Työelämässä tärkeintä on koulutus, sitten kokemus ja luonne. Ns. älykkyys tulee ilmi koulutuksesta: meillä kaikilla on tietty näppituntuma siitä, mitä eri koulutus vaatii ihmisen älykkyydestä. Arvostetummatkin tehtävät kykenee hyvin hoitamaan selvästi keskivertoa korkeammalla älykkyydellä, ns. huippuälykkyyttä se ei vaadi. Vain aniharva työ vaatii edes huippulahjakkuuttakaan. En usko työnjohdon itsetunnolla olevan suurtakaan merkitystä älykkään rekrytoinnissa. Mutta kokenut rekrytoija näkee yhtä ja toista kandidaatin asenteista haastattelutilanteissa.
Toinen asia on älykkyyden suhde saavutuksiin. Sinä haluat selvästikin puolustella niitä mensalaisia jotka eivät menesty elämässään. Minä taas katson, että elämä on paras älykkyystesti. Vain sairaus tarjoaa hyvän syyn epäonnistumiseen. Parhaiten elämässään menestyvät ne älykkäät, joilla on muutakin älyä kuin testiälyä. Vaikka sanottu kritisoikin Mensan testiä, olisi kiinnostavaa nähdä, miten WAISissa menestyneet ovat pärjänneet elämässä, koska ko. testi on monipuolisempi. SAT taitaa myös aika hyvä testi ennustamaan menestystä elämässä.
Toisaalta, kaikkinainen jossittelu on turhaa, puhutaan sitten mensalaisista tai muista. Niitähän on aivan riittämiin, jotka eivät pärjää Mensan testissä riittävän hyvin ja keksivät kaikenlaisia syitä tuloksiinsa. Ainoa relevantti syy tulokseen on kuitenkin testiälyn puute. Vain idiootti menee testiin kännissä tai muuten sekavassa mielentilassa. Eli olen sitä mieltä, ettei kukaan mene testiin tehdäkseen huonon tuloksen eikä kukaan älykäs pyri epäonnistumaan elämässään.
Jos puhutaan yleisesti, tietenkin suurin osa mensalaisista on aidosti älykkäitä, joukkoon mahtuu huippulahjakkuuksiakin. He pärjäävät elämässä hienosti, kuten älykkään tuleekin. Mutta jos Mensaan mahtuu luusereita, en hyväksy mitään jossittelua heidän suhteensa: syy menestyksen puutteeseen on tietynlainen ällivajaus, mistä se sitten yksityistapauksissa kiikastaakin. Juuri näiden anomalioiden mukanaolo johtaa minut kriittiseen asenteeseen testiäkin kohtaan: ja tämä sama asenne vaikuttanee monen tutkijankin kannanottoihin asiasta."Työelämässä tärkeintä on koulutus, sitten kokemus ja luonne."
Tyypillinen esimieskoulutuksessa iskostettu mielipide. Itselläni on kokemusta lähinnä teknisistä asiantuntijatehtävistä. Kokemukseni mukaan siellä ihmisten todellinen suorituskyky vaihtelee hyvin paljon, vaikka heillä on sama koulutus- ja kokemustausta. On huipputehokkaita asiantuntijoita, joista sanotaan, että käyttäytymisensä vuoksi he olisivat saaneet potkut jo aikoja sitten, mutta firmalla ei ole varaa menettää heitä. - Sicut et non
Ei suinkaan kirjoitti:
"Työelämässä tärkeintä on koulutus, sitten kokemus ja luonne."
Tyypillinen esimieskoulutuksessa iskostettu mielipide. Itselläni on kokemusta lähinnä teknisistä asiantuntijatehtävistä. Kokemukseni mukaan siellä ihmisten todellinen suorituskyky vaihtelee hyvin paljon, vaikka heillä on sama koulutus- ja kokemustausta. On huipputehokkaita asiantuntijoita, joista sanotaan, että käyttäytymisensä vuoksi he olisivat saaneet potkut jo aikoja sitten, mutta firmalla ei ole varaa menettää heitä.Varmaan sellaisia asiantuntijoita on. Mikä sitten tekee ihmisestä asiantuntijan? Voihan se olla erinomainen älykkyys, mutta yhtä lailla todellinen intohimo omaan työhönsä. Isaac Asimovko se oli, joka kertoi, että hänellä on autonkorjaaja, joka osaa korjata autoja erittäin asiantuntevasti, vaikka korjaajan ÄO oli tuskin enempää 90. Tiedän itsekin ihmisiä, jotka osaavat erittäin hyvin asiansa, vaikka eivät ehkä perinteisessä ÄO-testissä menestykään.
Ja mikä on älykkyyttä, mikä lahjakkuutta, mikä luovuutta? Jos määrittelen älykkyyden "sopeutumiseksi uusiin tilanteisiin", saan erilaisen kuvan siitä kuin jos älykkyys olisikin "kykyä soveltaa tietoa". Lahjakkuus on ehkä vielä vaikeampi määritellä: lahjakkuutta voi kehittää, lahjakkuuden voi tietyssä mielessä menettääkin, jos sitä ei ylläpidä. Lahjakkuus liittyy aika keskeisesti haluun ja intohimoon. Onko hyvin lahjakas nörtti aina hyvin älykäs vai onko kyseessä elinikäinen intohimo, joka ohjaa ymmärtämään asioita? Ja onko sillä loppujen lopuksi väliä?
Erästä kemian harrastajaa pidettiin huippulahjakkaana jo lapsena, hänen isänsä oli professori ja hän toki väitteli nuorena ja on nyt asiantuntija. Mutta kun keskustelin hänestä verrattuna erääseen toisen nuorena samalta alalta tohtoroituneeseen, sain kuulla että hän ole ole "aito" ts. nero. Ensin mainittu oli ollut kiinnostunut kemiasta jo lapsesta asti ja siksi hänestä tuli huippuasiantuntija. Toinen taas oli sitten vielä lahjakkaampi kaiketi.
Sama pätee kaikkeen älylliseen saavuttamiseen. Neroja on erittäin vähän, huippulahjakkuuksia vähän enemmän, mutta älykkäitä on aika paljon. Ota heistä sitten selvää, kuka on älykkääämpi toista. - Ei suinkaan
Sicut et non kirjoitti:
Varmaan sellaisia asiantuntijoita on. Mikä sitten tekee ihmisestä asiantuntijan? Voihan se olla erinomainen älykkyys, mutta yhtä lailla todellinen intohimo omaan työhönsä. Isaac Asimovko se oli, joka kertoi, että hänellä on autonkorjaaja, joka osaa korjata autoja erittäin asiantuntevasti, vaikka korjaajan ÄO oli tuskin enempää 90. Tiedän itsekin ihmisiä, jotka osaavat erittäin hyvin asiansa, vaikka eivät ehkä perinteisessä ÄO-testissä menestykään.
Ja mikä on älykkyyttä, mikä lahjakkuutta, mikä luovuutta? Jos määrittelen älykkyyden "sopeutumiseksi uusiin tilanteisiin", saan erilaisen kuvan siitä kuin jos älykkyys olisikin "kykyä soveltaa tietoa". Lahjakkuus on ehkä vielä vaikeampi määritellä: lahjakkuutta voi kehittää, lahjakkuuden voi tietyssä mielessä menettääkin, jos sitä ei ylläpidä. Lahjakkuus liittyy aika keskeisesti haluun ja intohimoon. Onko hyvin lahjakas nörtti aina hyvin älykäs vai onko kyseessä elinikäinen intohimo, joka ohjaa ymmärtämään asioita? Ja onko sillä loppujen lopuksi väliä?
Erästä kemian harrastajaa pidettiin huippulahjakkaana jo lapsena, hänen isänsä oli professori ja hän toki väitteli nuorena ja on nyt asiantuntija. Mutta kun keskustelin hänestä verrattuna erääseen toisen nuorena samalta alalta tohtoroituneeseen, sain kuulla että hän ole ole "aito" ts. nero. Ensin mainittu oli ollut kiinnostunut kemiasta jo lapsesta asti ja siksi hänestä tuli huippuasiantuntija. Toinen taas oli sitten vielä lahjakkaampi kaiketi.
Sama pätee kaikkeen älylliseen saavuttamiseen. Neroja on erittäin vähän, huippulahjakkuuksia vähän enemmän, mutta älykkäitä on aika paljon. Ota heistä sitten selvää, kuka on älykkääämpi toista.Jos yrittäisin eritellä noita suorituskykyeroja. Yksi sellainen on, että jotkut ovat näpertelijöitä; takertuvat yksityiskohtiin eivätkä näe kokonaisuuksia. Jotkut pystyvät päässään hahmottamaan ja prosessoimaan asioita selvästi laajemmin kuin toiset. Insinööripuolella tuntuu myös olevan, että monet muutoin hyvät asiantuntijat ovat huonoja kirjoittajia; asioiden dokumentointi on heille tervanjuontia. Kaikki nämä ovat tavalla tai toisella sidoksissa älykkyyteen.
- zsexdrcft
Mensalaiset ovat tehneet keskuudessaan itsearvioinnin, josta kerrotaan osoitteessa http://www.mensa.fi/sivu.php/mensalaisuus. Laajaan kyselyyn vastasi 40 % jäsenistä.
Tulosten mukaan mensalaisilla on keskimäärin muuta väestöä parempi koulutus ja menestys työelämässä. Terveys on myös muuta väestöä parempi, joskin masennusta esiintyy tavallista enemmän.
63 % mensalaisista luokittuu menestyjiin, osaajiin, taistelijoihin tai pärjääjiin. 21 % on välinpitämättömiä tai mukautujia, jotka ovat hyödyntäneet heikosti älykkyyttään mutta ovat silti kohtalaisen tyytyväisiä elämäänsä. Katkeroituneet ja erilaiset (16 %) eivät olleet löytäneet toimivia keinoja tulla toimeen oman älykkyytensä ja ympäristön asenteiden kanssa, mikä heijastui myös heikentyneinä elämänhallinnan ja tyytyväisyyden tunteina.
Tuntuu siltä, että keskusteluissa täällä korostuu nimenomaan tuo viimeinen ryhmä, joka edustaa vain kuudennesta mensalaisista. - Ei-mensalainen
"Mitä tulee työhakemuksiin, on jälleen erittäin viisasta olla mainitsematta testituloksia, sillä niillä ei ole juuri mitään merkitystä itse työssä menestymisen kannalta."
Kuitenkin mensalaiset ovat menestyneet keskimäärin muuta väestöä paremmin työelämässä. Sen perusteella mensatestissä onnistumisen ei pitäisi olla epämeriitti. Monilla huipputekniikan aloilla sellainen lahjakkuus, jota mensatesti mittaa, on ilmeinen edellytys. Ei pelkällä "tunneälyllä" koodata.
Todennäköisempi syy mensalaisten karsastamiseen on ennakkoluulot. Työhönotossa valinnan tekee yleensä tuleva esimies, joka sattaa pelätä "liikafiksun" horjuttavan hänen auktoriteettiaan. - Mutta sama se
Oletko varma että tuo aloituksesi ongelma olisi älykkyys tai mensalaisuus? Kuulostaa enemmän itsetunto ongelmalta.
- Janne____
No selvennäppä ihmeessä miksi näkisit asian näin? Jollei tämä nyt ollut samanlainen drive by heitto, jota valitettavan usein asiantiimoilta juuri kuulee, ainakin aloituksen aiheeseen liittyen.
- Mutta sama se
Janne____ kirjoitti:
No selvennäppä ihmeessä miksi näkisit asian näin? Jollei tämä nyt ollut samanlainen drive by heitto, jota valitettavan usein asiantiimoilta juuri kuulee, ainakin aloituksen aiheeseen liittyen.
Entä jos kyse oliskin pelkästään rahasta eikä älystä. Miksi sinä leveilisit kaikille että täpäkkää riittää vaikka mihin ja te olette köyhää rupusakkia. Kummalla silloin on huono itsetunto? Sinulla kun et malta olla kehumatta ja tunnet olevasi parempi ihminen kun on rahaa enemmän kuin muilla. Vai niillä entisillä kavereillasi jotka ovat kyllästyneet ainaiseen vit...luusi heidän köyhyydestä ja ainaisesta leveilystä rahojesi kanssa.
Niimpä.Olipa mitä tahansa enemmän kuin muilla, niin turha kehuminen asian suhteen ei ole kovin järvevää jos ei halua että tulee vähintään jotain arvostelua asin tiimoilta. Miksi mensalainen ei kestä arvostelua, jos siinä ei ole itsetunto ongelmaa? - Ei-mensalainen
Mutta sama se kirjoitti:
Entä jos kyse oliskin pelkästään rahasta eikä älystä. Miksi sinä leveilisit kaikille että täpäkkää riittää vaikka mihin ja te olette köyhää rupusakkia. Kummalla silloin on huono itsetunto? Sinulla kun et malta olla kehumatta ja tunnet olevasi parempi ihminen kun on rahaa enemmän kuin muilla. Vai niillä entisillä kavereillasi jotka ovat kyllästyneet ainaiseen vit...luusi heidän köyhyydestä ja ainaisesta leveilystä rahojesi kanssa.
Niimpä.Olipa mitä tahansa enemmän kuin muilla, niin turha kehuminen asian suhteen ei ole kovin järvevää jos ei halua että tulee vähintään jotain arvostelua asin tiimoilta. Miksi mensalainen ei kestä arvostelua, jos siinä ei ole itsetunto ongelmaa?Kehuvatko mensalaiset? Kyllähän tällä palstalla, mutta ainakin osa on provoja tai kieli poskessa kirjoitettuja. Mutta arkielämässä, kuten täälläkin on todettu, harva edes tuo julki mensalaisuuttaan. Tietystihän ihmiset pyrkivät asiakysymyksissä tuomaan esiin etevyyttään, jotkut jopa olemaan kaikkitietäviä, kukin luonteensa mukaisesti. Mutta niinhän se on monessa muussakin asiassa, harva esim. golf- tai tenniskentällä häviää tahallaan, paitsi jos pelaa esimiestään vastaan.
- Janne____
Mutta sama se kirjoitti:
Entä jos kyse oliskin pelkästään rahasta eikä älystä. Miksi sinä leveilisit kaikille että täpäkkää riittää vaikka mihin ja te olette köyhää rupusakkia. Kummalla silloin on huono itsetunto? Sinulla kun et malta olla kehumatta ja tunnet olevasi parempi ihminen kun on rahaa enemmän kuin muilla. Vai niillä entisillä kavereillasi jotka ovat kyllästyneet ainaiseen vit...luusi heidän köyhyydestä ja ainaisesta leveilystä rahojesi kanssa.
Niimpä.Olipa mitä tahansa enemmän kuin muilla, niin turha kehuminen asian suhteen ei ole kovin järvevää jos ei halua että tulee vähintään jotain arvostelua asin tiimoilta. Miksi mensalainen ei kestä arvostelua, jos siinä ei ole itsetunto ongelmaa?Leveilisin? Kuka on puhunut leveilystä? Kuten sinulle jo vastattiinkin, Mensalaiset tuntuvat pitävän hyvin hiljaista linjaa jäsenyytensä suhteen. En ole kuullut vielä kenenkään netin ulkopuolella leveilevän sillä, ja täällä netissähän kuka vain voi esiintyä jäsenenä. Siltikin se on harvinaista. Kysymys siis kuuluukin, miksi sinä pidät Mensan jäsenyyttä automaattisesti kehuskeluna? Eikö henkilö voi liittyä kyseiseen seuraan vain käydäkseen sen tilaisuuksissa ja tutustuakseen uusiin ihmisiin?
- pöydän alta
Tämä eipäs-juupas -keskustelu ei ole kovin älykästä.
- Ei-mensalainen
Kyllähän täällä on mielestäni ollut muutakin kuin eipäs-juupas-keskustelua. Väittämiä on kyseenalaistettu ja perusteluja on pyydetty. Tai sitten kaikki keskustelut, johon osallistujat eivät ole herttaisen yksimielisiä, ovat eipäs-juupas-keskusteluja.
Näkisin pari syytä tuohon mensalaisuuden karsastamiseen. Yksi on se, monet katsovat mensalaisen "omivan" termin älykkyys pelkästään matemaattis-loogiseksi lahjakkuudeksi. Älykkyys mielletään hyvin positiiviseksi ominaisuudeksi ja siksi jokainen haluaa ulottaa sen kattamaan omat vahvuusalueensa.
Ihmiset voivat tuoda esiin saavutuksiaan monilla muilla alueilla, esim. urheilutuloksia, ilman että se aiheuttaa närää. Sen sijaan älykkyyden esiintuominen testitulosten muodossa ei ole suotavaa; se on tuotava esiin epäsuorasti esim. nokkeluutena tai työsaavutuksina. Yhtenä syynä tähän varmaan on, että älykkystestin julkistajan pelätään tavoittelevan ansiotonta etua esim. urakehityksessä.
- 324324324
Tuollainen viha on "urbaanilegendaa".
Paljon yleisempää on viha ns. ei-mensalaisia kohtaan.
Suomessa mensalaisuus ei kyllä ole kovin suuri älyn mittari, vaan se on enemmän kuin papukaijamerkki otsassa. Harvat siitä perustavat oikein mitään.
Se viha näkyy enemmän lehtien palstoilla ja yleisissä asenteissa. Suuttuessaan ihmiminen tekee usein eniten virheitä ja tämän näkyy toimittajistakin. Usein kun jotakin tahoja tai henkilöitä haukutaan, niin lähes aina se tapahtuu stereotypioiden kautta, joka osoittaa ettei henkilö itseasiassa tiedä asioista niin paljoa kuin antaa ymmärtää tietävänsä.
Ylimielisyys onkin yksi isoimmista synneistä Suomessa. Toista puolta edustaa tietysti tietämättömyys ja pikkuasioihin takertuminen, mutta sellaiset henkilöt saavat herkemmin kritisoijia.- sicut et non
Jos puhutaan julkisuudesta, toimittajilta on turha odottaa minkäänlaista järkevää infoa älykkyydestä. Toimittajat pelkäävät mensalaisia, jotka he mieltävät jonkinalaisiksi älyn jättiläisiksi. Siksi he eivät uskalla kyseenalaistaa älykkyystestejä ainoina tapoina älykkyyden toteamiseen. Jos toimittaja alkaisi kysellä erilaisten älykkyyteen liittyvien myyttien perään, hänet leimattaisiin tyhmäksi. Vrt. Kirsi Lonka, joka aikoinaan kasvatustieteilijänä hieman kyseenalaisti tiettyjä myyttejä ja sai mensalaiset niskaansa.
YLE:ssä on kaikesta huolimatta aina silloin tällöin ollut dokumentteja, joissa on ansiokkaasti keskusteltu älykkyydestä tieteen pohjalta. Tätä ei Suomessa kukaan toimittaja tee: usko maagiseen ÄO:n on suuri. Älykkyysmyyteistä on näissä dokumenteissa kyseenalaistettu mm. älykkyyden synnynnäisyys, muuttumattomuus, rotuun liittyminen, kulttuurivapaus, testikäytännöt sekä uskomus, jonka mukaan huippu-ÄO:n omaava kykenee helposti ratkaisemaan muitakin kuin oman alansa ongelmia. Eli älykkyydestä kyllä keskustellaan paljonkin sivistysmaissa. - Ei-mensalainen
sicut et non kirjoitti:
Jos puhutaan julkisuudesta, toimittajilta on turha odottaa minkäänlaista järkevää infoa älykkyydestä. Toimittajat pelkäävät mensalaisia, jotka he mieltävät jonkinalaisiksi älyn jättiläisiksi. Siksi he eivät uskalla kyseenalaistaa älykkyystestejä ainoina tapoina älykkyyden toteamiseen. Jos toimittaja alkaisi kysellä erilaisten älykkyyteen liittyvien myyttien perään, hänet leimattaisiin tyhmäksi. Vrt. Kirsi Lonka, joka aikoinaan kasvatustieteilijänä hieman kyseenalaisti tiettyjä myyttejä ja sai mensalaiset niskaansa.
YLE:ssä on kaikesta huolimatta aina silloin tällöin ollut dokumentteja, joissa on ansiokkaasti keskusteltu älykkyydestä tieteen pohjalta. Tätä ei Suomessa kukaan toimittaja tee: usko maagiseen ÄO:n on suuri. Älykkyysmyyteistä on näissä dokumenteissa kyseenalaistettu mm. älykkyyden synnynnäisyys, muuttumattomuus, rotuun liittyminen, kulttuurivapaus, testikäytännöt sekä uskomus, jonka mukaan huippu-ÄO:n omaava kykenee helposti ratkaisemaan muitakin kuin oman alansa ongelmia. Eli älykkyydestä kyllä keskustellaan paljonkin sivistysmaissa.Ehkä sinun kannattaisi lukea, miten Mensa itse analysoi älykkyyttä nettisivullaan (http://www.mensa.fi/sivu.php/alykkyys), jottet kirjoittaisi, mitä mieltä kuvittelet mensalaisten olevan; joitakin poimintoja:
* Älykkyyden määrittely on sopimuksenvarainen asia, ei ole kiveen kirjoitettu
* Älykkyyttä ilmentää ainakin päättelykyky, ongelmanratkaisukyky ja abstraktia päättelyä vaativien toimintojen oppimiskyky
* Yleistä älykkyyttä mittaavilta testeiltä edellytetään, että ne vaativat mahdollisimman vähän ennalta opittuja tietoja tai taitoja ja ovat kulttuurineutraaleja
* Pelkästään matemaattisen lahjakkuuden tai osaamisen käyttäminen älykkyyden mittarina on liian rajoittunutta
* Älykkyys riippuu sekä perimästä että ympäristötekijöistä; perimän osuudeksi on esitetty 40–80%
* Ns. moniälykkyysteoria käsittää muitakin kognitiivisia kykyjä ja siksi saattaa olla selkeämpää puhua älykkyyden lajien sijasta lahjakkuuden eri lajeista
* Hyvät sosiaaliset taidot edellyttävät älykkyyttä, toisaalta hyvin korkea älykkyys voi aiheuttaa sosiaalisia ongelmia ja eristäytymistä
* Tutkimuksissa on yleisesti todettu mitatun älykkyyden korreloivan positiivisesti koulu- ja työmenestykseen sekä tulotasoon; kuitenkin useille älykkäille ominainen kyseenalaistamisasenne saattaa heikentää koulu- tai työmenestystä.
- Ei-mensalainen
Mensan testin voi läpäistä tilastollisesti vain 2 % väestöstä. Suurin osa tästä väestöstä ei koskaan käy Mensan testissä. Testin läpäisseistäkään kaikki eivät liity Mensaan. Mensassa on parituhatta jäsentä, muutama promillen kymmenesosaa väestöstä. Sitä taustaa vastaan tuntuu oudolta väite vihasta ei-mensalaisia kohtaan.
- Janne____
Nyt en oikein seurannut ajatteluasi... Vaikka Mensalaisia onkin kohtalaisen vähän, on se kuitenkin hyvin tunnettu järjestö. Eikä kyse nyt suinkaan ole siitä että kaikki, tai edes suurin osa Mensaan kuulumattomista jotenkin vihaisi sen jäseniä, vaan pikemminkin kohtalaisen isosta joukosta ihmisiä jotka suhtautuvat äärimmäisen ennakkoluuloisesti heitä kohtaan. Jos nyt etsit vaikkapa netistä Mensaan liittyviä keskusteluja yleisiltä foorumeilta, on tämä ilmiö hyvin nähtävissä.
- Janne____
Janne____ kirjoitti:
Nyt en oikein seurannut ajatteluasi... Vaikka Mensalaisia onkin kohtalaisen vähän, on se kuitenkin hyvin tunnettu järjestö. Eikä kyse nyt suinkaan ole siitä että kaikki, tai edes suurin osa Mensaan kuulumattomista jotenkin vihaisi sen jäseniä, vaan pikemminkin kohtalaisen isosta joukosta ihmisiä jotka suhtautuvat äärimmäisen ennakkoluuloisesti heitä kohtaan. Jos nyt etsit vaikkapa netistä Mensaan liittyviä keskusteluja yleisiltä foorumeilta, on tämä ilmiö hyvin nähtävissä.
Ah, luin väärin, puhuitkin mensaan kuulumattomista.
- 1+1=3
Ehkä Mensan jäsenyyttää rasittaa se, että ainoa syy kuulua tuohon porukkaan on juurikin se ylimielisyys. Pointtihan ei ole siinä, että 2% saa liittyä Mensaan, vaan että 98% ei saa.
Sekin pitää muistaa, että Mensan jäsenyyden "oikeuttava" älykkyys ei ole omaa ansiota, joten järjestö on ideologisesti verrattavissa ökyrikkaiden sukujen lasten leikkikerhoon. Yhdistävä tekijä on tällöin vain peritty omaisuus, ei peritty äly.- Ei-mensalainen
Suomi on täynnä yhdistyksiä, joiden jäsenyys on rajoitettu tietyille ihmisryhmille, joten Mensa ei ole siinä suhteessa poikkeus. Tuosta ylimielisyydestä, jos lukee vaikkapa Mensan nettisivuja, (http://www.mensa.fi/), ei siellä hirveästi paukutella henkseleitä tai rintaliivejä. Siellä on mm. aika perusteellinen ja mielestäni hyvä analyysi älykkyydestä.
Julkkiksista Mensan testin läpäisseitä ovat lehtitietojen mukaan Mikael Jungner, Marcus Grönholm, Aleksi Bardy, Leena Harkimo, Markus Selin, Oskari Katajisto ja Tomas Embuske. Värikästä porukkaa mutta eivät taida olla inhokkilistojen kärjessä.
- Mensa-Masa
Ei kai Marcus olisi päässyt Mensaan, vaan hänen kartturinsa? Muistanki oikein?
- Ei-mensalainen
Englanninkielisen Wikin artikkelissa kuuluisista mensalaisista http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_Mensans ainoina suomalaisina esiintyvät Marcus "ralli" Grönholm ja Katariina "playboy" Souri.
- vitt-mainen-äijä
Mistä tämä viha [kenen mukaan?] oikein juontaa juurensa? Sanottakoon ensimmäiseksi, etten ole itse Mensan jäsen, en ole edes käynyt heidän testissään, ja jos kävisin, niin tuskin jäseneksi pääsisin. Mutta minua on suuresti ruvennut ihmetyttämään monien ihmisten [keiden?] suhtautuminen kyseiseen seuraan, aivan kuin heille olisi henkilökohtainen loukkaus, jos joku kehtaa kuuluu kyseiseen seuraan. Mensalaiset leimataan [lähde?] snobeiksi, epäillään heidän liittyneen vain kerskaillakseen, epäillään sitä ovatko he oikeasti edes älykkäitä jne... Itse en ole kuitenkaan kuullut koskaan kenenkään kerskailleen asialla, jopa netissä, jossa kuka vain, myös ei jäsenistöön kuuluvat voisivat väittää kuuluvansa, on tämä todella harvinaista.
Kuva mikä minulle näistä vihaajista on jäänyt, on enemmänkin se minkä he yrittävät lätkäistä Mensalaisille. He[selvennä?] haluaisivat että heidät nähtäisiin älykkäinä, todennäköisesti myös pitävät itseään sellaisina ja kokevat potentiaalisesti älykkäämmät ihmiset uhaksi omalle minäkuvalleen [lähde?]. Mensalaisista yritetään sitten kaivaa erilaisia vikoja: " Siellä on paljon ihmisiä jotka eivät ole saavuttaneet mitään todellista" [kenen mukaan?], " Älykkyys testi ei mittaa muuta kuin menestymistä kyseisessä testissä[kenen mukaan?] " ja muita älyttömyyksiä saa lukea/kuulla aivan tarpeeksi[lähde?].- Janne____
Eh...? Eiköhän ollut suhteellisen selvä että puhun omista kokemuksistani.
- Mensa-Masa
Ilmeisesti on hienoa ollut Mensan jäsen, jos moni vihaa ja on kateellinen!
En ole aikaisemmin ajatellut sillä tavalla. Minusta se on ollut vaan kiinnostavaa. - ....................
Jos oikein rehellisiä ollaan, niin ihmiset vihaavat kaikkea, joka puuttuvat heiltä. Jos olet rikas, köyhät vihaavat sinua. Jos olet kaunis, rumat vihaavat sinua. Jos olet älykäs, tyhmät vihaavat sinua. Jos kykenet aidosti rakastamaan, niin sitäkin kykenemättömät kadehtivat. Tähän ei edes tarvitse ottaa ääripäitä, koska keskivertoihmiset kadehtivat kaikkia ominaisuuksia, jotka muilla on paremmin. Tämän takia juorulehdet ovat suosittuja, koska ihmiset kokevat paremmutta lukiessaan niitä.
Minäkin aikoinaan vihasin matemaatikkoja, kunnes tajusin syyn. En osaa laskea, mutta väliäkö sillä :D. Nyt osaan ihailla heitä.- Älytön
Höh höh.
En usko että tässä on mitään yhtä suurta syytä takana. Minulla nostaa niskakarvat pystyyn yksin se, että joku haluaa liittyä seuraan, jolla pystyy osoittamaan olemaan muita älykkäämpi. Pelkkä se halu on vähän epämiellyttävää.
Tulee sellainen tunne, ettei toinen viihdy omana itsenään, kun haluaa korottaa itsensä. Siis vähän sama kuin liittyisi johonkin skientologeihin, kun haluaa kuulla olevansa muinaisten avaruusolioiden jälkeläinen.
Eli takana tunne, että toinen on epävarma. Jo se tunne saa koulukiusaajatkin parveilemaan. - Janne____
Älytön kirjoitti:
Höh höh.
En usko että tässä on mitään yhtä suurta syytä takana. Minulla nostaa niskakarvat pystyyn yksin se, että joku haluaa liittyä seuraan, jolla pystyy osoittamaan olemaan muita älykkäämpi. Pelkkä se halu on vähän epämiellyttävää.
Tulee sellainen tunne, ettei toinen viihdy omana itsenään, kun haluaa korottaa itsensä. Siis vähän sama kuin liittyisi johonkin skientologeihin, kun haluaa kuulla olevansa muinaisten avaruusolioiden jälkeläinen.
Eli takana tunne, että toinen on epävarma. Jo se tunne saa koulukiusaajatkin parveilemaan.Miksi luulet että ihmiset liittyisivät Mensaan osoittaakseen olevansa muita älykkäämpiä? Kuten täällä on jo moneen kertaan todettu, suurin osa ei edes kerro jäsenyydestään kenellekkään. Olisikohan kyseessä kuitenkin vain oma ennakkoluulosi.
- Älytön
Janne____ kirjoitti:
Miksi luulet että ihmiset liittyisivät Mensaan osoittaakseen olevansa muita älykkäämpiä? Kuten täällä on jo moneen kertaan todettu, suurin osa ei edes kerro jäsenyydestään kenellekkään. Olisikohan kyseessä kuitenkin vain oma ennakkoluulosi.
Voihan haluta osoittaa älykkyytensä vain itselleenkin? En muuta väittänytkään. :)
- 13+10
Älytön kirjoitti:
Voihan haluta osoittaa älykkyytensä vain itselleenkin? En muuta väittänytkään. :)
Lika barn lekar bäst. Sen takia kai monet, joilla on samanlainen koulutus, samoja harrastuksia, tai jotain muuta samankaltaisuutta, seurustelevat keskenään. Ei sen tarvitse olla itsetunto-ongelma. Luulisin, että Mensan testin läpäisy voi tuottaa tyydytystä monelle ja luoda uskoa hänen kykyihinsä, varsinkin jos koulumenestys ei ole ollut häävi.
- ....................
13+10 kirjoitti:
Lika barn lekar bäst. Sen takia kai monet, joilla on samanlainen koulutus, samoja harrastuksia, tai jotain muuta samankaltaisuutta, seurustelevat keskenään. Ei sen tarvitse olla itsetunto-ongelma. Luulisin, että Mensan testin läpäisy voi tuottaa tyydytystä monelle ja luoda uskoa hänen kykyihinsä, varsinkin jos koulumenestys ei ole ollut häävi.
Juuri näin. Itse en kehtaa vieraalle ihmiselle avoimesti sanoa, että olen tuleva lääkäri, joka osaa myös maalata. Siinä on yhtälö, joka saa monet ihmiset suuttumaan vain sen takia, että osaa kahta haastavaa asiaa ja jaksaa niihin panostaa.
Mutta kaikki ihmiset eivät ole sellaisia. Minulla on myös ystäviä, jotka suhtautuvat minuun aivan normaalisti, vaikka tietävät minun olevan erityisen lahjakas ihminen. Kun tapaamme, teemme asioita yhdessä emmekä kerskaile taidoillamme. Toki kehumme toisiamme, kun on oikeasti sellainen tilanne. Itse olisin valmis tutustumaan enemmänkin ihmisiin, mutta elämä on opettanut, että hyvin moni ihminen kärsii itsetunto-ongelmista, minkä takia kokevat oikeudekseen syyllistää sellaista, joka on saanut sen kohdalleen (lue niin, että minullakin on ollut niitä).
Elämä on oikeasti vaikeaa kaikille. Meillä ihmisillä on vaan vaikeaa eri osa-alueilla.
- ....................
Minusta on ihan ok, että on olemassa sellainen paikka kuin Mensa, jossa älykkäät ihmiset voivat tavata toisiaan. Itse luovana ihmisenä tuskin pääsisin sisään, koska minulta puuttuu ensinnäkin motivaatio tehdä testi ja olen aika alussa loogisen ajattelun hallinnassa.
Sen voin kuitenkin sanoa, että ihmisten erilaisuus on oikeasti rikkaus. Minä niin mielelläni puhuisin erilaisten ihmisten kanssa ja jakaisin mielipiteitäkin, mutta vain harva ihminen pystyy ottamaan vastaan kritiikkiä ilman äärimmäistä tulkintaa ja toisen syyttelyä. Ehkä mensalaiset kykenevät vaihtamaan ajatuksia ilman tunnesidettä. - johtuisko tästä?
Pitkän taipaleen Setan porukoissa kulkeneena
voin vannoa puhtain sydämin, että pienet piirit olivatpahan
nämä mitä tahansa.. Vihaavat eniten, voimakaikkin ja parhaiten.
Heidän näkökantansa ei ole avoin vaan he ovat kuin
siili aina piikit pystyssä.
Älystä ei ole iloa ilman järkeä..Ja tähän pureutuu
mensalainen sellaisella raivolla, että oksat pois.
Koska ei hän ole toisenlainen.. Muut vain ovat väärässä =)
Ymmärrys ihmisen perusluonteeseen koskee myös menslaista.
Halua tulla hyväksytyksi, niinpä mensalaiset ulvoivat parhaiten
ja he löysivät oman laumansa. Kysymys,juuri se
mitä moni ihmettelee... Miksi ulvoa kun puhelin on keksitty?
Jos kaikki kerran voivat käyttää puhelinta,
niin se vähentää perinteisesti ulvojan arvoa ulvojan
omassa suppeassa maailmassa.
Ja siinä on sota joka ei lopu koskaan.
Mensalle kuitenkin propsit..Ovat monesti hiljaa asioistaa
ja tekemisistään ja siinä on jo merkkejä älykkyydestä.
Mikään äly tai järki ei kuitenkaan auta ilman tahtoa.
En vihaa...Säälin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Oi mun haniseni
Mul on ihan törkee ikävä sua. En jaksais tätä enää. Oon odottanut niin kauan, mutta vielä pitää sitä tehdä. Tekis mieli305862Kyllä mulla on sua ikävä
Teen muita juttuja, mutta kannan sua mielessäni mukana. Oot ensimmäinen ajatus aamulla ja viimeinen illalla. Välissä läm144414Hei rakas sinä
Vaikka käyn täällä vähemmän, niin ikäväni on pahempaa. Pelkään että olen ihan hukassa😔 mitä sinä ajattelet? naiselle403247IS:n tiedot: Toni Immonen irtisanottiin MTV:ltä Toni Immonen työskenteli pitkään MTV:llä.
IS:n tiedot: Toni Immonen irtisanottiin MTV:ltä Toni Immonen työskenteli pitkään MTV:llä. IS uutisoi torstaina Toni Imm522981Israel aloitti 3. maailmansodan
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011297979.html Israel se sitten aloitti näköjään kolmannen maailmansodan.3401579- 701339
Vihdoin tiedän että tämä on molemminpuolista
Saattoi se koko ajan olla silmiemme edessä mutta kumpikaan ei uskaltanut sitä toivoa. Kunpa nähtäisiin pian, toivottavas861338Nainen, meidän talossa on säännöt
1. Mies on aina oikeassa. 2. Ei vastaväitteitä. 3. Mäkättäminen kielletty. 4. Suhde on tärkein. 5. Ei salaisuuksia. 6. E2321216- 791179
Kaksi vuotta
Sitten mä ihastuin suhun päätä pahkaa, kun meillä klikkasi heti ekasta päivästä lähtien. Et varmasti tunne samoin ja tek101170