Lukekaapa, jos jostain saatte viime viikon tiistain (10.8.2004) Kauppalehti. Hyvä värillinen ilmakuva johon on mallinnettu ko. uusi alue.
Pistää vaan silmään miten vieressä näkyvät paikalla rakennetut yksilölliset ja harjakattoiset 20-50-luvun kerrostalot näyttävät paljon paremmilta kuin suunniteltu alue. Miksiköhän? Toisella puolen näkyykin sitten helvetillisen ruma 70-luvun Itä-Pasila (huokaus), varsinainen reaalisosialistinen p****kasa.
Kysymys kaikille arvon arkkitehdeille: miksi, oi miksi maahamme pitää vieläkin suunnitella ja rakentaa näitä tasakattoisia elementtitaloja? Eikö menneiden vuosikymmenten virheistä ole opittu mitään? Jos työn hinta on tosiaan niin korkea, että seiniä ei voi enää muurata niin miksei edes rakenneta harjakattoja?
Vallilan konepaja-alue
16
1918
Vastaukset
- pena
ettet löydä ensimmäistäkään arvon arkkitehtia, joka ehdoin tahdoin haluaa tuotoksensa rakennettavan elementeistä. Eiköhän syylliset ko. tuotantotapaan löydy ihan muista piireistä.
En tuota suunnitelmaa sen tarkemmin tunne, mutta mistä muuten tiedät, että talot tullaan rakentamaan elementeistä? Ei kai siitä havainnekuvasta sitä voi nähdä..? - Pyhätehti
En itse lukeudu kaikissa tilanteissa tasakaton nimeen vannoviin. Harjakatolla saa tehtyä hyvää kaupunkia, mutta se on suunnittelun kannalta paljon tasakattoa haastavampi.
Suorakaiteen muotoiseen taloon harjakatto on tietenkin helppo suunniteltava. L-malliseen taloon se onnistuu kohtalaisen helpolla vekillä. Kun puhutaan kokonaisista kortteleista, nurkkarakennuksista ja monimuotoisista rakennuksista (syystä tai toisesta) ei harjakatto ole niin yksinkertainen.
Katon taivuttelu ja kallistelu (suunnitelmavaiheessa), eri korkuisten rakennuksen osien kohtaaminen ja muu 'venkoilu' saattaa aiheuttaa sen, ettei harjakatto ole todellakaan paras vaihtoehto, ei toteutuksen eikä ulkonäön takia.
Tasakatto on teknisesti mahdollista tehdä täysin toimivaksi. Menneiden vuosikymmenien suurimmat virheet kattorakentamisessa olivat rakenteissa, eivät muodoissa.- Asukas
Miksi sitten suunnilleen 1880-1960 harjakattojen rakentaminen on näyttänyt Helsingissä onnistuneen mainiosti mitä monimuotoisimpiin taloihin? Mitä tulee kokonaisiin kortteleihin niin esim. Töölössähän ovat nämä neliön muotoiset sisäpihalliset kortterit? Mikä tekee Vallilan uudesta alueesta niin kovasti teknisesti vaikeamman?
Yhdestä makuasiasta olen Pyhätehdin kanssa eri mieltä. Harjakatto näyttää käytännössä aina paremmalta kuin tasakatto.
"Tasakatto on teknisesti mahdollista tehdä täysin toimivaksi. "
Samaa sanottiin myös 1970-luvulla. ;-) - Pyhätehti
Asukas kirjoitti:
Miksi sitten suunnilleen 1880-1960 harjakattojen rakentaminen on näyttänyt Helsingissä onnistuneen mainiosti mitä monimuotoisimpiin taloihin? Mitä tulee kokonaisiin kortteleihin niin esim. Töölössähän ovat nämä neliön muotoiset sisäpihalliset kortterit? Mikä tekee Vallilan uudesta alueesta niin kovasti teknisesti vaikeamman?
Yhdestä makuasiasta olen Pyhätehdin kanssa eri mieltä. Harjakatto näyttää käytännössä aina paremmalta kuin tasakatto.
"Tasakatto on teknisesti mahdollista tehdä täysin toimivaksi. "
Samaa sanottiin myös 1970-luvulla. ;-)60-luvulta eteenpäin on asuntojen pohjaratkaisujen suunnittelu mennyt edelle rakennuksen ulkoisesta muodosta tärkeysjärjestyksessä. Tämä ei suinkaan tarkoita parempia pohjaratkaisuja, vaan juuri ja juuri toimivia mahdollisimman pieniä. Ja ennen kaikkea käytävätilojen minimointi määrää paljon. Aiemmin rakennuksen ulkomuoto oli se mistä lähdettiin (karkeasti pelkistäen) ja sinne tehtiin sisälle sen verran kun mahtui.
Tasakatto oli jo 70-luvulla teknisesti mahdollinen. Se että jokin on teknisesti mahdollinen ei tietenkään tarkoita että se toimisi aina, vaikka sen tekisi väärin. - Harjakatto
Kyllä ei kannata ruveta taloja suunnittelemaankaan, jos ei osaa joihinkin talomalleihin suunnitella kuin tasakaton.
Eräällä luennolla eräs rakennusmestari antoi mielestäni osuvan lausunnon tasakatoista. Hän sanoi, ettei ole vielä uransa aikana ( on ollut alalla jo parikymmentä vuotta)keksinyt tasakatoista mitään muuta hyvää sanottavaa kuin että: sellaisilla asuntoalueilla missä on pienet pihat, katolla on lapsilla hyvä leikkipaikka ja talvella hyvä luistinrata. Olen samaa mieltä.
Mielestäni tasakatoista tänäpäivänä ei enää tarvitsisi puhua, nehän on ensiksikin rumia ja kuka haluaa talonsa vasiten rumaksi. Toiseksi lumi jää sinne ja kun on kerrostalosta esim. kyse kuka luo sieltä lumet. Onneksi kunnon katot on suurimmaksi osaksi tullut katukuvaan.
- tietoa
vallilan alueen asuntojen seinät, muurataan tiilestä, mutta arkkitehtien mielestä ne pitää peittää rappauksella, tiilipinta olisi paljon kauniimpi.
Hyvää rakennustapaa edustaa kampin kolmio,rakentaja srv. westerlund, talot rakennetaan paikallaan, välipohjat paikallavalu uiva lattia, huoneistojen väliset seinät paikalla valu 220.mm, kun normaalisti käytetään 180. mm. elementtiseiniä.
elikä kampin kolmion uusissa taloissa on erinomainen äänieristys.
nykyarkkitehtien hirveä luomus on nuo läpinäkyvät parvekkeet, joissa ei voi rauhassa istuskella.- Pyhätehti
Tuo paikalla rakentaminen on kallista, mutta paljon etujakin siinä on. 220mm elementtikin muuten eristäisi paremmin kuin 180mm elementti, väliseinissä kun elementtirakentaminen ei siten haittaa kuin julkisivuissa. Uiva lattia on kelpo ratkaisu ääneneristyksessä, huoneet tietysti madaltuvat sen mitä välipohja paksunee, mutta edut ovat kiistattomat.
- pena
Nehän sentään mahdollistavat valon sisäänpääsyn ja näkymien avautumisen ulos asunnoista. Mieluummin näin, kuin parvekkeen näkösuojan takia pimennettäisiin koko kämppä.
Lisäksi, onhan lasiparveke monikäyttöisempi: kyllä sen voit halutessasi verhota näkösuojalla, mutta vastavuoroisesti et umpikaiteeseen pahemmin piikkaa valo- ja kurkistelureikiä, vaikka sattuisi haluttamaan. - raggar
Pyhätehti kirjoitti:
Tuo paikalla rakentaminen on kallista, mutta paljon etujakin siinä on. 220mm elementtikin muuten eristäisi paremmin kuin 180mm elementti, väliseinissä kun elementtirakentaminen ei siten haittaa kuin julkisivuissa. Uiva lattia on kelpo ratkaisu ääneneristyksessä, huoneet tietysti madaltuvat sen mitä välipohja paksunee, mutta edut ovat kiistattomat.
Miksi huoneen pitää madaltua, jos välipohja paksunee. Väitätkö, ettei elementtejä ole mahdollista saada, kuin yhtä standardikokoa? Väitän edelleen, että huoneet ovat matalia, koska samaan taloon on kannattavaa saada maksimimäärä asuinneliöitä...
- Pyhätehti
raggar kirjoitti:
Miksi huoneen pitää madaltua, jos välipohja paksunee. Väitätkö, ettei elementtejä ole mahdollista saada, kuin yhtä standardikokoa? Väitän edelleen, että huoneet ovat matalia, koska samaan taloon on kannattavaa saada maksimimäärä asuinneliöitä...
Kerroskorkeuden minimi on 3000mm, josta poikkeaminen ylöspäin vaati arkkitehdilta enemmän kuin hyviä perusteluja ja puheenlahjoja.
Yleisimmistä kerroskorkeuksista seuraava on 3300mm. Elementit tehdään tosiaankin tiettyjen modulimittojen mukaan, poikkeamat ovat toki mahdollisia. Muuttujia on kuitenkin paljon, erityisesti porras- ja hissirakenteissa modulista poikkeaminen tulee usein kohtuuttoman kalliiksi.
Neliömääriin ei kerroskorkeus vaikuta. Harvoin törmää tilanteeseen, jossa rakennuksen kokonaiskorkeuttakaan olisi rajoitettu muutoin kuin kerrosluvulla. (Pientaloalueilla yleisempää) - pena
raggar kirjoitti:
Miksi huoneen pitää madaltua, jos välipohja paksunee. Väitätkö, ettei elementtejä ole mahdollista saada, kuin yhtä standardikokoa? Väitän edelleen, että huoneet ovat matalia, koska samaan taloon on kannattavaa saada maksimimäärä asuinneliöitä...
siksi, että rakennuksessa ja rakennettaessa maksavat myös kuutiot, ei pelkästään neliöt. Lisäksi, esim. kaava sanelee räystäskorkeutta jne.
Tokkopa sitä kerroskorkeutta saadaan NIIn paljoa koskaan niistettyä, että samaan kuutiomäärään saataisiin sullottua extra-asuinkerros. - raggar
Pyhätehti kirjoitti:
Kerroskorkeuden minimi on 3000mm, josta poikkeaminen ylöspäin vaati arkkitehdilta enemmän kuin hyviä perusteluja ja puheenlahjoja.
Yleisimmistä kerroskorkeuksista seuraava on 3300mm. Elementit tehdään tosiaankin tiettyjen modulimittojen mukaan, poikkeamat ovat toki mahdollisia. Muuttujia on kuitenkin paljon, erityisesti porras- ja hissirakenteissa modulista poikkeaminen tulee usein kohtuuttoman kalliiksi.
Neliömääriin ei kerroskorkeus vaikuta. Harvoin törmää tilanteeseen, jossa rakennuksen kokonaiskorkeuttakaan olisi rajoitettu muutoin kuin kerrosluvulla. (Pientaloalueilla yleisempää)TUossa alempana "pena" viittaa juuri räystäskorkeuteen. Ainakin omassa kotikaupungissani uudet rakennukset rakennetaan samalle räystäskorkeudelle. Kyllähän siinä voisi tulla kiusaus saada mahdollisimman monta asuinkerrosta sovitettua tiettyyn korkeuteen.
Mainitsit moduulit ja standardit. Nämä on juuri niitä juttuja, joiden noudattaminen saa kaikki talot näyttämään samanlaisilta. - pena
raggar kirjoitti:
TUossa alempana "pena" viittaa juuri räystäskorkeuteen. Ainakin omassa kotikaupungissani uudet rakennukset rakennetaan samalle räystäskorkeudelle. Kyllähän siinä voisi tulla kiusaus saada mahdollisimman monta asuinkerrosta sovitettua tiettyyn korkeuteen.
Mainitsit moduulit ja standardit. Nämä on juuri niitä juttuja, joiden noudattaminen saa kaikki talot näyttämään samanlaisilta.kuten tuossa alla jo totesin, niin ei sitä kerroskorkeutta pystytä NIIN paljoa pudottamaan, että saman räystään alle saataisiin mahdutettua ylimääräinen asuinkerros. Ei edes Turussa.
- Master
Tasakattoisuus on alkujaan oire globalisaatiosta. Arkkitehdit pohjoisessa halusivat aikoinaan jäljitellä välimeren arkkitehtuuria tasakattoineen ja suorine linjoineen. Tästä tuli sittemmin trendi jolla edelleen on vahva ote.
Käytännössähän tasakattoinen kattoratkaisu soveltuu meidän ilmastoon varsin huonosti ja kattorakenteet ovat aina hankalampia teknisesti toteuttaa mitä loivempi katto on, joskin toimiva tasakatto on toteutettavissa.
Tanskassa ja ruotsissa on jo nyt nähtävissä tähän tasakattoisuustrendiin käänne. Katosta tehdään arkkitehtuurin aihe, eikä sitä niinkään tarvitse enää piilottaa. Valitettavasti suomalaisilla arkkitehdeillä on edelleen tuo suoralinjaisuus ja suorakulmaisuus sen verran vahvasti veressä, että tuskin kukaan kehtaa edes ehdottaa joitain "jänniä" kattomuotoja. Kyllä ne paluun tekee tännekin pikkuhiljaa.- ullanlinna
Vietin tuossa joku aika sitten puolisen vuotta Pohjois-Italiassa työ- ja huviaikaa.
Arvatkaa montako vanhaa kaupunkia on Toscanassa tehty tasakattoisiksi? Ei tasan yhtään. Sitävastoin erittäin hyvännäköistä harjakattoista tiiltä joka kaupungissa, ja ties millaisia kortteleita.
Ja kuin yllättäen: Helsingin keskustan parhaat paikat on tehty harjakatoilla.
Näin muuten sen Hesarin jutun. Tasakattojen lisäksi näytti siltä, että innoitusta on haettu Itä-Pasilasta, ei Aleksis Kiven kadun toiselta puolelta, jossa olisi jotain katsomistakin.
Ei voi kuin valittaa, mitään ei ole vieläkään opittu. Häpeällistä. - Paljon matkustellut
ullanlinna kirjoitti:
Vietin tuossa joku aika sitten puolisen vuotta Pohjois-Italiassa työ- ja huviaikaa.
Arvatkaa montako vanhaa kaupunkia on Toscanassa tehty tasakattoisiksi? Ei tasan yhtään. Sitävastoin erittäin hyvännäköistä harjakattoista tiiltä joka kaupungissa, ja ties millaisia kortteleita.
Ja kuin yllättäen: Helsingin keskustan parhaat paikat on tehty harjakatoilla.
Näin muuten sen Hesarin jutun. Tasakattojen lisäksi näytti siltä, että innoitusta on haettu Itä-Pasilasta, ei Aleksis Kiven kadun toiselta puolelta, jossa olisi jotain katsomistakin.
Ei voi kuin valittaa, mitään ei ole vieläkään opittu. Häpeällistä.Just näin.
Ei näillä tasakatoilla, eikä varsinkaan tasakattoisilla elementtikerrostaloilla ole mitään tekemistä välimeren kanssa.
Kyllä niistä näkyy ihan ehta entinen itäblokki. Sitä ei saa mitenkään peitettyä sillä, että elementit yritetään tehdä jotenkin koristeellisemmiksi.
20-30 vuoden päästä tämä tuleva Vallilan alue on melkein yhtä ruma kuin Merihaka nyt. Käsittämätöntä että moista tasakatto-elementtimoskaa rakennetaan noinkin keskeiseen paikkaan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Jos yhdistät nimikirjaimet
Jos yhdistät sinun ja kaivattusi ensimmäisten nimien alkukirjaimet mitkä nimikirjaimet tulee? Sinun ensin ja sitten häne1086937- 954441
Mies vinkkinä sulle
Jos pyytäisit kahville tai ihan mihin vaan, niin lähtisin varmasti välittämättä muista493885- 513538
Kyllä se taitaa olla nyt näin
Minusta tuntuu et joku lyö nyt kapuloita rattaisiin että meidän välit menisi lopullisesti. Sinä halusit että tämä menee483522- 1903479
Odotan että sanot
Sitten siinä että haluaisit vielä jutella kahdestaan kanssani ja sitten kerrot hellästi että sinulla on ollut vaikea san242979- 672684
- 482532
- 131924