puukattilan lämmitys ongelma!

Avopaisari lorisee vaatehuoneessa. Eli pitää lisätä painetta systeemiin. Ehkävoisi myös ilmata sen paisarin.

Tuota, jos et ole ennen käyttänyt puukattilaa. Niin ota ensin vanhempi putkimies paikalle kattoon, sun laitteet. Pop pop sori. sullahan oli patteri lämmitys. Eli patteri verkostossasi ei ole tarpeeksi painetta siihen löytyy verkoston täyttö hanat. Vielä semmoinen eihän sulla vaan ole avopaisunta astiaa, jos on niin vaihda äkkiä kalvo paisunta säiliöön. Avopaisunta säiliö voi lorista kun lämmitettävä vesi laajenee ja nousee paisunta säiliössä .

Yleensä avopaisunta-astiassa on 2 putkea, joista toinen on ylivuotoputki (viemäriin?). Eli järjestelmään voi lisätä vettä, kunnes sitä poistuu ko. ylivuoto putkesta.

Pesällinen on YP kattilassa tarkoittaa 5...7kg puuta.

hei halloo... kirjoitti:

Pesällinen on YP kattilassa tarkoittaa 5...7kg puuta.

Tuohan nyt riippuu aivan kattilasta ja pesän koosta. Ja turha puhua kiloista aina näissä puuasioissa, harva niitä punnittee ennen kattilaan laittoa. Ainakaa minä en tunne ketään kellä olisi vaaka pannuhuoneessa. Selkeä ohje on yläpalokattilan lämmittäjälle tuo 2/3 maksimissaan pesän maksimitäytöstä. Sen ymmärtää jokainen ja on helppo täytön yhteydessä toteuttaa, toisin kun puntarin kautta kierrättäminen. EI tämä ole mitään tähtitiedettä, puu polttamista vaan.

Käänteismies kirjoitti:

Tuohan nyt riippuu aivan kattilasta ja pesän koosta. Ja turha puhua kiloista aina näissä puuasioissa, harva niitä punnittee ennen kattilaan laittoa. Ainakaa minä en tunne ketään kellä olisi vaaka pannuhuoneessa. Selkeä ohje on yläpalokattilan lämmittäjälle tuo 2/3 maksimissaan pesän maksimitäytöstä. Sen ymmärtää jokainen ja on helppo täytön yhteydessä toteuttaa, toisin kun puntarin kautta kierrättäminen. EI tämä ole mitään tähtitiedettä, puu polttamista vaan.

Lue lisää

Tällä noita pesällisiä on montaa kokoa ja ihmetellään niiden määrää. Käänteispalossa pesällinen on 50kg tietämillä, jolla lämmitetään koko pieni varaaja ja taas esim. itse lämmitän YP kattillan n 10 pesällisellä koko varaajan (2000 litraa).

Jämä 140 yläpalokattilan pesä pistetään puita täyteen ja sytytetään pesän yläpuolelta yleensä riitää yksi pesällinen per päivä

Käänteismies kirjoitti:

Tuohan nyt riippuu aivan kattilasta ja pesän koosta. Ja turha puhua kiloista aina näissä puuasioissa, harva niitä punnittee ennen kattilaan laittoa. Ainakaa minä en tunne ketään kellä olisi vaaka pannuhuoneessa. Selkeä ohje on yläpalokattilan lämmittäjälle tuo 2/3 maksimissaan pesän maksimitäytöstä. Sen ymmärtää jokainen ja on helppo täytön yhteydessä toteuttaa, toisin kun puntarin kautta kierrättäminen. EI tämä ole mitään tähtitiedettä, puu polttamista vaan.

Lue lisää

-- sattuu oleen puntari pannuhuoneessa ja arimax 520 plua pannu ,- meinaan että vaikka valmistaja määrittelee pannun pesän 70 litraiseksi , niin tuskin saat 20 kg sullottua puuta pesään , se hämää asiakkaita , -- pannuun olen kutakuinkin tyytyväinen ei tartte varaajaa pakkaspäivinä poltan noin 50 kg koivu tavaraa

10000 kg riittää koivua ympäri vuoden -- lasken puutavaran ihan kiloina ,se on selkeämpää -- koivu painaa 870 kg märkänä ja laskee 37,5 % painostaan ku se on aivan kuivaa eli tuonne 550 kg / kuutio -- ku se kuivuu vapusta lokakuulle se on ihan hyvin poltettavaa, vaikka siinä on mittarin mukaan 25 % kosteutta.

kannatta halkoa vain neljännes , nimittäin vähän kostea puu palaa tasaisesti ja pitää lämpöä yön yli reilusti , - aivan kuiva sopii jos on varaaja.

Alkaa jo hieman valjeta..

Mutta vielä kaipailisin tieotoa. Tosiaan sellasta 1/2 - 2/3 pesällisiä olen poltellut. Nyt viimeksi vain ihmettelin miksi tuo kattilan lämpö ei noussut yli 40 asteen jos kerran termostaatti ei saisi päästää varaajalta vettä kattilalle ennenkuin säädetty lämpö saavutettu?

Näyttäisi olevan tuo avopaisunta kun kerran on kerrosta ylempänä kattilasta ja katossa kiinni, 4putkea menee pönttöön sisälle. Mikä sen kalvopaisuntasäiliön etu sitten on, ei lämmöt karkaa vai?

Ja niistä paineista vielä.. Kattilaa lämmitettäessä siis seurataan ettei nouse liian suureksi. Näyttäisi olevan punainen viisari myös tuossa Jämän m vp -mittarissa, näyttää ilmeisesti max. painetta järjestelmässä?

samajämä kirjoitti:

Alkaa jo hieman valjeta..

Mutta vielä kaipailisin tieotoa. Tosiaan sellasta 1/2 - 2/3 pesällisiä olen poltellut. Nyt viimeksi vain ihmettelin miksi tuo kattilan lämpö ei noussut yli 40 asteen jos kerran termostaatti ei saisi päästää varaajalta vettä kattilalle ennenkuin säädetty lämpö saavutettu?

Näyttäisi olevan tuo avopaisunta kun kerran on kerrosta ylempänä kattilasta ja katossa kiinni, 4putkea menee pönttöön sisälle. Mikä sen kalvopaisuntasäiliön etu sitten on, ei lämmöt karkaa vai?

Ja niistä paineista vielä.. Kattilaa lämmitettäessä siis seurataan ettei nouse liian suureksi. Näyttäisi olevan punainen viisari myös tuossa Jämän m vp -mittarissa, näyttää ilmeisesti max. painetta järjestelmässä?

Lue lisää

Kun järjestelmässä on kalvopaisuntaastia , järjestelmä on suljettu ja siinä pitää olla varoventtiili. Suljettu verkosto ei ruostu, koska sen vesi ei ole kosketuksisa ilman kanssa.
Avonaisen järjestelmän paine ei voi nousta liian suureksi, koska lämmityksessä laajentunut vesi poistuu paisunta-astian ylivuotoputkesta.

samajämä kirjoitti:

Alkaa jo hieman valjeta..

Mutta vielä kaipailisin tieotoa. Tosiaan sellasta 1/2 - 2/3 pesällisiä olen poltellut. Nyt viimeksi vain ihmettelin miksi tuo kattilan lämpö ei noussut yli 40 asteen jos kerran termostaatti ei saisi päästää varaajalta vettä kattilalle ennenkuin säädetty lämpö saavutettu?

Näyttäisi olevan tuo avopaisunta kun kerran on kerrosta ylempänä kattilasta ja katossa kiinni, 4putkea menee pönttöön sisälle. Mikä sen kalvopaisuntasäiliön etu sitten on, ei lämmöt karkaa vai?

Ja niistä paineista vielä.. Kattilaa lämmitettäessä siis seurataan ettei nouse liian suureksi. Näyttäisi olevan punainen viisari myös tuossa Jämän m vp -mittarissa, näyttää ilmeisesti max. painetta järjestelmässä?

Lue lisää

"Nyt viimeksi vain ihmettelin miksi tuo kattilan lämpö ei noussut yli 40 asteen jos kerran termostaatti ei saisi päästää varaajalta vettä kattilalle ennenkuin säädetty lämpö saavutettu? "

Nyt täytyy tunnustaa, että näillä tiedoilla en oikein saa selvää käsitystä siitä miten sen systeemin oikein pitäisi edes toimia. AVTB on käsittääkseni sulkeutuva malli, kun vastaavasti AVTA olisi avautuva. Jos siinä on latauspiirissä AVTB-venttiili, niin senhän pitäisi olla auki, kunnes säädetty lämpötila saavutetaan. Mittaako se kattilan lämpöä? (Käsittääkseni tuossa mallissa pitäisi olla lämpötila-anturi kapillaariputken päässä)

Kalvopaisunnan etuja ovat mm. se ettei järjestelmään pääse happea. Lisäksi samalla on mahdollista nostaa paineita hieman, jolloin esim. kattilan kiehumista ei pääse tapahtumaan yhtä herkästi, tosin sinun tapauksessasi se ei taida olla ongelma, kun kattila on pikemminkin liian kylmä. Mutta samalla kun se kalvo estää happea pääsemästä sisään, se myös estää vettä haihtumasta pois, eli vettä ei tarvitse lisäillä yhtä paljon, ja myös ilmaaminen vähenee. Käyttövedessä kun on liuenneita kaasuja (happea, typpeä ym.), jotka kaasuuntuvat kuumetessaan, siis esim. kattilassa. Kattilassa kuplat ovat usein vielä pieniä, ja menevät vesikierron mukana jotakuinkin kaikkialle ja kertyvät sitten joihinkin paikkoihin, kuten varaajaan, pattereihin jne.

Se mainitsemasi punainen viisari osoittaa todennäköisesti sen avopaisunnan ylivuotokohdan korkeuden. Periaatteessa painetta ei tarvitse lämmitettäessä sen enempiä seurailla. Tärkein tieto on se, että vettä riittää verkoston ylimpään kohtaan. Se yläraja on oleellinen tieto lähinnä vettä lisättäessä, mutta eipä se "ylitäyttö" mitään vaaraa aiheuta, ylimääräinen vesi vain valuu pois ylivuotoputkea pitkin. Tosin täyttö ei ole edes ihan näin yksinkertaista, nimittäin jos täyttää ylivuotoon asti, niin seuraavalla lämmityksellä osa vedestä valuu yli, ja veden jäähtyessä paine laskee alemmas.. Tässä on oleellista huomata, että tämä johtuu tosiaan vain siitä, että ylivuotoputki sanelee melko tiukan ylärajan paineelle, kaikki ylimääräinen valuu ulos. Eli vettä ei kannata lisäillä ylärajaan asti, muuten sitä saa olla lisäämässä jatkuvasti ja samalla lisää järjestelmään happea, joutuu ilmaamaan, ja ruostumista voi alkaa ilmaantua. Pieni vaihtelu ei siis tarkoita vuotoa. Vettä lisätään sen verran, että se riittää.

rakennusfyysikko kirjoitti:

"Nyt viimeksi vain ihmettelin miksi tuo kattilan lämpö ei noussut yli 40 asteen jos kerran termostaatti ei saisi päästää varaajalta vettä kattilalle ennenkuin säädetty lämpö saavutettu? "

Nyt täytyy tunnustaa, että näillä tiedoilla en oikein saa selvää käsitystä siitä miten sen systeemin oikein pitäisi edes toimia. AVTB on käsittääkseni sulkeutuva malli, kun vastaavasti AVTA olisi avautuva. Jos siinä on latauspiirissä AVTB-venttiili, niin senhän pitäisi olla auki, kunnes säädetty lämpötila saavutetaan. Mittaako se kattilan lämpöä? (Käsittääkseni tuossa mallissa pitäisi olla lämpötila-anturi kapillaariputken päässä)

Kalvopaisunnan etuja ovat mm. se ettei järjestelmään pääse happea. Lisäksi samalla on mahdollista nostaa paineita hieman, jolloin esim. kattilan kiehumista ei pääse tapahtumaan yhtä herkästi, tosin sinun tapauksessasi se ei taida olla ongelma, kun kattila on pikemminkin liian kylmä. Mutta samalla kun se kalvo estää happea pääsemästä sisään, se myös estää vettä haihtumasta pois, eli vettä ei tarvitse lisäillä yhtä paljon, ja myös ilmaaminen vähenee. Käyttövedessä kun on liuenneita kaasuja (happea, typpeä ym.), jotka kaasuuntuvat kuumetessaan, siis esim. kattilassa. Kattilassa kuplat ovat usein vielä pieniä, ja menevät vesikierron mukana jotakuinkin kaikkialle ja kertyvät sitten joihinkin paikkoihin, kuten varaajaan, pattereihin jne.

Se mainitsemasi punainen viisari osoittaa todennäköisesti sen avopaisunnan ylivuotokohdan korkeuden. Periaatteessa painetta ei tarvitse lämmitettäessä sen enempiä seurailla. Tärkein tieto on se, että vettä riittää verkoston ylimpään kohtaan. Se yläraja on oleellinen tieto lähinnä vettä lisättäessä, mutta eipä se "ylitäyttö" mitään vaaraa aiheuta, ylimääräinen vesi vain valuu pois ylivuotoputkea pitkin. Tosin täyttö ei ole edes ihan näin yksinkertaista, nimittäin jos täyttää ylivuotoon asti, niin seuraavalla lämmityksellä osa vedestä valuu yli, ja veden jäähtyessä paine laskee alemmas.. Tässä on oleellista huomata, että tämä johtuu tosiaan vain siitä, että ylivuotoputki sanelee melko tiukan ylärajan paineelle, kaikki ylimääräinen valuu ulos. Eli vettä ei kannata lisäillä ylärajaan asti, muuten sitä saa olla lisäämässä jatkuvasti ja samalla lisää järjestelmään happea, joutuu ilmaamaan, ja ruostumista voi alkaa ilmaantua. Pieni vaihtelu ei siis tarkoita vuotoa. Vettä lisätään sen verran, että se riittää.

Lue lisää

Eli tuon painemittarin pitäisi näyttää hieman alle punaisen viisarin? (patteriverkoston korkein kohta n. 1m paisuntasäiliön alapuolella)
Ja jos laskee vielä siitäkin alle niin lisätään vettä..?

Minullekin on epäselvä tuo AVTB-termostaatin tarkoitus?

Tällaiselta kattilalla näyttää:
Elikkä kun varaajalta tulee vesiputki kattilalle on ensiksi tietysti sulkuventtiili, sitten tuo termostaatti, pumppu (erikseen päälle kytkettävä), sen jälkeen tulee pienempi paluuputki kattilalta (rosvo) liittyen tulovesiputkeen, sitten on se anturi (alimmassa kohtaa tuloputkea) joka tulee siitä AVTB-termarilta, ja sitten ollaankin jo kattilalla. Kattilalta varaajalle lähtevässä putkessa ei ole sitten kuin tuo "rosvoputki" tuloveden puolelle ja sulkuventtiili. Lämpömittarit tietysti molemmissa putkissa..

samajämä kirjoitti:

Eli tuon painemittarin pitäisi näyttää hieman alle punaisen viisarin? (patteriverkoston korkein kohta n. 1m paisuntasäiliön alapuolella)
Ja jos laskee vielä siitäkin alle niin lisätään vettä..?

Minullekin on epäselvä tuo AVTB-termostaatin tarkoitus?

Tällaiselta kattilalla näyttää:
Elikkä kun varaajalta tulee vesiputki kattilalle on ensiksi tietysti sulkuventtiili, sitten tuo termostaatti, pumppu (erikseen päälle kytkettävä), sen jälkeen tulee pienempi paluuputki kattilalta (rosvo) liittyen tulovesiputkeen, sitten on se anturi (alimmassa kohtaa tuloputkea) joka tulee siitä AVTB-termarilta, ja sitten ollaankin jo kattilalla. Kattilalta varaajalle lähtevässä putkessa ei ole sitten kuin tuo "rosvoputki" tuloveden puolelle ja sulkuventtiili. Lämpömittarit tietysti molemmissa putkissa..

Lue lisää

Veden lisäämisen suhteen juuri noin. Kun vedenpinta lähestyy verkoston ylintä kohtaa, niin lisätään hieman ettei sinne muodostu alipainetta tai ilmataskuja.

Itselle on jotenkin helpompi hahmottaa lämpimän veden kulkua.. Eli, jos nyt oikein ymmärsin, niin kattilalta lähtevä kuuma vesi haarautuu ohitusputkeen (se "rosvo") ja varaajalle.

Varaajalta palaava vesi kulkee ensiksi AVTB-termarin läpi, sitten pumppu ja vasta sen jälkeen se ohitusputki liittyy paluulinjaan? Ja AVTB mittaa omaa virtaustaan?

Käsitinkö nyt oikein? Kun tuossa ei tunnu olevan oikein järjen hiventäkään.. En minä ainakaan tajua miten tuon olisi tarkoitus toimia. Ymmärtäisin, jos mitta-anturi olisi sijoitettu kattilan paluuputkeen, eli ohitusputken ja kattilan väliin, ja sitten jos termari olisi se AVTA-mallinen, eli avautuisi kun säädetty lämpötila saavutetaan. Toinen vaihtoehto olisi sijoittaa se AVTB siihen ohitusputkeen. Näin toteutettuna se termostaatti pyrkisi ylläpitämään tiettyä lämpötilaa kattilan paluuputkessa.

Tosin, helpommalla siinäkin pääsisi varmaan jos siinä ohitusputken ja paluulinjan liitoskohdassa olisi esim. omavoimainen termostaattisekoitusventtiili, muistaakseni sellaisia on olemassa joko säädettävinä tai kiinteällä lämpötila-asetuksella. Joku, esim. kiinteä 60 tai 70 asteen termostaattisekoitin todennäköisesti hoitaisi homman..

Mutta pumpun pitäisi ehdottomasti olla ohitusputken ja kattilan välissä, muuten se tuskin toimii.

Itse olin mukana toteuttamassa tässä jokin aika sitten latauspiiriä, jossa oli vähän samaan tapaan tuollainen ohitusputki, jonka toisessa päässä sitten oli sekoitusventtiili. Siinä se oli tosin moottoriventtiili. Automatiikka piti kattilalle päin palailevan veden 68 asteisena, ja melkein kattilan kyljessä oli latauspumppu pumppaamassa kattilaan päin. Ko. laitoksessa käytettiin moottoriventtiiliä, koska se oli 130 kilowattinen ja vaatimukset virtaamienkin suhteen sen verran kovia, että tarpeeksi isoja omavoimaisia termareita ei oikein tahtonut löytyä ja siellä oli sitten muutenkin vähän automatiikkaa mukana. Se on kyllä toiminut ihan niinkuin pitääkin.

samajämä kirjoitti:

Eli tuon painemittarin pitäisi näyttää hieman alle punaisen viisarin? (patteriverkoston korkein kohta n. 1m paisuntasäiliön alapuolella)
Ja jos laskee vielä siitäkin alle niin lisätään vettä..?

Minullekin on epäselvä tuo AVTB-termostaatin tarkoitus?

Tällaiselta kattilalla näyttää:
Elikkä kun varaajalta tulee vesiputki kattilalle on ensiksi tietysti sulkuventtiili, sitten tuo termostaatti, pumppu (erikseen päälle kytkettävä), sen jälkeen tulee pienempi paluuputki kattilalta (rosvo) liittyen tulovesiputkeen, sitten on se anturi (alimmassa kohtaa tuloputkea) joka tulee siitä AVTB-termarilta, ja sitten ollaankin jo kattilalla. Kattilalta varaajalle lähtevässä putkessa ei ole sitten kuin tuo "rosvoputki" tuloveden puolelle ja sulkuventtiili. Lämpömittarit tietysti molemmissa putkissa..

Lue lisää

Ihan vaan pieni lisäys tuohon veden lisäämiseen liittyen.. Varmaan ihan turhaan, mutta haluan vain selventää hieman ettei tule väärinkäsityksiä kenellekään..

Siis täytettäessä ei tietenkään ole mitenkään vaaraksi vaikka menisi "punaiselle viivalle" asti. Tärkeintä on se, että ei tulkitse pientä alenemaa vuodoksi tai lisäystarpeeksi ja sitten lisäile joka viikko.

rakennusfyysikko kirjoitti:

Veden lisäämisen suhteen juuri noin. Kun vedenpinta lähestyy verkoston ylintä kohtaa, niin lisätään hieman ettei sinne muodostu alipainetta tai ilmataskuja.

Itselle on jotenkin helpompi hahmottaa lämpimän veden kulkua.. Eli, jos nyt oikein ymmärsin, niin kattilalta lähtevä kuuma vesi haarautuu ohitusputkeen (se "rosvo") ja varaajalle.

Varaajalta palaava vesi kulkee ensiksi AVTB-termarin läpi, sitten pumppu ja vasta sen jälkeen se ohitusputki liittyy paluulinjaan? Ja AVTB mittaa omaa virtaustaan?

Käsitinkö nyt oikein? Kun tuossa ei tunnu olevan oikein järjen hiventäkään.. En minä ainakaan tajua miten tuon olisi tarkoitus toimia. Ymmärtäisin, jos mitta-anturi olisi sijoitettu kattilan paluuputkeen, eli ohitusputken ja kattilan väliin, ja sitten jos termari olisi se AVTA-mallinen, eli avautuisi kun säädetty lämpötila saavutetaan. Toinen vaihtoehto olisi sijoittaa se AVTB siihen ohitusputkeen. Näin toteutettuna se termostaatti pyrkisi ylläpitämään tiettyä lämpötilaa kattilan paluuputkessa.

Tosin, helpommalla siinäkin pääsisi varmaan jos siinä ohitusputken ja paluulinjan liitoskohdassa olisi esim. omavoimainen termostaattisekoitusventtiili, muistaakseni sellaisia on olemassa joko säädettävinä tai kiinteällä lämpötila-asetuksella. Joku, esim. kiinteä 60 tai 70 asteen termostaattisekoitin todennäköisesti hoitaisi homman..

Mutta pumpun pitäisi ehdottomasti olla ohitusputken ja kattilan välissä, muuten se tuskin toimii.

Itse olin mukana toteuttamassa tässä jokin aika sitten latauspiiriä, jossa oli vähän samaan tapaan tuollainen ohitusputki, jonka toisessa päässä sitten oli sekoitusventtiili. Siinä se oli tosin moottoriventtiili. Automatiikka piti kattilalle päin palailevan veden 68 asteisena, ja melkein kattilan kyljessä oli latauspumppu pumppaamassa kattilaan päin. Ko. laitoksessa käytettiin moottoriventtiiliä, koska se oli 130 kilowattinen ja vaatimukset virtaamienkin suhteen sen verran kovia, että tarpeeksi isoja omavoimaisia termareita ei oikein tahtonut löytyä ja siellä oli sitten muutenkin vähän automatiikkaa mukana. Se on kyllä toiminut ihan niinkuin pitääkin.

Lue lisää

Virhe lipsahti, elikkä tietystikin pumppu on ohitusputken paluulinjaan liittymisen jälkeen. Tosiaankin AVTB on siihen laitettu ja varmaan se kannattaa nyt pitää suurimmass a eli 5-asennossa jotta ei sulje linjaa liian aikasi..

rakennusfyysikko kirjoitti:

Ihan vaan pieni lisäys tuohon veden lisäämiseen liittyen.. Varmaan ihan turhaan, mutta haluan vain selventää hieman ettei tule väärinkäsityksiä kenellekään..

Siis täytettäessä ei tietenkään ole mitenkään vaaraksi vaikka menisi "punaiselle viivalle" asti. Tärkeintä on se, että ei tulkitse pientä alenemaa vuodoksi tai lisäystarpeeksi ja sitten lisäile joka viikko.

Lue lisää

Nimimerkki rakennusfyysikko, laitatko viestiä pjoukain (ät) gmail.com jos vielä luet tätä ketjua. Kiitos!

rakennusfyysikko kirjoitti:

Ihan vaan pieni lisäys tuohon veden lisäämiseen liittyen.. Varmaan ihan turhaan, mutta haluan vain selventää hieman ettei tule väärinkäsityksiä kenellekään..

Siis täytettäessä ei tietenkään ole mitenkään vaaraksi vaikka menisi "punaiselle viivalle" asti. Tärkeintä on se, että ei tulkitse pientä alenemaa vuodoksi tai lisäystarpeeksi ja sitten lisäile joka viikko.

Lue lisää

Nimimerkki rakennusfyysikko, laitatko viestiä pjoukain (ät) gmail.com jos vielä luet tätä ketjua. Kiitos!

Tässä on ilmeisesti jumissa termostaattiventtiili, joka kierrättää aluksi pelkästään kattilan vettä ja kattilan lämmittyä antaa sitä varaajaan. Nyt menee koko ajan varaajaan ja siksi lämpiäminen on hidasta. Tämä ei sinällään ole vaarallista, mutta katilasta saisi enemmän tehoja irti, jos se toimisi koko ajan kuumana. Tässä on vielä varaaja selkeästi ylimitoitettu kattilaan nähden, joka vielä enemmän hidastaa lämpiämistä.
Voisit kokeilla tosiaan lämmittää oikein kunnolla, niin että varaajan lämmöt nousevat 80-90 asteeseen. Tuolla kattilalla siihen menee todella aikaa.
Jos aiot puulämmitystä edelleenkin harrastaa, niin suosittelisin vaihtamaan kattilan automaattiseen käänteispaloiseen. Mitoitus siten, että yksi pesällinen riittää nostamaan varaajan lämmöt tuonne 80-90 asteeseen.

kkk''' kirjoitti:

Tässä on ilmeisesti jumissa termostaattiventtiili, joka kierrättää aluksi pelkästään kattilan vettä ja kattilan lämmittyä antaa sitä varaajaan. Nyt menee koko ajan varaajaan ja siksi lämpiäminen on hidasta. Tämä ei sinällään ole vaarallista, mutta katilasta saisi enemmän tehoja irti, jos se toimisi koko ajan kuumana. Tässä on vielä varaaja selkeästi ylimitoitettu kattilaan nähden, joka vielä enemmän hidastaa lämpiämistä.
Voisit kokeilla tosiaan lämmittää oikein kunnolla, niin että varaajan lämmöt nousevat 80-90 asteeseen. Tuolla kattilalla siihen menee todella aikaa.
Jos aiot puulämmitystä edelleenkin harrastaa, niin suosittelisin vaihtamaan kattilan automaattiseen käänteispaloiseen. Mitoitus siten, että yksi pesällinen riittää nostamaan varaajan lämmöt tuonne 80-90 asteeseen.

Lue lisää

Taitaa vaatia vähintään 60kW kattilan, tuskin pannuhuoneessa riittää paloluokitukset. Tehty kuitenkin tuon kattilan alle 30kW määräysten mukaan. Tuohon kaveriksi joku n. 30kW käänteispalo niin ehkä kahdella kolmella pesällisellä saa sen täyteen ja tarviiko aina olla alas asti lämmin, vetelee vaikka vkl lämmöt tappiin ja viikolla pesällisen päivässä. Noita saa 3000€ jo hyviä merkkikattiloita, siis keski-eurooppalaisia. Tuo maksaa varmaan jo innokkaalla puunpoltolla itsensä takaisin 3-4 vuodessa, jos puuta saa jostain suhteellisen edullisesti. Siihen kylkeen kunnon latauspumppu paketti, vaikka laddomat tai vastaava. Ja se kalvollinen paisuntasäiliö. Mutta tuo vaatii kunnon kuivat puut, ei mitään laudan pätkiä tai trukkilavoja. Tuolla on nykyään ehkä paras tarjonta puulämmitysvehkeitä.. ja hinnat kohdillaan suomeen verrattuna. Ja palvelu pelaa suomenkielellä :)

http://www.hemeltron.fi/

Käänteismies kirjoitti:

Taitaa vaatia vähintään 60kW kattilan, tuskin pannuhuoneessa riittää paloluokitukset. Tehty kuitenkin tuon kattilan alle 30kW määräysten mukaan. Tuohon kaveriksi joku n. 30kW käänteispalo niin ehkä kahdella kolmella pesällisellä saa sen täyteen ja tarviiko aina olla alas asti lämmin, vetelee vaikka vkl lämmöt tappiin ja viikolla pesällisen päivässä. Noita saa 3000€ jo hyviä merkkikattiloita, siis keski-eurooppalaisia. Tuo maksaa varmaan jo innokkaalla puunpoltolla itsensä takaisin 3-4 vuodessa, jos puuta saa jostain suhteellisen edullisesti. Siihen kylkeen kunnon latauspumppu paketti, vaikka laddomat tai vastaava. Ja se kalvollinen paisuntasäiliö. Mutta tuo vaatii kunnon kuivat puut, ei mitään laudan pätkiä tai trukkilavoja. Tuolla on nykyään ehkä paras tarjonta puulämmitysvehkeitä.. ja hinnat kohdillaan suomeen verrattuna. Ja palvelu pelaa suomenkielellä :)

http://www.hemeltron.fi/

Lue lisää

Luokitukset pitää tietysti olla kunnossa. Mutta varaajan lämmittäminen alitehoisella kattilalla on pitkän päälle tuskallista. Jos kattilaa uusii, niin vähin vaatimus on, että se on oikeassa suhteessa varaajaan.

kkk''' kirjoitti:

Luokitukset pitää tietysti olla kunnossa. Mutta varaajan lämmittäminen alitehoisella kattilalla on pitkän päälle tuskallista. Jos kattilaa uusii, niin vähin vaatimus on, että se on oikeassa suhteessa varaajaan.

Lue lisää

Näinhän se on. Olen täysin samaa mieltä siitä että kattilan pitää olla tarpeeksi tehokas. Ja mielellään tuo yksi täyttö riittäisi saamaan varaajan täyteen pakkasillakin. Mutta onhan esim. 30kW käänteispalo jo ihan eri teholuokan kattila kun tuo aloittajan yläpalo :)

Käänteismies kirjoitti:

Näinhän se on. Olen täysin samaa mieltä siitä että kattilan pitää olla tarpeeksi tehokas. Ja mielellään tuo yksi täyttö riittäisi saamaan varaajan täyteen pakkasillakin. Mutta onhan esim. 30kW käänteispalo jo ihan eri teholuokan kattila kun tuo aloittajan yläpalo :)

Lue lisää

Kyllä Jäspi lupaa ypv:lle jopa 40 kW. Luulisinpa, että tälle kattilalle on vaadittu kunnollinen pannuhuone alkuaankin. Näin meilläkin on vastaavalla kattilalla. Eli tuskin on esteitä vähän isommallekaan kattilalle. Palotarkastajaan on tietysti oltava yhteydessä, hän sanoo viimeisen sanan.

kkk''' kirjoitti:

Tässä on ilmeisesti jumissa termostaattiventtiili, joka kierrättää aluksi pelkästään kattilan vettä ja kattilan lämmittyä antaa sitä varaajaan. Nyt menee koko ajan varaajaan ja siksi lämpiäminen on hidasta. Tämä ei sinällään ole vaarallista, mutta katilasta saisi enemmän tehoja irti, jos se toimisi koko ajan kuumana. Tässä on vielä varaaja selkeästi ylimitoitettu kattilaan nähden, joka vielä enemmän hidastaa lämpiämistä.
Voisit kokeilla tosiaan lämmittää oikein kunnolla, niin että varaajan lämmöt nousevat 80-90 asteeseen. Tuolla kattilalla siihen menee todella aikaa.
Jos aiot puulämmitystä edelleenkin harrastaa, niin suosittelisin vaihtamaan kattilan automaattiseen käänteispaloiseen. Mitoitus siten, että yksi pesällinen riittää nostamaan varaajan lämmöt tuonne 80-90 asteeseen.

Lue lisää

Ei oo termostaattiventtiiliä ollenkaan varaajalle lähtevässä putkessa. Ohitusputkessa vaan normaali sulkuventtiili. Täytyy tosiaan ottaa kunnon lämmöt ja testailla järjestelmää viel, on niin outoja juttuja nämä...katsoa sitten mille alkaa jos alkaa.

samajämä kirjoitti:

Ei oo termostaattiventtiiliä ollenkaan varaajalle lähtevässä putkessa. Ohitusputkessa vaan normaali sulkuventtiili. Täytyy tosiaan ottaa kunnon lämmöt ja testailla järjestelmää viel, on niin outoja juttuja nämä...katsoa sitten mille alkaa jos alkaa.

Lue lisää

Jos termostaattia ei ole poistettu, niin se on kattilan yläpuolella olevassa laipassa. Laipassa, jonka alapuolelta lähtee se sekoitusputki. Tuo puti, jossa se termostaatti on, niin se on vakiotavaraa ja kuuluu kattilan asennukseen. Alkuperäisen termostaatin avautumis lämpötila on 72C.

ml213. kirjoitti:

Jos termostaattia ei ole poistettu, niin se on kattilan yläpuolella olevassa laipassa. Laipassa, jonka alapuolelta lähtee se sekoitusputki. Tuo puti, jossa se termostaatti on, niin se on vakiotavaraa ja kuuluu kattilan asennukseen. Alkuperäisen termostaatin avautumis lämpötila on 72C.

Lue lisää

Ok, enpä oo sinne vielä kerenny kurkatakaan..

Niimpä. Kun huomioi vielä tämän sivun aloituksen eli pari pesällistä tarkoittaa n 15kg puuta, niin toiveet talon/varaajan lämmittämisestä on kaukana.Pesällinen palaa n 20......30 min.

Mutta, sekin on todellisuutta, miten pesällinen voi tarkoittaa 50kg puuta, jota poltetaan jo yli 5/h.

Todellisuudessa tämä/kin on provo laajoine ristiriitaisuuksineen.

ml213. kirjoitti:

Niimpä. Kun huomioi vielä tämän sivun aloituksen eli pari pesällistä tarkoittaa n 15kg puuta, niin toiveet talon/varaajan lämmittämisestä on kaukana.Pesällinen palaa n 20......30 min.

Mutta, sekin on todellisuutta, miten pesällinen voi tarkoittaa 50kg puuta, jota poltetaan jo yli 5/h.

Todellisuudessa tämä/kin on provo laajoine ristiriitaisuuksineen.

Lue lisää

Tässä molemmille vähän tietoa esim. minun käänteispalostani. Varastopesän koko 130l, eli koivua menee täyteen pesään 53kg. Maksimi teho 32kW, paloaikaa vaikea määritellä, joskus palaa jopa 7h kun loppuajasta automatiikka katkoo puhallinta kun on kova hiillos pohjalla. Eli kattilatermostaatti lyö puhaltimen pois päältä kun lämpö nousee yli 97. Varaajan tuolla kattilalla saa maksimissaan siihen 97. Mutta minun varaajani on vaan 1300l että en pysty kattilan koko kapasiteettia kunnolla hyödyntämään, no sitten kun tuo 37v vanha varaaja suostuu hajoamaan niin kokeillaan 2000l, tuohon saakin sitten jo huoletta latoa pesän täyteen.

Eli tällä 7 17 ei ainakaan ole mitään tietoa käänteispalokattiloista ja niiden ominaisuuksista. Eikä ole matalaenergiahökkeliä ihan perustalo 78 vuodelta. Tuon pienen varaajan takia joudun kunnon pakkasilla laittamaan aamullakin pikku pesällisen palamaan. Mutta yksi kerta vrk riittää -20 asti juuri ja juuri. Silloin varaajan ylälämpökin on enää 40, Silloin voi laittaa melkein koko pesän täyteen.

Eihän kukaan laita kuulemma puulämmitystä kun se on orjatyötä ja vaatii 24/7 panostuksen. Puusavotassa kuulemma menee koko kesäloma ja talvet saa kaiken valoisan ajan hakata niitä pieniksi pihassa. Ja kaikista pahin asia on kyöhyys joka kuulemma pakoittaa orjuuteen ja kaikki tutut kuulemma nauraa seläntakana ;)

Tuo on kaikki luettu niin monta kertaa näissä keskusteluissa.. Tuossa ketjussa hyvä esimerkki kuinka surkeaa hommaa tuo lämmitys ja puiden teko voi olla parhaassakin tapauksessa.. http://keskustelu.suomi24.fi/node/11275720

käänteimies kirjoitti:

Tässä molemmille vähän tietoa esim. minun käänteispalostani. Varastopesän koko 130l, eli koivua menee täyteen pesään 53kg. Maksimi teho 32kW, paloaikaa vaikea määritellä, joskus palaa jopa 7h kun loppuajasta automatiikka katkoo puhallinta kun on kova hiillos pohjalla. Eli kattilatermostaatti lyö puhaltimen pois päältä kun lämpö nousee yli 97. Varaajan tuolla kattilalla saa maksimissaan siihen 97. Mutta minun varaajani on vaan 1300l että en pysty kattilan koko kapasiteettia kunnolla hyödyntämään, no sitten kun tuo 37v vanha varaaja suostuu hajoamaan niin kokeillaan 2000l, tuohon saakin sitten jo huoletta latoa pesän täyteen.

Eli tällä 7 17 ei ainakaan ole mitään tietoa käänteispalokattiloista ja niiden ominaisuuksista. Eikä ole matalaenergiahökkeliä ihan perustalo 78 vuodelta. Tuon pienen varaajan takia joudun kunnon pakkasilla laittamaan aamullakin pikku pesällisen palamaan. Mutta yksi kerta vrk riittää -20 asti juuri ja juuri. Silloin varaajan ylälämpökin on enää 40, Silloin voi laittaa melkein koko pesän täyteen.

Eihän kukaan laita kuulemma puulämmitystä kun se on orjatyötä ja vaatii 24/7 panostuksen. Puusavotassa kuulemma menee koko kesäloma ja talvet saa kaiken valoisan ajan hakata niitä pieniksi pihassa. Ja kaikista pahin asia on kyöhyys joka kuulemma pakoittaa orjuuteen ja kaikki tutut kuulemma nauraa seläntakana ;)

Tuo on kaikki luettu niin monta kertaa näissä keskusteluissa.. Tuossa ketjussa hyvä esimerkki kuinka surkeaa hommaa tuo lämmitys ja puiden teko voi olla parhaassakin tapauksessa.. http://keskustelu.suomi24.fi/node/11275720

Lue lisää

Ymmärsinkö väärin, vai onko viestissäsi laskuvirhe tai kattilasi ei vastaa täällä kehuttua tasoa.
Eli varaajasi on 1300 litraa ja jos lämmität "kylmän" varaajan täysin lämpimäksi ( 97C) niin siihen menee tuo pesällinen n 53 kg puuta.
Niinm tuo 53 kg puuta antaa hyvällä hyötysuhteella lähes 180kwh lämpöenergiaa ja se vaatii jo 2000 litran varaajan.
Varaajaasi voi maksimissaan varastoida n 100kwh energiaa.

Meillä on aloituksessa mainittu Jämä 140 YP kattila, kylläkin muunneltu versio, niin sillä lämmitän 2000 litran varaajan piripintaan n 60kg puuta.

Mutta, kuten tiedätkin, niin lämmityksessä lämpöä menee muuallekkin kuin itse varaajaan. Kattila putkistot jne...

ml213. kirjoitti:

Ymmärsinkö väärin, vai onko viestissäsi laskuvirhe tai kattilasi ei vastaa täällä kehuttua tasoa.
Eli varaajasi on 1300 litraa ja jos lämmität "kylmän" varaajan täysin lämpimäksi ( 97C) niin siihen menee tuo pesällinen n 53 kg puuta.
Niinm tuo 53 kg puuta antaa hyvällä hyötysuhteella lähes 180kwh lämpöenergiaa ja se vaatii jo 2000 litran varaajan.
Varaajaasi voi maksimissaan varastoida n 100kwh energiaa.

Meillä on aloituksessa mainittu Jämä 140 YP kattila, kylläkin muunneltu versio, niin sillä lämmitän 2000 litran varaajan piripintaan n 60kg puuta.

Mutta, kuten tiedätkin, niin lämmityksessä lämpöä menee muuallekkin kuin itse varaajaan. Kattila putkistot jne...

Lue lisää

No tarkennan vähän viestiäni :)

Ensiksikin järjestelmäni on tuo 1300l 200l paisunta kierto eli oikea tilavuus varmaan lähellä 1500l. Otin tuon ison paisunnan sen takia että on tarkoitus joskus tuo varaaja vaihtaa 2000l.

Tuo kirjoittamani "melkein koko pesän" (40-45kg) toteutuu ainoastaan silloin kun on kova pakkanen ja olen lykännyt lämmitystä tarkoituksella/laiskuuttani ja myös sisälämpö on laskenut pari astetta, meillä pidetään sisälämpönä 24 normaalisti ja tuota voi hetkellisesti pudottaa vaikka 21. Eli energiaa "tuhlautuu" tuo eron lämmitykseen ja muutenkin talon lämmitykseen se määrä mikä menee, koskaa en ole sitä laskenut. Usein vielä saunotaan samaan aikaan eli pesuvedetkin tulee niin sanotusti "ilmaiseksi" eli varaajan kaikki lämpö menee lämmitykseen. Kuutioita talossa on 425m3. Ja rakennusvuosi tuo -78, eli ei niitä energiataloudellisempia taloja, eristettä seinässä 150mm ja välipohjassa 250mm, painovoiminen ilmanvaihto. Kesällä varaaja täyttöön menee reipas puoli pesää että aika hyvin siitä tapauksessa teho/hyötysuhde toteuttuu, kun energiaa ei muuhun kulu. Valmistaja lupaa hyötysuhteeksi 81-89% tehoalueella, mitä tuo sitten tarkoitaakin, tehoa lupaa 22-32kW.

Lisäykseksi vielä että koskaan en ole saanut polttaa ihan täyttä pesää, tai en ole uskaltanut ladata. Juuri sen takia että tuosta kytemispalamisessa ei ole mitään hyötyä jos varaaja on käytössä. Eihän tuota kiehumaan kovin helposti saa, kun on tuo automatiikka ja minulla sen verran lyhyt piippu että veto ilman puhallinta on heikko. Käytännössä tuo tuli hiipuu kun puhallin sammuu. Eli onhan tuo varaaja liian pieni, mutta kun oli ehjä ja olisi vaatinut seinän purkamista että olisi saanut ulos niin jätettiin se vielä siihen. Tarkoitus oli ulkovuoriremontin yhteydessä vaihtaa varaaja isompaan. Mutta tiedä koska se toteutuu.

Että tälläistä on puuorja elämä liian pienen varaajan kanssa :))

Käänteismies kirjoitti:

No tarkennan vähän viestiäni :)

Ensiksikin järjestelmäni on tuo 1300l 200l paisunta kierto eli oikea tilavuus varmaan lähellä 1500l. Otin tuon ison paisunnan sen takia että on tarkoitus joskus tuo varaaja vaihtaa 2000l.

Tuo kirjoittamani "melkein koko pesän" (40-45kg) toteutuu ainoastaan silloin kun on kova pakkanen ja olen lykännyt lämmitystä tarkoituksella/laiskuuttani ja myös sisälämpö on laskenut pari astetta, meillä pidetään sisälämpönä 24 normaalisti ja tuota voi hetkellisesti pudottaa vaikka 21. Eli energiaa "tuhlautuu" tuo eron lämmitykseen ja muutenkin talon lämmitykseen se määrä mikä menee, koskaa en ole sitä laskenut. Usein vielä saunotaan samaan aikaan eli pesuvedetkin tulee niin sanotusti "ilmaiseksi" eli varaajan kaikki lämpö menee lämmitykseen. Kuutioita talossa on 425m3. Ja rakennusvuosi tuo -78, eli ei niitä energiataloudellisempia taloja, eristettä seinässä 150mm ja välipohjassa 250mm, painovoiminen ilmanvaihto. Kesällä varaaja täyttöön menee reipas puoli pesää että aika hyvin siitä tapauksessa teho/hyötysuhde toteuttuu, kun energiaa ei muuhun kulu. Valmistaja lupaa hyötysuhteeksi 81-89% tehoalueella, mitä tuo sitten tarkoitaakin, tehoa lupaa 22-32kW.

Lisäykseksi vielä että koskaan en ole saanut polttaa ihan täyttä pesää, tai en ole uskaltanut ladata. Juuri sen takia että tuosta kytemispalamisessa ei ole mitään hyötyä jos varaaja on käytössä. Eihän tuota kiehumaan kovin helposti saa, kun on tuo automatiikka ja minulla sen verran lyhyt piippu että veto ilman puhallinta on heikko. Käytännössä tuo tuli hiipuu kun puhallin sammuu. Eli onhan tuo varaaja liian pieni, mutta kun oli ehjä ja olisi vaatinut seinän purkamista että olisi saanut ulos niin jätettiin se vielä siihen. Tarkoitus oli ulkovuoriremontin yhteydessä vaihtaa varaaja isompaan. Mutta tiedä koska se toteutuu.

Että tälläistä on puuorja elämä liian pienen varaajan kanssa :))

Lue lisää

Sinulla on asiat aika hyvin balanssissa, kun pääset lähelle - 20 asteen pakkasiin yhdellä varauksella. Kylmenpiä päiviä varmaan on sen verran harvoin, että tuskin ne muutamat vähän aikaisemmat aamuherätykset "orjuuttavat". Muutamia satoja litroja tietysti varaajaan olisi mahdollista lisätä, niin pääsisit joskus aivan täysiin pesällisiin. Paljon orjuuttavampi tilanne olisi, jos pitäisi poltaa useampia pesällisiä saadakseen varaajan lämpimäksi

kkk''' kirjoitti:

Sinulla on asiat aika hyvin balanssissa, kun pääset lähelle - 20 asteen pakkasiin yhdellä varauksella. Kylmenpiä päiviä varmaan on sen verran harvoin, että tuskin ne muutamat vähän aikaisemmat aamuherätykset "orjuuttavat". Muutamia satoja litroja tietysti varaajaan olisi mahdollista lisätä, niin pääsisit joskus aivan täysiin pesällisiin. Paljon orjuuttavampi tilanne olisi, jos pitäisi poltaa useampia pesällisiä saadakseen varaajan lämpimäksi

Lue lisää

Tänä talvena on ollut siinä mielessä helppoa että olisko parina päivänä joutunut aamutulet tekemään. Ja ei tuon takia onneksi erikseen tarvitse herätä, pesän saa palamaan töihin lähtiessä ja nyt kun on lomautus päällä niin ihan sama koska siellä käy kun aikaa riitttää. Olishan se mukava jos joskus sais sen isomman varaajan niin sillä saisi joskus jättää päiviä välii, tällä pienelläkin menee nollan molemmin puolin jos on tuuletonta niin pari vrk. Tuo 2000l on varmaan se maksimi mitä kannattaa laittaa, turhaa sitä on haalia mitään jättivaraajaan, että saa työkseen sitä lämmitellä.

Tuossapa olis kuva: https://www.dropbox.com/s/k5whxaz7gu5wvh1/20130307_221832.jpg

Tai sitten muuttuu.. Voin ehkä tarkistaa myöhemmin.. Mutta muistikuva olisi sellainen, että pannuhuoneelta vaaditaan parempaa palosuojausta isommalla teholla. Eikä se tehoraja ollut 100 kw, vaan alempi..

Tosin, jos pannuhuone on tehty esim. tiilestä ja betonista, niin periaatteessa rakenteet taitaa olla luokkaa REI-240, että siinä on sitten oikeastaan melko turhaa ruveta miettimään tarvitaanko EI-30 vai EI-60 luokan osastointia.

samajämä kirjoitti:

Tuossapa olis kuva: https://www.dropbox.com/s/k5whxaz7gu5wvh1/20130307_221832.jpg

Lue lisää

Minun nähdäkseni tästä puuttuu kokonaan tuo ns. lyhyt kierto, jonka termostaattiventtiili panee päälle kattilan ollessa kylmä. Eli kaikki kiertää varaajan kautta. Tähän kannattaisi asentaa Laddomat latauspaketti, jossa termari on mukana. Käytä jotakin putkimiestä arvioimassa tilanne.
Jos pannari on kokonaan tiilestä, niin sinne saa asentaa minkä kattilan tahansa.

kkk''' kirjoitti:

Minun nähdäkseni tästä puuttuu kokonaan tuo ns. lyhyt kierto, jonka termostaattiventtiili panee päälle kattilan ollessa kylmä. Eli kaikki kiertää varaajan kautta. Tähän kannattaisi asentaa Laddomat latauspaketti, jossa termari on mukana. Käytä jotakin putkimiestä arvioimassa tilanne.
Jos pannari on kokonaan tiilestä, niin sinne saa asentaa minkä kattilan tahansa.

Lue lisää

Kyllä tuossa on kierto huomioitu. Kattilan yläpuolelta (lämpömittarin alapuolelta) lähtee se kiertoputki kiertovesipumpulle ja siitä kattilan alaosaan.

ml213. kirjoitti:

Kyllä tuossa on kierto huomioitu. Kattilan yläpuolelta (lämpömittarin alapuolelta) lähtee se kiertoputki kiertovesipumpulle ja siitä kattilan alaosaan.

Joo, jos tuo ohuempi vaakaputki menee sitten kattilaan. Mikä mötikkä on muuten tämän putken yläpuolella olevassa putkessa, josta lähtee vielä joku johto alaspäin?

ml213. kirjoitti:

Kyllä tuossa on kierto huomioitu. Kattilan yläpuolelta (lämpömittarin alapuolelta) lähtee se kiertoputki kiertovesipumpulle ja siitä kattilan alaosaan.

Joo, jos tuo ohuempi vaakaputki menee sitten kattilaan. Mikä mötikkä on muuten tämän putken yläpuolella olevassa putkessa, josta lähtee vielä joku johto alaspäin?

kkk''' kirjoitti:

Joo, jos tuo ohuempi vaakaputki menee sitten kattilaan. Mikä mötikkä on muuten tämän putken yläpuolella olevassa putkessa, josta lähtee vielä joku johto alaspäin?

Tuo mötikkä on se termostaatti, jota ohjataan ulkoisesti. Siis anturi on jossain termostaatin ulkopuolella. Kun kattilaveden lämpötila on termostaattia viileämpi, niin vesi kiertää vain kiertoputkessa.
Termostaatin avauduttua hiemankin, niin varaajastatuoleva vesi sekoittuu kiertoputken veteen.

kkk''' kirjoitti:

Joo, jos tuo ohuempi vaakaputki menee sitten kattilaan. Mikä mötikkä on muuten tämän putken yläpuolella olevassa putkessa, josta lähtee vielä joku johto alaspäin?

Tuon termostaatin ohjaus taitaapi tulla kiertovesi putkistosta.Niin, kattilan lämpötilasta kuitenkin.

ml213. kirjoitti:

Tuon termostaatin ohjaus taitaapi tulla kiertovesi putkistosta.Niin, kattilan lämpötilasta kuitenkin.

En olekaan aikaisemmin nähnyt tuollaista lataustermaria, meillä se oli T-kulmassa ja ohjaus sisäisenä. Otettiin se sitten kokonaan pois, kun meni rikki ja stokerilla sitä ei oikeastaan tarvita. Eli joko tämä termostatti on jostakin syystä aina aaki kuten meillä tai sitten on jossakin kiertotie varaajaan kuten tuossa alempana epäilit. Normaalisti YPV kyllä lämpiää muutamaan kymmeneen minuuttiin asetusarvoon ja alkaa sitten ladata varaajaa.

ml213. kirjoitti:

Tuon termostaatin ohjaus taitaapi tulla kiertovesi putkistosta.Niin, kattilan lämpötilasta kuitenkin.

Näinhän se olisi järkevää, mutta kun tuo on se AVTB-termostaatti joka SULKEUTUU kun asetettu lämpö saavutetaan. Joten tämä rakennelma on kaiketi toimimaton..?!

samajämä kirjoitti:

Näinhän se olisi järkevää, mutta kun tuo on se AVTB-termostaatti joka SULKEUTUU kun asetettu lämpö saavutetaan. Joten tämä rakennelma on kaiketi toimimaton..?!

Eikös tuo termostaatti toimi siten, että se avautuu kun kattilan lämpötila on kohonnut säädettyyn tasoon, jolloin kattilasta alkaa virrata kuuma vesi varaajaan.

Siis termostaatti sulkee tuon veden kierron, jos kattilan lämpötila ei ole riittävän korkealla.

Muuten sama toimintaperiaate kuiin Jämän alkuper'isessä asennuksessa, mutta termostaatti oli mekaaninen ja varaajaan menevässä putkessa.

samajämä kirjoitti:

Näinhän se olisi järkevää, mutta kun tuo on se AVTB-termostaatti joka SULKEUTUU kun asetettu lämpö saavutetaan. Joten tämä rakennelma on kaiketi toimimaton..?!

Rakennelma toiminee suunitellusti, mutta uskon, miten kattilan vesi virtaa termostaatin ohitse paisuntaputken kautta ja siksi kattila ei saavuta korkeimpia lämpötiloja.

Muuten oletko lämmittänyt kattilaa useita tunteja ja kunnon tulellla?

ml213. kirjoitti:

Eikös tuo termostaatti toimi siten, että se avautuu kun kattilan lämpötila on kohonnut säädettyyn tasoon, jolloin kattilasta alkaa virrata kuuma vesi varaajaan.

Siis termostaatti sulkee tuon veden kierron, jos kattilan lämpötila ei ole riittävän korkealla.

Muuten sama toimintaperiaate kuiin Jämän alkuper'isessä asennuksessa, mutta termostaatti oli mekaaninen ja varaajaan menevässä putkessa.

Lue lisää

Ahaa, täytyypä vielä kokeilla ja lämmittää kunnolla..

samajämä kirjoitti:

Ahaa, täytyypä vielä kokeilla ja lämmittää kunnolla..

Ja tuota on jo monta päivää toitotettu tuutin täydeltä ja nyt vasta yritetään kunnolla lämmittää, voe voe elämän kevät näitä uusavuttomia. Olisko parempi antaa emännän kokeilla välillä ;))

samajämä kirjoitti:

Ahaa, täytyypä vielä kokeilla ja lämmittää kunnolla..

Pystyt varmaan itsekin tarkistamaan, tuleeko paisunta-astialta paluuputkea varaajalle? Jos näin on, niin vika on siinä asennuksessa. Jos ei ole paluuta, niin venttiilisi ei toimi tai on asetettu toimimaan väärin päin. Paisunta-astian ylivuotoputki ainakin lienee kuvassa oikeanpuolisin putki

ml213. kirjoitti:

Eikös tuo termostaatti toimi siten, että se avautuu kun kattilan lämpötila on kohonnut säädettyyn tasoon, jolloin kattilasta alkaa virrata kuuma vesi varaajaan.

Siis termostaatti sulkee tuon veden kierron, jos kattilan lämpötila ei ole riittävän korkealla.

Muuten sama toimintaperiaate kuiin Jämän alkuper'isessä asennuksessa, mutta termostaatti oli mekaaninen ja varaajaan menevässä putkessa.

Lue lisää

"Eikös tuo termostaatti toimi siten, että se avautuu kun kattilan lämpötila on kohonnut säädettyyn tasoon"

Mutta, jos on ihan varmaa, että se on Danfoss AVTB, niin sitten se on kyllä sulkeutuvaa mallia.. Suora lainaus Danfossin sivuilta:

"AVTB sulkeutuu lämpötilan kohotessa. Toisinpäin toimiva AVTA on Danfoss Teollisuusautomatiikan tuotteita ja on löydettävissä www.danfoss.fi-sivuilta teollisuusautomatiikan osiosta."

Kummallakin mallilla saa latauspiiriin jonkinlaisen lämmönsäätelyn aikaiseksi, mutta vain jos venttiilin paikkaa vaihdetaan toimintalogiikkaa vastaavasti. AVTB-venttiilillä voidaan sulkea ohituskierto, tai AVTA:lla avata latauskierto. Jos nuo venttiilit sotkee keskenään, niin se ei oikein edes voi toimia.

AVTA voisi olla siitä hyvä, että se estäisi samalla myös vapaakierron kun kattila on kylmä.

"mutta termostaatti oli mekaaninen"

Niin on tämäkin, tai ainakin Danfoss AVTB ja AVTA ovat, mekaaninen termari jossa lämpötila-anturi on kapillaariputken päässä.

Jos minun mielipiteelläni on mitään merkitystä, niin sanon, että joku on erehtynyt. Joko se ei ole Danfoss AVTB, tai sitten sen asentaja on erehtynyt sellaisen laittaessaan. Käsittääkseni Danfoss AVTB ei voi toimia kuvatun kaltaisessa tilanteessa.

Ja se ero tässä on, että (mikäli se toimisi), niin siinä mitataan kattilalle palaavan veden lämpöä, ei kattilan lämpöä. En tarkkaan tiedä miten nämä AVTB ja AVTA termarit toimivat, yleensä omavoimaiset termostaatit toteuttavat ainakin jossain määrin suhteellista säätöä, mutta se on sitten oma lukunsa että miten jyrkällä käyrällä se käytännössä toimii. Periaatteessa tämä voisi olla toimiessaan aika hyväkin systeemi, ja sen ainakin pitäisi lähestulkoot vakioida kattilan lämpötilat, niin pitkälti kuin se nyt on ylipäätään säätötekniikalla edes mahdollista.

rakennusfyysikko kirjoitti:

"Eikös tuo termostaatti toimi siten, että se avautuu kun kattilan lämpötila on kohonnut säädettyyn tasoon"

Mutta, jos on ihan varmaa, että se on Danfoss AVTB, niin sitten se on kyllä sulkeutuvaa mallia.. Suora lainaus Danfossin sivuilta:

"AVTB sulkeutuu lämpötilan kohotessa. Toisinpäin toimiva AVTA on Danfoss Teollisuusautomatiikan tuotteita ja on löydettävissä www.danfoss.fi-sivuilta teollisuusautomatiikan osiosta."

Kummallakin mallilla saa latauspiiriin jonkinlaisen lämmönsäätelyn aikaiseksi, mutta vain jos venttiilin paikkaa vaihdetaan toimintalogiikkaa vastaavasti. AVTB-venttiilillä voidaan sulkea ohituskierto, tai AVTA:lla avata latauskierto. Jos nuo venttiilit sotkee keskenään, niin se ei oikein edes voi toimia.

AVTA voisi olla siitä hyvä, että se estäisi samalla myös vapaakierron kun kattila on kylmä.

"mutta termostaatti oli mekaaninen"

Niin on tämäkin, tai ainakin Danfoss AVTB ja AVTA ovat, mekaaninen termari jossa lämpötila-anturi on kapillaariputken päässä.

Jos minun mielipiteelläni on mitään merkitystä, niin sanon, että joku on erehtynyt. Joko se ei ole Danfoss AVTB, tai sitten sen asentaja on erehtynyt sellaisen laittaessaan. Käsittääkseni Danfoss AVTB ei voi toimia kuvatun kaltaisessa tilanteessa.

Ja se ero tässä on, että (mikäli se toimisi), niin siinä mitataan kattilalle palaavan veden lämpöä, ei kattilan lämpöä. En tarkkaan tiedä miten nämä AVTB ja AVTA termarit toimivat, yleensä omavoimaiset termostaatit toteuttavat ainakin jossain määrin suhteellista säätöä, mutta se on sitten oma lukunsa että miten jyrkällä käyrällä se käytännössä toimii. Periaatteessa tämä voisi olla toimiessaan aika hyväkin systeemi, ja sen ainakin pitäisi lähestulkoot vakioida kattilan lämpötilat, niin pitkälti kuin se nyt on ylipäätään säätötekniikalla edes mahdollista.

Lue lisää

Itse en ole erikoisesti perehtynyt tuon malliseen termostaattiin, mutta todellisuus on,- jos viritys toimii oikein, niin tuon ohjattavan venttiilin/termostaatin tulee avautua tilanteessa kun kattila on saavuttanut halutun lämpötilan.

Jos venttiili ei avautuisi, niin kattilan lämpötila ohjaantuisi kiehumispisteeseen. Kattilaanhan tulee varaajasta se viileä vesi juuri tuon venttiilin kautta ja siksi sen tulee avautua kattilan saavuttaessa halutun lämpötilan.

Taas venttiilin tulee olla kiinni kun aloitetaan lämmitys.

samajämä kirjoitti:

Näinhän se olisi järkevää, mutta kun tuo on se AVTB-termostaatti joka SULKEUTUU kun asetettu lämpö saavutetaan. Joten tämä rakennelma on kaiketi toimimaton..?!

Jos olet varma, että tuo venttiili/termostaatti sulkeutuu kattilan / asetetun lämmön saavutettua, niin silloin tuon venttiilin tulee olla tuossa ohuemmassa kiertovesi /sekoitus putkessa.

rakennusfyysikko kirjoitti:

"Eikös tuo termostaatti toimi siten, että se avautuu kun kattilan lämpötila on kohonnut säädettyyn tasoon"

Mutta, jos on ihan varmaa, että se on Danfoss AVTB, niin sitten se on kyllä sulkeutuvaa mallia.. Suora lainaus Danfossin sivuilta:

"AVTB sulkeutuu lämpötilan kohotessa. Toisinpäin toimiva AVTA on Danfoss Teollisuusautomatiikan tuotteita ja on löydettävissä www.danfoss.fi-sivuilta teollisuusautomatiikan osiosta."

Kummallakin mallilla saa latauspiiriin jonkinlaisen lämmönsäätelyn aikaiseksi, mutta vain jos venttiilin paikkaa vaihdetaan toimintalogiikkaa vastaavasti. AVTB-venttiilillä voidaan sulkea ohituskierto, tai AVTA:lla avata latauskierto. Jos nuo venttiilit sotkee keskenään, niin se ei oikein edes voi toimia.

AVTA voisi olla siitä hyvä, että se estäisi samalla myös vapaakierron kun kattila on kylmä.

"mutta termostaatti oli mekaaninen"

Niin on tämäkin, tai ainakin Danfoss AVTB ja AVTA ovat, mekaaninen termari jossa lämpötila-anturi on kapillaariputken päässä.

Jos minun mielipiteelläni on mitään merkitystä, niin sanon, että joku on erehtynyt. Joko se ei ole Danfoss AVTB, tai sitten sen asentaja on erehtynyt sellaisen laittaessaan. Käsittääkseni Danfoss AVTB ei voi toimia kuvatun kaltaisessa tilanteessa.

Ja se ero tässä on, että (mikäli se toimisi), niin siinä mitataan kattilalle palaavan veden lämpöä, ei kattilan lämpöä. En tarkkaan tiedä miten nämä AVTB ja AVTA termarit toimivat, yleensä omavoimaiset termostaatit toteuttavat ainakin jossain määrin suhteellista säätöä, mutta se on sitten oma lukunsa että miten jyrkällä käyrällä se käytännössä toimii. Periaatteessa tämä voisi olla toimiessaan aika hyväkin systeemi, ja sen ainakin pitäisi lähestulkoot vakioida kattilan lämpötilat, niin pitkälti kuin se nyt on ylipäätään säätötekniikalla edes mahdollista.

Lue lisää

Tuo on pirun hyvä lataustermostaattisysteemi kunhan siellä on AVTA ei missään nimessä AVTB.

Voi nupista säätämällä säätää missä lämmössä varaaja alkaa lataantua ja ohikiertoputken hanasta miten kuumaa paluuvettä tulee kattilalle. Parempi kuin nykyiset termarit.

ml213. kirjoitti:

Jos olet varma, että tuo venttiili/termostaatti sulkeutuu kattilan / asetetun lämmön saavutettua, niin silloin tuon venttiilin tulee olla tuossa ohuemmassa kiertovesi /sekoitus putkessa.

Lue lisää

Tämän toiminnan näkee varmaan heti, kun alkaa lämmittämään siitä kumpi noista putkista alkaa lämpiämään ensin. Jos pienempi putki lämpiää, niin termari toimii oikein. Jos tuo varaajalle menevä putki lämpiää, niin silloin termari toimii väärin tai ei toimi ollenkaan. Termarin toimintakunnon näkee, kunlämmittää siihen asetettuun raja-arvoon asti: silloin pitäisi toimintasuunnan muuttua.

putkari 83 kirjoitti:

Tuo on pirun hyvä lataustermostaattisysteemi kunhan siellä on AVTA ei missään nimessä AVTB.

Voi nupista säätämällä säätää missä lämmössä varaaja alkaa lataantua ja ohikiertoputken hanasta miten kuumaa paluuvettä tulee kattilalle. Parempi kuin nykyiset termarit.

Lue lisää

Liian vaarallinen virhe asentajalla. Toisaalta myös ihmetyttää tuolla kuvassa oleva anturin sijainti, joka mittaa/ottaa ohjauksen kattilan paluuvedestä, joka taas on eriläpöinen kuin mitä varaajaan syötetäään.Anturin tulisi olla varaajaan menevässä putkessa tai ohuessa kiertovesiputkessa.

samajämä kirjoitti:

Tuossapa olis kuva: https://www.dropbox.com/s/k5whxaz7gu5wvh1/20130307_221832.jpg

Lue lisää

onko sulla varaajaa siinä kuvan kattilassa

ml213. kirjoitti:

Liian vaarallinen virhe asentajalla. Toisaalta myös ihmetyttää tuolla kuvassa oleva anturin sijainti, joka mittaa/ottaa ohjauksen kattilan paluuvedestä, joka taas on eriläpöinen kuin mitä varaajaan syötetäään.Anturin tulisi olla varaajaan menevässä putkessa tai ohuessa kiertovesiputkessa.

Lue lisää

"Anturin tulisi olla varaajaan menevässä putkessa tai ohuessa kiertovesiputkessa. "

Miksi ihmeessä?

Kyllähän monikin latausjärjestelmä perustuu nimenomaan paluuveden lämpötilan vakiointiin.

Jos nyt oletetaan, että tuo venttiili on kiinni silloin kun kattila on kylmä, niin pumppu kierrättää vettä suoraan kattilan menoputkesta, ohitusputken kautta takaisin paluulinjaan, joten käytännössä katsoen lähtötilanteessa paluulinjan lämpötila vastaa aika tarkkaan kattilan lämpötilaa.

Sitten kun kattila alkaa lämmetä (ja paluuvesi sen mukana), alkaa lataustermostaatti avautua, jolloin lämmönnousu taittuu ja saavuttanee melko pian tasapainopisteen. Mikäli tuo toimii niinkuin pitääkin, niin kattilan lämpötilan pitäisi pysyä melko kapean marginaalin sisällä. Eikä pieni vaihtelu haittaa.

rakennusfyysikko kirjoitti:

"Anturin tulisi olla varaajaan menevässä putkessa tai ohuessa kiertovesiputkessa. "

Miksi ihmeessä?

Kyllähän monikin latausjärjestelmä perustuu nimenomaan paluuveden lämpötilan vakiointiin.

Jos nyt oletetaan, että tuo venttiili on kiinni silloin kun kattila on kylmä, niin pumppu kierrättää vettä suoraan kattilan menoputkesta, ohitusputken kautta takaisin paluulinjaan, joten käytännössä katsoen lähtötilanteessa paluulinjan lämpötila vastaa aika tarkkaan kattilan lämpötilaa.

Sitten kun kattila alkaa lämmetä (ja paluuvesi sen mukana), alkaa lataustermostaatti avautua, jolloin lämmönnousu taittuu ja saavuttanee melko pian tasapainopisteen. Mikäli tuo toimii niinkuin pitääkin, niin kattilan lämpötilan pitäisi pysyä melko kapean marginaalin sisällä. Eikä pieni vaihtelu haittaa.

Lue lisää

Tarkoitin, että tuo asennettu väärä venttiili toimisi joten kuten, jos se olisi asennettu tuohon ohuempaan kiertoputkeen eli olisi auki/kierrättäisi vettä kun kattila on kylmä ja menisi kiinni kun kattila on kuuma/varaajaan voimakkaampi kierto. Mutta, kokonaisuus ei sili voimisi hyvin.

Mutta, joka tapauksessa tuo varaajan /kattilan välisen kierron ohjausventtiili voi olla kummassa putkessa (paluu tai meno) tahansa, mutta sen ohjaus tulee tapahtua kattilan lämpimämmästä kohdasta eli menoputkesta. Lähtöveden ja sekoitusvedenb ero on suuri ja vaihteleva ja siten suuremi kattila herkästi kiehuisi yläosassaan.

Tärkeintä on pitää kattilaan tuleva vedenlämpötila yli 60C, joka onnistuu normaalitehoisella kiertovesipumpuilla (4m3/h).

Mutta, joka tapauksessa aloittajan lämmitysjärjestelmä on jopa vaarallinen asenukseltaan.Tuon venttiilin ei missään nimessä saa sulkeutua lämpötilan ollessa korkea. Asennettu venttiili on väärää tyyppiä ajatellen sen toimintaa.

ml213. kirjoitti:

Tarkoitin, että tuo asennettu väärä venttiili toimisi joten kuten, jos se olisi asennettu tuohon ohuempaan kiertoputkeen eli olisi auki/kierrättäisi vettä kun kattila on kylmä ja menisi kiinni kun kattila on kuuma/varaajaan voimakkaampi kierto. Mutta, kokonaisuus ei sili voimisi hyvin.

Mutta, joka tapauksessa tuo varaajan /kattilan välisen kierron ohjausventtiili voi olla kummassa putkessa (paluu tai meno) tahansa, mutta sen ohjaus tulee tapahtua kattilan lämpimämmästä kohdasta eli menoputkesta. Lähtöveden ja sekoitusvedenb ero on suuri ja vaihteleva ja siten suuremi kattila herkästi kiehuisi yläosassaan.

Tärkeintä on pitää kattilaan tuleva vedenlämpötila yli 60C, joka onnistuu normaalitehoisella kiertovesipumpuilla (4m3/h).

Mutta, joka tapauksessa aloittajan lämmitysjärjestelmä on jopa vaarallinen asenukseltaan.Tuon venttiilin ei missään nimessä saa sulkeutua lämpötilan ollessa korkea. Asennettu venttiili on väärää tyyppiä ajatellen sen toimintaa.

Lue lisää

Niin, kuten jo aiemmin totesin, kummallakin mallilla saa aikaan jonkinlaisen säädön. Mutta venttiilin täytyy olla siinä ohitusputkessa jos se on sulkeutuvaa mallia.

Termostaattianturin paikasta olen silti erimieltä. Koska, jos latauspiiri on kaksiosainen, jossa ns. ensiöpiirin virtaama on vakio. Vakiovirtaamalla lämpötilaero määräytyy kattilan toteutuneen tehon perusteella. Jos sekoitussuhteita muuttamalla pidetään paluuveden lämpötila lähellä vakiota, niin ainoa mihin kattilan tehovaihtelut oikeastaan voivat vaikuttaa on menoveden lämpötila.

Jos tällä tavalla päädytään tilanteeseen jossa kattila keittää, niin sitten vika on alimitoituksessa. Latauspiiri täytyisi säätää siten että se toimii suunnitellusti normaaliteholla. Eli oikeastaan suurimmalla teholla. Jos oletetaan, että paluuveden lämpötila on luokkaa 60...70 astetta, niin kattilan tehon aleneminen ei oikeastaan edes voi aiheuttaa ongelmaa, sillä mikäli se kehittää ylipäätään minkäänlaista tehoa, niin menoveden lämpötilan täytyisi pysyä yli 70 asteen, mikä riittää varaajan lataamiseen. Ei sitä ole mikään pakko ladata välttämättä 90 asteisella vedellä, ei etenkään kun varaaja on sen kokoinen että maltillisemmillakin lämmöillä sinne mahtuu.

rakennusfyysikko kirjoitti:

Niin, kuten jo aiemmin totesin, kummallakin mallilla saa aikaan jonkinlaisen säädön. Mutta venttiilin täytyy olla siinä ohitusputkessa jos se on sulkeutuvaa mallia.

Termostaattianturin paikasta olen silti erimieltä. Koska, jos latauspiiri on kaksiosainen, jossa ns. ensiöpiirin virtaama on vakio. Vakiovirtaamalla lämpötilaero määräytyy kattilan toteutuneen tehon perusteella. Jos sekoitussuhteita muuttamalla pidetään paluuveden lämpötila lähellä vakiota, niin ainoa mihin kattilan tehovaihtelut oikeastaan voivat vaikuttaa on menoveden lämpötila.

Jos tällä tavalla päädytään tilanteeseen jossa kattila keittää, niin sitten vika on alimitoituksessa. Latauspiiri täytyisi säätää siten että se toimii suunnitellusti normaaliteholla. Eli oikeastaan suurimmalla teholla. Jos oletetaan, että paluuveden lämpötila on luokkaa 60...70 astetta, niin kattilan tehon aleneminen ei oikeastaan edes voi aiheuttaa ongelmaa, sillä mikäli se kehittää ylipäätään minkäänlaista tehoa, niin menoveden lämpötilan täytyisi pysyä yli 70 asteen, mikä riittää varaajan lataamiseen. Ei sitä ole mikään pakko ladata välttämättä 90 asteisella vedellä, ei etenkään kun varaaja on sen kokoinen että maltillisemmillakin lämmöillä sinne mahtuu.

Lue lisää

Mutta kun varaajasta tulevan veden lämpötila ei ole vakio ja juuri tämä vaikuttaa siihen sekoitusveden lämpötilaan.Esim. kesäisin ja lämmityksen loppuvaiheessa, varaajasta tulevan veden lämpötila on yli 40C ja tässä tilanteessa kattilan menoveden lämpötila kohoaa -------- jos seurattaisiin sekoitusveden lämpötilaa.

Ainut oikea järjestelmä,- joka siis toimii vaikeissakin olosuhteissa on sellainen, joka seuraa kattilasta lähtevän veden lämpötilaa ja siten se ohjaa suoraan veden virtausmäärää. Samoin se hyödyntää järjestelmässä tapahtuvaa vapaavirtausta eli ohittaa latauspumpun kiertoa.Aikoinaan Jämälllä oli tähän hyvä suunnitelma.Kattila ei kiehu vaikeassakaan tilanteessa.

Tosin,- kuten nähdään, niin virityksiä on laidasta laitaan ja kaikilla virtityksillä pyritään lämmittämään varaajaa.

ml213. kirjoitti:

Mutta kun varaajasta tulevan veden lämpötila ei ole vakio ja juuri tämä vaikuttaa siihen sekoitusveden lämpötilaan.Esim. kesäisin ja lämmityksen loppuvaiheessa, varaajasta tulevan veden lämpötila on yli 40C ja tässä tilanteessa kattilan menoveden lämpötila kohoaa -------- jos seurattaisiin sekoitusveden lämpötilaa.

Ainut oikea järjestelmä,- joka siis toimii vaikeissakin olosuhteissa on sellainen, joka seuraa kattilasta lähtevän veden lämpötilaa ja siten se ohjaa suoraan veden virtausmäärää. Samoin se hyödyntää järjestelmässä tapahtuvaa vapaavirtausta eli ohittaa latauspumpun kiertoa.Aikoinaan Jämälllä oli tähän hyvä suunnitelma.Kattila ei kiehu vaikeassakaan tilanteessa.

Tosin,- kuten nähdään, niin virityksiä on laidasta laitaan ja kaikilla virtityksillä pyritään lämmittämään varaajaa.

Lue lisää

Eikö ole selvin kun ostaa valmiin latauspumpun. Siinä on kaikki valmiissa paketissa, sulut, termarit, pumput, mittarit ja vielä vapaakiertokin sähkökatkon varalle. Helppo kytkeä, kolme putkea kiinni ja se on siinä. Itse ainakin laitoin tuollaisen ja en ole katunut. Tuo vielä kerrostaa varaajan tehokkaasti. Minulla on 78 termari eli vesi menee kattilaan lähes 80 ja tulee takaisin 90-97. Loppuvaiheessa kun varaajan vesi on jo yli 90 niin tuo tulevakin vesi kuumenee.

yksvaantaas kirjoitti:

Eikö ole selvin kun ostaa valmiin latauspumpun. Siinä on kaikki valmiissa paketissa, sulut, termarit, pumput, mittarit ja vielä vapaakiertokin sähkökatkon varalle. Helppo kytkeä, kolme putkea kiinni ja se on siinä. Itse ainakin laitoin tuollaisen ja en ole katunut. Tuo vielä kerrostaa varaajan tehokkaasti. Minulla on 78 termari eli vesi menee kattilaan lähes 80 ja tulee takaisin 90-97. Loppuvaiheessa kun varaajan vesi on jo yli 90 niin tuo tulevakin vesi kuumenee.

Lue lisää

Kaikkki viritykset ovat hyviä, joilla saadaan varaajalle menevän veden lämpö pidettyä halutun suuruisena ja samoin kattilaan paluuvesi yli 60C :na.Samoin hyvä veden kierto varaajaajaan kun kattila on esim. 100C:tetta.

Punainen lanka lie latauspumpun teho.

ml213. kirjoitti:

Kaikkki viritykset ovat hyviä, joilla saadaan varaajalle menevän veden lämpö pidettyä halutun suuruisena ja samoin kattilaan paluuvesi yli 60C :na.Samoin hyvä veden kierto varaajaajaan kun kattila on esim. 100C:tetta.

Punainen lanka lie latauspumpun teho.

Lue lisää

No tuossa valmiissa olisi kaikki valmiina ja valmiiksi suunniteltu ja mitoitettu. En toki tyrmää itse suunniteltuja järjestelmiä. Tuossa valmiissa latauspumpussa jää nuo virtaukset varaajassa pieniksi kun vain se määrä mikä otetaan pois tulee yläpäähän kuumana takaisin. Se kai tuossa on ideanakin.

ml213. kirjoitti:

Mutta kun varaajasta tulevan veden lämpötila ei ole vakio ja juuri tämä vaikuttaa siihen sekoitusveden lämpötilaan.Esim. kesäisin ja lämmityksen loppuvaiheessa, varaajasta tulevan veden lämpötila on yli 40C ja tässä tilanteessa kattilan menoveden lämpötila kohoaa -------- jos seurattaisiin sekoitusveden lämpötilaa.

Ainut oikea järjestelmä,- joka siis toimii vaikeissakin olosuhteissa on sellainen, joka seuraa kattilasta lähtevän veden lämpötilaa ja siten se ohjaa suoraan veden virtausmäärää. Samoin se hyödyntää järjestelmässä tapahtuvaa vapaavirtausta eli ohittaa latauspumpun kiertoa.Aikoinaan Jämälllä oli tähän hyvä suunnitelma.Kattila ei kiehu vaikeassakaan tilanteessa.

Tosin,- kuten nähdään, niin virityksiä on laidasta laitaan ja kaikilla virtityksillä pyritään lämmittämään varaajaa.

Lue lisää

"Mutta kun varaajasta tulevan veden lämpötila ei ole vakio ja juuri tämä vaikuttaa siihen sekoitusveden lämpötilaan."

Eikä vaikuta, vaan sekoitussuhteisiin. Mitä korkeampi paluuveden lämpötila, sitä enemmän venttiili avautuu. Eikä tässä kohtaa ole merkitystä sillä johtuuko paluuveden lämmönnousu kattilan vai varaajan lämpenemisestä. Jokatapauksessa varaajalta otetaan enemmän virtaamaa.

Näin ainakin olettaisin. Itsellä ei ole henkilökohtaista kokemusta AVTA:n toiminnasta, mutta näin yleensä kattilan paluuveden sekoitussuhteita säätelevät lämmönsäätelyjärjestelmät toimivat.

Tosin yksi heikkous tuossa olisi se, että AVTA säätelee vain latausta, eikä siten voi esim. sulkea täysin sitä ohitusputkea, jolloin 0/100% seossuhde ei ole mahdollinen, niinkuin se olisi 3-tieventtiilillä. Olkoot se sitten omavoimainen termostaattisekoitin, tai moottoriventtiili. Toisaalta, AVTA estää vapaakierron silloin kun kattila on kylmä.

Tietysti, jos mennään siihen pisteeseen, että varaajan pohjallakin on ~90 astetta, niin sitten ei enää oikein mikään säätöjärjestelmä mahda mitään.

rakennusfyysikko kirjoitti:

"Mutta kun varaajasta tulevan veden lämpötila ei ole vakio ja juuri tämä vaikuttaa siihen sekoitusveden lämpötilaan."

Eikä vaikuta, vaan sekoitussuhteisiin. Mitä korkeampi paluuveden lämpötila, sitä enemmän venttiili avautuu. Eikä tässä kohtaa ole merkitystä sillä johtuuko paluuveden lämmönnousu kattilan vai varaajan lämpenemisestä. Jokatapauksessa varaajalta otetaan enemmän virtaamaa.

Näin ainakin olettaisin. Itsellä ei ole henkilökohtaista kokemusta AVTA:n toiminnasta, mutta näin yleensä kattilan paluuveden sekoitussuhteita säätelevät lämmönsäätelyjärjestelmät toimivat.

Tosin yksi heikkous tuossa olisi se, että AVTA säätelee vain latausta, eikä siten voi esim. sulkea täysin sitä ohitusputkea, jolloin 0/100% seossuhde ei ole mahdollinen, niinkuin se olisi 3-tieventtiilillä. Olkoot se sitten omavoimainen termostaattisekoitin, tai moottoriventtiili. Toisaalta, AVTA estää vapaakierron silloin kun kattila on kylmä.

Tietysti, jos mennään siihen pisteeseen, että varaajan pohjallakin on ~90 astetta, niin sitten ei enää oikein mikään säätöjärjestelmä mahda mitään.

Lue lisää

Kattilassa oleva vedenkierto hidastuu mitä enemmän varaajaan ohjaantuu vettä.Pumppu jaksaa hyvin rumpsuttaa vettä kun se tapahtuu kattilassa kierron kautta.

merkityksensä... kirjoitti:

Kattilassa oleva vedenkierto hidastuu mitä enemmän varaajaan ohjaantuu vettä.Pumppu jaksaa hyvin rumpsuttaa vettä kun se tapahtuu kattilassa kierron kautta.

Itseasiassa juuri päinvastoin.

Pumpun koko virtaama menee jokatapauksessa kattilan kautta. Silloin kun latausventtiili on kiinni, on virtausvastus suurimmillaan, sillä pumpun koko virtaama vedetään ohitusputkesta läpi. Kun latausventtiili avautuu, niin virtausvastus pienenee ja virtaama kasvaa.

rakennusfyysikko kirjoitti:

Itseasiassa juuri päinvastoin.

Pumpun koko virtaama menee jokatapauksessa kattilan kautta. Silloin kun latausventtiili on kiinni, on virtausvastus suurimmillaan, sillä pumpun koko virtaama vedetään ohitusputkesta läpi. Kun latausventtiili avautuu, niin virtausvastus pienenee ja virtaama kasvaa.

Lue lisää

Kerroppa missä tapauksessa veden virtaus on suurin vai onko se sama kaikissa?Kaikki kolme esimerkkiä on suljettuja järjestlemiä.(ei ammemaisia)

1. Vesi virtaa 100mm putkessa kehää, jonka halkaisija on 2000mm jonka tilavuus on 47 litraa.

2. Vesi virtaa ainoastaan kattilassa, jonka tilavuus on 220 litraa.

3. Vesi virtaa ainoastaan varaajassa, jonka tilavuus on 3000 litraa.

Massan liike. kirjoitti:

Kerroppa missä tapauksessa veden virtaus on suurin vai onko se sama kaikissa?Kaikki kolme esimerkkiä on suljettuja järjestlemiä.(ei ammemaisia)

1. Vesi virtaa 100mm putkessa kehää, jonka halkaisija on 2000mm jonka tilavuus on 47 litraa.

2. Vesi virtaa ainoastaan kattilassa, jonka tilavuus on 220 litraa.

3. Vesi virtaa ainoastaan varaajassa, jonka tilavuus on 3000 litraa.

Lue lisää

Samantekevää.

Varaajan virtausvastus on lähestulkoot olematon. Veden massalla ei ole käytännön merkitystä. Kuin ei myöskään järjestelmän korkeudella, sillä suljetussa kierrossa painovoima "kumoaa" itse itsensä, siten että se toki vastustaa veden kulkua nousevassa putkessa, mutta vastaavasti työntää vettä alaspäin laskevassa putkessa.

Massa ei myöskään käyttäydy putkistoissa ihan samalla tavalla kuin peruskoulun esimerkki massat, sillä vesi ei ole kiinteä eikä yhtenäinen kappale. Saadakseen aikaan virtauksen, pumpun ei ole pakko saada aikaan liikettä koko vesimassassa. Ja käytännössä näin ei tapahdukaan. Varaajan sisällä veden liike on osittain latauspumpun aikaansaamaa, mutta osin myös painovoiman ja pienten tiheyserojen, sekä satunnaisen lämpöliikkeen aikaansaamaa sekoittumista ja kerrostumista.

Jos nyt pitkässä putkistossa saattaisikin esiintyä jonkinlaista inertiasta johtuvaa hitautta, niin käytännännön kokemus on osoittanut sen merkityksettömäksi, ainakin niin kauan kun puhutaan verrattain pienistä järjestelmistä ja lyhyistä putkistoista.

Ja jokatapauksessa, ei ole mitään mekanismiä jolla virtausvastuksen alentuminen johtaisi virtaaman hidastumiseen. Vaikka varaajan sisältämän veden massalle oletettaisiin jonkinlainen inertiavaikutus, niin sitä täytyisi verrata suhteessa suljetun venttiilin aiheuttamaan äärettömään vastukseen. Ohitusputkeahan ei tässä tapauksessa suljeta, sillä siinä on vain käsikäyttöinen säätöventtiili (sen ei tarvitse olla varsinainen säätöventtiili, mutta toiminnallisesti se on säätöventtiili, koska siihen sitä käytetään).

Toisaalta, vaikka oletettaisiin vesi yhtenäiseksi kappaleeksi, niin ennenkuin lähdetään laskemaan liikemääriä, täytyy ottaa huomioon nopeuden merkitys. Varaajan poikkipinta on niin suuri, että millään käytännön virtaamalla virtausnopeus jäisi todella pieneksi.. Vaikka massaa on paljon, niin liike-energiaa sen massan liikkeelle saamiseksi tarvitaan hyvin vähän, sillä puhutaan todella pienistä nopeuksista. Ja ottaen huomioon että varaajan sisällä ihan muista syistä johtuvat veden liikkeet ovat huomattavasti nopeampi, tullaan takaisin siihen pisteeseen, että varaajan massan vaikutukset virtaamiin ovat todella pieniä. Nopeussuhteita voisi lähteä haarukoimaan esim. vertaamalla keskenään DN25 kokoista putkea ja noin neliömetrin poikkipintaa, todennäköisesti noin isolla varaajalla olisi poikkipintaa enemmänkin, ja onkin, koska muuten se olisi yli 3 metriä korkea. En nyt jaksa laskea mitä olisi sisähalkaisijaltaan noin 25 millisen putken poikkipinta neliömetreissä. Sen voin sanoa ihan laskemattakin, että se luku on todella pieni.

rakennusfyysikko kirjoitti:

Samantekevää.

Varaajan virtausvastus on lähestulkoot olematon. Veden massalla ei ole käytännön merkitystä. Kuin ei myöskään järjestelmän korkeudella, sillä suljetussa kierrossa painovoima "kumoaa" itse itsensä, siten että se toki vastustaa veden kulkua nousevassa putkessa, mutta vastaavasti työntää vettä alaspäin laskevassa putkessa.

Massa ei myöskään käyttäydy putkistoissa ihan samalla tavalla kuin peruskoulun esimerkki massat, sillä vesi ei ole kiinteä eikä yhtenäinen kappale. Saadakseen aikaan virtauksen, pumpun ei ole pakko saada aikaan liikettä koko vesimassassa. Ja käytännössä näin ei tapahdukaan. Varaajan sisällä veden liike on osittain latauspumpun aikaansaamaa, mutta osin myös painovoiman ja pienten tiheyserojen, sekä satunnaisen lämpöliikkeen aikaansaamaa sekoittumista ja kerrostumista.

Jos nyt pitkässä putkistossa saattaisikin esiintyä jonkinlaista inertiasta johtuvaa hitautta, niin käytännännön kokemus on osoittanut sen merkityksettömäksi, ainakin niin kauan kun puhutaan verrattain pienistä järjestelmistä ja lyhyistä putkistoista.

Ja jokatapauksessa, ei ole mitään mekanismiä jolla virtausvastuksen alentuminen johtaisi virtaaman hidastumiseen. Vaikka varaajan sisältämän veden massalle oletettaisiin jonkinlainen inertiavaikutus, niin sitä täytyisi verrata suhteessa suljetun venttiilin aiheuttamaan äärettömään vastukseen. Ohitusputkeahan ei tässä tapauksessa suljeta, sillä siinä on vain käsikäyttöinen säätöventtiili (sen ei tarvitse olla varsinainen säätöventtiili, mutta toiminnallisesti se on säätöventtiili, koska siihen sitä käytetään).

Toisaalta, vaikka oletettaisiin vesi yhtenäiseksi kappaleeksi, niin ennenkuin lähdetään laskemaan liikemääriä, täytyy ottaa huomioon nopeuden merkitys. Varaajan poikkipinta on niin suuri, että millään käytännön virtaamalla virtausnopeus jäisi todella pieneksi.. Vaikka massaa on paljon, niin liike-energiaa sen massan liikkeelle saamiseksi tarvitaan hyvin vähän, sillä puhutaan todella pienistä nopeuksista. Ja ottaen huomioon että varaajan sisällä ihan muista syistä johtuvat veden liikkeet ovat huomattavasti nopeampi, tullaan takaisin siihen pisteeseen, että varaajan massan vaikutukset virtaamiin ovat todella pieniä. Nopeussuhteita voisi lähteä haarukoimaan esim. vertaamalla keskenään DN25 kokoista putkea ja noin neliömetrin poikkipintaa, todennäköisesti noin isolla varaajalla olisi poikkipintaa enemmänkin, ja onkin, koska muuten se olisi yli 3 metriä korkea. En nyt jaksa laskea mitä olisi sisähalkaisijaltaan noin 25 millisen putken poikkipinta neliömetreissä. Sen voin sanoa ihan laskemattakin, että se luku on todella pieni.

Lue lisää

Meillä ainakin veden kierto hidastuu patterissa mitä enemän suntti on auki eli otetaan enemmän vettä varaajasta.Kun varaaja on viileä.Kiertovesipumppu on jo vanha.

hidastuu... kirjoitti:

Meillä ainakin veden kierto hidastuu patterissa mitä enemän suntti on auki eli otetaan enemmän vettä varaajasta.Kun varaaja on viileä.Kiertovesipumppu on jo vanha.

Ja olet mitannut tämän.. miten?

Toisaalta, suntti ei ole sama kuin pelkkä venttiili. 3-tieventtiilissä saattaa olla jokin tietty sekoitussuhde, jolloin sen aiheuttama vastapaine on alimmillaan. Se millä suhteilla venttiilin aiheuttama vastus on pienimmillään riippuu venttiilin tarkasta rakenteesta.

Pumpusta tai venttiileistä kuuluvaa ääntä ei myöskään saa sekoittaa virtaamaan. Itse olen joskus sulkenut patteriverkon venttiilin silloin kun pumppu oli käynnissä, sekä venttiili että pumppu alkoivat pitää ääntä. Mutta virtaama ei taatusti kasvanut.

Pumpun iällä on tuskin merkitystä asiaan.

rakennusfyysikko kirjoitti:

Ja olet mitannut tämän.. miten?

Toisaalta, suntti ei ole sama kuin pelkkä venttiili. 3-tieventtiilissä saattaa olla jokin tietty sekoitussuhde, jolloin sen aiheuttama vastapaine on alimmillaan. Se millä suhteilla venttiilin aiheuttama vastus on pienimmillään riippuu venttiilin tarkasta rakenteesta.

Pumpusta tai venttiileistä kuuluvaa ääntä ei myöskään saa sekoittaa virtaamaan. Itse olen joskus sulkenut patteriverkon venttiilin silloin kun pumppu oli käynnissä, sekä venttiili että pumppu alkoivat pitää ääntä. Mutta virtaama ei taatusti kasvanut.

Pumpun iällä on tuskin merkitystä asiaan.

Lue lisää

Etäämmällä olevat patterit eivät ole niin lämpimiä, jos suntti ottaa varaajasta suurimman osan kiertovedestä.
Kun varaaja on kuuma, niin suntti on vain vähän raollaan ja etäällä olevat patterit lämpimämpiä.

hidastuu... kirjoitti:

Etäämmällä olevat patterit eivät ole niin lämpimiä, jos suntti ottaa varaajasta suurimman osan kiertovedestä.
Kun varaaja on kuuma, niin suntti on vain vähän raollaan ja etäällä olevat patterit lämpimämpiä.

Lue lisää

No, ensiksikin tuossa on syytä huomata, että puhutaan ihan eriasioista.

Silloin kun kyse on 2-tieventtiilistä, joka ei vaikuta ohitusputken vastuksiin mitenkään, on huomattava että kiinniolevan venttiilin vastus on käytännössä katsoen ääretön. Venttiilin avaaminen sallii virtauksen, mikä tuskin johtaa virtaaman vähentymiseen.

3-tieventtiilit sulkevat ohituskiertoa, eli avatessaan yhtä linjaa, ne myös sulkevat toista. Usein asiaa yksinkertaistetaan ajattelemalla että venttiilin asento vaikuttaisi vain seossuhteeseen, mutta käytännössä virtausvastus ei ole vakio kaikilla sekoitussuhteilla, mikä saattaa aiheuttaa jonkinlaista poikkeamaa.

Poikkeamia voi aiheutua siitäkin, jos se ohitusputki on lyhyt ja suora, kun vastaavasti varaajan putket voivat olla pituudeltaan suhteessa moninkertaisia, ja useimmiten siellä on mutkiakin matkassa. Asiaan vaikuttaa osaltaan sekin, että sekoitusventtiileillä ovat eri yhteet tyypillisesti saman kokoisia, mistä syystä sekoitusputkeksi valikoituu myös saman kokoinen putki, vaikka virtaamien kannalta sille ei ehkä perusteita olisikaan. Eri linjojen erisuuruisia vastuksia usein tasataan erilaisilla säätöventtiileillä.

Vähän veikkaan, että tässä tapauksessa niitä ei ole. Enkä yllättyisi vaikka patteriventtiilitkin olisivat näitä perinteisiä "kertasäätöventtiileitä".

Oleellisinta on kuitenkin havaita, ettei ole olemassa mitään mekanismiä, joka välittäisi veden liikkeellelähtöön tarvittavan voiman reaktiovoiman takaisin pumpulle.. Tai on, mutta se on olemassa silloinkin kum pumppu painaa sitä vettä suljettua venttiiliä vasten, äärettömän suuruisen virtausvastuksen pitäessä virtaaman nollana. Kun vesi lähtee liikkeelle, olipa sillä inertiaa miten paljon hyvänsä, lähtee se kuitenkin liikkeelle..

Tätä voisi havainnollistaa esim. sellaisella esimerkillä, tai ajatusleikillä, että ajatellaan että työnnetään autoa. Jos jarrut ovat päällä, ei se liiku yhtään mihinkään vaikka miten työntäisi. Käsiin kohdistuu täsmälleen samansuuruinen, mutta vastakkaissuuntainen reaktiovoima, kuin se voima jolla autoa työntää. Kun jarrut päästetään, ja auto lähtee liikkeelle. Ei se mitenkään lyö käsille, vaan lähinnä 'karkaa alta', ja työntäminen helpottuu.

Eikä tässä suhteessa massalla ole merkitystä.. Siis tietysti jos puhutaan jostain isosta kuorma-autosta, niin voi olla että sen vierintävastus on niin suuri ettei sitä välttämättä saa työntämällä liikkeelle vaikkeivät jarrut olisikaan päällä.. Mutta siinäkin tapauksessa puhutaan sitten käytännössäkatsoen "äärettömästä" vastuksesta, sillä se voisi yhtä hyvin olla ääretön.

Jos kuitenkin pumpun voima riittää ylipäätään siihen että veden saa liikkumaan, niin silloin virtausvastus on rajallinen, ja liikkeellelähtö tapahtuu. Mutta "ääretön" on tälle se ehdoton yläraja. Vesimassa ei ala vastustaa liikettä yhtään sen suuremmalla voimalla kuin millä sitä työnnettiin jo silloin kun venttiili oli kiinni. Ainakin mikäli se vesi ei ala liikkumaan väärään suuntaan.

rakennusfyysikko kirjoitti:

No, ensiksikin tuossa on syytä huomata, että puhutaan ihan eriasioista.

Silloin kun kyse on 2-tieventtiilistä, joka ei vaikuta ohitusputken vastuksiin mitenkään, on huomattava että kiinniolevan venttiilin vastus on käytännössä katsoen ääretön. Venttiilin avaaminen sallii virtauksen, mikä tuskin johtaa virtaaman vähentymiseen.

3-tieventtiilit sulkevat ohituskiertoa, eli avatessaan yhtä linjaa, ne myös sulkevat toista. Usein asiaa yksinkertaistetaan ajattelemalla että venttiilin asento vaikuttaisi vain seossuhteeseen, mutta käytännössä virtausvastus ei ole vakio kaikilla sekoitussuhteilla, mikä saattaa aiheuttaa jonkinlaista poikkeamaa.

Poikkeamia voi aiheutua siitäkin, jos se ohitusputki on lyhyt ja suora, kun vastaavasti varaajan putket voivat olla pituudeltaan suhteessa moninkertaisia, ja useimmiten siellä on mutkiakin matkassa. Asiaan vaikuttaa osaltaan sekin, että sekoitusventtiileillä ovat eri yhteet tyypillisesti saman kokoisia, mistä syystä sekoitusputkeksi valikoituu myös saman kokoinen putki, vaikka virtaamien kannalta sille ei ehkä perusteita olisikaan. Eri linjojen erisuuruisia vastuksia usein tasataan erilaisilla säätöventtiileillä.

Vähän veikkaan, että tässä tapauksessa niitä ei ole. Enkä yllättyisi vaikka patteriventtiilitkin olisivat näitä perinteisiä "kertasäätöventtiileitä".

Oleellisinta on kuitenkin havaita, ettei ole olemassa mitään mekanismiä, joka välittäisi veden liikkeellelähtöön tarvittavan voiman reaktiovoiman takaisin pumpulle.. Tai on, mutta se on olemassa silloinkin kum pumppu painaa sitä vettä suljettua venttiiliä vasten, äärettömän suuruisen virtausvastuksen pitäessä virtaaman nollana. Kun vesi lähtee liikkeelle, olipa sillä inertiaa miten paljon hyvänsä, lähtee se kuitenkin liikkeelle..

Tätä voisi havainnollistaa esim. sellaisella esimerkillä, tai ajatusleikillä, että ajatellaan että työnnetään autoa. Jos jarrut ovat päällä, ei se liiku yhtään mihinkään vaikka miten työntäisi. Käsiin kohdistuu täsmälleen samansuuruinen, mutta vastakkaissuuntainen reaktiovoima, kuin se voima jolla autoa työntää. Kun jarrut päästetään, ja auto lähtee liikkeelle. Ei se mitenkään lyö käsille, vaan lähinnä 'karkaa alta', ja työntäminen helpottuu.

Eikä tässä suhteessa massalla ole merkitystä.. Siis tietysti jos puhutaan jostain isosta kuorma-autosta, niin voi olla että sen vierintävastus on niin suuri ettei sitä välttämättä saa työntämällä liikkeelle vaikkeivät jarrut olisikaan päällä.. Mutta siinäkin tapauksessa puhutaan sitten käytännössäkatsoen "äärettömästä" vastuksesta, sillä se voisi yhtä hyvin olla ääretön.

Jos kuitenkin pumpun voima riittää ylipäätään siihen että veden saa liikkumaan, niin silloin virtausvastus on rajallinen, ja liikkeellelähtö tapahtuu. Mutta "ääretön" on tälle se ehdoton yläraja. Vesimassa ei ala vastustaa liikettä yhtään sen suuremmalla voimalla kuin millä sitä työnnettiin jo silloin kun venttiili oli kiinni. Ainakin mikäli se vesi ei ala liikkumaan väärään suuntaan.

Lue lisää

Mutta pitkillä selityksillä ei asia muutu. Kun varaajasta otetaan kietoon vähän kuumaa vettä, niin verkoston kierto on tehokaampi.Kun varaajan kautta virtaa/otetaan lähes kaikki vesi verkoston kiertoon, niin verkoston kierto on huonompi.
Tämä se selittelemällä muuksi muutu. Syytä en tiedä, mutta uskon varaajan vastustavan veden kierrättämistä verkostossa.

ml213. kirjoitti:

Mutta pitkillä selityksillä ei asia muutu. Kun varaajasta otetaan kietoon vähän kuumaa vettä, niin verkoston kierto on tehokaampi.Kun varaajan kautta virtaa/otetaan lähes kaikki vesi verkoston kiertoon, niin verkoston kierto on huonompi.
Tämä se selittelemällä muuksi muutu. Syytä en tiedä, mutta uskon varaajan vastustavan veden kierrättämistä verkostossa.

Lue lisää

Lisäys. Aikoinaan kun LVI asiantuntijat suunnittelivat talomme lämmitysverkostoa, niin hekin mainitsivat /huomioivat varaajan koon veden kierrossa.Tosin verkoston tulisi olla pitkä ja kiertovesipumpun teho rajamailla, kierto vaikuttaa jo pattereiden tehoon.
Jos kyseessä lie se 5000 litran varaaja.

ml213. kirjoitti:

Mutta pitkillä selityksillä ei asia muutu. Kun varaajasta otetaan kietoon vähän kuumaa vettä, niin verkoston kierto on tehokaampi.Kun varaajan kautta virtaa/otetaan lähes kaikki vesi verkoston kiertoon, niin verkoston kierto on huonompi.
Tämä se selittelemällä muuksi muutu. Syytä en tiedä, mutta uskon varaajan vastustavan veden kierrättämistä verkostossa.

Lue lisää

Eivät ne fysiikanlaitkaan mikään uskonasia ole.

Homma on aika selvä, jos verrataan suljettua ja avonaista venttiiliä, niin vähemmän se avonainen venttiili sitä liikettä vastustaa. Eikä pienemmällä vastuksella saa mitenkään lopputulokseksi pienentynyttä virtaamaa. Ei se muutu miksikään vaikka miten hokisit sitä mantrana.

Jos virtaama tosiasiassa pienenee, niin sitten kuviossa on mukana jokin tekijä joka kasvattaa virtausvastusta.. 3-tieventtiilillä sen voin uskoakin, mutta 2-tieventtiili tekee kuviosta sen verran yksinkertaisemman, että peruskoulufysiikallakin siitä selviää, jos vaan vähänkin asiaa ajattelee eikä usko niin paljon.

rakennusfyysikko kirjoitti:

Eivät ne fysiikanlaitkaan mikään uskonasia ole.

Homma on aika selvä, jos verrataan suljettua ja avonaista venttiiliä, niin vähemmän se avonainen venttiili sitä liikettä vastustaa. Eikä pienemmällä vastuksella saa mitenkään lopputulokseksi pienentynyttä virtaamaa. Ei se muutu miksikään vaikka miten hokisit sitä mantrana.

Jos virtaama tosiasiassa pienenee, niin sitten kuviossa on mukana jokin tekijä joka kasvattaa virtausvastusta.. 3-tieventtiilillä sen voin uskoakin, mutta 2-tieventtiili tekee kuviosta sen verran yksinkertaisemman, että peruskoulufysiikallakin siitä selviää, jos vaan vähänkin asiaa ajattelee eikä usko niin paljon.

Lue lisää

Asia ei liity venttiilin, vaan hidastaako varaaja veden kiertoa vai ei.

ml213. kirjoitti:

Asia ei liity venttiilin, vaan hidastaako varaaja veden kiertoa vai ei.

Liittyy se, ellet sitten osaa eliminoida venttiilin vaikutusta siitä systeemistä?

Varaajan sisältämän veden massalla ei ole käytännössä mitään merkitystä asiaan. Mutta saat toki uskoa mitä tahdot, rukoillakin jos niin haluat, mutta fysiikanlait ovat aika yksiselitteisiä.

Tilavuudet eivät kerro kokio totuutta, vaan poltettavan puun paino. Esim. jos täytät kattilasi tulipesän haapa puulla tai koivulla, niin puiden painoero on humattava ja samoin puista saatu lämpöenergia.
Lievä puun lahoaminen/kin vaikutaa jo puun painoon.

Koivu painaa noin 400g kuivana kilo. Ja tuo aika oli nyt sellainen maksimi aika joka toteutuu harvoin. Ja paloaika riippuu paljon puun koostakin. Isot pyöret palaa paljon kauemmin kun pieni silppu. Tuohon saisi valmistajan mukaan laittaa vielä 20cm halkaisijaltaan olevan palamaan, käytännössä minun puut on ehkä 10-15cm. Sellainen normaali paloaika on 3-4h kun saa rauhassa palaa täydellä teholla alusta loppuun. Ja tuo aika on vajaalle pesälliselle. Ei siellä enää mitään palamattomia savuavia puita ole vaan tosi iso kasa hiillosta ja siitä ei edes savua enää tule. Laittaahan jotkut takassa pellin kiinni jo hiilloksella. Ja mielestäni en sillä kehuskellut. Normi kattilassa tuo hiillos jäisi palamaan ihan samalla lailla, minun kattilassa vaan automatiikka nyt välillä tehostaa vielä hiilloksen palamista antamalla lisäilmaa. Ja vaikka tuo minun kattilani toimisi jatkuvapolttoisena niin en käytä sitä siihen tarkoitukseen.

Käänteismies kirjoitti:

Koivu painaa noin 400g kuivana kilo. Ja tuo aika oli nyt sellainen maksimi aika joka toteutuu harvoin. Ja paloaika riippuu paljon puun koostakin. Isot pyöret palaa paljon kauemmin kun pieni silppu. Tuohon saisi valmistajan mukaan laittaa vielä 20cm halkaisijaltaan olevan palamaan, käytännössä minun puut on ehkä 10-15cm. Sellainen normaali paloaika on 3-4h kun saa rauhassa palaa täydellä teholla alusta loppuun. Ja tuo aika on vajaalle pesälliselle. Ei siellä enää mitään palamattomia savuavia puita ole vaan tosi iso kasa hiillosta ja siitä ei edes savua enää tule. Laittaahan jotkut takassa pellin kiinni jo hiilloksella. Ja mielestäni en sillä kehuskellut. Normi kattilassa tuo hiillos jäisi palamaan ihan samalla lailla, minun kattilassa vaan automatiikka nyt välillä tehostaa vielä hiilloksen palamista antamalla lisäilmaa. Ja vaikka tuo minun kattilani toimisi jatkuvapolttoisena niin en käytä sitä siihen tarkoitukseen.

Lue lisää

"Koivu painaa noin 400g kuivana kilo"

täh, selitäs tarkemmin, menee hiukan yli ymmärryksen.

Sinulla taitaa olla koivunpuruja vintillä ja vielä aika kuivia....

16+10 kirjoitti:

"Koivu painaa noin 400g kuivana kilo"

täh, selitäs tarkemmin, menee hiukan yli ymmärryksen.

Sinulla taitaa olla koivunpuruja vintillä ja vielä aika kuivia....

Lue lisää

Siis piti olla n. 400g litra, anteeksi sekoilu :D

Ja tuo on pinokuution paino, ei kiintokuution paino. Pinokuutioinahan tuo pesään ladotaan.

Taitaa pojua ketuttaa kun on suuritöinen yläpalo ja toisilla kätevä vähätöinen käänteispalo. No kaupasta noita saa. Ja enempi se yläpalo on miilu kun kääntäri. Ja hommaa kunnon puut niin saat painoakin, jos nuo pesälliset pitää punnita. Mä ainakin katson varaajan mittarit ja sitten heitän sopivan puumäärän kattilaan, se onnistuu kun on tasalaatuiset puut ja tuntee järjestelmänsä. Ja tuo paloaika on kääntärillä paljon pidempi kun siinä palotapahtuma on hallittu eikä sellainen kuorellinen nuotio kun yläpalossa. Tuossa vähän mallia kuinka se kääntäri palaa vaikka on alaluukku auki http://www.youtube.com/watch?v=CCUdVZsXwGM

Stokerisysteemissä ovat sekä varaaja että kattila aina kuumia. Näin termostaatittomasta kierrosta ei ole haittaa. Panoskäytössä varaajan lämpötila laskee lämmityskertojen välillä. Tämä laskee myös kattilan lämpötilan, jos ei ole termostaattia välissä. Kattilan pitäisi olla mahdollisimman kuuma lämmitettäessä, näin säästyy polttoainetta ja tulee myös kattilalle lisää ikää.

kkk''' kirjoitti:

Stokerisysteemissä ovat sekä varaaja että kattila aina kuumia. Näin termostaatittomasta kierrosta ei ole haittaa. Panoskäytössä varaajan lämpötila laskee lämmityskertojen välillä. Tämä laskee myös kattilan lämpötilan, jos ei ole termostaattia välissä. Kattilan pitäisi olla mahdollisimman kuuma lämmitettäessä, näin säästyy polttoainetta ja tulee myös kattilalle lisää ikää.

Lue lisää

Korjataan taas sen verran että tässä tapauksessa kun kattila kuumenee liikaa ja sammuttaa puhaltimen. Toiminta väli on tuolle syttyy ja sammuu niin 95-97, eli kattila ei kovin kylmä ole. Ja katkot ei käytännössä ole kovin pitkiä, ehkä pisimmillään 10min, niin kauan kun kierto jäähdyttää kattilan 95. Eli mistään miilusta ei ole kyse. Ja tuolloin on käytännösä vaan hiillosta pesässä. Tietysti jos tuossa vaiheessa lyö vielä pesän täyteen :))

Kyllä siinä termostaatissa lukee selvillä aakkosilla AVTB. Parempi kun ei nyt lämmittele kattilaa ennenkuin putkimies on käynyt tarkistamassa tilanteen, tilattu on. Kiitokset hyvistä vinkeistä, niitähän riittikin. :)

Kyllä se kuule on niin että kun pannuhuoneessa on kaikki kunnossa niin voit laittaa pesän täyteen puita ja lähteä töihin. Kun tulet kotiin niin kämppä on lämmin. Yritäppä samaa vuolukivitakalla, aamulla et ainakaan ehdi jos et nouse 4h ennen töihin lähtöä että saat pellin kiinni. Ja illalla pitää ajoissa laittaa tulet että saa pellin kiinni ihmisten aikoihin. Se moderni pannuhuone jossa on käänteispalokattila, automatiikka, kiehunnanestolaitteisto ja riittävän suuri varaaja, ei kaipaa kyttäystä eikä mitään riplailua. Lämmönsäätöautomatiikka hoitaa lämmönsäädön. Tuo voi huoletta jättää yksinkin palamaan. Toki tuollainen vuolukivitakka sopii kotona olijalla, eläkeläiselle ja muulle vastaavalle jolla on päivisin aikaa oleilla kotona. Mutta en kuitenkaan jaksaisi kantaa tuota määrää vuodessa puita sisälle. Pannuhuoneeseen ne voi lykäkä kottikärryillä kerran viikossa pinolle, jos on tajunnut varata pienen puutilan pannuhuoneen etuvarastoon, niin kun minulla on ja tuossa samassa varastossa on energiavaraaja ja vielä vähän säilytystilaa vaikka puunteko vehkeille ja muille työkaluille.