Katsoin tuossa tuota mainosta ja se mies sanoi: "jos ei yhteistä säveltä tässä ruokailussa löydy, niin tiet tulee erkanee"
Siis meillä ei ole mitään yhteisiä ateriaaikoja, eikä edes yhteisiä ruokiakaan paljon.
On laktoosikko, kalaallergikko, itse en syö sianlihaa enkä käristettyä ruokaa.
Eilen muussasin ison kattilan perunamussia ja tein lisukkeeksi sitten kivan salaatin.
Kun joku tulee myöhemmin, sanon että siellä on sitten sitä tai tätä.
Mieskin syö työssä.
Nuoret kantaa lautasensa olkkariin ja joskun omaan huoneeseen leivät, en kiellä koska syön ka juon itsekkin olkkarissa.
Syödäänkö teillä yhtäaikaa ja hiljaa?
Miten teillä syödään?
28
240
Vastaukset
Joskus lapsena se oli tärkeää mitä oli ruuaksi mutta nyt se on että mitä on juomaksi ja jos juotavaa riittä se on hyvää ja laadukasta niin ei sitä enää muuta kaipaa. Muijat ja muusit saa mennä vaikka ostoksille, mutta kakarat ja koirat mukaan.
Muistan kun olin lapsi.
Pöydässä syötiin hiljaa ja kukaan ei noussut ennenkuin kaikki olivat syöneet.
Minä jäin usein yksin pöytään, kylmän sopan kanssa. En vieläkään tykkää kesäkeitosta, ja en sitä myöskään tee.fiona70 kirjoitti:
Muistan kun olin lapsi.
Pöydässä syötiin hiljaa ja kukaan ei noussut ennenkuin kaikki olivat syöneet.
Minä jäin usein yksin pöytään, kylmän sopan kanssa. En vieläkään tykkää kesäkeitosta, ja en sitä myöskään tee.Kesäkeitto ei ole mitään ruokaa jos sitä on pitänyt syödä ase ohimolla sota aikana niin nyt ei, edes mainita moista kansallis herkkua.
Syödään eri aikaan ja eri ruokia ja sekös tuntuu suurta enemmistöä tuttavistamme ihmetyttävän, joitain jopa ärsyttävän.
Moni on vissiin oppinut lapsuudenkodissaan, että ruokahetki on perheen yhteinen keskusteluhetki ja siten pyhä. Ja tietenkin kaikkien täytyy syödä kaikkia ruokia tai leimataan nirsoksi tai muuten sopeutumattomaksi. Eikä lautasen kanssa saa ainakaan olohuoneeseen mennä ja telkaria tai nettiä tuijottaa...- zisel
Meillä lapsena syötiin sillon kun syötiin.. :-/ Eli ei ole oikeen kokemusta sellasesta että istutaan perheen kanssa alas ja jutellaan.
- Raamattuvyähykkkeill
.
Raamattuvyähykkeillä istuttiin tukat keskeltä jakauksella ja luettiin ruaka rukous
tai sitte ei
Har!
. - höpö
Olisit puhunut opettajille, että sinua kaltoinkohdellaan kotona.
- Väitän että
et ole syönyt ryynimakkaraa alle 40-kymppisenä?
- Kysyvä tieltä.
fiona70 kirjoitti:
En vieläkään syö, siinä on verta.
Olen itse kyllä tehnyt ryynirieskaa.Oletko sinä Juutalainen?
Yhteiset ruuat on ongelma, koska keliaakkiona ja laktoosivammaisena en halua muiden kärsivän yksipuolisesta ruuasta. Kerran päivässä tulee yhdessä silti yleensä syötyä, mut ei kyl hiljaa ;) Olohuoneessa ei periaatteessa syödä, mutta perheen aikuiset lipsuu tässä,kun lapset nukkuu tai ei ole kotona.
Päivällinen pyritään syömään perheen kesken joka päivä. Arkena keittiössä ja viikonloppuisin olohuoneen ruokailutilassa. Muuten on jokaisen menot vähä niin ja näin, että on vaikea järjestää yhteistä ruokailuhetkeä.
Ja mun mielestä perhe-elämän ja parisuhteen yksi peruskivistä on vähintään yksi yhteinen ruokailuhetki päivässä. Tietysti kaikilla on poikkeuspäiviä, -viikkoja, että se ei ole mahdollista, mut noin niinku pääosin.- zisel
En tiedä minkä ikäisiä teidän kaikki tuhat lasta on mutta voin sanoa että jos järjestätte aina yhteisen perheruokailun heidän kanssaan, vaikka tuliskin sinne naama mutrulla, he muistaa sen loppuikänsä lämmöllä.
- ViiIisNiiIis
teettekö usein eväsretkiä Lumitaistelija-patsaalle lakeuteen?
zisel kirjoitti:
En tiedä minkä ikäisiä teidän kaikki tuhat lasta on mutta voin sanoa että jos järjestätte aina yhteisen perheruokailun heidän kanssaan, vaikka tuliskin sinne naama mutrulla, he muistaa sen loppuikänsä lämmöllä.
Niin mäkin ajattelen. Lisäksi ajattelen sen lisäävän kersojen yhteenkuuluvuuden tunnetta. Ja tietysti kun viikonloppuisin syödään vähä nk. hienommin niin olis hienoa kun oppisivat pöytätavat niin, ettei sitten missään kekkereissä tarvi niitä alkaa enää opettaa.
- ...
juuri vetäsin saarioisten valmishyvää, hillomunkkeja, kahvia ja lakuja pussillisen, nyt kaljaa jälkiruuaksi
aamulla söin mysliä. Kummatkin ateriat itsekseni.
näin meillä herkutellaan, kun muija ei ole kotona.
se söi aamulla kait puuroa (siis aamiainenkin eri aikaan) ja iltapäivällä lähti jonnekin pippaloihin, missä tarjotaan ruuat.
Kivoin viikonloppu pitkään aikaan :) , kun ei tartte olla yhteisiä aterioita olla muijan kanssa suunnittelemassa.
Oikeastaan oon sitä mieltä, että pidot paranee kun väki vähenee. Silloinhan meno on parhaimmillaan, kun on yksin paikalla :)
Seuraavaksi vedetään pienet perseet ja kattellaan pornoa. En ees tajua, miks vitussa olen naisen kanssa. Varsinkaan kyseisen tapauksen. Meillä ei syödä kuin keittiössä tai ruokailuhuoneessa. - Pyrin perheen yhteiseen päivälliseen, mutta hyvin usein meillä on vain iltapalalla kaikki yhtäaikaisesti.
- Oasis
Meillä syödään aikalailla muksun ruokailurytmin mukaisesti ja aina ruokailutilassa, joka on tosin samaa tilaa olkkarin kanssa mutta sohvalla syön vain itse kun muksu nukkuu. Reilu äippä, mutta en jaksa olla joka päivä hinkkaamassa valkoista sohvaa kun ruoat saattaa pikkumieheltä lennellä välillä mihin sattuu :)
Ainakin toistaiseksi ruokailurytmejä täytyy noudattaa, kun muksu on niin pieni ja tulevaisuudessakin aion pitää yhteisistä ruokailuista mahdollisuuksien mukaan kiinni.
Hiljaa meillä ei todellakaan syödä, puhetta riittää välillä liiaksikin niin, että itse syöminen unohtuu ja joutuu muistuttelemaan, jotta lusikointi jatkuu. Mielestäni on kuitenkin mukavaa, kun pöydän ääressä riittää juttua.
Ruoan laadusta olen suht tarkka, ostan mahdollisimman paljon luomua, teen valtaosin ruoat itse ja pyrin varmistamaan, että muksu saa tarpeeksi monipuolista ravintoa. Jokaisella aterialla on oltava kasvista, käytän täysjyväpastaa, ei limppareita jne. Meillä saatetaan kyllä syödä samaan aikaan, varsinkin kun ollaan kotona molemmat. Mutta ei välttämättä ruokapöydän ääressä, vaan olkkarissa telkan tai netin vieressä samalla jotain katsellen. Kalaruoat syön ja teen pääsääntöisesti kun olen yksin (aikuisista) kotona ja semmoista ruokaa mitä molemmat syö kun ollaan molemmat kotona ruokailemassa. Mies syö usein töissä tai oman maun mukaista, kotonakin.
Eli ei oikeastaan mitenkään säännömukaista ruokailuaikaa tai paikkaa ole. Ruoat kyllä bruukaa olla tuttuja samoja kerrasta toiseen. Meillä on aika vakiintunut ruokalista. Ja ei me hiljaakaan välttämättä olla. Joskus ollaan ja joskus pulistaan. Tilanteen ja tarpeen mukaan. Olen kyllä sanonut, että toivoisin lapsen kasvettua ruokapöytä ruokailuikään, että me syötäs perheenä enemmän pöydän ääressä. Se vois jotenkin rauhottaa, kun ruokailulle on oma hetkensä ja paikkansa. Silloin ei esim. vahdita mitä telkasta tulee tai juosta välillä leikkimässä ja takas lautasen viereen.Huomaa jo nyt, kun lapselle tarjoaa tuttipulloa telkkarin ääresä, että katse hortoilee siellä telkussa ja ruokailu tuppaa olemaan sivuseikka ellei satu olemaan hirveä nälkä.
- himis..
himatuikku kirjoitti:
Huomaa jo nyt, kun lapselle tarjoaa tuttipulloa telkkarin ääresä, että katse hortoilee siellä telkussa ja ruokailu tuppaa olemaan sivuseikka ellei satu olemaan hirveä nälkä.
Mesemiehelle tyrkytän samalla tissiä. :)
Meillä syödään yhdessä, ruokapöydässä ja keskustellaan. Niin meillä tehtiin kun olin lapsikin. Se tuntui kodikkaalta ja hyvältä yhteiseltä hetkeltä ja siltä se tuntuu edellenkin.
Meillä kans oli ja on edelleen ainamun perhe syömässä ruokapöydässä ja olikin aluksi ärsyttävää, kun kumppani ei tullut ruokapöytään syömään mun kanssa. Kun mä olin vannoutunut "syödään yhdessä ruokapöydän ääressä tyyppi".
Jossain kohtaa ärsytys haihtui ja opin itsekin syömään missä sattuu. Mutta sama homma, salaa toivon että meilläkin opitaan takas ruokapöydän ääreen, kun lapsi kasvaa ruokapöytä ruokailuikään. Nyt se tuttipullo hulautetaan kitusiin missä milloinkin.himatuikku kirjoitti:
Meillä kans oli ja on edelleen ainamun perhe syömässä ruokapöydässä ja olikin aluksi ärsyttävää, kun kumppani ei tullut ruokapöytään syömään mun kanssa. Kun mä olin vannoutunut "syödään yhdessä ruokapöydän ääressä tyyppi".
Jossain kohtaa ärsytys haihtui ja opin itsekin syömään missä sattuu. Mutta sama homma, salaa toivon että meilläkin opitaan takas ruokapöydän ääreen, kun lapsi kasvaa ruokapöytä ruokailuikään. Nyt se tuttipullo hulautetaan kitusiin missä milloinkin.Ups välilyönnit olis kans ihan jees, noh ei aina vaan osaa.
- määrä&laatu
Meillä syödään hyvin ja paljon.
Kohta... aivan helvetisti.
- Tony DiNozzo
Terve fiona... Luin tossa privoja... Mistäs nyt kenkä puristaa? Kuulosti aika vakavalle.
- .....
Häivy!!!
Olet pahimmasta päästä oleva skitso.
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1231215
Tiedät, että en voi enää laittaa viestiä
Aikaa kulunut. Eikä se näyttäisi enää luontevalta vastata näin pitkän ajan jälkeen. Tiedän myös, että sinä et enää lait89894- 87777
Nostetaanpas kissa pöydälle: Onko Kuhmossa työpaikkakiusaamista?
Kuka uskaltaa puhua? Vai uskaltaako kukaan? Naisvaltaisella alalla on kuulemma Kuhmossa ruma tilanne. Mitä aikuiset ede20749- 93717
Tuleeko Martinasta rouva Muhis
Saako vihdoinkin ne haaveilemansa prinsessa häät Hajjin entinen Muhammad kanssa, 😂 yhteistä heillä on se, että molemmat282702- 109626
- 32593
Oletko miettinyt sitä
Että jos meidän persoonat ei sovi yhtään yhteen ;) No onneksi kumpikin on fiksu eikä halua toiselle mitään pahaa.49543Eipä oo näkyny montakkasn etelänvetelää vielä kylällä.
Liekkö tuo pensanhinta vetelille liian kallista, kun ovat jeäneet kesäksi kottiinsa vetelehtimmään. Pärjätään iliman vet115511