Yhteydenpidot

Tällainen mielipiteiden ja kokemusten kirjoittelu on hyväksi mielelle ja sormille.
Jo tähän ikään eläneenä on paljonkin joista voisi kirjoittaa ja saada aikaan keskustelun aiheita mielipiteiden vaihtoa terveydestä ja vaikka päivän askareista.

Tuosta tarvitsemme kontakteja tulee mieleen että meidän paikallislehdessä on vinkkejä ikäihmisten tapaamiselle, pelejä, tanssia, voimistelu ja kävely ryhmiä, itseltäni jäi yli vuosi sitten kaikki piirit, ja vaihtui kuntoutukseen.
Nyt on sellainen tunne että varovaisesti vaikka keskusteluun kokeilemaan.

Viime viikon vaihteessa oli penkkari ajelua ja vanhojen tansseja ympäri maatamme. Toivottavasti moni palstalainen oli "katsomossa" ilon kyynel silmäkulmassa seuraamassa tapahtumia.

Tanssijat olivat juuri potkaisseet menneisyyteen puberteetti kauden ja nyt olivat nuoria, kauniita tyttöjä ja pojat aitoja komistuksia parketilla. Toivottavasti osasivat nauttia päivästä yhtenä merkittävänä tapahtumana elämässä.

Miten tapahtuma rikas kausi heillä on meneillään. Kasvu aikuisuuteen hehkuu jokaisesta hetkestä.Tanssahtelujen jälkeen abi kausi joka tuo mukanaan penkkarit, säännöllinen koulutyö päättyy, ahkeroidaan tenttien ja yo-kirjoitusten parissa. Miettimistä riittää, mihin haen opiskelemaan, inttikö ensin, kunpa löytäisin kesätyöpaikan. Tämä ajanjakso on valmistautumista aikuisuuteen, vastuunottoa omasta tulevaisuudesta, mitä kaikkea sitä tässä elämänvaiheessa eteen tuleekaan.

Me mummit ja papat olemme mukana nuoren elämän uusissa vaiheissa, muistelemme omaa varhaisaikuisuus aikaa, miten silloin kaikki oikein solahti omaan uomaansa. Muistan miten matkalaukku kädessä kävelin linja-auto pysäkille, suuntana saatu opiskelupaikka melko kaukana kotoa. Pysäkillä katselin ympärilleni ajattelin, nämä seudut jäävät kauas taakse, tänne en enää palaa ja niin on käynyt elon matkalla.

Tapahtuma rikasta aikaa,uusiin tapahtumien mahdollisuuksiin tottumista elämä on ollut, ja muutokset tulevat aina puun takaa. Sepä se elämän kiinnostuksen takaa, joka päivä on uusi ja erilainen. Toiveena terveyden ja kunnon säilyminen, pääasia on että "polla" pelaisi hyvin loppuun saakka, voisi aamulla herätä omassa rakkaassa kodissa lämpimän peiton alla.

Aurinkoa on ilma tulvillaan, nautitaan luonnosta kevään viestin tultua tänne Pohjolaan.

-"Joskirjoittaja ei tiedä asioista, eikä osaa mielipiteitään esittää, on hän kelvoton keskustelija."

Jotenkin tutun tuntuinen on sanomasi. Ei todellakaan kannusta tänne kirjoittamaan. Hyvä, että taas huomautit asiasta.

Kyllä netti on sitten vielä uskollisempi seuralainen ja sen kautta tavoitettavissa oleva maailma, kun ikää tulee ja kun alkaa se askel tulla verkkaisemmaksi ja raskaammaksi. Niin jos ei peliin astu aivoinfarkti tai muu vamma ettei netin käyttö enää onnistu.
Lorena, kun kuvailit lähtöäsi kotoa maailmalle, niin nuoruus valahti muistoihin. Minulla muutto kotoa tapahtui pikkuhiljaa asteittain. On se varmaan haikea tunne nuorelle kun muuttaa toiselle paikkakunnalle opiskelemaan ja myös vanhemmille. Sitä tulee enää vain käymään lapsuuden kotiin ja maisemiinsa ja se varsinainen koti on muualla.
Eräs tuttavapariskunta kertoi kaihoisena kun tuli saattamasta tytärtään lentokoneelle, joka lennätti nuoren pois kotipiiristä. Nainen sanoi itkien että lapsi lensi ihan oikeasti pois pesästä. Hän oli viimeinen neljästä lapsesta ja parikunnan arki alkoi jälleen kahdestaan.

Hammaslääkärissä käyty, loppupäivä vapaata! Pieniä iloja elämässä!

Ja sinä ap kaiken tietävänä, vaatimaton ja hyväntahtoinen.

Jos tämä palsta muodostaa ainoan yhteyden muihin ihmisiin, ei paljon kontakteja synny.

Pelkkä sanojen seurustelu tai tappelu, kuin milloinkin, eikä maailmankuvakaan kovin ahtaasta oviukosta katselua kummemmin avarru.
Menemällä ulos muiden ihmisten seuraan voi tavata muitakin kuin senioreita, kuulla muutakin kuin paikkojen kuivuudesta, yms. yhtä turhanpäiväisestä mikä ikäryhmää tuntuu kiusallisesti vaivaavan. Ollaan kuin oltais ujoja ja kysytään täällä kun lääkärille ei kehtaa puhua, tai sitten muuten vain haluaa tulla huomatuksi jollain erikoisella vaivalla, vaivat kun sittenkin tulevat vanhuuden seurauksena, kihti ja reuma runtelee sormia ja varpaita, yksinäisyys on kuin pimeä huone ja seuralainenkin sattui niin mitätön ja huono.
Mikäs siinä, kertoo kun on kerrottavaa, mutta kovin senioripainotteiseksi ei kenenkään pitäisi päiviänsä muokata. Eri ikäluokat täydentävät toisiaan, kuulumiset ja kokemukset ovat ehkä osin samoja, mutta pelkkää valittamista ja vaivoista kertomista ei päivien pitäisi olla.

Onhan täällä elämässä kiinni olevia kirjoittajia, kiitos heidän, että yleensä viitsii avata palstaa.
Osalle ihmisistä on kirjoittaen kaikki pahan purkaminen päivän paras hetki, saa kiukutella ja opettaa muita, puuttuva kirjinakin kun ärsyttää.
Siis muita kanavia kommunikointiin, kontaktit naamakkain ja seurustelua iloisissa merkeissä.

Kaikki vanhuuden vaivat unohtuvat kun harrastaa mielenkiintoisia asioita, löytyy niitä yhteyksiäkin paremmin.
Jos pelkkiä kirjeitä on kommunikointi muiden kanssa, saa olla, minä menen tanssimaan, hiihtämään, kävelemään, hölkkäämään, jumppamaan ja mitä kaikkea teenkään. Olen ihmisten kanssa kontaktissa, en kuvitteellisesti yhteydessä.

Santeripaha puhuu kuin minä mummopahanen. Minua on aina kammoksuttanut senioripuolueen perustamishinku, ikäänkuin me eläkeläiset olisimme jotain hyljeksyttyä ja riistettyä harmaata massaa. Kaikkien ikäluokkien hyvinvointi on tärkeää, ja meillä sentään on ollut mahdollisuuksia työntekoon ihan toisella lailla kuin koulutetuillakin nykynuorilla . Olimme mekin lujilla opintolainoja ja omaa asuntoa maksaessa, mutta tulevaisuudennäkymät olivat aina valoisampaan suuntaan, toisin kuin nyt.

Meillä isovanhemmilla on oma tehtävämme jakaa tietotaitoamme, kyllä se vielä kelpaa kun osaa oikein annostella ja tarjoilla. Meillä on syytä pitää elämänuskoa yllä, onhan Suomessa aina selvitty vaikeista ajoista. Mutta selviämme vain yhteen hiileen puhaltamalla, emme ruikuttamalla emmekä nostattamalla eri sukupolvien ja väestöryhmien etuja toisaan vastaan.

Nämä palstakontaktit antavan mukavan lisäripauksen tähän muuhun touhuun, kotipuuhiin ja harrastustoimintaan, jota on tosiaan melkein joka paikkakunnalla järjestetty senioriväestön aktivoimiseksi. Mutta miksi lähtisimme aina ikäisiämme tapaamaan, luontevampaa on olla kaikki ikäluokat samoissa ympyröissä. Mukaan ja matkaan vaan, on oma valinta, jos jää ruikuttamaan sohvaperunana tai kiukuissaan takomaan tietsikan näppäimiä keskustelupalstoilla.

Netti on tuonut maailman jokaisen lähelle. Kaikkeen voi etsiä vastauksia netin sivuilta.
Minä pidän konetta auki lähes koko päivän, ja jos uutisissa tai sanomalehdessä puhutaan minulle vieraista asioista, yritän etsiä laajempaa tietoa netin palstoilta.
Maailmankuva avartuu.