Sekulaari, uskonnoton, humanistinen etiikka on parempi kuin uskonnollisiin opinkappaleisiin ja "käskyihin" perustuva dogmaattinen etiikka.
Uskonnoton etiikka parempi
Humanistisesti
7487
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 74
Vanhimmat
Miksi? Miten mitataan paremmuus etiikkojen suhteen?
Sillä, kehittyykö se vai ei.
Oikeastaan voi ollakin. Siis jos sillä ei ajeta dogmia niinkuin uskonnollisella etiikalla jonka lähtökohta on ettei kukaan joka mainittua uskonnollista etiikkaa ei noudata voi olla eettinen tai että kaikki uskonnollisen etiikan vastainen on automaattisesti haitallista.
Etiikka = moraali = yltäältä annettu säännöstö. Etiikka ja moraali perustuvat aina eräänlaiseen ortogonaaliseen sääntöperustaan, aksioomiin, joista sitten herutellaan yksilöä ja yhteiskuntaa koskevat säännöt.
Niiden paremmuutta voi mitata sillä, mikä takaa suurimmat vapaudet yksilölle. Ainakaan uskontoon sitoutunut etiikka ei niitä tarjoa. Muidenkin kanssa on vähän niin ja näin. Sen vuoksi en etiikkaa juurikaan koulutukseen kaipaisi.
Moraalista ei ole vain käskyn - tai 10 käskyn - mukaan toimiminen.
Rangaistuksen pelossa toimiminen ei ole aidosti moraalista, eettistä toimintaa.
Johtaa silmänpalvontaan, lusmuiluun.
Aitoa tai ei, vapaaehtoinen etiikka ei tule toimimaan. Edelleen joku voi olla aidosti, useimmat ei, eli tarvitaan kumminkin rangaistusasteikkoja ja säännöstöä johon pitää pakottaa ja joka oman edun nimissä huomioidaan. Aivan kuten tähänkin saakka jos yhteiskunnassa aikoo elää.
Humanistisella etiikalla on yleensä yhteys tiedepohjaiseen mailmankuvaan ja rationaaliseen tietokäsitykseen. Uskonnoton maailmankatsomus on parempi kuin uskonnollisiin dogmeihin ja "opetuksiin" sitoutunut maailmankatsomus.
Kumman kun trolleilla ei ole tähän mitään sanottavaa?
Kumpi on parempi, Raamatun "kymmenen käskyä" vai Ihmisoikeuksien julistus?
Ministereistämme suurempi osa on antanut virkavakuutuksen vannomalla käsi Raamatulla ja pienempi osa käsi Suomen laki -lakikirjalla. Tarkoittaako se, etät että he pitävät Päivi Räsäsen tapaan Raamattua arvokkaapana kuin kuin Suomen lakia eli lainsääntöämme perustuslakeineen ja perusoikeuksineen.
Trollit eivät pysty väittämään vastaan...
Niillä on ihan oma ikuisuusprojektinsa tällä foorumilla.
Nyt ne hakkuvat vapareita syöpäläisiksi. Vihapuhe foorumilla vaan kovenee.
"Kirjan uskontojen" ns. moraali perustuu "Pyhien kirjojen" määräyksiin. Humanistinen etiikka perustuu ihmiskunnan kertyneeseen ja kehittyvään kokemusajatteluun.
Raamatun ja Koraanin muka "ikiaikaisiin totuuksiin" perustaminen on dogmaattista ja aiheuttaa huonoa ajattelua ja toimintaa. Yhteiskunta kehittyy ja tarvitaan keskustelua uusista eettisistä kysymyksistä. Ne eivät selviä vain vanhoja kirjoituksia pläräämällä. Siksikin humanistinen etiikka on parempi.
Mitä mieltä nämä foorumilla riehuvat vapaa-ajattelun vastustajat ovat? Oletteko todellakin myös noiden "pyhien kirjojen" dogmien takana?
"Minä olen sinun Jumalasi, älä pidä muita jumalia."
Ei ne kehtaa tuoda esiin mitään omia kantojaan, koska ne "on vaan töissä tällä"...
Monessa maassa Euroopassa on koulun oppiaineene, jonka nimi on etiikka. Se vastaa elämänkatsomustietoa, mutta on usein kaikille valnnainen uskonnon vaihtoehto. Kuitenkin joissakin Saksan osavaltioissa (länder), kuten Berliinissä, etiikka on ainoa "katsomusaine" ei uskontoa ei ole.
Eri Euroopan maiden käytännöt kannattaa selvittää tiedoksi suomalaiseen keskusteluun.
Sekulaarisuus ei anna etiikalle mitään vastinetta, eikä kiinnekohtaa.
Kaikki pitää saada nyt ja heti. "Tehdä saat mitä tahansa, kunhan et vain käryä".
Niin se maallinen etiikka toimii.
Elämä on pidempi projekti, joss kiinnekohtina ovat toiset, varsinkin läheisimmät ihmiset, mutta myös koko yhteisö. Se on sekulaarisuutta.
Oletettu "tuonpuoleisuus" on huono "kiinnekohta".
Totta. Maallinen etiikka perustuu ainoastaan yhteiskunnan synnyttämään rangaistuksen pelkoon. Uskonnollinen kumpuaa ihmisestä itsestään ja on se luonnollinen.
Hyvä nähdä, etteivät kristityt ole antaneet Suomessa vallanhimoisille marxisteille periksi! :) Pitäkää itsenne miehinä ja naisina.
Miksi trollit eivät vastaa tähän ketjuun? No siksi kun haluavat vain pitää esillään noita omia valheellisia vihaotsikoitaan ja törkynimimerkkejään kampanjassaan...
"Miksi trollit eivät vastaa tähän ketjuun?"
En pidä arvolleni sopivana antautua epämääräisiin keskusteluihin amatöörien kanssa.
Mutta muuten olen sitä mieltä, että aihe on hyvä ja jopa kirkko vastasi avaukseen (toivottavasti et tarkoittanut sitä, kun toivoit juuri trollien vastaavan) tavalla, joka jatkossakin vakuuttaa minut siitä, että en maksa kirkollisveroa turhaan.
Joten: ei kommentoitavaa tässä vaiheessa. Palaan aiheeseen jos keskusteluun otetaan evoluutiopsykologinen, sosiobiologinen tai sosiaalidarwinistinen tulokulma. Oikeastaan kansallissosialistinen tai reaalisosialistinenkin käyvät. Niistä saa aina niin kiehtovia moraalia ja etiikkaa käsitteleviä, erittäin loogisia ja tieteellisen kylmiä, keskusteluja aikaiseksi. Sellainen niin lämmittää vanhaa skeptikon mieltäni, että oikein saa laittaa tunnehuuharille jämäkkää logiikkaa torventäytteeksi, niin että tuntuu ja tokenee ja loppuu se valehtelu ja venkoaminen ja misinformaation levittäminen ja ... no niin, kyllähän te tiedätte.
Minä en kyllä koe, että tällainen aihe mitenkään miellyttävästi korostaisi narsistisia luonteenpiirteitäni. Ei oikein helli egoa, sanoisin. Oletko muuten samaa mieltä?
En, tietenkään. Oikea ja aito trolli ei ole koskaan mistään samaa mieltä. Ei vaikka olisitkin minä. Kyllä nimittäin tästäkin aiheesta voi spämmätä itsensä kanssa.
Nyt tästä ei enää muuta puutu kuin että joku tulee syyttämään meitä multinikkeilystä.
Jeesus kuitenkin paransi sairaita ja uskovaiset Pyhällä Hengellä täyttyneet ovat parantaneet sairaita Jeesuksen nimessä!
voihan sitä suorittaa "parantamis"toimintaa uskonnolisilla rituaaleilla ja rukoilulla , mutta vahingon aiheuttaminen sillä esim. hoidoista kieltäymiseen yllyttämisen muodossa on vähintäänkin epämoraalista
Uskonnoton etiikka on inhimillistä etiikkaa, ihmisyhteisön kehittämää etiikkaa. Se on kehittyvää eikä dogmaattista. Ei perustu mihinkään paimentolaisheimojen "pyhään kirjaan", jossa väitetään olevan "ikiaikaisia totuuksia"..
Professori (emer.) Ilkka Niiniluodon uudessa kirjassa "Hyvän elämän filosofiaa" (SKS 2015) tulee esiin vakuuttavasti, että uskonnoton etiikka ja maailmankatsomus antaa hyvän perustellun pohjan hyvälle elämälle.
Ilkka Niiniluoto on tulossa alustamaan Helsingin vapaa-ajattelijain järjestämään avoimeen keskustelutilaisuuteen yliopistolla lokakuun alussa. Tämä näin ennakkotietona.
Kommentteja Niiniluodon uudesta kirjasta? Tai vaikka omaan ketjuun.
Tilaisuus on alustavien tietojen mukaan ma 5.10.2015 klo 18.00.
Vahvistus ja tarkemmat tiedot myöhemmin.
Tuleeko videointia nettiin tai peräti suoraa lähetystä?
Muuten palautteena teille (ja niiiiiiiiiiii...in monelle muullekin), että esim. vaalikeskusteluvideot olivat erittäin mielenkiintoisia, mutta se äänitys. Kun ei tahdo saada selvää, milloin kaikuu, milloin häipyy.
Minusta on todella upeaa, että niin monet tahot ja pienetkin toimijat tekevät tuollaisia videoita, mutta toivoisin, että käyttäisivät jotain musiikkiammattilaista äänittämään ja mikseroimaan. Kuvapuoli kyllä on rittävän hyvää.
Luentosali III, Porthania, Yliopistonkadulla.
Alustukssen aiheena on: Hyvä elämä ilman uskontoja
Noiden foorumilla esillä olevien ihmisoikeusasioiden lisäksi on tosiaan ihan hyvä alkaa enemmän puhua ja kirjoittaa myös katsomuksellisista peruskysymyksistä. Vapaa-ajattelu on laaja-alaista, sekulaaria, humanistista, rationaalista, tiedepohjaista. Siihen kuuluu sekulaari, humanistinen etiikka. Ja tiedepohjainen, rationaalinen maailmankäsitys. Kokonaisuutta kai voisi sanoa elämänkatsomukseksi.. Vapaa-ajattelu ei määräydy yksi uskonnollisesta ajattelusta vapautumien kautta, vaan ylipäätään noista em. positiivisista elementeistä käsin.
Mietin sitä, että tässä ketjussa tehdään aika tiukka jako sekulaarin ja uskonnollisen etiikan välillä. Noin luterilaisuuden näkökulmasta sanoisin, että noin tiukkaa erottelua ei ole mitenkään mielekästä tehdä.
Luterilaisuuden näkökulmasta etiikka pohjautuu hyvin pitkälle empatiaan sekä järkeen. Tämä nousee siitä, että luterilaisen etiikan kulmakivet ovat Rakkauden kaksoiskäsky (Rakasta lähimmäistä niin kuin itseäsi ja Jumalaa yli kaiken) sekä Kultainen sääntö (Tee toisille kuten toivoisit heidän tekevän sinulle), joita jokaisen pitäisi soveltaa oman järkensä mukaan. Rakkauden kaksoiskäsky ja Kultainen sääntö puolestaan rakentuvat empatialle: itsensä pitää asettaa toisen asemaan ja miettiä siitä näkökulmasta, mikä olisi paras ratkaisu.
Noissa periaatteissa ei tietenkään ole mitään erityisen uskonnollista (lukuun ottamatta Rakkauden kaksoiskäskyn toista osaa, mutta se ei varsinaisesti kuulu enää etiikan piiriin). Riippumatta maailmankatsomuksesta kuka tahansa sekä ymmärtää että pystyy soveltamaan periaatteita, että myös arvioimaan niiden pohjalta tehtyjä ratkaisuja. Luterilaisuuden näkökulmasta uskonto ei tuo etiikan sisältöön mitään poikkeuksellista, mistä ei järjen avulla saisi kiinni. Jo tämän takia voi sanoa, että tiukkaa erottelua uskonnollisen ja sekulaarin etiikan välille ei ole mielekästä tehdä.
Luterilaisuuden näkökulmasta minulla ei ole mitään syytä laittaa esimerkiksi YK:n Ihmisoikeuksien julistusta sekä Rakkauden kaksoiskäskyä vastakkain. Päinvastoin, kannatan mielelläni molempia.
Vilppu H.
pappi
Mikä tällöin jää uskonnollisen etiikan yksinoikeudeksi?
Vastaus on varsin ikävä: Mielivaltaiset, perustelemattomat asiat. Että esimerkiksi seksi samaa sukupuolta olevan kanssa on väärin, koska se nyt vaan on. "No kun ei voi", sanoi Timo Soini. Tai vaikkapa juustohampurilaisen syönti on väärin, koska se nyt vaan on.
Mitä tarkoitat yksinoikeudella? Voitko avata. En ihan saa kiinni ajatuksestasi.
Vilppu H.
pappi
"Tai vaikkapa juustohampurilaisen syönti on väärin, koska se nyt vaan on"
Nooh nooh, oliskohan nyt tiedemies Pekka Puska sitä mieltä, että tuossa on kysymys USKONNOLLISESTA etiikasta.
Heh. Puskaa on paljon haukuttu, mutta kyllä todellista semiuskonnollisuutta taitaa löytyä enemmän karppaajien ym. joukosta.
Himalajan suolaahan mainostetaan sillä, miten se sisältää 84 alkuainetta. Huomautin joskus, että stabiileja alkuaineita on 81, joten suola on siis radioaktiivista. Ei mitään vaikutusta. "Sen pahempi totuudelle", kun menee uskomusten kanssa ristiin.
(Vismutti on edellä laskettu stabiiliksi.)
Vilppu, mitä uskonnollinen etiikka, vaikkapa tämä kuuluisa kristillinen etiikka tuo, joka ei sisältyisi humanistiseen etiikkaan? Senkö, että jumalia täytyy rakastaa enemmän kuin mitään tai ketään muuta? Ja mikä sen lisän arvo ja merkitys oikein on? Onko siis uskonnollisessa etiikassa jotain, joka jää puuttumaan humanistisesta, sekulaarista etiikasta?
Humanistinen etiikka toteutuu huonommin kun ruojat eivät pelkää seurauksia.
Internetin keskustelupalstat ovat paras todiste siitä. Vai oletko eri mieltä?
Jumalan - ja siis hänen käskyjensä - rakastaminen "yli kaiken" vie "ikiaikaisen pyhän sanan" kautta dogmatismiin, joka näkyy myös käytännössä yllin kyllin.
Olen eri mieltä enimmäisestä väitteestäsi.
Keskustelupalstoihin taas voisi huomattaa vaikka, että suurin osa kirjoittajista Suomessakin taitaa olla uskontokuntien jäseniä. Mikä uskonnollinen moraalisääntö estää tai kieltää kirjoittamasta ääliömäisesti nettiin?
"Olen eri mieltä enimmäisestä väitteestäsi."
Eli lopultakin se, ettei moderoida, johtaa parempaan keskusteluun kuin se, että moderoidaan ja bannataan?
Sitten olemme samaa mieltä, oleellista koko asiassa on ollut ylilaudan ja hommafoorumin keksiminen.
En ole koskaan ymmärtänyt etiikan ja moraalin eroa, eikä sitä tunnu ymmärtävän edes viisaammat. Mielestäni etiikka on hienompi, uudenaikaisempi nimitys vanhanaikaiselle, ummehtuneelle ja uskonnolle haiskaltavalle moraalille. Siis kivitauluun kaiverretut kymmenen käskyä tarjoiltuna jostain peruskouluoppilaan tabletilta uskonnon opetussuunnitelman mukaan.
Etiikka on mielestäni myös salakavala sana, eräänlainen troijan hevonen. Ehkä parhaiten se käy ilmi Suomen bioeettisistä toimikunnista; kaikista hienoista himmeleistä huolimatta siellä istuu niin teologin koulutuksen saaneita professoreita kuin feministejäkin. Mikä ihmeen jumalan antama lupa noilla on päättää jostain kantasoluhoitojen antamisesta.
Periaateessa mikään ei ole muuttunut jostain 1800-luvusta; papit päättivät silloinkin, mikä on kansalle parasta. Moraalimonopoli on toki murtunut hiukan, mutta edelleen vaikutelma on sama, että ylhäältä päin sanellaan ja usein sellaisen eetoksen perusteella hallitaan ihmisiä, jotka eivät ole samaan eetokseen sitoutuneet, oli se sitten kristinusko tai feminismi. Ja aivan varmasti joukkoon saadaan vielä jokin islamin mullah myös mahdutettua, kun eletään monikulttuurisessa ja -arvoisessa yhteiskunnassa.
Se tärkein kuitenkin unohtui, vapaus. Vapaus ajatella ja toimia sen mukaan. Taitaapi olla liian vaarallinen ajatus Suomessa, että yksilö itse saisi päättää tekemisistään.
"Taitaapi olla liian vaarallinen ajatus Suomessa, että yksilö itse saisi päättää tekemisistään."
Oikeistohan sitä eniten pelkää.
Korjaussarja:
"Vilppu, mitä uskonnollinen etiikka, vaikkapa tämä kuuluisa kristillinen etiikka tuo, joka ei sisältyisi humanistiseen etiikkaan? Senkö, että jumalia täytyy rakastaa enemmän kuin mitään tai ketään muuta? Ja mikä sen lisän arvo ja merkitys oikein on? Onko siis uskonnollisessa etiikassa jotain, joka jää puuttumaan humanistisesta, sekulaarista etiikasta?"
Ensin disclaimer:
Puhun nyt puhtaasti luterilaisesta näkökulmasta. Esimerkiksi roomalais-katolinen kirkko sekä reformoidut kirkot (Suomessa käytännössä usein vapaat suunnat) hahmottavat kristillisen etiikan eri tavoin.
Siis, jos etiikka ymmärretään luterilaisesta näkökulmasta, kristillisyys ei sinällään tuo etiikan sisältöön mitään erityistä. Kuten yllä jo kirjoitin, Rakkauden kaksoiskäsky sekä Kultainen sääntö (joihin etiikka luterilaisesta näkökulmasta tiivistyy) rakentuvat pitkälti empatian sekä järjen käytön ympärille. Eettisinä ohjeina nuo säännöt puolestaan ovat sellaisia, että vastaavia on sekä muissa uskonnoissa että myös sekulaaristi muotoiltuna (esim. Kantin Kategorinen imperatiivi).
Luterilaisesta näkökulmasta käsin uskon merkitys etiikan suhteen ei ole sisällössä vaan motivaatiossa. Toisin sanoen, uskon pitäisi motivoida toimimaan Rakkauden kaksoiskäskyn sekä Kultaisen säännön mukaisesti toisia ihmisiä kohtaan (joita jokainen ihminen osaa soveltaa itse, oman järkensä avulla).
Tarkennan vielä. Kun sanon, että uskon rooli on motivaation luojana eettiseen toimintaan, se ei tarkoita pelolla motivointia. Luterilaisesta näkökulmasta katsoen motivaation pitäisi sen sijaan syntyä rakkaudesta. Ajatus on se, että kun ihminen kohtaa ja kokee rakastavan Jumalan, hänessä puolestaan herää tarve osoitta rakkautta toisille ihmisille ja tätä kautta usko motivoi toimimaan eettisesti.
Ajatus uskosta eettisen toiminnan motivoijana ei myöskään ole mitenkään eksklusiivinen. Se ei siis sulje pois muita eettisen toiminnan motivaattoreita eikä sano, että vain usko olisi hyvä motivaatio.
Tiivistetysti: Luterilaisesta näkökulmasta katsoen sekä sekulaari että uskonnollinen etiikka voivat sisällöllisesti olla hyvin samanlaisia. Ero tulee ennen kaikkea siinä, mikä motivoi toimimaan eettisesti.
Vilppu H.
pappi
Aivan kuin rippikoulussa, paitsi että siellä tuota latinaa oli vähemmän. Vaikka oli siellä munkkeja joskus välipalana.
Käsittääkseni uskovilla on monia velvollisuuksia raamatun mukaan tehdä hyvää, auttaa lähimmäisiä jne. sellaisessa määrin ettei juuri kukaan sellaiseen ole kykenevä. Suomen hyvinvointivaltion olosuhteissa kaikilla on parempi olla kuin keskimäärin ihmisillä maailmassa. Tämän pitäisi johtaa uskovien keskuudessa luopumiseen suurimasta osasta omastaan köyhimpien hyväksi ja käytännössä laskemaan elintasoansa radikaalisti. Näin ei tietenkään tapahdu. Tuolta osin jokainen suomalainen kristitty ei elä kuten raamattu on ohjeistanut. Mikä osapuoli nyt on epäonnistunut, uskonto motivaattorina, Suomen kristityt vai jumala ohjeissaan? Mielestäni kaikki. Mitä hyvää on ihmiselle elämän mittaisesta epäonnistumisesta ja syyllisyydentunnosta?
hienoo
Tietysti uskonnollinen etiikkakin voi joustaa sekulaarin ajattelun ja järjen käytön pohjalta. Onhan kristinuskon sisälläkin eroja. Ja islaminkin...
Tietenkin uskonnottomat kannustavat uskovia yhä järkevänpään ja humanistisempaan ajatteluun.
Järkevien ja myös rakkauteen uskovien uskovasiten kanssa on paljon mukavampi tehdä yhteistyötä kuin fundisten - tai noiden vihaisten pyllyilijöiden kanssa..
Ilkka Niinluodon uusi kirja Hyvän elämän filosofiaa kannattaa pitää mielessä. Niitä voi myös varata kirjastossa. Varauksien määärä vaikuttaa hankintojen määrään.
Helsingissä 5.10. klo 18: Hyvä elämä ilman uskontoa
Tässä HVA:n Uskomaton-lehdessä ilmestynyt kirja-arvostelu:
http://vapaa-ajattelijat.fi/helsinki/2015/10/05/kirja-arvostelu-hyvaan-elamaan-ilman-uskontoa/
"Sekulaari, uskonnoton, humanistinen etiikka on parempi kuin uskonnollisiin opinkappaleisiin ja "käskyihin" perustuva dogmaattinen etiikka."
Ei sellainen etiikka, jonka sisäinen merkitys on etiikan puute, ole mikään etiikka!
Hyvä! Myönnetään. Kirjoitin huolimattomasti.
Opinkappeiden ja uskonyhteisön "käskyihin" perustuva dogmaattinen mielipide ei ole aidosti eettinen, moraallinen katsomus. Eikä vain käskyjä noudattava toimi omaehtoisesti moraalisin perustein.
Kohlbergillahan on ns. moraalisen ajattelun tasojen lukitus. Käskyihin tai pelkoon perustuva käyttäytyminen ei ole juurikaan tasokasta, eli kaukana korkeatasoisesta moraalisesta ajatelusta.
Oliko semmoinen ollenkaan "moraalisen ajattelun" piirissä?
Ma 05.10. ma Porthanian sali PIII, Yliopistonkatu 3, klo 18-20
Ilkka Niiniluoto: Hyvä elämä ilman uskontoa
Yleisölle avoin luento jossa filosofian emeritusprofessori käsittelee hyvää elämää filosofian näkökulmasta. Uskontojen tavoitteena on usein elää hyvä elämä tuonpuoleisen vuoksi, mutta mikä motivoi uskonnotonta elämään hyvä elämä?
Tuo on tarkemmin sanottuna luento- ja keskustelutilaisuus.
Uskonnoton etiikka kuuluu hyvään elämään uskonnottomasti. Luonnollisuuden hyväksyminen vapauttaa elämään.
Elämä on sen verran lyhyt, että ei kannata tuhlata sitä täysin turhaan "ikuisen elämän" junailuun. Vaan keskittyä tähän ainoaan oikeaan elämään. Parempi hyväksyä elämän kiertokulku.
Tämän foorumin teemaan liittyy mielestäni hyvin tämä tulossa oleva tilaisuus:
Hyvä elämä ilman uskontoa, Alustus- ja keskustelutilaisuus Helsingissä
Alustus: professori (emer.) Ilkka Niiniluoto, Ma 05.10. klo 18.00 - 20.00, Porthanian sali PIII, Yliopistonkatu 3,
Virikkeenä on Helsingin yliopiston professorina, rehtorina ja kanslerina
toimineen Ilkka Niiniluodon uusi kirja Hyvän elämän filosofiaa (SKS
2015). Tilaisuus voi sisältää laaja-alaista pohdintaa ja keskustelua
hyvästä elämästä. Mikä motivoi uskonnotonta elämään hyvä elämä?
Juontajana Vapaa-ajattelijain liiton pääsihteeri Esa Ylikoski.
Vapaa pääsy. Järjestää Helsingin vapaa-ajattelijat ry
Tilaisuus kiinnosti yleisöä varsin mukavasti, osallistujia yli 120.
Niiniluodon kirjasta arviointia: http://vapaa-ajattelijat.fi/helsinki/2015/10/05/kirja-arvostelu-hyvaan-elamaan-ilman-uskontoa/
Kirja varmaan sopisi isänpäivän lahjaksi, miksipä ei joululahjaksikin. Tai ihan vaan itselle. Samaa arviota myös täällä: http://vapaa-ajattelijat.fi/helsinki/uskomaton-lehti/uskomaton-lehti-2015/
Tässä ketjussa muuten on "Kuuntelevan kirkon" nettipapin pari kirjoitusta ja niiden synnyttämää keskustelua. Aika vähänhän "virallinen" kirkko näyttää tällä foorumilla keskustelevan, vaikka kirkon etuoikeuksia eräät ammattikirjoittajat puolustavatkin.
Jumalan rakastaminen "yli kaiken" käskynä on periaatteessa ja ikävän usein käytännössä ristiriidassa humanistissen etiikan kanssa.
Kristilliset antivaparit lähinnä häiriköivät ja trollaavat.