Hyttynen ja sadepisara

Hyttyset eivät taida sateella paljoa lennellä. Yksittäiset sadepisarat haittaisivat liikaa lentoa, vaikka eivät varmasti hyttysiä tappaisikaan. Liike-energia, jota pisaralla on, muuttuisi suureksi osaksi hyttysen liike-energiaa. Hyttysen massa on pieni ja se kiihtyy nopeasti, jolloin sen elimistöön kohdistuva voima ei ole kohtuuttoman suuri. Kannattaa huomioida, että pääsääntöisesti pienten eläimien lujuus on niiden kokoon suhteutettuna varsin suuri.

Kyllä hyttysiä lentää sateella. Varsinkin sellaisia ..mitä lie jotka nousevat ylös ja alas päin. Niillä on pitkä pyrstö. Liekö surviaissääskejä ?

Aloittaja muuttaa hieman kysymystä.
Miksei sääski kuole kun siihen osuu vesipisaroita sateella ?

Hyttyseen nähden raskas pisara osuu hyttyseen. Käytännössä hyttysen nopeus muuttuu samaksi kuin pisaran, jonka nopeus ei paljoa muutu törmäyksessä.
Pisaran nopeus ei ole mitenkään hurja.
Toinen vaihtoehto on että hyttynen kimpoaa sivulle. Tästä voisi tulla teoriassa suurempi nopeus vesikalvon toimiessa jousena, joka sinkoaa hyttysen. Ei ehkä tästäkään mitään huikeaa nopeutta ja siten kiihtyvyyttä ja voimaa (F=ma).

Hyttysen nopeus muuttuu, mutta se kestää kiihtyvyyden. Hyttysen rakenne on vahva.
Hyttynen on kevyn -> Pieni voima riittää kiihdytykseen.

Joku ötökkä saa hypätessää jo 400 G kiihtyvyyden ja kärpänen saa sanomalehdellä ilmassa lyötynä 200-400G (lento loppuu?), joten kestävyys lienee noissa luokissa.
http://www.sciencefocus.com/qa/whats-highest-g-force-insect-can-survive

Asia on tutkimuksen mukaan juuri niin kuin tässä keskustelussa on arveltu, eli hyttynen selviää törmäyksestä juuri edellä mainituista syistä:
http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000002536537.html

Ei hajuakaan mutta uskoisin, että niiden siivissä on samankaltainen vettä hylkivä mikro-rakenne, kuin esim. lumpeen lehdissä ja monien muiden kasvien lehdissä.
Joku biologi tietäisi paremmin..