Siunaus ja kirous Raamatussa?

Koska tämän palstan joillakin käyttäjillä ( viesteistä päätellen) näyttää olevan kovin hatarat tiedot siitä, mitä Raamattu puhuu siunauksesta ja kirouksesta, on tarpeellista katsoa asian valaisua Sanasta.

Siunaus ja kirous ovat olleet Jumalan valtakunnan toimintaohjelmassa alusta alkaen.

A) Kun Aadam lankesi tottelemattomuuteen, Jumala näki oikeaksi kirota koko maanpiirin, 1 Moos 3:17. Myös käärme kirottiin matelemaan ilman jalkoja, 1 Moos 3: 14

B) Kun Jumala antoi Mooseksen kautta Lain opetukset, hän määräsi sekä
* ns. siunauksen vuoren (Garsissimin vuori) että
* kirouksen vuoren ( Eebalin vuori). 5. Moos 27: 12-13
Lukekaa. Mitä niistä sanotaan, ja 2 Moos 28. luku! Mitä siellä lukee?

Jumalan säätämä kirous näkyi ja näkyy mm. Jeremia 11:3, Daniel 9:11.


Raamattu valaisee jokaista, joka tahtoo selvittää näitä kysymyksiä.

C) Apostoli Pietari kirjoittaa eräistä, että he ovat ”kirouksen lapsia”, 1 Piet 2:14

D) Jeesus puhui, ettei kadotetuksi Hänen oppilaistaan joutunut muu kuin se ”kadotuksen lapsi (Juudas) Joh 17:12. Selvää on ettei Juudas ollut lopuksi siunauksen lapsi, vaan kirouksen itselleen hankkinut.

E) Psalmissa 109: 17-18 kirjoitetaan näin:

”Hän rakasti kirousta ja se kohtasi häntä. Hän ei huolinut siunauksesta, ja se väistyi hänestä kauas. Hän puki kirouksen yllensä niinkuin vaatteensa...”

Jotkut ihmiset (valitettavan monet) rakastavat kirousta, siis pahoja asioita joista kirous koituu. He eivät välitä siunauksesta, jonka Jumala antaa kuuliaisille ja parannuksen tekeville. Apt 3:26.

F) Jumalan mies Joosua kirosi Jerikon kaupungin ( perustelluista syistä) Joos 6: 26 --- ja kirous kävi toteen.
Se joka ryhtyi kirottua kaupunkia rakentamaan veti kirouksen päällensä. 1 Kun 16:34.
Uppiniskaisen rakentajan poika kuoli. Kirous oli ja pysyi.

G) Jeesus kirosi (hedelmättömän) viikunapuun, eikä siitä koskaan enää mitään kasvanut.
Markus 11: 14

H) Apostoli Paavali lausuu kovat sanat niille, jotka vääristelevät evankeliumia. Hän kirjoittaa: ”hän olkoon kirottu”, Gal 3:10 ja 1:8-9 . Lukekaa.

I) Jumala antaa luonnonvoimienkin tulla maalle joskus siunaukseksi, joskus kiroukseksi, Job 37: 13

Yhteenveto:

Jumalan valtakunta sisältää molemmat asiat: siunauksen ja kirouksen.
On täysin loogistakin, puhumattakaan Jumalan täydellisestä hallinnosta, etteivät kaikki koskaan tule siunatuiksi! Ja että monet tulevat kirotuiksi, omasta syystään...

Yhtä lailla kun on Pimeys ja Valkeus, valhe ja totuus, negatiivinen ja positiivinen taso, Elämän tie ja kuoleman tie ----- yhtä lailla vaikuttavia asioita ovat siis siunaus ja kirous!

Jumala on säätänyt siunauksensa sinne, missä Häntä totellaan, kunnioitetaan.
Jeesus kärsi ristillä synnin tuomion ihmisten puolesta, Hän kumosi kirouksen vallan. Se tarkoittaa, että jokainen joka Häneen uskoo ja Häntä seuraa ja tottelee - saa olla osallinen siunauksesta. Apt 3:26.

Ne, jotka eivät huoli pelastusta, lahjavanhurskautta, Jeesuksen sovitusta, ne ovat automaattisesti raamatullisen siunauksen ulkopuolella. Joka ei usko Poikaan, jää mihin tilaan? Lukekaa Joh 3:35-36.

Samoin, jos joku uskoon tullut lankeaa tottelemattomuuteen, kapinaan, poikkeaa kaidalta tieltä, hän valitsee tottelemattomuudelle säädetyn kirouksen.

Jokainen siis itse valitsee tiensä, ja samalla sen seuraukset. Mitään ns. ”siunausautomaattia” ei ole Raamatussa osoitettu.

Toisaalta, myöskään aiheeton kirous ei tehoa sellaiseen, joka on Jumalan suojassa ja siunauksen piirissä. Sananl 26:2, 4 Moos luvut 23-24. Aiheetta lausuttu kirous näet kimpoaa siitä Jumalan antamasta kilvestä, joka uskollisia Herran omia suojaa! Efe 6. luku (sota-asu). Eräs Siimei kiroili Daavidia, ei tehonnut. 2 Sam 16:6.13, 2 Sam 19:19-21, 1 Kun 2:8-9. Lukekaa. Lopuksi Siimei sai rangaistuksensa.

Jumala sanoi jo muinoin: valitkaa! Hän sanoo: valitkaa Elämä taikka kuolema, siunaus tai kirous, valkeus taikka pimeys, totuus taikka valhe. Kahta tietä ei voi vaeltaa. Ei voi palvella samaan aikaan Jumalaa ja maailmaa.


http://keskustelu.suomi24.fi/t/14082366/varoitus-kirottu-paikka-alue