Kukas muistaa tai tietää seuraavia sanoja?
Joihinkin laitan vähän apuja niihin joita arvelen vaikeammiksi.
Nämäkin ovat eri puolilla Pielisjärveä olleet käytössä.
1. HUMPPAELLOO
2. HORRII
3. HORMUVVAA
4. HÖKELTTÄÄ
5. HEHHAATTAA
6. HAVUKKAVUARA (ei ole kylä tai paikka)
7. HUMPPAELLOO (kaksi täysin eri merkitystä yhteydestä riippuen)
8. LUUKOKKO (ei ole lintu)
9. LOHNAATTAA
10. LUTEVA
11. LATSKU
12. LOELOTTAA
Joihinkin laitan vähän apuja niihin joita arvelen vaikeammiksi.
Nämäkin ovat eri puolilla Pielisjärveä olleet käytössä.
1. HUMPPAELLOO
2. HORRII
3. HORMUVVAA
4. HÖKELTTÄÄ
5. HEHHAATTAA
6. HAVUKKAVUARA (ei ole kylä tai paikka)
7. HUMPPAELLOO (kaksi täysin eri merkitystä yhteydestä riippuen)
8. LUUKOKKO (ei ole lintu)
9. LOHNAATTAA
10. LUTEVA
11. LATSKU
12. LOELOTTAA
Vastaukset 199
Vanhimmat
HUMPPAELLOO= Epämääräistä, tanssia matkivaa liikettä?
HORRII= puhuu/muistelee omituisia= horrii omijaan.
HÖKELTTÄÄ=touhuaa jotakin epämääräisesti/hätäisesti/huolimattomasti
LOILOTTAA=lauloo loilottaa
Muut sanat ovatkii miulle täyttä heprevoo.
4. Hökelttää on oikein
12. Loelottaa on oikein.
No nythän sinä vasta heititii kysymykset. Kuka nuita tietää? Vaen yritettävä on .5. Hehhaataa . Puhuhuja on ilmissut lauseen, joka aiheutaa kuulijassa naurahduksen. . 12 Loelottaa Laulamista, joka ei meme täysin tahdilleen ja nuotin mukaan.4 . Hökeltää . Puhuja kertoo asiasta .jostaei itsekkään ole täysin selvillä, ts. sekoilee.
Loelottaminen on lähellä, mutta tuossa ylempänä joku jo tiesi.
Hehhaattaminen sopii hyvin tuohonkin, mutta ei ole varsinainen sanan merkitys.
Hökeltää sopii tuohonkin yhteyteen, mutta ei vielä ole sanan varsinainen merkitys.
Sehän on riippuvainen siitä tilantteesta ja hetkestä, tuo sanonta. Yksittäisenä sanana ei tietenkään nykypolvelle merkkaa mitään. Minulle itselleni kaikki nuo sanat ovat tuttuja. Aikoinaan ne tulivat oikeissa-ja aidoissa tilanteissa esiin. Mukavvoo murretta joka tappaaksessa. Savvoohan se on kuitennii loppuillopuks, siitähä ee mihinkkää piäse ja tarvinnoonko piästäkkää.
Ei muuta ku latsku ohttaan, sano kyläteurastaja ku hiehhoo halakasukirvveen hamaralla kulummaan lossautti. Pillitupakki palammaan-ja nahka orrelle.
Kyllä -60 luvulla oli vielä miehet miehiä. Eikä kukkaa kännykäkameralla kuvannu, onneksi. Tänäpäevänähän joutus taposta linnaan, perhana.
Toinen merkitys oli tuo, mutta puolet vielä puuttuu.
Valitus tehty ylläpitoon ei kuulu lieskan kunnan asioihin
Missä on lieskan kunta, kun en tiijä niin kerrotko?
Horiskoko.oot.tä
Kamuttaja on tunnetusti kriittinen mitä hän hyväksyy oikeiksi vastauksiksi. Hyvä niin.Odotellaan, kun Wanha-lieksalainen herää, noin seitsemän jälkeen, niin silloin kuullaan paljon oiketa vastauksia Hän tuntee paikallismurteen.
Minusta hän on löyhin. Sanoo melkein joka arvauksesta voi se tuotakin tarkoittaa tai tuokin on oikea. Vähän liian löperö.
Herräelin jo kuuvven maessa ja kiehhaatin kahvit heti uamutuimmaan ja luvin lehet. Haaskkoo huomenta vaen kaikillen.
1. HUMPPAELLOO
- vaihtelee, muuttaa suuntaa
2. HORRII
- yrittää turhaan saada kiinni
4. HÖKELTTÄÄ
- puhuu epäselvästi, huolimattomasti
5. HEHHAATTAA
- synonyymi HYKKÄYTTÄÄ, hymähtää
7. HUMPPAELLOO (kaksi täysin eri merkitystä yhteydestä riippuen)
- vaihtelee, muuttaa suunta, sydän humppaelloo
9. LOHNAATTAA
- leikata vaikkapa kaukusta suuri pala
11. LATSKU
- isku,
12. LOELOTTAA
- laulella äänekkäästi (nuotin vierestä)
Sinulla riittää tuota murteen tuntemusta hämmästyttävän paljon.
1. Tarkoittaa sitäkin, ehkä eniten sitä.
2. Ei alkuunkaan.
4. Sellaisesta puheesta myös käytetään tuota ilmaisua, mutta ei ole varsinainen sanan merkitys.
5. En osaa sanoa onko oikein, kun minulle taas on sana hykkäyttää outo.
7. Tämä oli se toinen merkitys.
9. Se on kyllä lohnaaattamista, oikeastaan sanan ydin.
11. Kuvaa myös iskua, mutta muutakin.
12 Oikein, mutta voi se olla nuotilleenkin. Äänekäs laulu.
Hykkäyttäminen tarkoittaa kun esimerkiksi henkilö lukiessaan vitsejä naurahtaa tai hehettelee itsekseen hyvälle tarinalle. Johdattelin sanan heh -alusta.
Hykkäyttäminen näköjään sopii hehhaattamisen sisään, mutta on suppeampi.
7. HUMPPAELLOO voisi tarkoittaa myös päämäärätöntä liikkumista sinne tänne
Aivan oikein, tämä on se toinen tarkoitus.
3. HORMUVVAA -sanasta tulee mieleen verbi ROHMUTA, eli kahmia itselleen suurin osa jostakin
Avan oikein.
Se juuri on hormmuumista.
Yitellään arvailla. 8. LUUKOKKO voisi olla jokin sairaus. Olisiko kihti eli luuvalo, koska kokko on jonkilainen ´valkea´.
Ei sinne päinkään, vaikka oli hyvä ja johdonmukainen arvaus.
Seuraavana huumoripitoinen arvaus.
6. Oikein äkäistä naista sanottiin petolinnuksi eli havukaksi. Saattoi syystäkin olla jollakin kylällä ´havukkavuara´.
Hauska arvaus, mutta ei ollut se mitä se alkujaan on.
Minäkin oon kuullu, vaimonsa taholta väärinymmärrettyjen miesten nimittelevän puolisoaan juuri petolintu-aihetta käyttäen. Mieleen tulee mm. Taikina-Havukka, Sumppi-Huuhkaja ja Vanaha-Kotka.
Noita kahta ensimmäistä en ole kuullutkaan.
On se vaan yritettävä arvailla viimeinenkin.
10. LUTEVA voisi olla mukava, leppoisa, ihana, söpö, nykykielellä lutuisa.
Hipoo sitä, mutta ei ole.
2. HORRII, mieleen tulee myös verbi ´horista´, eli puhua sekavia.
Minusta "horrii" saattaisi olla syömistäkin kuvaava sana. Syödä ahnaasti kuumaa keittoa ryystämällä.
"HORRII" voisi tarkoittaa myös tietynlaista hakemista tai valitsemista. "Siellä se tuas pimmeessä komerossa vuatteittaan horrii".
Sitä on horiminen, eli oikein.
Muistelua tiesi sen.
Noista juuri mikään ei ole tämän alueen yleinen murresana. Ovatpahan vain yksittäisten sanaseppojen yhtä-äkkiä keksimiä, tekemistä kuvailevia, sanoja. Sellaisia ei kukaan muu kuin keksijä ja kuulija voi tietää.
Kyllä nuo ovat tuttuja sanoja melkein kaikki mutta sinä et ole ilmeisesti lieksalainen.
Kaikki kysytyt sanat ovat olleet hyvin yleisesti käytössä Pielisen Karjalassa viime vuosisadalla ja jo aikaisemminkin. Yleisessä käytössä niitä ei enää juuri kuule. Vanhemmat ihmiset niitä vielä muistavat ja osaavat tarvittaessa käyttääkin. Paikallisia murresanoja ja murteellisia sanontoja on tuhansia ja suuri osa niistä katoaa kokonaan, ennekuin murteenkerääjät ehtivät ne tallentaa.
Murresanoja lienee kenenkään turha opetella ulkoa - ainakaan ulkopaikkakuntalaisen. Sanat jäävät mieliin vuosikymmenien aikana eli kaikki sanat on "elettävä".
Olen törmännyt kirjallisuudessa joidenkin eteläsuomalaisten kirjailijoiden yrittäneen kirjoittaa Pielisjärven alueen murteella. Suoraan sanoen he ovat häpäisseet itsensä murteen vääristelyllä.
Toisaalta hyvän murteen kirjoittajan tekstiä on ulkopaikkakuntalaisen vaikea ymmärtää. Monelta lukijalta on Heikki Turusen Simpauttaja jäänyt kesken, kun lukeminen on ollut liian hidasta ja osa tekstistä on jäänyt ymmärtämättä.
Jos joku ei ymmärrä murresanojen merkityksiä, se ei tarkoita, että ne ovat tuulesta temmattuja tai juuri keksittyjä. Suomen eri alueiden omat sanat ovat rikkaus. Minun tietomääräni ei riitä niiden olemassaoloa arvioimaan.
Näin juuri asia on.
Yksikään sana ei ole pakollista murretta tarkistin aikaisemmin täällä olleista linkeistä ja tutuilta naapureilta.
Kannattaa muistaa, etteivät google tai wikipedia saatikka linkit anna vastauksia kaikkiin murresanoihin.
Täällä on ollutkin esillä, että pyritään kysymään sellaisia murresanoja tai sanontoja, joita ei löydy hakukoneilta. Sellainen sanapeli olisi jo liian helppo, jos vastaus löytyisi googlesta kuin apteekin hyllyltä. Pelissä on kaksi mahdollisuutta: vastauksen joko tietää omien kokemusten perusteella, tai sitten ei tiedä.
Ihmettelen, etteivät edes naapurisi tienneet tällä kerralla kamuttajan kysymiä sanoja. Olisivatko naapurit vielä liian nuoria paikkakuntalaisia?
Ei ollut nuoria yksikään kaikki 25-40v välillä Nurmes Juuka alueelta tänne joskus muuttaneet.
Lohdutukseksi kerron, että minun lapseni ovat vanhempia kuin sinun naapurisi eivätkä hekään tietäisi noita kamuttajan kysymiä sanoja. Esillä olevat murresanat eivät ole kuuluneet enää heidän elämäänsä, vaikka paikkakunnalla ovat asuneetkin. Sukupolvien myötä vanhat sanat katoavat ja uusia tulee tilalle.
Harmi jos tuon ikäiset 25 - 40 v eivät tunne yhtään sanaa.
Olen kuullut Nurmeksen ja Juuankin vanhoilta asukkailta näitä.
Latsku ohttaan, sano kyläteurastaja aekonnaan, kun sian ampu haalikolla. Viis senttii otasta, niin jäe mukava sormenmäntävä reikä. Ei juossu joulusika monta kierrosta karsinassa sen jäläkkeen.
Sitten toesella kerttoo hiehon tappo halakasukirvveen hamaralla. Neljännellä vasta putos. Peli oli raakaa mutta rehellistä.
Peli oli raakaa, mutta ei rehellistä.
Rehellistä olisi ollut jos hiehokin olisi saanut halkaisukirveen jolla puolustautua.
Täysin huuhaa huttuha tekee kamuutja alia vanha lieksalainenvalitus teistä tehty
Taitaa sinun päässäsi olla huuhaa huttua.
Nyt mään muata ötköttämmään.
Tässä vaiheessa heitän minäkin yhden arvelun, jos tämä on vielä ratkaisematta.
Havukkavuoara, oisko niinkin kaukaa haettu, kuin ilmavaara. Huudettiin kun kuultiin lähestyvän lentokoneen ääni.
On se harmi kun tällainen kielen rikkaus menee manan majoille vanhojen mukana.
Kamutja jjokutaakin kuolllaaivan turha akkka se on
Jaha varamoottori on taas herännyt alias kuakilan poeka.
Arvaus havukkavuarasta. Kanat ovat ulkona ja haukka ilmestyy taivaalle.
Luteva. Yleensä asioihin myötämielisesti suhtautuva, tuumaan taipuva ihminen. Täydellinen vastarannan kiiskin vastakohta.
Muistelua löysi yhden merkityksen lutevalle.
Kerron loputkin.
Luteva = oikein sopiva/joustava/kaikin puolin käypäinen/toista ihmistä ymmärtävä/Miellyttävä.
Nyt vielä puuttuu osa HEHHAATAMISESTA.
LUUKOKKO ja KUHILASVUARA kokonaan.
KUHILASVUARA on ihan uusi sana.
HYKKÄÄTTÄMINEN tarkoittaa kun esimerkiksi henkilö lukiessaan vitsejä naurahtaa, hymähtää tai hehettelee itsekseen hyvälle tarinalle. Johdattelin sanan HEHHAATTAA heh -alusta.
KUHILASVUAROO en minäkään löytänyt alkuperäiseltä listalta, sen sijaan HAVUKKAVUARA oli.
Arvataan, että LUUKOKKO on romuluinen ihminen.
Monet hevosta kuvaavat sanat, kuten liinakko, ruunikko, vajakko päättyvä kko-loppuseen sanaan. Tästä johdan ajatuksen, että "luukokko" on luiseva hevonen.
Eli LUUska, jota käytettiin vanhasta hevosesta tai joskus jopa naisestakin.
Ei se KUAKKI:kaa ollunna niitä hevosii paraasta piästä.
Eikä KONI, joka tulee venäjän sanasta конь (kon).
Vielä yksi veikkaus. LUUKOKKO on haaskalintu.
HAVUKKAVUARA voisi olla varusmiesslangia. Minun aikanani varuskunnan ruokalan ovella oli vahtimassa ja järjestyssä pitämässä VANIKKAHAVUKKA. Vaaransa oli siinäkin havukassa. Joskus piti hakea rivin ojennusta läheisestä metsästä saakka.
Siihen aikaan oli vielä yleistä, että joillakin pojilla ei ollut enää omia hampaita eikä tekohampaitakaan. Heillä oli pehmytleipäkortit, joita vanikkahavukka tarkasti ja määräsi "nahkahampaat" eri ruotuun.
Epähuomiossa laitoin tuohon ratkaisemattomiin KUHILASVUARAN joka piti olla seuraavassa listassani.
Alkuperäisessä oli tosiaan HAVUKKAVUARA.
HAVUKKAVUARAN paljastan nyt.
Pomot kierteli työmaan lähellä muka salaa, myös metsähommissa kävivät mittaamassa kantoja, onko jätetty liian pitkiksi.
Nyt sitten tuli uusi sana mukaan joka lipsahti vahingossa liian aikaisin, KUHILASVUARA.
LUUKOKKOOON annan hieman apua.
On ihmisessä.
No sittenhän LUUKOKKO on joku sairaus, esim. reumatismi.
Tai ei sittenkään sairaus, koska sitä tarjottiin jo tuolla ylempänä. Mutta kun se on ihmisessä, niin se voisi olla joku loinen, tai syöpäläinen . Vaikkapa täi tai lapamato.
Onko luukokko konkkanenä? Mummo käytti joskus mutta en muista yhteyttä.
Hauskoja sanoja. Mutta luulen, että itämurteissa on melkoisesti idiolekteja ja todellakin puhuvan itsensä juuri puhuessaan keksimiä sanoja. Sehän on meidän itdän ihmisten oikeus, keksiä sana, jos ei muuta olevata mieleen juohu.
Tämä pitää paikkansa. Puhuttu kieli ja sen sisältämät sanat ja sanonnat ovat joskus hyvin aluekohtaisia. Olen huomannut, että ainakin itäsuomalainen vanhempi henkilö osaa keksiä puhuessaan omia sanoja olettaen, että kuulija ne ymmärtää. Monet niistä ovat ymmärrettävissä asiayhteydestä. Irrallaan ne eivät usein ole ollenkaan tuttuja. Vaikka sanoille löytyy ymmärrettävämpikin sana, se ei ehkä puhujalle tule heti mieleen ja idän ihminen keksii sujuvasti oman sanan.
Kuulin erään paikkakuntalaisen puheessa useitakin tällaisia sanoja, joista yksi oli ”heprakka”. Mukavalta kuulostava sana, jota en ollut koskaan ennen kuullut. En väitä, etteikö se olisi joillekin ihan tuttu, joten testaan sen teillä.
Mitä siis tarkoittaa teidän mielestänne HEPRAKKA?
Voiko HEPRAKKA kuvata esim. kevätjään rakennetta. Hauras tai hapras.
Varmaan voisi kuvata sitäkin, koska sen merkitys on syntynyt henkilön puhuessa. Tuolloin henkilö tarkoitti sanalla rakennustelineiden horjakkuutta. Ilmeisesti hän ei heti muistanut sanaa horjakka ja hän korvasi sen välittömästi omalla sanallaan heprakka. ”Ovatppaan heprakan telinneen kasanneet”. Täydestähän tuokin meni kuulijoihin. ”Omppaan heprakkoo jiätä”. Ihan kevolliselta tuokin kuulostaa.
Tuo hehhaataminen oli muistaakseni jotain naurattaa tai on muuten oikein hyvä mieli.
Hehhaataminen on oikein.
Yritin tuolla 2.8.2016 22:34 arvailla saman tapaista, mutta se ei tainnut mennä oikein.
Niin kuin silloin vastasin, niin se hykkäättäminen sopi sen sisään, mutta hehhaattaminen on oikeastaan koko naurun, ja hyvän mielen skaala, eli hyvin laaja ilmaisu.
Vastauksessasi ei ollut mitään virhettä.
Sinulla on vahva murteen tuntemus.
Huomasin vastauksesi vasta nyt. Kaikkea ei huomaa, kun viestit eivät ole aikajärjestyksessä.
HEPRAKKA on tuttu sana jota kuulin usein hyvin vanhojen ihmisten käyttävän.
Käyttöyhteys oli jos tuli jotain hyvin kiireistä/paniikkia/ erittäin tiukka tai epätoivoinen tilanne.
Esim. Isäntä ja emäntä oli kovasssa kuummeessa, lehmät piti silti lypsee, ja lapset oli piennii, eikä nuapurija ollu lähellä jonne oes jaksanna männä appuu pyytämmään. Kyllä ne oli sillon HEPRAKASSA.
Lähellä sitä oli HEPAKKA sana jota käyttivät vähän lievemmissä tapauksissa.
Hyvä, että heprakallekin löytyi selitys. Henkilö, jolta sen kuulin, käytti sitä eri tarkoituksessa. Samapa tuo, hänelle ei ilmeisesti silloin muuta tullut äkkiä mieleen. Täydestä meni. HEPAKKA on tuttu. HIPRAKKAkin on tuttu, mutta ei omalla kohdallani!
LUUKOKON selitän, koska se taitaa olla vaikea arvata.
Se on lähinnä miehen koura (harvoin naisen).
Käytettiin silloin, kun kyseessä oli vähemmän toivottu tekoä.
Anteeksi tuli yksi kirjain liikaa.
Piti olla sana teko, eikä tekoä.
LUUVITONEN on myös tuttu. Sitä käytettiin uhkaavassa tilanteessa tai kehuskelumielessä. "Heti suat luuvitosesta jos et häevy!"
Lapin liikkuvalla poliisilla on ollut vuosia käytössään auto, jonka rekisteritunnus on LUU-5 . Siellä häiriköitä rauhoitellaan sanomalla: "Jos et lopeta riehumista, luuvitonen tulee ja vie sinut".
Nyt puuttuu enää tuo uusi sana joka lipsahti liian aikaisin KUHILASVUARA.
Pistän vielä yhden uuden, mitä on HUILAKKA?
Ensimmäisenä tulee mieleen kiire. Pitää vielä pohtia, mitä muuta tulee mieleen.
Hotelli Pielisellä oli kymmenisen vuotta sitten moottorikelkalla vedettävä usean hengen istutava katettu huilakka, jolla kuljeteltiin huvimielessä turisteja pitkin Pielistä.
Huilakka tuo mieleen, jotain kevyesti liikkuvaa, sirorakenteista. Vaikkapa kevytsoutuinen kapeahko vene.
Saattaa hyvinkin olla suilakan huilakka vene. Voi melkein nähdä sen lipuvan!
Huilaamisesta tulee mieleen lepo ja tauko eli HUILAKKA on taukotupa.
Huumoripitoinen arvaus:
KUHILASVUARA oli ennen muinoin ilmeinen, jos sattui vahingossa menemään elokuussa vierailulle maataloon. Oli vaara joutua kuhilaiden tekoon.
Kahta sanaa kysyisin: Hiijenhoejakka (Tämän tiedän itse. Tuli edeltävistä mieleen.)
Myös edellä ollesta tuli mieleen, mutta en tiedä merkitystä: Poutahavukka
Veikkaan poutahavukaksi tuulihaukkaa.
Hoijakka on napakelkka, mutta hiijenhoejakkaa pitää hieman pohtia.
Kyllä se samainen pyöritettävä napakelkka on, mutta olisiko jollakin paikkakunnalla käytetty häijympää sanamuotoa hiijenhoejakka?
Hiijestäkö tuon tietäs?
Kyllä hiijenhoijakassa kelkkakin on . Jäälle , avantoon jäädytetään pystytolppa. Pystytolpan päähän naulataan suurella naulalla pitkä riuku Naula toimii akselina, niin että riukua ja sen päähän kiinnitettyä kelkkaa voidaan pyörittää . Kelkassa istuja kiertää ympyrän muotoista rataa huimaa kyytiä. Semmonen karuselli se on hiijenhoijakka.
Hyvin kuvasit laitteen. Sellaisia oli rantojen jäillä siellä täällä. Lieksassa näin napakelkan viimeksi monta kymmentä vuotta sitten seurakunnan Suvirannassa Timitrassa. Pidimme karusellissa lasten kanssa hauskaa.
Kyllä hiijenhoijakka sana oli käytössä ihan Pielisjärvellä. Teimme itsekin sellaisen järvenjäälle.
Poutahavukka sanan muistan liittyvän myös ihmisen kuvailuun ja ei niin positiivessa yhteydessä. Ilman muuta havukka on haukka.
Vanhasta ketjusta löytyi monta kuvausta. http://keskustelu.suomi24.fi/t/2416184/havukka
Myös tuulihaukka näkyy olevan.
http://www.ollikorhonen.com/lintuvisa-lintujen-nimista-a-la-k-e-kivirikko-no-1/
Meni sekoiluksi käenpiika piti olla.
Hiijenhoijjaa oliko joku hankala tyyppi.
Tuli tuosta hoijakasta mieleen RESLA. Mikä se on?
Eikös se oo laitareki.
Sehän se on. Muistan kun joskus 50-luvun alussa valjastettiin hevonen reslan eteen kun lähdettiin Pielisjärveltä Lieksan kauppalaan joulukirkkoon.
Moni isäntä tuli reslalla Osulaan käytyään tietenkin ensin hoitamassa vähäpätöisimmät asiat kauppaliikkeissä. Osulan takapihalla oli pitkä hevospuomi, johon oli moni kauraooppeli sidottu. Aikansa asioita Osulassa toimitettuaan ja janoa sammutettuaan, isäntä kömpi rekeen ja sanoi hevoselle, että nyt kotiin. Hevonen tunsi reitin ja isäntä voi ottaa väsyneenä torkut "automaattiohjauksen ja navigaattorin" ollessa päällä. Kotipihassa emäntä tai palvelusväki hoiti isännän tupaan ja hevosen talliin.
Ei tällainen nuori ymmärrä vanhojen puhetta. Minun ukki on 82 v Ruunaasta enkä ymmärrä puoliakaan mut äiti tulkkaa.
Meillä lukion ope Tampereella sanoi että Pohjois-Karjalan murre on kieliopillisesti parasta suomea.
Kielioppi on hyvä mutta ääntäminen outoa.
Huilakan selitän nyt.
Kohtalaisen kova ja ilkeään kylmä tuuli.
Kesätuulesta ei käytetty sitä nimeä.
Poutahavukaksi sanottiin yleensä Tuulihaukkaa, koska vain se pystyy liitelemään paikallaa pitkiäkin aikoja, käyttäen hyväksi poudalla peltojen kohdalla nousevia ilmavirtauksia.
Hiirihaukkaakin jotkut sanoi, mutta tuulihaukka oli se yleisempi.
Kanahaukkaa sanoivat vain havukaksi, muista käytettiin yleensä jotain haukka sanaa.
Kerron nyt myös KUHILASVUARAN = paksu sekainen tukka.
Jos Pielisjärven murretta ei ole tottunut kuuntelemaan, niin ei sitä ymmärrä, ainakaan nopeasti puhuttua.
Erälle korkeasti oppineelle 40 v miehellä kuuntelutin Ievan polokan alkuperäisen version.
Hän sanoi, että tuo on varmaan jotain muinaista suomea.
Kuunneltuaan tarkkaan kahteen kertaan, kertoi ymmärtäneensä vain 4 sanaa.
Mitä lintua sanottiin sotkaksi.
Tarkoitin sotkalla sitä mistä puhutaan Kalevalassakin.
Se on kotka.
Sotka oli lokki.
Kuka tietää totuuden sotkasta sitä olen joskus miettiny.
Veikkaisin merikotkaa ope koulussa piti sitä todennäköisenä.
Niin ne entisajan opet saattoivat omata hieman nykyisestä poikkeavia tulkintoja.
Sattaa se olla pelkkä myyttinen olento, jolloin se ei vastaa mitään oikeaa lintua. Kotkan kaltaisena sitä on monissa taideteoksissa kuvattu, joten siitä on monille meistä tullut mielleyhtymä. On siitä tehty sotkankin näköinen jne.
Kalevalassa on kuitenkin erikseen kokko, vaakalintu, jota pidetään kotkana.
"Kalevalan maailmansyntymyytissä Ilmatar laskeutuu veteen veden emoksi. Sotka munii veden emon polvelle kuusi kultaista ja yhden rautaisen munan. Munat rikkoutuvat, ja niistä muodostuvat maa, taivas, aurinko, kuu ja pilvet. Veden emo itse luo mereen niemiä, syvänteitä, lahtia, luotoja ja kareja. Lopulta veden emo synnyttää Väinämöisen, joka nousee maalle ja jatkaa luomistyötä laittamalla Sampsa Pellervoisen kylvämään puita. Väinämöinen itse saa kotkalta tulen ja polttaa ensimmäisen kasken, johon hän kylvää ohraa."
Juuri näin. Ei me mietitä millainen nainen oli ilmatar. Tai jos on nähnyt muutaman maalauksen tai vaikka Aaltosen Ilmatar ja sotka patsaan suattaa tullahi mieleen:))
Vakavammin otettuna on se kiinnostavvaa, jos joku tietty lintu on ollut esikuvana niin onko siihen liittyny myöhemminkin erityiskunnioitusta tai mystiikkaa.
(R. W. Ekmanilla on muuten piirros, Kotka munii Väinämöisen polvelle.)
Hieman sekoan sotka keskusteluun.
Tämä ei ole arvailua.
Sotka on ollut Sääksi, jota nimeä vielä vanhat Pielisjärven asukkaatkin siitä käytti.
Vieläkin sillä on nimi sotka Vienan ja Aunuksen karjalaisten alueilla.
Suojärvellä ja Salmissa sotka oli telkkä.
Näkyy olleen myös suomen kielessä ja ilmeisesti sitä Kalevalassa "tarkoitetaan".
https://fi.wikipedia.org/wiki/Telkkä
Sotka on ollut vuosisatojen aikana melkoinen "nimenpyörittäjä". Tarunhohtoisesta lentävästä olennosta on tehty milloin minkin nimiminen lintu. Jossakin vaiheessa se on ollut myös telkkä. Sotka, jolla on hiukset, on tukkasotka.
Olipa sotka nykyään vaikka minkä niminen, muistamme ja uskomme, että maailma sai alkunsa sotkan munasta.
Tukkasotka on minusta vaikeasti tunnistettava laji. Eteenkin silloin, jos se on käynyt kampaajalla,, tai sillä on tukka sekaisin.
Mistä löydät tiedon, että Suojärvellä ja Samissa oli sotka telkkä? Kamuttaja puhui Vienan ja Aunuksen Karjalasta, eikä Suojärvi ja Salmi kuulu kumpaankaan.
Lisäksi sukuni on lähtöisin Salmista, ja ainakaan he eivät puhuneet telkästä sotkana, sen tiedän. Sotkasta joskus puhuivat, mutta sanoivat sen olleen lintujen kuningas Laatokalla suuri ja komea, joka otti suuriakin kaloja. Kuvaus ei sovi telkkään. Suojärveläisistä en tiedä.
Wikipediaan artikkelin kirjoittanut puhuu muusta Suomesta. Kaiken lisäksi linkkisi johti sellaiselle sivustolle jossa ei kertomaasi tietoa löydy. Miksi keksiä satuja, jos ei kerran tiedä.
"Sotka on ikivanha linnunnimi: Vanhastaan se on tarkoittanut ’telkkää’. Kuvan tukkasotkasta tuli sotka vasta 1870-luvulla".
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=1496
Sotkeennun nyt niken "tarkistin toiseltakin" kirjoittamaan ja karjalan kielen sanakirjan mukaan hän on aivan oikeassa. Mainittujen pitäjien lisäksi näyttää käytetyn laajemminkin. Taisit siis hätiköidä tuomiossasi?
Kirjoitettujen tulkinta on aina vaikeaa. Minusta hän tietää omasta takaa Salmin ja Suojärven kohdan. Linkki näyttää viittaavan siihen, että Kalevalassa on myös näin. Siitähän tässä oli puhe.
Kaikkiin murreasioihin ei löydy linkkejä, mutta linkki voi olla isovanhempi tai joku muu asian tietävä. Kannattaisi ottaa lusikka kauniiseen käteen. Näissä murreasioissa ei hyödytä kiihkoilla. Monet erilaisetkin vastaukset voivat olla yhtä oikeita.
Puutuin asiaan, koska tähän asti murreketjut ovat olleet hyökkäämättömiä.
http://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=sotka01&b=1&ha=sotka
Tulkitsit meikäläistä ihan oikein! Ketjussa ylempänä oli mukava linkki. Siinä sai veikkailla linnun virallista nimeä vihjeiksi tarjoiltiin jopa kahdaksan käytössä olevaa tai ollutta kansanomaista nimeä. Variaatioita siis löytyy. Satuja keksisin oikeen mielelläni jos osaisin. Kirjottaisin ne myös muistiin.
Tuo ei kerro mitään Vienan eikä Aunuksen Karjalassa käytössä olleista sanoista. Siellä on monilla eläimillä ja asioilla aivan eri sanat.
Eri puolella on erilaisia nimityksiä samoille linnuille.
Kalevalan sotka on tutkijoillekin tuntematon tapaus. Useita teorioita on esitetty, mutta varmuutta ei ole, mikä on nykyään ikivanha sotka, näin sanoo Kalevalaa tutkineet.
Rannikolla on merikotkaa joskus ennen vanhaan sanottu kalakotkaksi sisämaassa sääkseä. Miten kamuttaja selität tämän yliviisaana.
Tein tänään yllättäviä lintuhavaintoja kotikulmillani. Yhtään sotkaa en havainnut ja tukkasotkakin oli ajellut päänsä kaljuksi.
Aamulla puistossa tepasteli pullea kondomikotka (sultanius ultranius) ja penkillä kukkuivat täyskäki (cuculus cantuveius) ja äimänkäki (cuculus cummastus) vierellään ellunkana (callina bohemiae).
Joen toisella puolella seisoskelivat keltainen nostokurki (vecotin rascas) ja selväpyy (bona fide). Joella uiskentelivat uutisankka (paparazzi nova anatidae) ja wc-ankka (toiletus putsaeus).
Viskisieppo (ballandines preferae) ja siipiveikko (auervarae huijaeus) eivät ole vielä kyenneet lähteä muuttomatkalleen Spiritus Fortiksen saarelle.
Jatkan havaintojani päivän mittaan.
Joka kerran tämä vitsi on hyvä, kun ei sitä muista ulkoa. Parasta "latinannos".
Iltapäivän puoella Cittarin edessä steppaili kuivakurkku-uikku (janoaeus holotnaes) ja se oli ihan selvästi soidintuulella. Sitä seurasi janoisena, mutta kiinnostuneena lonkeroryystäjä (lonkerius cideriaeus). Nämä kaksi lajia joskus pariutuvat keskenään. Koiraspuoleisia jälkeläisiä kutsutaan tiekiitäjiksi (bemarius romullius) ja naaraspuolisia siiderihempoiksi (pissius sidukios). Koiraan munat ovat siniset ja naaraan pyrstö on punainen.
Kamu wanha rotestimökki nomikään vaihtoi taas nikei
Paljon on nikei, oo-on.
Tämä ketju on katkaistava tähän Tämä on käsky.
Eipä taida napit kauluksessa riittää olemaan mikään käskyttäjä. Huumorilla lähinnä otan tuollaiset käskyt. Totta toki toinen puoli, että hyvä keskusteluketju alkaa hieman rönsyilemään asian viereen.
Makea marja on mansikka, ja kuten kaikki tiedämme, mansikkapehko rönsyilee; niin hyvä keskusteluketjukin, ei se minua haittaa. Rönsyistä voi sitten kasvatella uusia keskusteluketjuja. Toivottavasti yhtä mielenkiintoisia kuin kamu, wanha ja muut osaavat. Eipä tässä nyt viitsi pulputtaa saunaa ennen enempiä. Yksi asia kuitenkin uskon vahvistukseksi ja kertaukseksi yhdelle yskivälle moottorille.
Moninikkejä voit etsiä muualta kuin kamuttajasta ja wanhasta. Minä olen jo tunnustanut rekisteröineeni pari. Viimeaikoina tosin olen käyttänyt vain tätä. Hurjan luontoni tähren joskus sorrun rekkamattomanakin komentoimaan sitä sun tätä. Yritän niissäkin pysyä netiketin rajoissa, vaikka se vaikealta joskus tuntuukin.
Joskus tuntuu, että typeryksille pitäisi käskyttää nollasta äärettömyyteen yhtä aikaa samalla aikajanalla menoa ja paluuta;), mutta tokihan me kaikki ymmärrämme, että siihen ei kuolevaisen yksilön aika riitä.
Tämon yhtä
Helevettiä!!
Sitä kuttutahan myös elämäksi!!
Ei Lieksassa kuttutaha! Tiällä kututtaan.
Ja, jos joku on epäselvää.
https://www.youtube.com/watch?v=fVaq_ygZBgo
Kamuttaja on putinin trolli esiintyy monella sinisell nikelleillä älkää vastako sille onneksi ylläpito on poistanut osan hänen sökellyksiään.
Höpö höpö!
Telekkä kun on goldeneye, niin lie tuo nähny yliset ja aliset.
Nimimerkki "sananruoska" lienee Pohjanmaalta kotoisin kuttutahoineen.
Komuttaja on entinen B sairaalan potilas vieä joskus on reppu selässä kylillä. Sossu osti sille tietsikan että pysyis avohoidon puolella.
Nikkirosvo taas kerran yrittää esiintyä vakkarina vainotessaan kamuttajaa.
Uskokaa tai älkää mutta tiedän varmasti kamuttaja on naimisissa kurdin kanssa ja on kääntynyt islamiin.
Ja huplin huplin!
Miten se muuten tietää islamista ja juutalaisista jos ei ole musu. Tää tieto on sitten fadga se on musu.
Lukemallahan niistä saa tietoa. Opettele sinäkin lukemaan.
Mikäs on muavunnaenen sae? Entäs velehhuu? Hussaatuspuluveri?
Muavunnaenen sae on usean päivä kestävä jatkuva sade. Sen kirjakielisen version kerrotaan olevan maannainen sade.
Velehuminen tarkoittaa touhukasta ja hieman liioiteltua liikehdintää jonkin fyysisen tehtävän kimpussa.
Hussaatuspuluverista tulee mieleen muinainen myrkky nimeltään täystuho, joka oli pyöreässä pahvirasiassa ja myrkkyä hussaatettiin syöpäläisten niskaan. Hus, hus syöpäläiset!
Vai on kamuttaja nyt kurdin kanssa naimisissa ja sekö on fudgiota ja fadga. Kirjoittaja on joku narkkari tai juoppohullu.
Hussautuspuluveri oli semmosta aenetta, jota tukkijätkät joskus piti mukannaan, kun ranttautuvat tytärtalloon. Se suatto olla sokerrii, suolloo, tahi vaekka kusiaispesästä jauhettuu mujjuu.
Siinä ku on piässy tyttären lähelle, niin salloo sitä vähä kaala-aakosta rapssautti. Sitä alakkaa hirvveesti kutittammaan, niin sittehhän sitä piäs itekkii jo vähä auttelemmaan, jotta mikkään se niin hirvveesti kutittaa, anna ku minnää aatan.
Tuota ei taija Turus Heikkikkää tiettee, vaen suattaa olla, suattaa olla...
Hussaatuksen jäläkkeen suatto tukkijätkä piästä tussaattammaan.
Tukkilaesten ammattisanasttoo näkkyy olovan kumpanenni.
Velehuminen ja muavunnaenen sae on justiisa niinkun Wanha_lieksalainen sanoo.
Hussaatuspuluveri on uusi minulle, olisko täystuho jota W_L myös ehdotti.
Kyllä "hussaatuspuluveri" on Täystuho -jauhe. Mummoni kertoi käyttäneensä sitä ainakin 50-ja 60-luvuilla lutikoiden torjuntaan. Lutikka on muodoltaan litteä ja se mahtuu pieniin rakoihin. Kun valot sammutettiin, lutikka-armeija tuli piilostaan.
Hussaatuspuluveria tupsautettiin pahvirasiasta puusängyn nurkkiin ja mökin sisäseinustoille. Täystuho oli jokaisen mökin varuste. Täystuho kiellettiin, mutta lutikat jatkavat elämäänsä. Niitä tuodaan myös ulkomaanmatkoilta matkalaukuissa tuliaisina.
Olisiko sanasta muodotunut tukkilaisten keskuudessa oma ilmaisu kiusantekoon. Tukkilaisten kujeesta mummo ei osannut kertoa.
Mikä täswstä komuutajasta tekeee niinn erikoise hänellelle vastaa kaikki ja ketjut on pitkiä minä saan kirjoitella yksin ei kukaaan vassstttaa
Kyllä sinulle vastataan kun teet oikein hyvän aloituksen Lieksan asioista. Aloituksiin ei vastata, joissa käsitellään matuja, mamuja, periksiä, hyysäreitä ja vastaavia puhki kaluttuja aiheita. Myöskään toisia pilkkaaviin tai kirosanoja sisältäviin aloituksiin ei vastata.
Missäs se taannoin lupaamasi aloitus kaukopartiomiesten seikkailuista viipyy?
En minä pittä luöausfkiani kakuille huulluuilljje
Onko tuo pelle tullut jo aivan juoppohulluksi.
Onko kamuttaja sairastunut kun ei ole kuulunut pitkään aikaan mitään.
Rauha hänen muistolleen ei ole enää sotkemassa asiallista kirjoittelua.
”Mies joka ei kuole koskaan”, ”Piiroislouhen Aave” eli ”Kamuttaja”. Nykyinen Kamuttaja asui vanhassa pääkalloluolassaan Piiroislouhessa 1950-luvulle saakka. Nykyään hän asuu kaukana tuntemattomassa Syvässä Etelässä, mutta voi ilmestyä milloin minnekin ja kadota yhtä nopeasti. Et koskaan löydä Kamuttajaa - hän löytää sinut. Et koskaan tiedä Kamuttajan henkilöllisyyttä - hän tuntee sinut.
Kun Kamuttaja liikkuu, on salamakin hidas kuin etana. Kamuttajalla on kymmenen tiikerin voimat ja jättiläismäinen olemus. Lukuisat Kamuttajan esi-isät 1600-luvulta alkaen ovat olleet myös Kamuttajia ja he kaikki ovat edustaneet oikeutta.
Sukututkija heitti kyllä mukavan ja viihdyttävän vertauksen kehiin kamuttajasta. Olen Nasta Muumio fani. Siksi tunnen nuo sanonnat ja niiden taustat aika tarkkaan.
Yllättävää, että minäkään en muista enempiä. Toit ilmeisesti esille ne kaikki. Täydentäköön ken osaa.
Tuosta Vanhan Mozin kertomasta muistelen löytämistä.
On öitä jolloin ei nukuta. Vanhojen tarujen kertoja on ystävä. Jos on huolia, ne voi kertoa kamuttajalle. Kamuttaja todennäköisesti vastaisi, että ei ole huolia ,vaan se aika vuodesta…vapauden viikko Lieksa palstalla.
Moz , vanha kertoja kehottaa olemaan varovainen. Ja kuten aina, "niinhän se on vastaa kamu vanhalle kuomalle."
Lieksa voisi olla hyvin vanha kaupunki pimeyden sydämessä. Onneksi ei enää ole. Vainolainen on aina joku tarinoissa. Korkea-arvoisintakin on vaikea löytää, mutta aave aina löytää.
Ensin pitää löytää kahlittu mieli, sen jälkeen vasta tähden lento.
Ja joka vuosi tähti putoaa taivaalta! Vapauden tuli syttyy aina uudelleen… Taru elää edelleen…
Siitä voisi olla kyse löytämisestä ensin. Tarinassa korkea-arvoinen hävisi tahtonsa ja tekonsa orjuuttamisen suhteen.
Kamuttaja on todella palstan arvoituksellisin henkilö. Tietää ja tuntee paljon mutta osaa silti olla itse tuntematon.
En ole sairastunut, enkä tietääkseni vielä kuollutkaan, ainakaan en ole huomannut kuolinilmoitustani Hesarista.
Sairastelen kylläkin kovasti, sen myönnän, ja kohta menen sairaalaan tuntemattomaksi ajaksi.
Koetan tämän viikonlopun aikana tehdä sen lupaamani kaukopartio aloituksen.
Nyt minun salaisuuteni paljastui, ja Sukututkija sen teki.
Siksi muutin tänne Syvään Etelään, kun sukuni 1600- luvulta asti käyttämä Piiroislouhet jäi voimalaitoksen tien alle.
Sinne jäi suurin osa arkistoanikin.
Myrkkynuolikääpiöt kiertelevät yhä öisin Lieksan polkuja, ja raportoivat tapahtumista suoraan GääbiöTubella.
Olitko itse mukana kaukopartiossa, oletko niin vanha.
Karjalan murretta pohjoisemmasta kuulin ensimmäisen kerran Puolangalla. Silloin olin lapsi minä.
Nyt aikuinen lieksalainen, liki kohta vanhakin. Tietyllä tavalla;)
Olomme olkoon vahva, sävymme vielä kestävämpi. Helppo on olla, vaikeampi elää. Aave on kaikkialla, ei haave. Tieto on pareet.
PS. Lapsen mielisiäkin meille sopii. Tiikerin voimat vaatii alttarin;)
Lieksasta tuskin tulee vettäkään kantamalla todellista Amfiteatteria, olivat gladiaattorit mamuja tai suvakkeja, ymmärtämättömiä mitä tahansa. Taisteluiden tapahtumapaikkoja jokainen hammastettu ja hampaaton etsii, omalla tavallaan. Ne olivat areenoja, joilla gladiaattorit ottivat yhteen.
Eipä, ei voi näpilläänkään vaivata Teidän suurinta järkevyyttä, saati ymmärrystä.
Suotippa. Havuttammaan kansain.
https://www.youtube.com/watch?v=Mp4Sj7ydFqM
Poka ja pokkaus. Teille.
Lappeenranta ja tosi muistot!
Arki. Muistot kuin...RPVS.EU.
Teitä viedään uniinne. Sotka.
T-34
Hymyilen sen kanssa.
Ja ei heikkojen kanata epäillä.
Tutina on näkemäntö velliä.
Putin herkästi värisee edellämainitusta. Minä kestän. rpvs on aito totuus.
Teille lieksan kuulumaton.
Hupsista. Oikeus lankeemuksen edellä, hanurissamme;) Liikaa on aina liikaa kaikessa itsensä toistossa.
Kappas vaan.
https://www.youtube.com/watch?v=JNClPpIEX3g
Rajua ja ymmärtämätöntö on ainoastaan aito ja rehellinen rakkaus?
Oikeamielinen, alustamme?
ÖÖ, ÄÄ, aatos. Ymmärrystä kaikin tavoin ei aina kannata syödä hyvänkuuloisesti. Tai hyvinkin vain aatellen. Kaimonin aatellen virtaavaa ajatusta.Huomio ilmeennellenne. Joka on ilmiselvä kuvitteellinen, teitä tutkiskellessani.
Matkamme seuraava kohde on edelleen Lieksa palsta. Tykkään kieliopista yleensä. Murresta ja murresanoista hilpeästi.
Olen niin huono käyttämään persoonapronomiinin genetiiviä silloin kun se liittyy kohdallani omistusliitteen subjektiin. Taidan olla,
hieman "hyvässä kunnossa"
Tämä kaikki liittyy tietenkin vain vihjaten lähimmille ystävilleni;)
PS. en aina tohdi (äännetään, jaksa), kirjautua:)
Me olemme.
I.1. oikeus, oikeudenmukaisuus, totuus.
oikeuš ~ oikevuš. miula on oikevuš keäššäńi. oikevutta ettšitäh. Uhtua | oman käen oigevutta pidi (omal käel otti). joammo oigevuom mugah. oigevutta vaz load́ie pahutta. Suoj | oigevus pidäy noudoa, ei pie veäräkse ruveta. oigevuttu pagizoo, ei kielasta. oigevuos pyzyy, ei prankuut́ei ei joudu turmioon. oigevuttu myö tämä moa minul pidäz. Säämäj | oigevuttu sinule sanoi. Nek-Riip
Tämän omassa tilassani kopioin. Ei sillä väliä.
Jos joku tohtii tiikerin kymmenen kanssa taistella.
Lieksa palstan tärinä sekä huojunta tekee olon joskus epävarmaksi...
Eli. Alituinen kiire palstallaolioille on määrittelemätön ymmärrättömyys kupolin keston sortamattomuuden ajan keston ilmentymässä.
https://www.youtube.com/watch?v=H5_eNG-FnQ8
Katimaisen vastauksen Karille. Mönnit oh kohta hetrumassa, eneet kuin mälsille kohdatuksille. Teivoijataan sit kun tohditahan .
Anteeksi. Katselen joltakin ystävällisimmältä. ;hiton nurkalta.
Alituinen alistaminen, ylevä aistiminen, ero, ei, alaskanto, levoton.
Temporaalinen lausevastike?
Ootkos hieman päissäs.
Olen. Oleellista kuitenkin. Hyvällä tahdolla tahkoten. Ja rohkean tunteella.
Ymmärtäen syyrta. Suurtakin;) Kanssasi, jos sä tahdot niin.
koverran ketmuillen häsnäsää tohtien olla häröimättä koitellen vissiä toishakkuu tärryttäin raavistellen tuvahtain kokkeloimistain sävyyni oivattamatta...
Kun mikään ei riitä? 007? 013? 96?
Miten muuten otatte asennon;)?
Ahah. Tarkoitatko asenteen rakennetta, niin kuin referatiivista vallattoman partisiippirakenteela? Tai mitä ihanaa Jyväskylässä olikaan olkoon.
Jatkakaa.
Ja jos ei oivaa ymmärrystän kokolailla kenkään tajua. Toimikaamme seuraavasti:
https://www.youtube.com/watch?v=CCMI91DCTRg
Kamuttajja on pahasti kännnissä vaikka väittäää olevasa raitis
Sinuun, varamoottori, on iskostettu vääränlaiset sytytystulpat synapsejasi sytyttelemään.
MINÄ olen pahasti kännissä. Kamuttajalla on ainoastaan sen verran asian kanssa tekoa, että saattaa lukea ja/tai vastata.
Kansantanssiko pääsi päällä pitää tanssia ja tanssita, ennen kuin uskot meidän olevan. Eri henkilöitä. Mutta jos aidosti tahdot, minä sheriffinä saatan "särkisille" ryhtyä. Se jo todistakoon, että en ole kamuttaja. Kaikki kaikesta päätelkööt, että kamu on herrasmies. Minä en;)
"Särkisen" säännöt: Netiketti riittää.
PS. En ole vieläkään pahalla päällä. Jos karhun saisin kaataa, pintahikeä hieman pukkais;)
Sorry. Ajattelin tuossa siten, että sanana "särkisillä" taitaa tuottaa ymmärryksen ongelmia suuremmissa piireissä.
Minä ymmärrän sen kasvotusten olevana, silmästä silmään katsottuna kestona.
Usein asia liittyy pelkkään tuijotukseen, asiat on puhuttu niin sanotusti "halki".
Vastapuolet kuitenkin hakevat vahvuutta toisistaan. Kenen katse kestää, sekunnin vai pidemmän ajan. Oikeus on omassa tunnossa jos kestää tuon vastapuolen katseen. Näin lähinnä tulkitsen särkisen. Korjatkaa jos olen väärässä.
Tämä ei lieksalaisille ehkä tuttu ole, mutta kuitenkin minua lieksalaisena kiinnostaa murrettavat murteen murret?
PS. Haukkuja riittää. Salot ovat jo niitä tulvillaan
Pikku vihjeen annan vielä varamoottorille. Olettaen että olet "siperrettävässä" tilassa kanssani.
Se mikä heti mieleesi tulee, ei ole painokelpoista edes alles yyber.
Kuitenkin toivon. Ajattelisitko hieman kaikenlaista ymmärryksen laajuutta. Tämän vain siksi esille otan, että haluaisin sinua auttaa, vilpittömästi
Välillinen ajatus on usein monimuotoinen. Kyllä vähän väliä pitää saada välillä. Minä monien tekojeni kautta tyydytyn moninkertaisen mummon sovittuun väliin. Väli on välittämisen oivallusta;) Elon suurta rakkautta.
Repikää mistä tahansa. Olkaa IHMISIKSI.
Kyllä minä luen kaikki sinun kirjoituksesi "Nomikäänsheriffi".
Tuo joka esiintyy varamoottorina taitaa olla pahasti varastorasvassa.
Tuo "särkisillä" on minulle uusi.
Oletko nyt ylpeä saaavutsiksistasi senkin lehmä
Yritä nyt edes yöksi rauhoittua jatka aamulla hissanmaik.
Kamuttaja luulee olevansa joku pastan kinkku vaikka on tyhjää jauhava ukkkoporukka mielisairas
Mistä tiedät, mitä kamuttaja luulee? Kuka sinulle on kertonut? Näyttää sinulta jääneen koulunkäynti kokonaan väliin. Sinun olisi parasta palata takaisin esikouluun, joka alkoi juuri.
Älä sinä lätise kamuttaja tiedän kuka olet ja etköä muista kun sanoin viime viikolla torilla sinulle et minun hermot kohta pettää sinun kanssa. sinä vaan luimistelit ja kielsit kaiken etkä muka ymmärtänyt kun tavataan taas torilla niin alat ymmärtää
En muuten ottaisi mitään kantaa löpinöihisi, mutta nyt menet liian pitkälle harhoinesi.
Minä en ole käynytkään Lieksassa ainakaan kymmeneen vuoteen.
Terveyteni on sitä luokkaa, että tuskin enää tulenkaan.
Turha sinun on siellä ketään uhkailla, sillä he eivät ole minä.