Uskonnon käyttäjät

Jotkut ihmiset syyttävät Jumalaa aina kun ihmiset tekevät pahoja tekoja, miten he eivät ymmärrä että ne asiat tekivät ihmisten aivot?
Tulikohan ihmisestä jotenkin enemmän paha kun hän söi vielä paratiisissa ollessaan kielletyn hedelmän, josta hän sai tietoutta joka ei ollut ihmiselle tarkoitettua?
Minä olen ateistisesta perheestä lähtöisin, mutta jotekin aina tiesin, että Jumala on olemassa, minulla ei vain ollut tietoa eikä osaamista rukoilla, koska vanhempani eivät arvostaneet uskovaisia eivätkä uskonasioita. Noin parikymppisenä tulin uskoon, eikä sitä voi estää ateistit eikä kukaan muukaan, koska minusta tuntui että minä en itse löytänyt Jumalaa, vaan Jumala löysi minut. Tee ihmeessä itsesikin tiettäväksi Jumalalle, vaikka rukoilemalla Jeesuksen kautta. Mitä siinä häviää?
Ymmärrän hyvin että kaikilla ei ole uskoa, mutta jos haluaa löytää uskon elämäänsä, sitä saa pyytää, koska Raamatussa se on luvattu antaa usko sitä pyytävälle.

Minä epäilen näillä sivuilla olevia ajatelmia.
Odotahan vain kuinka nopeasti tänne joku kirjoittaa ankaraa julistusta tuomiosta ja vääräuskoisuudesta. Eiköhän juuri ne ole niitä jotka haluavat pilkata esittämällä mahdollisimman jyrkkää uskovaisuutta.

Kritisoin aloituksessani juuri niitä, jotka ovat tehneet uskosta ja uskonnosta lyömäaseen ja saavuttavat sen avulla itselleen valtaa ja aseman. Kun etsivää ja arkaa ihmistä kovistellaan uskonnolla ja jumaluuden ankaruudella, taipuu moni tekemään juuri sen minkä uskonnon avulla eteenpäin pyrkivä haluaa.

Se jos mikään on synti ja halpaimainen teko. Kuitenkin tällä periaatteella on laadittu useita uskonsuuntia, joista tunnetuimmat Suomessa ovat amerikkalaiset uususkonnot, jotka jumalan tahtoon vedoten saalistavat jäseniltään kymmenykset, teettävät talkootyönä kokoontumissalinsa, jotka sitten pääpaikka Amerikassa omistaa, uskottelevat uskovilleen, että on jopa pukeuduttava Jahven määräämiin asusteisiin, joita saa pitää ostaa postimyynnin kautta pääpaikalta. Ja sitten ovat ne kotimaiset suuntaukset, jotka laativat tiukat osallistumissäännöt uskovilleen ja nöyryyttävät jokaista, joka ei jaksa kaikkia sääntöjä seurata. Naisten asema näissä porukoissa on usein huono, kasvatusvatuu usein miehellä, ja lopullinen tarkkailu miehistä kootulla neuvostolla, jolla on oikeus kurmottaa hairahtunutta tai eksynyttä seurakuntalaista säälimättömästi ja lopuksi erottaa hänet joukosta.
Pedofilia ja muu hyväksikäyttö tuomitaan vain keskinäisissä neuvonpidoissa ja ulkopuolisille ei rikoksista puhuta maineen menettämisen vuoksi. Uhrataan ja syyllistetään rikoksen kohteet ja palkitaan tekijät.
Joissakin yhteisöissä anteeksiantaminen on jumalan määräämä, joten jokaisen uhrin on suostuttava anteeksiantoon.

Uskovatko nämä kuoleman jälkeiseen elämään ja viimeiseen tuomioon? Miten he selittävät itselleen yli-ihmisen oikeutensa, jos ovat ns. "uskovaisia" itse?

yksityiskohta erinomaisessa avauksessa

>ne yhteisöt, jotka määrittelevät kaiken oman tulkintansa perusteella. Asettavat rajoja ja määräyksiä seurakuntalaisilleen, uhkaavat helvetin tulella tai muulla loppumattomalla kärsimyksellä, vaativat ehdotonta kuuliaisuutta. Kaiken vain oman valtansa pönkittämiseksi. Ovat tehneet alistumisesta ja tottelemisesta uskontonsa pääpilarin<

Itselleni ihanteena on huomata että myös yllämainitun kaltaiset ovat eksyksissä oman rakkauden ja huomioiduksi tulemisen kaipuussaan, hekin ovat vilpittömiä etsijöitä. Mitään muuta neuvoa ei ole muuta kuin osoittaa heille ymmärrystä. Se ei tarkoita ihmeellisten synti ja syyllisyys käsitysten hyväksymistä, se tarkoittaa henkilön hyväksymistä samanlaisena Jumalan lapsena kuin itse kukin meistä on. Sillä tavoin ymmärrän kehotuksen "käännä toinenkin poski" Sanoisin että mietitään toiseltakin puolelta, hänet on näin opetettu käyttäytymään.

Esimerkki: Kun perheeseen tulee vieraskielinen lapsi, ei häntä rangaista kielensä vuoksi, häntä pyritään ymmärtämään ja opettamaan omalle kielelle, joten miksi aikuista pitää syyllistää hänen osaamisestaan/osaamattomuudesta. SAMA ETSIVÄ JA PELOKAS MIELI HÄNELLÄKIN ON

Puututaan siten kuin Suomen yhteiskunnassa ja yhteisöissä toimitan. Osallistumalla omien taitojen ja voimien mukaan.
Aikoja sitten pikkukylään tuli uusi k-kauppias, tuota pikaa tuo pariskunta oli mukana kirkkokuorossa urheiluseurassa mies liittyi ampumaseuraan, en tiedä mitä kaikkea mutta kauppa sai asiakaita kun kauppiaat tekivät itsensä tutuiksi. Siinä on mallia minkä tahansa asian hoitamiseen jopa mettityneessä pikkukylässä outo ihminen otetaan mukaan jos tuo itse on mukautuva ja aktiivinen.

Sääntöjen ja määräysten vaatijat ja valvojat ovat itse oman myllynkivensä asettaneet kaulaansa ja ovat omia vanginvartioita itselleen. Siunausta heidän matkalleen. Miten säännöistä muutoin saisi kokemusta ja ymmärrystä muutoin kuin sääntelemällä ja vaatimalla itseltään. Lähimmäiseen kohdistuva vaatiminen, se vasta työstä käy, en kadehdi.

Enkelipallo tuntuu olevan uskonnollisen yhteisön hallinnossa toimiva jäsen. Toivotan menestystä ja oikeudenmukaista asennoitumista, ymmärrystä ja korkeimman voimien antamien tehävien ymmärtämistä. Tasa-arvoa ja nöyryyttä.