Raamattu vs. Koiramäen tarinat

Raamattu on joukko valittuja tarinoita, jotka pohjaavat useisiin vanhoihin taruihin, jotka on koottu noin tuhannen vuoden aikana 300 eaa – 700. Se on siitä hyvä, että jokainen voi soveltaa sitä omiin tarkoituksiinsa, siksipä syntyy näitä uskonlahkoja. Siksipä kristityt fundamentalistit sanovat, ett heidän tapansa uskoa (tulkita raamattua) on ainoa oikea, muut joutuvat helevettiin?
https://otava.fi/kirjat/9789511277576/

Koiramäen tarinoissa on se hyvä puoli, että niiden kirjoitta/piirtäjä elää, jos joku asia vaatii selvennystä sen voi kysyä Kunnakselta. Raamatussa tämä ei toimi, koska kukaan ei tiedä kuka kirjoitti vaan siinä ikään kun esiintyy ikään kun iso joukko” Alter egoja”. Jumalan sanelema ohjekirja tai elämän opas se ei ole, eikä siitä ole oikein apua tieteeseen. Koiramäen tarinoissa on selvä logiikka, niissä kaikki toimii ihan oikeesti niin, että lapsikin sen ymmärtää. Kiihkeät Raamatun tulkitsijat väittävät koosteen kävelevän tieteen yli lähes kaikilla aloilla – koska Raamattu sanoo näin ja se Jumalan sana? Kunnas ei Koiramäen tarinoissa väitä olevansa tieteen yläpuolella vaan, tulkitsee sitä lapsille ymmärrettäväksi. Kun Raamattu kertoo Nooasta ja hänen touhuistaan arkin tiimoilta se ei mene tavalliselle ihmiselle jakeluun. Siinä nykyihmisen maailmassa logiikka ontuu pahasti, joka ei ole ihme, sillä on sukulaisuutta tuhannen ja yhden yön tarinoihin.

Koiramäen tarinat ovat lapsille sovellettua tarinaa kuvin ja sanoin arkisista asioista. Se ei pyri olemaan muuta kun aikuisten omaisesti kirjoitettu satukirja. Jos Raamattua nimitetään satukirjaksi, moni tosi uskovainen loukkaantuu, ainakin se tarinoiden puolesta täyttää satukirjalle ominaiset raamit.