Kasvien ja eläinten jalostaminen kuormittaa niiden genomia. Toivottujen ominaisuuksien vahvistaminen ja ei-toivottujen ominaisuuksien heikentäminen johtavat geneettisen monimuotoisuuden heikkenemiseen. Syytkin ovat selvillä; jalostus on epigeneettistä vahvistamista tai heikentämistä ja epigeneettiset modifikaatiot aiheuttavat virheitä passiiviseen DNA-alustaan. Rappeutumisen mekanismi on sama kuin luonnossakin; mitä enemmän eliölaji joutuu adaptoitumaan muuttuviin olosuhteisiin, sitä enemmän sen genomiin tulee virheitä. Mitä enemmän virheitä, sitä heikommat edellytykset lajilla on taistella sairauksia ja patogeeneja vastaan.
Tiedeyhteisö tiedostaa tämän ongelman. Joitakin hätäpelastuskeinoja on keksitty, jotta tulevaisuuden ruoantuotanto olisi mahdollista. Mm. siemenpankkeja on perustettu muutamia eri puolille maailmaa. Akuuttiin ongelmaan ratkaisu on, että tutkijat palaavat luontoon etsimään rappeutuneiden lajien kantalajeja. Näiden kanssa risteyttäminen palauttaa lajien geneettistä monimuotoisuutta tasolle, joka vallitsi ennen intensiivistä jalostamista. Samalla tutkijat kuitenkin myöntävät, että myös luonnossa elävät kasvit ja eläimet kokevat geneettisen monimuotoisuuden heikkenemistä. Kukaan ei tiedä, miten evoluutiota voisi tapahtua. Tutkijat eivät osaa kehittää mitään, vaikka luulevat, että evoluutiolle olisi jonkinlainen mekanismi.
Jalostus ei siis kehitä mitään. Se rappeuttaa genomia vastaavilla mekanismeilla kuin muuntelu ja lajiutuminen luonnossa. Jos evoluutiota tapahtuisi ja jos luonnonvalinta toimisi, kykenisivät tutkijat vahvistamaan evolutiivisia mekanismeja. Mutta koska sellaisia ei ole, voimme havaita ainoastaan geneettistä rappeutumista.
Takaisin luontoon
9
<50
Vastaukset
Jalostuksella on mm. tehty kasveja myrkyttömämmiksi ihmistenkin syödä, miksei sitten samalla maittavemmaksi öttisillekin.
Tiesitkö, että kasvilajeista siinä luonnon paradiisillisessa tilassa ylivoimaisesti suurin osa on myrkyllisiä?
Siemenpankkeja on perustettu säilömään myös viljelykasvien eri lajikkeiden siemeniä. Syynä tähän ei ole mikään rappeutuminen, vaan se tosiasia, että perinteisen maatouluden kuihduttua tehokkuusvaatimusten puristuksessa ns. maatiaislajikkeet on vaarassa kadota ja osa on varmaaankin kadonnutkin jo.https://rafiusa.org/blog/protecting-the-food-ark/
Suomennapa minulle tuo lause:
"Seed banks are critical to protecting our fast-disappearing crop diversity, because they preserve varieties that might otherwise disappear forever."RaamattuOnTotuus kirjoitti:
https://rafiusa.org/blog/protecting-the-food-ark/
Suomennapa minulle tuo lause:
"Seed banks are critical to protecting our fast-disappearing crop diversity, because they preserve varieties that might otherwise disappear forever."Se tarkoittaa juuri sitä minä kirjoitinkin: viljelykasvilajikkeita on vaarassa kadota.
crop diversity = viljelykasvilajikkeiden runsaus, monipuolisuus, määrä
Syykin siihen tunnetaan. Se ei ole mikkään geneettinen rappio, vaan maatalouden muutokset.RaamattuOnTotuus kirjoitti:
https://rafiusa.org/blog/protecting-the-food-ark/
Suomennapa minulle tuo lause:
"Seed banks are critical to protecting our fast-disappearing crop diversity, because they preserve varieties that might otherwise disappear forever."Tuossa sinun linkissäsi puhutaan niistä vanhoista säilyttämisen arvoisiksi katsotuista viljelykasvilajikkeista.
Arvaapa miten ne on saatu aikaisiksi? Sillä samalla jalostuksella josta sinä avauksessa kirjoitat näin ja parjaten:
>>Kasvien ja eläinten jalostaminen kuormittaa niiden genomia. Toivottujen ominaisuuksien vahvistaminen ja ei-toivottujen ominaisuuksien heikentäminen johtavat geneettisen monimuotoisuuden heikkenemiseen.<<RaamattuOnTotuus kirjoitti:
https://rafiusa.org/blog/protecting-the-food-ark/
Suomennapa minulle tuo lause:
"Seed banks are critical to protecting our fast-disappearing crop diversity, because they preserve varieties that might otherwise disappear forever."https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Sisäsiittoisuus en mä mikään asiantuntia ole mutta ehkäpä tällä on osuutta asiaan? Vielä 50 luvulla tuotantoelänten hoitoa käsittelevässä opuksessa puhuttiin sukusiitoksista tehokkaana keinona lisätä haluttuja ominaisuuksia eläimiin. Nykyään tilanne on hieman toinen... kasvipuolella ongelma lienee siinä että satotavoitteet, sadon laatu ja määrä kaventavat muuntelua liiaksi. Ongelma nyt on ollut jo kauan tiedossa, eikä siihen liity maahiset jumalat menninkäiset eikä edes keijun taikapöly...
>>Toivottujen ominaisuuksien vahvistaminen ja ei-toivottujen ominaisuuksien heikentäminen johtavat geneettisen monimuotoisuuden heikkenemiseen.<<
>>Se rappeuttaa genomia vastaavilla mekanismeilla kuin muuntelu ja lajiutuminen luonnossa. <<
Olet siis sitä mieltä, että muuntelu, tuo mainio asia, on aivan kauhea asia.- Anonyymi
Otat kantaa itsestäänselvyyksiin. Tietenkin viljelykasvin genomi köyhtyy, kun ei toivottuja ominaisuuksia karsittan pois. Miksi kasvattaa vartta, kun senkin energian voi laittaa tähkän kasvattamiseen, eikä lyhytvartinen edes lakoonnu.
Luonnossa taas pidempi korsi antaa etua, eikä siemenen koolla ole kasville juurikaan merkitystä.
Jalostusksesta ei voi vetää johtopäätöstä, että luonnossa genomi rapeutuisi. Sitähän sinä tuollakin yrität väittää.
Ja sitten linkki tieteelliseen tutkimukseen, jossa todetaan, että jalostus on nimen omaan epigeneettistä. Kyllä jalostusta ikänsä tutkineiden mukaan, viljelykasveihin on kehitetty jalostuksen avulla myös uusia geenejä.
Katso ja opi:
https://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&cad=rja&uact=8&ved=2ahUKEwipiJmWnKzjAhWq_CoKHY3eC7gQtwIwAHoECAkQAQ&url=https://www.youtube.com/watch?v=MFOWh7tYE58&usg=AOvVaw2XbQDhd78_fHqBCCcZ7cdm Eiköhän nämä jalostajat tiedä paremmin kuin helluntaipörinässä kirjoitteleva saarnamies...
https://faba.fi/karjan-kehittaminen/genomitestaus/ Taas niinku tässä todellisuudessa, niin tätä asiaa pidetään merkittävimpänä keksintönä sitten jalostustoiminnan aloittamisen. Geenithän määräävät lähes täysin fenotyypin, joten tässä voimme karsia hyvin nopealla tahdilla ja luotettavasti eläinaineksesta eitoivottuja ominaisuuksia, ja samalla varmistuu genotyypin elinvoimaisena säilyminen ja variaatioiden monimuotoisuus...Perinteisessä valintajalostuksessa ei kylläkään ole kyse tästä:
>>Syytkin ovat selvillä; jalostus on epigeneettistä vahvistamista tai heikentämistä ja epigeneettiset modifikaatiot aiheuttavat virheitä passiiviseen DNA-alustaan.<<
Vaan kyse on siitä tutusta pienen populaation ongelmasta. Kun suuresta populaatiosta valitaan muutamia yksilöitä jalostuksen kohteeksi, kiinnittäen huomiota vain muutamiin kriteereihin, ja näiden jälkeläisten joukosta edelleen
vain muutamia jne. on tietenkin luonnollisena seurauksena jalostetun "tuotteen" perimän yksipuolistuminen.
Asiasta melkein toiseen, mutta tässäkään yhteydessä en voi olla viittaamatta kysymykseen genomin monimuotoisuudesta sekä paradiisissa että välittömästi tulvan jälkeen.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 2082655
Törkeä eläinsuojelurikos Sonkajärvellä
Pohjois-Savossa Sonkajärvellä noin 40 kissaa ja reilut 10 koiraa on jouduttu lopettamaan kaltoinkohtelun vuoksi, kertoo521866Jotkut ihmiset pelkäävät syöpää sairastavaa
On hauskaa, kun kertoo jollekin, että "minulla on syöpä". Jotkut käyttäytyvät kuin se olisi tarttuva tauti. Eivät uskall1521447Lavrov suivaantui Stubbille perustellusti.
Lavrov perusteli suivaantumistaan tosiasioilla Suomen tarinasta sotiemme jälkeen, tutkija Tynkkynen ja pankkihenkilö Sol3671418Sukupuolia on vain kaksi- kohukassista tuli kova tuomio perheenisälle oikeudessa.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/4d4db0d9-4dda-4ba6-a699-25d725683ad6 Miten näin normaalista kassissa olevasta tekstis3571356Kääminsä polttanut taksi suomussalmella
Vieläkö sillä hermonsa menettäneellä hulluja ylinopeuksia ajavalla asiakkaansa haukkuvalla( jos ajat paska kyydin hänen251246Se ei ihan oikeasti vaatisi kuin yhden
Tekstiviestin... Jos rakastat minua vielä toivoisin että laittaisit minulle viestiä. Rakastatko? Oletko oikeasti niin pe611213Eronnut Janni Hussi palaa julkisuuteen - Aloittaa uudessa työssä, joka on aivan uusi pesti Suomessa
Janni Hussi on saanut viime aikoina kohujulkisuutta, kun hänen ja Joel Harkimon avioliitto päättyi eroon kesällä 2025. H141146- 551006
Jorma Uotinen avaa sanaisen arkkunsa TTK-miesparista ja koko uudistuksesta: "Sehän on..."
Tanssii Tähtien Kanssa -parketilla nähdään ensimmäistä kertaa Suomessa tanssiparina miespari kauden alusta asti. Mikko S23928