Hesarissa sosiologi ja kaksikielisyystutkija painottaa, että kielen oppiminen on aina kiinni ihmissuhteista. Kieltä oppii vain, jos taidolle on aitoa tarvetta ja mieluisaa käyttöä.
Kielten oppimisen tutkija: "Kieltä oppii vain, jos taidolle on aitoa tarvetta ja mieluisaa käyttöä."
Anonyymi
61
187
Vastaukset
- Anonyymi
Ei siis ihme, etteivät katkerat pakkoenglannittajat ole oppineet kuin yhden kielen.
- Anonyymi
Mieti, mitä tarkoittaa "Kieltä oppii vain, jos taidolle on aitoa tarvetta ja mieluisaa käyttöä."
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mieti, mitä tarkoittaa "Kieltä oppii vain, jos taidolle on aitoa tarvetta ja mieluisaa käyttöä."
Siksipä juuri pakkoenglannittajien kielitaito onkin jäänyt vajavaiseksi, kun joutuivat lukemaan typerää, inhottavaa ja hyödytöntä pakkeonglantia ensimmäiseksi kieleksi. Se tappoi kiinnostuksen kaikkeen kieltenopiskeluun pysyvästi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Siksipä juuri pakkoenglannittajien kielitaito onkin jäänyt vajavaiseksi, kun joutuivat lukemaan typerää, inhottavaa ja hyödytöntä pakkeonglantia ensimmäiseksi kieleksi. Se tappoi kiinnostuksen kaikkeen kieltenopiskeluun pysyvästi.
Koska tämä "Kieltä oppii vain, jos taidolle on aitoa tarvetta ja mieluisaa käyttöä"-lähtökohta on niin perustavaa laatua oleva kaikelle kieltenopiskelulle, ymmärrän, että juuri tämän ketjun sinä haluat vaientaa ja pilata näillä pakkourdujutuilla.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Koska tämä "Kieltä oppii vain, jos taidolle on aitoa tarvetta ja mieluisaa käyttöä"-lähtökohta on niin perustavaa laatua oleva kaikelle kieltenopiskelulle, ymmärrän, että juuri tämän ketjun sinä haluat vaientaa ja pilata näillä pakkourdujutuilla.
Koska tämä "Kieltä oppii vain, jos taidolle on aitoa tarvetta ja mieluisaa käyttöä"-lähtökohta on niin perustavaa laatua oleva kaikelle kieltenopiskelulle, ymmärrän, että juuri tämän ketjun sinä haluat vaientaa ja pilkata näillä pakkourdujutuilla puolustaaksei pyhää pakkoenglantiasi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mieti, mitä tarkoittaa "Kieltä oppii vain, jos taidolle on aitoa tarvetta ja mieluisaa käyttöä."
Olen 100% samaa mieltä. Lähes kaikki olemme oppineet englannin koska se on musiikin ja elokuvien takia osa kulttuuriamme. Englannin opiskelu koetaan tärkeäksi ja tarpeelliseksi. Kolmoskieleksi valitaan vaan joku joka voisi olla hyvä kieli tai ainakin sellainen mitä kaveritkin alkaa lukemaan. Nuorella ei ole useinkaan riittävästi tietoa ja kokemusta valinnan perustaksi. Tässä voi vanhemmat auttaa. Myös kolmoskielelle olisi hyvä jos opiskelija olisi motivoitunut sen opiskeluun.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olen 100% samaa mieltä. Lähes kaikki olemme oppineet englannin koska se on musiikin ja elokuvien takia osa kulttuuriamme. Englannin opiskelu koetaan tärkeäksi ja tarpeelliseksi. Kolmoskieleksi valitaan vaan joku joka voisi olla hyvä kieli tai ainakin sellainen mitä kaveritkin alkaa lukemaan. Nuorella ei ole useinkaan riittävästi tietoa ja kokemusta valinnan perustaksi. Tässä voi vanhemmat auttaa. Myös kolmoskielelle olisi hyvä jos opiskelija olisi motivoitunut sen opiskeluun.
Kannnattaisi hankkia parempi musiikki ja elokuvamaku, niin et olisi aivoton pakkoenglannin uhri.
- Anonyymi
Ajatelkaa, miten tervejärkinen lähtökohta:
"Kieltä oppii vain, jos taidolle on aitoa tarvetta ja mieluisaa käyttöä."- Anonyymi
Ja itsestäänselvä!
- Anonyymi
Joten miksi puolustat pakkoenglantia?
- Anonyymi
Ranska on suosituin valinnainen kieli, ja sitä osaa äärimmäisen harva Suomessa.
Eli ihan ei taida pitää paikkaansa tämä esitetty argumentti. Kyllä kielten oppimisessa vaikuttaa ennen kaikkea se, että asetetaan päämääriä ja pidetään riittävää vaatimustasoa yllä.- Anonyymi
Ranskan osaamattomuuteen liittyy aika vahvasti pyhä pakkoenglanti. Miten tässä pahasti pakkoenglannitetussa maassa saat edes kosketuksen ranskan kieleen, niin että kiinnostus ja into opiskella sitä heräisi?
- Anonyymi
Tarve syntyy sekä oman taustan pohjalta (suvussa olevat kielet, vanhempien työ/lomaympyrät) että omista mieltymyksistä: romanttinen ranska, välimerellinen rytmien espanja, keskieurooppalainen saksa ja slaavilaisen musiikin venäjä...
On hyvä, jos kielen voi aloittaa vasta lukioikäisenä tai nuorena aikuisena ja yhdistää näin kieliopinnot oleskeluun vaihdossa tai harjoittelussa ko. kielen alueella. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tarve syntyy sekä oman taustan pohjalta (suvussa olevat kielet, vanhempien työ/lomaympyrät) että omista mieltymyksistä: romanttinen ranska, välimerellinen rytmien espanja, keskieurooppalainen saksa ja slaavilaisen musiikin venäjä...
On hyvä, jos kielen voi aloittaa vasta lukioikäisenä tai nuorena aikuisena ja yhdistää näin kieliopinnot oleskeluun vaihdossa tai harjoittelussa ko. kielen alueella.Kielten valintaan kuulu oleellisesti oma mielenkiinto ja oma tarve!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ranskan osaamattomuuteen liittyy aika vahvasti pyhä pakkoenglanti. Miten tässä pahasti pakkoenglannitetussa maassa saat edes kosketuksen ranskan kieleen, niin että kiinnostus ja into opiskella sitä heräisi?
Osittain liittyy kyllä. Jos ranskan saisi useammin valita 1. kieleksi, syntyisi ranskan osaamista enemmän. Nyt onneksi tämä on mahdollista laajasti.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kielten valintaan kuulu oleellisesti oma mielenkiinto ja oma tarve!
Joka paikkaan ängetty pakkooenglanti on tehokas mielenkiinnon tappaja.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Joka paikkaan ängetty pakkooenglanti on tehokas mielenkiinnon tappaja.
Nuorethan rakastavat englantia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Osittain liittyy kyllä. Jos ranskan saisi useammin valita 1. kieleksi, syntyisi ranskan osaamista enemmän. Nyt onneksi tämä on mahdollista laajasti.
Osittain, taitaa olle pikemminkin pääsääntö. Tietysti kunnallisen pakkoenglannin aikoihin sitä luettiin kiltisti sitä mitä ylhäältä annettiin, nyt ehkä on paremmat mahdollisuudet, uuden lain myötä, itsensä toteuttamiseen, ainakin isoimmissa kaupungeissa.
Mutta A2 -pakkoenglanti taitaa olla riippana ranskan opinnoille edelleen? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Osittain liittyy kyllä. Jos ranskan saisi useammin valita 1. kieleksi, syntyisi ranskan osaamista enemmän. Nyt onneksi tämä on mahdollista laajasti.
Ei osittain vaan kokonaan.
Ne, joiden perheillä on syytä valita vahva ranska, siirtyvät kielikouluihin.
Ranska aloituskielenä vaatii sen, ettei lapsella ole ongelmia koulunkäynnissä - nyt kun aloitus on ykkösellä, tätä ei voida tietää. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Osittain, taitaa olle pikemminkin pääsääntö. Tietysti kunnallisen pakkoenglannin aikoihin sitä luettiin kiltisti sitä mitä ylhäältä annettiin, nyt ehkä on paremmat mahdollisuudet, uuden lain myötä, itsensä toteuttamiseen, ainakin isoimmissa kaupungeissa.
Mutta A2 -pakkoenglanti taitaa olla riippana ranskan opinnoille edelleen?Isommissa kouluissa on hyvät mahdollisuudet lukea a1-ranskaa, a2-englantia ja b1-ruotsia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Isommissa kouluissa on hyvät mahdollisuudet lukea a1-ranskaa, a2-englantia ja b1-ruotsia.
Kaikissa isoissa kaupungeissa. Tosin A2-÷englanti on valinnainen ja B1-ruotsi pakollinen.
Parempi olisi, että valinnaisen A-kielen lisäksi otettaisiin valinnainen B-kieli - eikä pakkoruotsia.
Paras olisi yhteinen A1-englanti (helpottaisi muuttoja, lukkareita ja erityisopetusta) sekä valinnaisena A- ja/tai B-kielet. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kaikissa isoissa kaupungeissa. Tosin A2-÷englanti on valinnainen ja B1-ruotsi pakollinen.
Parempi olisi, että valinnaisen A-kielen lisäksi otettaisiin valinnainen B-kieli - eikä pakkoruotsia.
Paras olisi yhteinen A1-englanti (helpottaisi muuttoja, lukkareita ja erityisopetusta) sekä valinnaisena A- ja/tai B-kielet.Isoissa kouluissa luetaan A1-kielinä ranskaa, ruotsia, saksaa ja venäjää ilman mitään ongelmia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nuorethan rakastavat englantia.
Eivät kaikki, vain tyhmimmät.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Isommissa kouluissa on hyvät mahdollisuudet lukea a1-ranskaa, a2-englantia ja b1-ruotsia.
Eli A2-pakkoenglanti on edelleen vahvasti kuvioissa mukana, ei hyvä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kaikissa isoissa kaupungeissa. Tosin A2-÷englanti on valinnainen ja B1-ruotsi pakollinen.
Parempi olisi, että valinnaisen A-kielen lisäksi otettaisiin valinnainen B-kieli - eikä pakkoruotsia.
Paras olisi yhteinen A1-englanti (helpottaisi muuttoja, lukkareita ja erityisopetusta) sekä valinnaisena A- ja/tai B-kielet.Niinpä, pyhään pakkoenglantiin ei tietenkään saa koskea!
Anonyymi kirjoitti:
Isommissa kouluissa on hyvät mahdollisuudet lukea a1-ranskaa, a2-englantia ja b1-ruotsia.
Kaikissa kouluissa on aivan loistavat mahdollisuudet lukea b1-ruotsia 😂
- Anonyymi
Tämä olisi hyvö, realistinen lähtökohta: kiinnostus & käyttö.
- Anonyymi
Kiinnostusta ja käyttöä ei vielä voi tietää koulussa. Lapset aloittavat kielten opiskelun nykyään 7-vuotiaina, joten tulevaisuutta on vaikea ennustaa. Eikä sitä tarvitsekaan ennustaa. Kielistä on aina iloa ja hyötyä aivan kaikille.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kiinnostusta ja käyttöä ei vielä voi tietää koulussa. Lapset aloittavat kielten opiskelun nykyään 7-vuotiaina, joten tulevaisuutta on vaikea ennustaa. Eikä sitä tarvitsekaan ennustaa. Kielistä on aina iloa ja hyötyä aivan kaikille.
Siksi englanti olisikin paras aloituskieli.
Lähinnä vain niiden lasten, joiden suvussa, lähipiirissä tai vanhempien työ&harrastuspiirissä on vahvasti läsnä jokin muu kieli, kannattaa valita jokin muu.
Tietysti joku lapsi voi olla todella varhain kehittynyt ja kielellisesti selvästi lahjakas. Ihan kaikille ei jokin alkava ranska sovi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Siksi englanti olisikin paras aloituskieli.
Lähinnä vain niiden lasten, joiden suvussa, lähipiirissä tai vanhempien työ&harrastuspiirissä on vahvasti läsnä jokin muu kieli, kannattaa valita jokin muu.
Tietysti joku lapsi voi olla todella varhain kehittynyt ja kielellisesti selvästi lahjakas. Ihan kaikille ei jokin alkava ranska sovi.Tampereen esimerkki näyttää, että aloittavaksi kieleksi voi valita minkä kielen vain. Ei tarvitse olla kielellisesti lahjakas.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Siksi englanti olisikin paras aloituskieli.
Lähinnä vain niiden lasten, joiden suvussa, lähipiirissä tai vanhempien työ&harrastuspiirissä on vahvasti läsnä jokin muu kieli, kannattaa valita jokin muu.
Tietysti joku lapsi voi olla todella varhain kehittynyt ja kielellisesti selvästi lahjakas. Ihan kaikille ei jokin alkava ranska sovi.Kaikki oppivat englannin joka tapauksessa. Ja valitsevat sen a1- tai a2-kieleksi. Joten missä ongelma?
Kävin itse koulua kauan sitten koulussa, jossa oli pitkä saksa mahdollinen. Pitkän saksan lukijat aloittivat englannin vasta 8. luokalla. Silti he olivat lukion lopussa meidän a1-kielen lukijoiden tasolla englannissa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Siksi englanti olisikin paras aloituskieli.
Lähinnä vain niiden lasten, joiden suvussa, lähipiirissä tai vanhempien työ&harrastuspiirissä on vahvasti läsnä jokin muu kieli, kannattaa valita jokin muu.
Tietysti joku lapsi voi olla todella varhain kehittynyt ja kielellisesti selvästi lahjakas. Ihan kaikille ei jokin alkava ranska sovi.Jahas, taasen törmäämme pyhään pakkoenglantiin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kaikki oppivat englannin joka tapauksessa. Ja valitsevat sen a1- tai a2-kieleksi. Joten missä ongelma?
Kävin itse koulua kauan sitten koulussa, jossa oli pitkä saksa mahdollinen. Pitkän saksan lukijat aloittivat englannin vasta 8. luokalla. Silti he olivat lukion lopussa meidän a1-kielen lukijoiden tasolla englannissa.Tuosta taitaa muuten olla ihan tutkimuksiakin. Pakkoenglanti todella haittaa kielten opiskelua, jopa engalannin opiskelua. Aloittamalla joillain muulla kielellä saavuteean paremmat tulokset kielten opinnoissa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuosta taitaa muuten olla ihan tutkimuksiakin. Pakkoenglanti todella haittaa kielten opiskelua, jopa engalannin opiskelua. Aloittamalla joillain muulla kielellä saavuteean paremmat tulokset kielten opinnoissa.
Miksiköhän keliaktiivit purnaavat jo kauan käytössä ollutta käytäntöä vastaan, jossa ensimmäiseksi kieleksi voi valita muun kuin englannin. Homma toimii täysillä lukemattomissa kouluissa. Miksi purnata kehitystä vastaan, etenkin kun kehitys on jo tapahtunut? Tässähän tuotetaan vain enemmän eri kielten osaajia. Mikä siinä voi olla niin hankalaa?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksiköhän keliaktiivit purnaavat jo kauan käytössä ollutta käytäntöä vastaan, jossa ensimmäiseksi kieleksi voi valita muun kuin englannin. Homma toimii täysillä lukemattomissa kouluissa. Miksi purnata kehitystä vastaan, etenkin kun kehitys on jo tapahtunut? Tässähän tuotetaan vain enemmän eri kielten osaajia. Mikä siinä voi olla niin hankalaa?
No koska tuo kaikki on pois kieliaktiivin pyhältä pakkoenglannilta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No koska tuo kaikki on pois kieliaktiivin pyhältä pakkoenglannilta.
Varmaan näinkin. Tulee joka tapauksessa tunne, että joitakin pelottaa sellainen ajatus, että maassamme olisi sellaisia ihmisiä, jotka osaisivat englannin ohella jotakin muutakin kieltä hyvin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Varmaan näinkin. Tulee joka tapauksessa tunne, että joitakin pelottaa sellainen ajatus, että maassamme olisi sellaisia ihmisiä, jotka osaisivat englannin ohella jotakin muutakin kieltä hyvin.
Toivotaan kaikkien osaavan suomea hyvin!
Muu on yksilön vapaasti valittavissa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Toivotaan kaikkien osaavan suomea hyvin!
Muu on yksilön vapaasti valittavissa.Ei ole valittavissa missään maailman maassa. Kaikissa maissa on vähintään yksi pakkokieli oman äidinkielen lisäksi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei ole valittavissa missään maailman maassa. Kaikissa maissa on vähintään yksi pakkokieli oman äidinkielen lisäksi.
Niin se englanti - paitsi meillä!
Missään ei ole pakkoruotsimme kaltaista pientä vähemmistökieltä (4,78%) pakollisena kaikille alakoulusta yliopistoon. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin se englanti - paitsi meillä!
Missään ei ole pakkoruotsimme kaltaista pientä vähemmistökieltä (4,78%) pakollisena kaikille alakoulusta yliopistoon.Meidän pakkoruotsillemme ei ole perusteita. Heretkää jo ruotsinkieliset vaatimasta sitä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Meidän pakkoruotsillemme ei ole perusteita. Heretkää jo ruotsinkieliset vaatimasta sitä.
En ole ruotsinkielinen mutta vaadin sitä silti! Harmittaako se fennomaania, kun sinulla on koko ajan paha olo?
Kyse on puhtaasti tilastotieteestä ja todennäköisyyslaskennasta, siis matematiikasta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin se englanti - paitsi meillä!
Missään ei ole pakkoruotsimme kaltaista pientä vähemmistökieltä (4,78%) pakollisena kaikille alakoulusta yliopistoon.Sveitsissä luetaan mm. pakkosaksaa, joka aloitetaan jo 3. luokalla. Sitä luetaan koko kouluaika, eli paljon pitempään kuin meillä ruotsia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sveitsissä luetaan mm. pakkosaksaa, joka aloitetaan jo 3. luokalla. Sitä luetaan koko kouluaika, eli paljon pitempään kuin meillä ruotsia.
Sveitsin ranskankielinen lukee saksaa (65% väestöstä) ja englantia - kyse ei ole mistään pienistä vähemmistökielistä.
Vuosiluokat ja kestot ovat kantonikohtaisia. Eikä mitään virkapakkokieliä. - Ei voi verrata pakkoruotsiimme. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sveitsin ranskankielinen lukee saksaa (65% väestöstä) ja englantia - kyse ei ole mistään pienistä vähemmistökielistä.
Vuosiluokat ja kestot ovat kantonikohtaisia. Eikä mitään virkapakkokieliä. - Ei voi verrata pakkoruotsiimme.Jokaisella maalla on omat pakkokielensä sen mukaan, mikä on kotimaan ja LÄHIALUEEN kieli. Siksi Sveitsissä pakkokielinä ovat ranska ja saksa.
Meillä on yliopistossa vaivainen lyhyt ruotsin kurssi. Svetsiläiset lukevat sitenmonin verroin enemmän omaa pakkokieltänsä kuin me ruotsia. Ja ihme ja kumma, selviävät elämässä ja maa porskuttaa vuodesta toiseen hienosti.
Olen kiinnittänyt huomiota sveitsiläisten kielitaitoon; se on keski-eurooppaliseksi poikkeuksellisen hyvä, eikä ihme - siellä on peräti KAKSI pakkokeiltä! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jokaisella maalla on omat pakkokielensä sen mukaan, mikä on kotimaan ja LÄHIALUEEN kieli. Siksi Sveitsissä pakkokielinä ovat ranska ja saksa.
Meillä on yliopistossa vaivainen lyhyt ruotsin kurssi. Svetsiläiset lukevat sitenmonin verroin enemmän omaa pakkokieltänsä kuin me ruotsia. Ja ihme ja kumma, selviävät elämässä ja maa porskuttaa vuodesta toiseen hienosti.
Olen kiinnittänyt huomiota sveitsiläisten kielitaitoon; se on keski-eurooppaliseksi poikkeuksellisen hyvä, eikä ihme - siellä on peräti KAKSI pakkokeiltä!Ei lähialueen kieli vaan oikeasti merkittävä kieli.
Lähinnä englantia, jossain saksa tai ranska.
Meillä ruotsi, jolle ei perusteita. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei lähialueen kieli vaan oikeasti merkittävä kieli.
Lähinnä englantia, jossain saksa tai ranska.
Meillä ruotsi, jolle ei perusteita.SEKÄ lähialueen kieli ETTÄ tärkeä kieli. Saksa on nimenomaan tietyn lähialueen iso kieliryhmä. Se ei ole samalla tavalla "maailmankieli" kuin ranska, joka siirtomaataustansa vuoksi on levittäytynyt kaikkialle maailmaan.
Myös flaami on yksi kieli, jota pakolla luetaan Keski-Euroopassa. Se on tärkeä kieli nimenomaan lähialueilla, mutta ei maailmalla. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
SEKÄ lähialueen kieli ETTÄ tärkeä kieli. Saksa on nimenomaan tietyn lähialueen iso kieliryhmä. Se ei ole samalla tavalla "maailmankieli" kuin ranska, joka siirtomaataustansa vuoksi on levittäytynyt kaikkialle maailmaan.
Myös flaami on yksi kieli, jota pakolla luetaan Keski-Euroopassa. Se on tärkeä kieli nimenomaan lähialueilla, mutta ei maailmalla.Belgiassa on siis kolme virallista kieltä. Opetustoimi on kieliyhteisöjen vastuulla ja kielten pakollisuus vaihtelee eri osissa maata. Toinen suurimmista kielistä, hollanti tai ranska, on pakollinen osassa maata 11 ikävuodesta eteenpäin. Hollantia puhuu Belgian väestöstä noin 60 % (ei sii 4,78%) ja ranskaa noin kolmannes väestöstä. Maan kolmas virallinen kieli, selvästi vähemmistöasemassa oleva saksa, on saksankielisellä alueella olevissa ranskankielisissä kouluissa vaihtoehtoinen hollannin kanssa. Sekä ranska että saksa ovat maailmankieliä, niitä ei voi verrata pieneen kieleen kuten ruotsi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei lähialueen kieli vaan oikeasti merkittävä kieli.
Lähinnä englantia, jossain saksa tai ranska.
Meillä ruotsi, jolle ei perusteita.Meillä on pakkoenglanti jolle ei ole perusteita, paitsi ideologisia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Toivotaan kaikkien osaavan suomea hyvin!
Muu on yksilön vapaasti valittavissa.Kunhan tuo yksilö valitsee pyhän pakkoenglannin?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin se englanti - paitsi meillä!
Missään ei ole pakkoruotsimme kaltaista pientä vähemmistökieltä (4,78%) pakollisena kaikille alakoulusta yliopistoon.Pakkoenglannittajaa harmittaa.
Miksiköhän nämä "kielivapaustaistelijat" ovat järjestäin niitä pahimpia päällepäsmäreitä, siinä mitä ihmisten pitäisi opiskelle ja mitä ei missään tapauksessa saa opiskella? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Meidän pakkoruotsillemme ei ole perusteita. Heretkää jo ruotsinkieliset vaatimasta sitä.
He eivät ole sitä vaatineet alunperinkään.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Belgiassa on siis kolme virallista kieltä. Opetustoimi on kieliyhteisöjen vastuulla ja kielten pakollisuus vaihtelee eri osissa maata. Toinen suurimmista kielistä, hollanti tai ranska, on pakollinen osassa maata 11 ikävuodesta eteenpäin. Hollantia puhuu Belgian väestöstä noin 60 % (ei sii 4,78%) ja ranskaa noin kolmannes väestöstä. Maan kolmas virallinen kieli, selvästi vähemmistöasemassa oleva saksa, on saksankielisellä alueella olevissa ranskankielisissä kouluissa vaihtoehtoinen hollannin kanssa. Sekä ranska että saksa ovat maailmankieliä, niitä ei voi verrata pieneen kieleen kuten ruotsi.
Saksa ei ole maailmankieli. Sitä ei puhuta Aasiassa, Amerikassa eikä Afrikassa. Espanja ja ranska taas ovat.
- Anonyymi
Mikä ihmeen pakkoenglanti?
Englanti vaan on pakkokieli jos nuori haluaa joskus päästä vähänkään kansainväliseen työhön. Esimerkiksi Fortumin ja Vattenfallin neuvottelut käydään englanniksi.
Olen paljon tekemisissä USA:n kanssa. Siellä on pakkoenglanti ja joissain osavaltioissa myös pakkoespanja. Aivan samanlaista vinkumista sielläkin esiintyy näistä pakkokielistä. Vinkujina on usein ihmiset jotka eivät oikein koulussa pärjää pakkomatikassa, pakkoäikässä, pakkoliikassa........
Siellä esim Floridassa on vaan fakta, että varsinkin nuorten (laadukkaamman) työnsaannin edellytyksenä on molempien osavaltion kielten osaaminen.- Anonyymi
Lue kommenttisi, Suomessa alkaa olla mahdoton opiskella tai työskennellä osaamatta englantia, joten eikö se silloin ole nimenomaan pakkoenglantia?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lue kommenttisi, Suomessa alkaa olla mahdoton opiskella tai työskennellä osaamatta englantia, joten eikö se silloin ole nimenomaan pakkoenglantia?
Aika osuvasti todettu.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aika osuvasti todettu.
Sotket.
- Anonyymi
"En ole ruotsinkielinen mutta vaadin sitä silti!"
Jos täällä jotakin tuonsuuntaista uskaltaisi vaatia, kielipessimistit vetävät esille "RKP:n maksettu kätyri" -kortin. Hyvä kun asiasta uskalsit mainita.
"Harmittaako se fennomaania, kun sinulla on koko ajan paha olo?"
Voi kyllä kuvitella, että kielimaanista harmittaa, kun koko elämä menee siihen, että mitään muutosta ei vain tapahdu. Jos asia toimii, sitä on turha korjata.
"Kyse on puhtaasti tilastotieteestä ja todennäköisyyslaskennasta, siis matematiikasta."
Millä todennäköisyydellä mitäkin asiaa tarvitset. Itse luin vastenmielisesti historiaa, uskontoa, fysiikkaa, kemiaa, matematiikkaa ja liikkuminenkin oli täysin toisarvoista. Useimmat koulukaverini kuitenkin hyötyivät noista aineista, ja minäkin ymmärrän asian järjellisyyden vasta näin jälkikäteen.
Kaikkia ei voi miellyttää, mutta silti suurta osaa.- Anonyymi
Itse olet Yhdysvaltain kätyri pyhine pakkoenglantinesi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Itse olet Yhdysvaltain kätyri pyhine pakkoenglantinesi.
Jätä kirjoittamatta nämä asiattomat viestit.
Keskustele tai pysy poissa
- Anonyymi
Kielten oppimisen tutkija: "Kieltä oppii vain, jos taidolle on aitoa tarvetta ja mieluisaa käyttöä."
Tämä on itsestäänselvä lähtökohta.- Anonyymi
Sen vuoksi uusiofennomaanien lapset pelaa vain pleikkaa ja kännykkäpelejä. Se on MIELUISAA.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 654180
Haleja ja pusuja
Päivääsi kulta 🤗🤗💋❤️❤️❤️ kaipaan sinua Tänäänkin.. Miksikäs se tästä muuttuisi kun näin kauan jatkunut 🥺463959Onko mukava nähdä minua töissä?
Onko mukava nähdä minua töissä vai ei? Itse ainakin haluan nähdä sinut 🤭363462Oi mun haniseni
Mul on ihan törkee ikävä sua. En jaksais tätä enää. Oon odottanut niin kauan, mutta vielä pitää sitä tehdä. Tekis mieli162863Hei rakas sinä
Vaikka käyn täällä vähemmän, niin ikäväni on pahempaa. Pelkään että olen ihan hukassa😔 mitä sinä ajattelet? naiselle342709En kirjoita sulle tänne
Enään nainen. Olen kyllä kiltisti enkä ala mihinkään kuin tosirakkaudesta. Kanssasi sitten jos se on mahdollista ja pidä142522Kyllä mulla on sua ikävä
Teen muita juttuja, mutta kannan sua mielessäni mukana. Oot ensimmäinen ajatus aamulla ja viimeinen illalla. Välissä läm102114IS:n tiedot: Toni Immonen irtisanottiin MTV:ltä Toni Immonen työskenteli pitkään MTV:llä.
IS:n tiedot: Toni Immonen irtisanottiin MTV:ltä Toni Immonen työskenteli pitkään MTV:llä. IS uutisoi torstaina Toni Imm121206Nainen, tunnusta että olet varattu ja tyytymätön suhteeseesi
Ja siksi pyörit täällä ikävä palstalla etsien sitä jotain jota elämääsi kaipaat. ehkäpä olet hieman surullinen, koska ta1451157- 801006