Kyllä taas saa hävetä suomalaisia

Ai niinku musiikki tekee ateistiksi? Kun nyt Juicen mainitsit niin, syy taisi olla enemmän sanoituksissa. Jos elit nuoruutta 1970-luvun alussa, tiedät, että silloin radiosta tuli vain "päivän sanaa" ja "viulukonsertteja", eikä niitä jaksanut kukaan nuori kuunnella.

Kun Hector lauloi "Sitten minäkin sain, koko maailmaa nain", oli se niin järisyttävää, että jo se, että niin sai sanoa, riitti.

Meillä oli silloin käännösiskelmiä tai tangoja. Niiden tekstit olivat mitä olivat. Kun saatiin tekstejä suomenkielellä, se tuntui hyvältä ja jollain tapaa itsenäiseltä.

Kuka jaksaa virsiä veisata? En minä. Kuka jaksaa kuunnella jotain "Israiltarinaa joka meille mitään? Nämä paikallistarinat olisi parempi olla paikallisia ja omia.

Tekarit? Tahvo on se joka ekana sen keksii? Eli sinä.

Näissä medioissa on tyypillistä osoittaa heti typeryytensä, haukkumalla toisia "typeräksi" ta Tahvoksi. Tahvo oli Kivisten ja Sorasten toinen hahmo, joten ei se niin huono ollut?

Tekstejä itsekin tehneenä tiedän, että helppoa se ole ja usein ne ovat vahinkoja.

Että siitä vaan kokeilemaan.

Suomesta 5 miljoonasta kansasta on noussut kuuluisuuteen paljon laulajia.
Eikös se ole vähän sama miksi kamelinnussijoilla ei ole varaa mihinkään.

Tässä Juicelta todellinen helmi uskovaisille:
https://www.youtube.com/watch?v=V5CNjT3FT6g

Ah. Tässä nähdään kristillistä lähimmäisen rakkautta haukkumalla kuollutta miestä. Enpä yhtään ihmettele että "normaalit" ihmiset ottavat etäisyyttä uskontoihin...

Jokaisella sukupolvella on omat tähtensä ja suosikkinsa. Ja ajat olivat silloin aivan erilaiset. Silloin eläneet muusikot ja laulajat olivat tavallaan tienraivaajia tälle nykyiselle ajalle. Niihin aikoihin ei tv:ssäkään ollut kuin yksi tai kaksi kanavaa Suomessa. Eikä siellä silloin tullut jatkuvana virtana musiikkia jokaiseen musiikkimakuun. Vähäistä oli rock musiikki ohjelmatkin muun muassa. Ja ajat ja musiikki ja vaatemuotikin muuttuu koko ajan. Tulevat sukupolvet tulevat naureskelemaan tällekin ajalle, ja tämän päivän musiikille ja sen esittäjille. Eikä tämänkään ajan viihdyttäjiä juuri kukaan tulevaisuudessa suuremmin muista, hyvä jos tunnistavatkaan, että mikähän dinosaurus tuokin oikein oli. Ja naurua ja häpeää tulee riitämään. Vaikka se oma aiks täällä hetkellä tuntuu juuri siltä, minkälaista maailman ja elämän kuuluukin olla. Mutta tulevat sukupolvet naureskelevat monelle asialle sinunkin nuoruudessa. Niin ne ajat muuttuvat koko ajan.