Kemijärvi vain 14 abiturienttia osa 5

Komppaan tätä kirjoittajaa.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19315661/kemijarvi-vain-14-abiturienttia-osa-4#comment-144121285

Anonyymi00002 kirjoitti:

Komppaan tätä kirjoittajaa.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19315661/kemijarvi-vain-14-abiturienttia-osa-4#comment-144121285

Työpaikkojen täyttöön onkin vaadittu ryhtiä
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19315661/kemijarvi-vain-14-abiturienttia-osa-4#comment-144067840

Valtuustoaloitteet 1 ja 2 tähtäävät ryhtikorjaamiseen
https://youtu.be/23JQaXJ0BI4?t=2122
1) tietopyyntö
2) työpaikkojen täyttö

Anonyymi00003 kirjoitti:

Työpaikkojen täyttöön onkin vaadittu ryhtiä
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19315661/kemijarvi-vain-14-abiturienttia-osa-4#comment-144067840

Valtuustoaloitteet 1 ja 2 tähtäävät ryhtikorjaamiseen
https://youtu.be/23JQaXJ0BI4?t=2122
1) tietopyyntö
2) työpaikkojen täyttö

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18299579/apsilla-kuultua#comment-141713581

harmi kun työvaateasia ei edennyt puheita pidemmälle
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15302739/ketju-suljettu---vuorotteluvapaa-liian-kuuma-aihe#comment-139475261

Jos on hyvä idea esitetty, niin uudestaan kehiin.

Laittakaa asiat kuntoon!

Hurskaat toiveet eivät auta. On epäpäteviäkin opettamassa sekä lukiossa että peruskoulussa.

Kaikilla ei koskaan mene äidinkieli hyvin, mutta jos se menee keskimäärin c:n ja m:n välistä, voimme olla tyytyväisiä.
Koetus on 2-osainen nykyään ja mittaa osaamista ja taitoa paremmin kuin silloin ennen.
On ikuisia abeja, joilla suoritus jäi äikästä kii.

Anonyymi00014 kirjoitti:

Kaikilla ei koskaan mene äidinkieli hyvin, mutta jos se menee keskimäärin c:n ja m:n välistä, voimme olla tyytyväisiä.
Koetus on 2-osainen nykyään ja mittaa osaamista ja taitoa paremmin kuin silloin ennen.
On ikuisia abeja, joilla suoritus jäi äikästä kii.

jos noin on, niin äikän opetustahan pitää tehostaa ja pätevöittää!

Anonyymi00015 kirjoitti:

jos noin on, niin äikän opetustahan pitää tehostaa ja pätevöittää!

Kemijärven lukiossa on muodollisesti ja käytännön tasolla erinomainen äikänope. Pitäkäämme hänestä kiinni.

Mutta kyse onkin oppilaista. Pohja äidinkielen sujuvuudelle luodaan kotona, eskarissa, kaveripiirissä ja peruskoulussa. Mikään näistä tekijöistä ei saisi pettää.

Minulla oli 2 vuotena tosi pätevä äikänope, mikä oli hiukan liian vähän. Yliopistossa saatoin luottaa siihen pohjaan, jonka lukiossa sain. Hyvä minusta tulikin itseilmaisussa.

Äidinkieli on kaiken oppimisen alfa ja omega.

Anonyymi00016 kirjoitti:

Kemijärven lukiossa on muodollisesti ja käytännön tasolla erinomainen äikänope. Pitäkäämme hänestä kiinni.

Mutta kyse onkin oppilaista. Pohja äidinkielen sujuvuudelle luodaan kotona, eskarissa, kaveripiirissä ja peruskoulussa. Mikään näistä tekijöistä ei saisi pettää.

Minulla oli 2 vuotena tosi pätevä äikänope, mikä oli hiukan liian vähän. Yliopistossa saatoin luottaa siihen pohjaan, jonka lukiossa sain. Hyvä minusta tulikin itseilmaisussa.

Äidinkieli on kaiken oppimisen alfa ja omega.

On, on, mutta todellisesta osaavasta äikän opettajasta voi olla toistakin mieltä!

Anonyymi00016 kirjoitti:

Kemijärven lukiossa on muodollisesti ja käytännön tasolla erinomainen äikänope. Pitäkäämme hänestä kiinni.

Mutta kyse onkin oppilaista. Pohja äidinkielen sujuvuudelle luodaan kotona, eskarissa, kaveripiirissä ja peruskoulussa. Mikään näistä tekijöistä ei saisi pettää.

Minulla oli 2 vuotena tosi pätevä äikänope, mikä oli hiukan liian vähän. Yliopistossa saatoin luottaa siihen pohjaan, jonka lukiossa sain. Hyvä minusta tulikin itseilmaisussa.

Äidinkieli on kaiken oppimisen alfa ja omega.

Miten näkyy tuloksissa?

Eniten ja eniten? Kun on viime vuosina ollut toistakymmentä ylioppilasta, suoraan reputtaneitakaan ei monta mahdu joukkoon.
Mutta keväällä 2026 oli luvattoman monta a:ta, johon ei tarvi osata juurikaan mitään: köykäinen äikän esitys, pari laskutehtävää sinne päin, joka kolmas sana kielistä.

Kemijärvellä keskiarvo ja mediaani jäävät koko Suomen tasolla viimeisen neljänneksen joukkoon: b:n ja c:n välimaastoon. Lapin tasolla olemme loppupäässä. Parhaat tulokset tässä maassa hipovat e:tä, siis eximiaa. Lakit ovat eripainoisia.

Ennen 1970 - 1990-luvuilla oli paremmin. Faktat eivät valehtele. Mutta joukko oli valikoitua.

Anonyymi00020 kirjoitti:

Eniten ja eniten? Kun on viime vuosina ollut toistakymmentä ylioppilasta, suoraan reputtaneitakaan ei monta mahdu joukkoon.
Mutta keväällä 2026 oli luvattoman monta a:ta, johon ei tarvi osata juurikaan mitään: köykäinen äikän esitys, pari laskutehtävää sinne päin, joka kolmas sana kielistä.

Kemijärvellä keskiarvo ja mediaani jäävät koko Suomen tasolla viimeisen neljänneksen joukkoon: b:n ja c:n välimaastoon. Lapin tasolla olemme loppupäässä. Parhaat tulokset tässä maassa hipovat e:tä, siis eximiaa. Lakit ovat eripainoisia.

Ennen 1970 - 1990-luvuilla oli paremmin. Faktat eivät valehtele. Mutta joukko oli valikoitua.

Kiitos tiedosta. Luulot osoittautuivat aivan oikeiksi!

Anonyymi00020 kirjoitti:

Eniten ja eniten? Kun on viime vuosina ollut toistakymmentä ylioppilasta, suoraan reputtaneitakaan ei monta mahdu joukkoon.
Mutta keväällä 2026 oli luvattoman monta a:ta, johon ei tarvi osata juurikaan mitään: köykäinen äikän esitys, pari laskutehtävää sinne päin, joka kolmas sana kielistä.

Kemijärvellä keskiarvo ja mediaani jäävät koko Suomen tasolla viimeisen neljänneksen joukkoon: b:n ja c:n välimaastoon. Lapin tasolla olemme loppupäässä. Parhaat tulokset tässä maassa hipovat e:tä, siis eximiaa. Lakit ovat eripainoisia.

Ennen 1970 - 1990-luvuilla oli paremmin. Faktat eivät valehtele. Mutta joukko oli valikoitua.

surullista luettavaa!
totuus on vain kestettävä!

Anonyymi00020 kirjoitti:

Eniten ja eniten? Kun on viime vuosina ollut toistakymmentä ylioppilasta, suoraan reputtaneitakaan ei monta mahdu joukkoon.
Mutta keväällä 2026 oli luvattoman monta a:ta, johon ei tarvi osata juurikaan mitään: köykäinen äikän esitys, pari laskutehtävää sinne päin, joka kolmas sana kielistä.

Kemijärvellä keskiarvo ja mediaani jäävät koko Suomen tasolla viimeisen neljänneksen joukkoon: b:n ja c:n välimaastoon. Lapin tasolla olemme loppupäässä. Parhaat tulokset tässä maassa hipovat e:tä, siis eximiaa. Lakit ovat eripainoisia.

Ennen 1970 - 1990-luvuilla oli paremmin. Faktat eivät valehtele. Mutta joukko oli valikoitua.

onko kateederin toisella puolella aines heikentynyt vai onko sittenkin kateederin toisella puolella taito vajavaista vai onko sittenkin koko lössi miinusmerkkistä? mene ja tiedä! tuloksia ei käy epäileminen

Anonyymi00024 kirjoitti:

onko kateederin toisella puolella aines heikentynyt vai onko sittenkin kateederin toisella puolella taito vajavaista vai onko sittenkin koko lössi miinusmerkkistä? mene ja tiedä! tuloksia ei käy epäileminen

Ylioppilastulokset on luettavissa ihan koulukohtaisesti Ylioppilastutkintolautakunnan sivuilta. Nimien tilalla on numerot, mutta yhtä kaikki a:sta l:ään näkyvät sivuilla.

Kahta ylintä näkyy vähemmän Kemijärven lukiossa. Käy niinkin, että kun 2 parasta jätetään laskuista, ne loput naputtavat kahta kolmea alinta arvosanaa.

Nykyään pakollisia oppiaineita pitää kirjoittaa 5 kpl. Loput ovat vapaaehtoisia. Siksi näitä 10 laudaturin ylioppilaita tulee joka kevät jossakin.

Anonyymi00025 kirjoitti:

Ylioppilastulokset on luettavissa ihan koulukohtaisesti Ylioppilastutkintolautakunnan sivuilta. Nimien tilalla on numerot, mutta yhtä kaikki a:sta l:ään näkyvät sivuilla.

Kahta ylintä näkyy vähemmän Kemijärven lukiossa. Käy niinkin, että kun 2 parasta jätetään laskuista, ne loput naputtavat kahta kolmea alinta arvosanaa.

Nykyään pakollisia oppiaineita pitää kirjoittaa 5 kpl. Loput ovat vapaaehtoisia. Siksi näitä 10 laudaturin ylioppilaita tulee joka kevät jossakin.

https://areena.yle.fi/1-76200423?seek=11
tulisiko tästä apu?

vaativaa opettajalle, tarivtaan todellista pätevyyttä

Anonyymi00026 kirjoitti:

https://areena.yle.fi/1-76200423?seek=11
tulisiko tästä apu?

vaativaa opettajalle, tarivtaan todellista pätevyyttä

https://areena.yle.fi/1-76200423?seek=11
odota vähän aikaa klikattuasi linkkiä, sillä video käynnistyy itsestään

Anonyymi00025 kirjoitti:

Ylioppilastulokset on luettavissa ihan koulukohtaisesti Ylioppilastutkintolautakunnan sivuilta. Nimien tilalla on numerot, mutta yhtä kaikki a:sta l:ään näkyvät sivuilla.

Kahta ylintä näkyy vähemmän Kemijärven lukiossa. Käy niinkin, että kun 2 parasta jätetään laskuista, ne loput naputtavat kahta kolmea alinta arvosanaa.

Nykyään pakollisia oppiaineita pitää kirjoittaa 5 kpl. Loput ovat vapaaehtoisia. Siksi näitä 10 laudaturin ylioppilaita tulee joka kevät jossakin.

kiitos tiedosta
ei huono tämä kanava,
ei huono tämä ketju

Anonyymi00028 kirjoitti:

kiitos tiedosta
ei huono tämä kanava,
ei huono tämä ketju

onko kemijärvellä (vielä) ongelmana kiusaamisen kohteeksi joutuminen? yksi tapaus on liikaa! kiinnitetäänkö asiaan riittävästi huomiota?

kannattaa tutustua!
ohjeita pitää antaa myös siitä että miten reagoida jos joutuu kiusaamisen kohteeksi? tähän ei ole riittävästi kiinnitetty huomiota!
https://areena.yle.fi/1-76107086?seek=73

Anonyymi00025 kirjoitti:

Ylioppilastulokset on luettavissa ihan koulukohtaisesti Ylioppilastutkintolautakunnan sivuilta. Nimien tilalla on numerot, mutta yhtä kaikki a:sta l:ään näkyvät sivuilla.

Kahta ylintä näkyy vähemmän Kemijärven lukiossa. Käy niinkin, että kun 2 parasta jätetään laskuista, ne loput naputtavat kahta kolmea alinta arvosanaa.

Nykyään pakollisia oppiaineita pitää kirjoittaa 5 kpl. Loput ovat vapaaehtoisia. Siksi näitä 10 laudaturin ylioppilaita tulee joka kevät jossakin.

Olisit antanut linkin! En osaa sinne mennä!

Anonyymi00030 kirjoitti:

Olisit antanut linkin! En osaa sinne mennä!

Joo, haun takana tieto onkin: https://tiedostot.ylioppilastutkinto.fi/ext/data/FT2021KD4001.csv

Keväällä kun katsoin, ei tarvinnut copilotin kautta mennä. Nyt tuli sellaisia "esteitä". Mutta yhtä kaikki koulu-ja oppilaskohtaiset tiedot ovat julkista tietoa. Miten liekin näin mutkan taakse kätkeytyy tieto?

Monestikin tällaista uteliasta, mutta heikommin tietotekniikkaa hallitsevaa ihmistä " juoksutetaan".

Anonyymi00031 kirjoitti:

Joo, haun takana tieto onkin: https://tiedostot.ylioppilastutkinto.fi/ext/data/FT2021KD4001.csv

Keväällä kun katsoin, ei tarvinnut copilotin kautta mennä. Nyt tuli sellaisia "esteitä". Mutta yhtä kaikki koulu-ja oppilaskohtaiset tiedot ovat julkista tietoa. Miten liekin näin mutkan taakse kätkeytyy tieto?

Monestikin tällaista uteliasta, mutta heikommin tietotekniikkaa hallitsevaa ihmistä " juoksutetaan".

https://tiedostot.ylioppilastutkinto.fi/ext/data/FT2021KD4001.csv
Voitko kertoa mikä rivi?

Anonyymi00032 kirjoitti:

https://tiedostot.ylioppilastutkinto.fi/ext/data/FT2021KD4001.csv
Voitko kertoa mikä rivi?

Jos on tahtoa, löytyy tie.

Anonyymi00033 kirjoitti:

Jos on tahtoa, löytyy tie.

kiva että me ollaan aidosti kiinnostuneita lukion tilasta ja omilla puheenvuoroillamme yritämme edistää tilanteen paranemista

Anonyymi00034 kirjoitti:

kiva että me ollaan aidosti kiinnostuneita lukion tilasta ja omilla puheenvuoroillamme yritämme edistää tilanteen paranemista

johan sille haettiin mainetta juhlimalla 100 vuotta vaikka ei täyttänyt oikeasti, ottivat varman päälle

Anonyymi00035 kirjoitti:

johan sille haettiin mainetta juhlimalla 100 vuotta vaikka ei täyttänyt oikeasti, ottivat varman päälle

Joo, viestintä epäonnistui. Siinä on semmoinen pulma, että kuka enää on hengissä, kun Kemijärven lukio- opetuksen aloittamisesta on 100 vuotta? Sellainen juhla näet on vuonna 2051. Parasta olikin juhlia etukäteen - varman päälle joo.

Oppikoulun historiassa nimet ovat vaihdelleet. Alun perin keskikoulu, Kemijärven yhteiskoulu, aloitti toiminnan 1925. Kestikin kauan, ennen kuin lukio pääsi vauhtiin, siis vuonna 1951. Koulun nimeksi tuli yhteislyseo.

1970-luvun alkupuolelta peruskoulun myötä lukiosta tuli Kemijärven lukio, josta minäkin joskus kirjoittelin.

Nimistä viis, lukio on murroksessa ja tarviikin uutta näkökulmaa. Nämä etäoppimisjutut 16 - 18-vuotiaille vaativat uutta kurinalaisuutta. Onko sitä? Itse menisin opinahjoon, jossa saan pätevää lähiopetusta.

Mutta lykkyä pyttyyn!

Anonyymi00036 kirjoitti:

Joo, viestintä epäonnistui. Siinä on semmoinen pulma, että kuka enää on hengissä, kun Kemijärven lukio- opetuksen aloittamisesta on 100 vuotta? Sellainen juhla näet on vuonna 2051. Parasta olikin juhlia etukäteen - varman päälle joo.

Oppikoulun historiassa nimet ovat vaihdelleet. Alun perin keskikoulu, Kemijärven yhteiskoulu, aloitti toiminnan 1925. Kestikin kauan, ennen kuin lukio pääsi vauhtiin, siis vuonna 1951. Koulun nimeksi tuli yhteislyseo.

1970-luvun alkupuolelta peruskoulun myötä lukiosta tuli Kemijärven lukio, josta minäkin joskus kirjoittelin.

Nimistä viis, lukio on murroksessa ja tarviikin uutta näkökulmaa. Nämä etäoppimisjutut 16 - 18-vuotiaille vaativat uutta kurinalaisuutta. Onko sitä? Itse menisin opinahjoon, jossa saan pätevää lähiopetusta.

Mutta lykkyä pyttyyn!

Juuri niin asia on. Kunnon lähiopetusta ja sillä siisti. Uutisoitiin että jossakin koulussa on siirrytty paperisiin kirjoihin ja oppimateriaaleihin ja kas kummaa, oppimistulokset paranivat huomattavasti!

Riihimäen yläkouluissa on tehty Suomessa tunnetuin ja laajamittaisin siirtymä takaisin perinteisiin paperisiin oppikirjoihin ja vihkoihin. Kaupunki päätti luopua laajasta sähköisten oppimateriaalien käytöstä yläkouluissaan, ja syksystä 2024 alkaen tietyissä lukuaineissa palattiin fyysisiin kirjoihin. Syksyllä 2026 julkaistun seurantakyselyn mukaan uudistuksen vaikutukset ovat olleet lähes kokonaan myönteisiä: luokkien työrauha on palannut ja oppilaiden keskittymiskyky on parantunut, kun netin houkutukset oppitunneilla vähentyivät.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000012290470.html
--------
HELSINGIN virkamiehet ehdottavat, että toisella asteella eli lukioissa ja Stadin AO:ssa lisättäisiin opetuksessa kirjojen ja muun painetun oppimateriaalin määrää.

https://www.hs.fi/helsinki/art-2000011760710.html

Anonyymi00037 kirjoitti:

Juuri niin asia on. Kunnon lähiopetusta ja sillä siisti. Uutisoitiin että jossakin koulussa on siirrytty paperisiin kirjoihin ja oppimateriaaleihin ja kas kummaa, oppimistulokset paranivat huomattavasti!

Riihimäen yläkouluissa on tehty Suomessa tunnetuin ja laajamittaisin siirtymä takaisin perinteisiin paperisiin oppikirjoihin ja vihkoihin. Kaupunki päätti luopua laajasta sähköisten oppimateriaalien käytöstä yläkouluissaan, ja syksystä 2024 alkaen tietyissä lukuaineissa palattiin fyysisiin kirjoihin. Syksyllä 2026 julkaistun seurantakyselyn mukaan uudistuksen vaikutukset ovat olleet lähes kokonaan myönteisiä: luokkien työrauha on palannut ja oppilaiden keskittymiskyky on parantunut, kun netin houkutukset oppitunneilla vähentyivät.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000012290470.html
--------
HELSINGIN virkamiehet ehdottavat, että toisella asteella eli lukioissa ja Stadin AO:ssa lisättäisiin opetuksessa kirjojen ja muun painetun oppimateriaalin määrää.

https://www.hs.fi/helsinki/art-2000011760710.html

https://keskustelu.suomi24.fi/t/16564607/kemijarven-koulut---epapatevyytta#comment-129608357

Onko epäpätevyydestä päästy pois? Valtava määrä työttömänä ihmisiä, eikö niiden joukossa ole pätevyyden omaavia opettajia?

Nyt pitäisi tehdä monet korjausliikkeet.

Jos lukiolla on hyvä maine kirjoitusten tuomina, niin eiköhän sinne hakeuduta lähialueeltakin eikä tarvi ruveta haalimaan oppilaita ulkomailta?

Anonyymi00038 kirjoitti:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/16564607/kemijarven-koulut---epapatevyytta#comment-129608357

Onko epäpätevyydestä päästy pois? Valtava määrä työttömänä ihmisiä, eikö niiden joukossa ole pätevyyden omaavia opettajia?

Nyt pitäisi tehdä monet korjausliikkeet.

Jos lukiolla on hyvä maine kirjoitusten tuomina, niin eiköhän sinne hakeuduta lähialueeltakin eikä tarvi ruveta haalimaan oppilaita ulkomailta?

Ikävät asiat unohtuu kun lukio juhlii 101-vuotta! Saahaanko me nauraa?

Anonyymi00039 kirjoitti:

Ikävät asiat unohtuu kun lukio juhlii 101-vuotta! Saahaanko me nauraa?

No joo. Meillä Kemijärvellä oltiin ajoissa liikkeellä, kun ylimalkaan keskikouluopetus aloitettiin 101 v sitten.

Mutta nuo sallaiset ovat pimeydessä vaeltaneet. Siellä alkoi keskikouluopetus, siis oppikoulu, vuonna 1956. Se oli kunnallinen keskikoulu, joka oli maksuton.
Miksi näin myöhään oltiin liikkeellä? Varmaan olivat asialla aiemmin, mutta Suomen valtio köyhyyksissään jäädytti kunnalliset oppikoulut 1950 - 55 - niitä ei ollut lupa perustaa.

Miksei aiemmin jo 1940-luvulla tehty mitään asian hyväksi? Sallahan piti rakentaa ja asuttaa ruskien vallattua parhaat palat. Syntyivät pahamaineiset asutustilat ja - talot ympäri soista pitäjää.

Mutta onko Sallassa juhlittu 70- vuotistaivalta? En ole huomannut, mutta eihän sitä keskikouluakaan ole ollut sitten peruskoulun perustamisen.

Sallassa virkamiesten lapset joutuivat aikanaan muuttamaan muualle maailmaan saadakseen oppikouluopetusta. Joku asutustilallinenkin oivalsi, että lapsia pitää kouluttaa. Enimmäkseen heikoin kortein tuli massamuutto 1970-luvulla leivän ääreen Ruotsiin ja kuka minnekin pakeni nälkää.

Toki kemijärveläisetkin muuttivat sankoin ämpärein pois, eikä tuo asukasmäärä nouse, ei.

Pitkästä aikaa oli kastettu 1 ihminen Kemijärvellä. Jee, tästö se nousu alkaa!

Anonyymi00040 kirjoitti:

No joo. Meillä Kemijärvellä oltiin ajoissa liikkeellä, kun ylimalkaan keskikouluopetus aloitettiin 101 v sitten.

Mutta nuo sallaiset ovat pimeydessä vaeltaneet. Siellä alkoi keskikouluopetus, siis oppikoulu, vuonna 1956. Se oli kunnallinen keskikoulu, joka oli maksuton.
Miksi näin myöhään oltiin liikkeellä? Varmaan olivat asialla aiemmin, mutta Suomen valtio köyhyyksissään jäädytti kunnalliset oppikoulut 1950 - 55 - niitä ei ollut lupa perustaa.

Miksei aiemmin jo 1940-luvulla tehty mitään asian hyväksi? Sallahan piti rakentaa ja asuttaa ruskien vallattua parhaat palat. Syntyivät pahamaineiset asutustilat ja - talot ympäri soista pitäjää.

Mutta onko Sallassa juhlittu 70- vuotistaivalta? En ole huomannut, mutta eihän sitä keskikouluakaan ole ollut sitten peruskoulun perustamisen.

Sallassa virkamiesten lapset joutuivat aikanaan muuttamaan muualle maailmaan saadakseen oppikouluopetusta. Joku asutustilallinenkin oivalsi, että lapsia pitää kouluttaa. Enimmäkseen heikoin kortein tuli massamuutto 1970-luvulla leivän ääreen Ruotsiin ja kuka minnekin pakeni nälkää.

Toki kemijärveläisetkin muuttivat sankoin ämpärein pois, eikä tuo asukasmäärä nouse, ei.

Pitkästä aikaa oli kastettu 1 ihminen Kemijärvellä. Jee, tästö se nousu alkaa!

Sallassa oltiin ehkä kouluasioissa myöhässä, mutta kun ensin piti rakentaa koko kunta uudelleen sodan jälkeen, niin oppikoulukin tuli ajallaan. Ruotsiin taas muuttivat sekä sallalaiset että kemijärveläiset, eikä kumpikaan pitäjä ole onnistunut keksimään lääkettä muuttotappioon. Sen sijaan yksi kastettu Kemijärvellä on jo tilastollinen nousukausi, jos oikein optimistisesti asiaa katsoo.

Kouluhistoria kertoo usein enemmän alueen taloudesta ja olosuhteista kuin ihmisten sivistyshaluista. Sota runnoi Sallaa tavalla, jota Kemijärvellä ei samalla mittakaavalla koettu, joten jälleenrakentaminen, asuttaminen ja toimeentulon turvaaminen menivät ymmärrettävästi kouluhankkeiden edelle. Silti keskikoulu saatiin perustettua 1956, mikä oli siihen tilanteeseen nähden merkittävä saavutus.

Ja mitä väestökehitykseen tulee, sama muuttotappio koetteli sekä Sallaa että Kemijärveä. Ei Ruotsiin lähdetty siksi, ettei ollut koulua, vaan siksi, että siellä oli töitä. Yhden kastetun varaan ei väestönkasvua ehkä vielä kannata rakentaa, mutta eipä Kemijärvikään ole viime vuosikymmeninä varsinaiseksi väestömagneetiksi muuttunut.

Anonyymi00041 kirjoitti:

Sallassa oltiin ehkä kouluasioissa myöhässä, mutta kun ensin piti rakentaa koko kunta uudelleen sodan jälkeen, niin oppikoulukin tuli ajallaan. Ruotsiin taas muuttivat sekä sallalaiset että kemijärveläiset, eikä kumpikaan pitäjä ole onnistunut keksimään lääkettä muuttotappioon. Sen sijaan yksi kastettu Kemijärvellä on jo tilastollinen nousukausi, jos oikein optimistisesti asiaa katsoo.

Kouluhistoria kertoo usein enemmän alueen taloudesta ja olosuhteista kuin ihmisten sivistyshaluista. Sota runnoi Sallaa tavalla, jota Kemijärvellä ei samalla mittakaavalla koettu, joten jälleenrakentaminen, asuttaminen ja toimeentulon turvaaminen menivät ymmärrettävästi kouluhankkeiden edelle. Silti keskikoulu saatiin perustettua 1956, mikä oli siihen tilanteeseen nähden merkittävä saavutus.

Ja mitä väestökehitykseen tulee, sama muuttotappio koetteli sekä Sallaa että Kemijärveä. Ei Ruotsiin lähdetty siksi, ettei ollut koulua, vaan siksi, että siellä oli töitä. Yhden kastetun varaan ei väestönkasvua ehkä vielä kannata rakentaa, mutta eipä Kemijärvikään ole viime vuosikymmeninä varsinaiseksi väestömagneetiksi muuttunut.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/19511357/parrunpatkaan-parrunpatkaan-parrunpatkaan

Kemijärven ilonpilkku on tuo Parrunpätkä - kerrankin huomioitu kaikki kaupungin asukkaat!

Anonyymi00041 kirjoitti:

Sallassa oltiin ehkä kouluasioissa myöhässä, mutta kun ensin piti rakentaa koko kunta uudelleen sodan jälkeen, niin oppikoulukin tuli ajallaan. Ruotsiin taas muuttivat sekä sallalaiset että kemijärveläiset, eikä kumpikaan pitäjä ole onnistunut keksimään lääkettä muuttotappioon. Sen sijaan yksi kastettu Kemijärvellä on jo tilastollinen nousukausi, jos oikein optimistisesti asiaa katsoo.

Kouluhistoria kertoo usein enemmän alueen taloudesta ja olosuhteista kuin ihmisten sivistyshaluista. Sota runnoi Sallaa tavalla, jota Kemijärvellä ei samalla mittakaavalla koettu, joten jälleenrakentaminen, asuttaminen ja toimeentulon turvaaminen menivät ymmärrettävästi kouluhankkeiden edelle. Silti keskikoulu saatiin perustettua 1956, mikä oli siihen tilanteeseen nähden merkittävä saavutus.

Ja mitä väestökehitykseen tulee, sama muuttotappio koetteli sekä Sallaa että Kemijärveä. Ei Ruotsiin lähdetty siksi, ettei ollut koulua, vaan siksi, että siellä oli töitä. Yhden kastetun varaan ei väestönkasvua ehkä vielä kannata rakentaa, mutta eipä Kemijärvikään ole viime vuosikymmeninä varsinaiseksi väestömagneetiksi muuttunut.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/19073963/kemijarven-lukio-ei-tayta-sataa-vuotta!

Varsinainen lukio syntyi vasta 1950-luvulla. Ensimmäiset ylioppilaat valmistuivat Kemijärveltä vuonna 1954. Lukio oppilaitosmuotona ei ole 100-vuotias.

Anonyymi00043 kirjoitti:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/19073963/kemijarven-lukio-ei-tayta-sataa-vuotta!

Varsinainen lukio syntyi vasta 1950-luvulla. Ensimmäiset ylioppilaat valmistuivat Kemijärveltä vuonna 1954. Lukio oppilaitosmuotona ei ole 100-vuotias.

must ei tulu apii, must tuli rentu

Anonyymi00044 kirjoitti:

must ei tulu apii, must tuli rentu

kirjoitetaan
minusta tullu abi minusta renttu

ei, ei, ei

Paljon on puhuttu Kemijärvellä epäpätevistä opettajista.
https://areena.yle.fi/1-76082090?seek=139
Voisiko Kemijärvellä olla oma opettajarekisteri?

Anonyymi00049 kirjoitti:

Paljon on puhuttu Kemijärvellä epäpätevistä opettajista.
https://areena.yle.fi/1-76082090?seek=139
Voisiko Kemijärvellä olla oma opettajarekisteri?

Virallista opettajarekisteriä ei voida pitää, kun opettaja-nimikkeen virallistamista ei ole. Vrt. lääkäri.

Mutta se, mitä voidaan tehdä, on ilmoittaa netissä Hillatien koulun opettajisto ja heidän tittelinsä. Ne ovat julkista tietoa tyyliin
Pipsa Pippuri, fil.maist. lukion biologia ja maantieto, peruskoulun maantieto. Kelpoinen.

Näin oli ennen, muttei ole nyt. Joukossa on ylioppilaita ilman tutkintoa, jotka voivat opettaa uskontoa ja psykologiaa - siis ilman kelpoisuutta. Otin vain esimerkin, kenties kuvitteellisen.

Anonyymi00050 kirjoitti:

Virallista opettajarekisteriä ei voida pitää, kun opettaja-nimikkeen virallistamista ei ole. Vrt. lääkäri.

Mutta se, mitä voidaan tehdä, on ilmoittaa netissä Hillatien koulun opettajisto ja heidän tittelinsä. Ne ovat julkista tietoa tyyliin
Pipsa Pippuri, fil.maist. lukion biologia ja maantieto, peruskoulun maantieto. Kelpoinen.

Näin oli ennen, muttei ole nyt. Joukossa on ylioppilaita ilman tutkintoa, jotka voivat opettaa uskontoa ja psykologiaa - siis ilman kelpoisuutta. Otin vain esimerkin, kenties kuvitteellisen.

yksi ohjaaja oli pitkään opettajana - näin oli
https://yle.fi/a/74-20251620

Tarkastus­valiokunta ehdottaa Suomeen opettaja­rekisteriä...

Anonyymi00049 kirjoitti:

yksi ohjaaja oli pitkään opettajana - näin oli
https://yle.fi/a/74-20251620

Tarkastus­valiokunta ehdottaa Suomeen opettaja­rekisteriä...

https://areena.yle.fi/1-76564552?seek=359
Tässä parempi linkki asiasta

Anonyymi00049 kirjoitti:

https://areena.yle.fi/1-76564552?seek=359
Tässä parempi linkki asiasta

Asia ei ole uusi. Näin vaalien alla kaivetaan naftaliinista vanhatkin asiat. On varsin ymmärrettävää, että hoitajista ja lääkäreistä, joilla on asianmukaiset tutkinnot ja ihmisen henki kontolla, on rekisterit. Terhikit sun muut Valviran vaateet sekopäisyysasteen seurannasta. Valelääkäreitä putkahtaa joskus ja jouluna, mutta vahdit ovat valppaina nykyään. Some on herkkänä näissäkin asioissa.

Opettajuus ulottuu varhaiskavattajista yliopiston proffatasolle. Pitäisi määritellä vaatimukset ja toki niitä onkin, kuka saa käyttää titteliä. Esim. yliopistotasolla ei vaadita auskultointia, ns. pedagogista pätevyyttä kuten alemmille tasoille. Akateeminen valmius on osoitettu tutkinnoilla ja kokemuksella. Silti hekin ovat opettajia mitä suurimmassa määrin.

Kansalaisopistoissa opettajiksi kutsutaan nikkaria, asentajaa, neuvojaa, jotka ovat kelpokansalaisia ja asiansa osaavia, vaikkei muodollista kelpoisuutta olekaan. Asianmukaista olisi kutsua heitä ohjaajiksi, jos kelpoisuutta ei ole.

Entä kun ylioppilas, olkoonkin yht.yo tai fil.yo, opetttaa lukiossa aineita, jotka edellyttävät ylempää akateemista tutkintoa ja auskultointia, mikähän hän on? Käytännön syistä häntä kutsutaan opettajaksi. Pitäisikö?

Tällaisista monisyisistä asioista koostuu opettajuusproblematiikka, johon on jo aiemmin törmätty ja unohdettu koko asia.

Anonyymi00053 kirjoitti:

Asia ei ole uusi. Näin vaalien alla kaivetaan naftaliinista vanhatkin asiat. On varsin ymmärrettävää, että hoitajista ja lääkäreistä, joilla on asianmukaiset tutkinnot ja ihmisen henki kontolla, on rekisterit. Terhikit sun muut Valviran vaateet sekopäisyysasteen seurannasta. Valelääkäreitä putkahtaa joskus ja jouluna, mutta vahdit ovat valppaina nykyään. Some on herkkänä näissäkin asioissa.

Opettajuus ulottuu varhaiskavattajista yliopiston proffatasolle. Pitäisi määritellä vaatimukset ja toki niitä onkin, kuka saa käyttää titteliä. Esim. yliopistotasolla ei vaadita auskultointia, ns. pedagogista pätevyyttä kuten alemmille tasoille. Akateeminen valmius on osoitettu tutkinnoilla ja kokemuksella. Silti hekin ovat opettajia mitä suurimmassa määrin.

Kansalaisopistoissa opettajiksi kutsutaan nikkaria, asentajaa, neuvojaa, jotka ovat kelpokansalaisia ja asiansa osaavia, vaikkei muodollista kelpoisuutta olekaan. Asianmukaista olisi kutsua heitä ohjaajiksi, jos kelpoisuutta ei ole.

Entä kun ylioppilas, olkoonkin yht.yo tai fil.yo, opetttaa lukiossa aineita, jotka edellyttävät ylempää akateemista tutkintoa ja auskultointia, mikähän hän on? Käytännön syistä häntä kutsutaan opettajaksi. Pitäisikö?

Tällaisista monisyisistä asioista koostuu opettajuusproblematiikka, johon on jo aiemmin törmätty ja unohdettu koko asia.

Palataan asiaan!

Anonyymi00054 kirjoitti:

Palataan asiaan!

Henkilöstä joka toimii opettajana ilman kelpoisuutta voisi käyttää nimitystä opetustyöntekijä.

Kuulostaako hyvältä?

Jos halutaan korostaa koulutusta pätevän opettajan kohdalla, niin terminä voisi olla KM-opettaja, FM-opettaja ja niin edelleen, vähän tähän tyyliin Sosionomi (AMK)

Anonyymi00054 kirjoitti:

Henkilöstä joka toimii opettajana ilman kelpoisuutta voisi käyttää nimitystä opetustyöntekijä.

Kuulostaako hyvältä?

Jos halutaan korostaa koulutusta pätevän opettajan kohdalla, niin terminä voisi olla KM-opettaja, FM-opettaja ja niin edelleen, vähän tähän tyyliin Sosionomi (AMK)

opetustyöntekijä on hyvä termi, lyhennettynä oty.
vertaa ope

https://areena.yle.fi/1-76195883?seek=195
On itsestään selvää että suomen kielen opetukseen pitää panostaa oikealla tavalla alakoulussa, yläkoulussa ja lukiossa.
Hyvä linkki on edellä-

Anonyymi00061 kirjoitti:

https://areena.yle.fi/1-76195883?seek=195
On itsestään selvää että suomen kielen opetukseen pitää panostaa oikealla tavalla alakoulussa, yläkoulussa ja lukiossa.
Hyvä linkki on edellä-

tulokset puhuu, ne kertoo totuuden,
niistä joku kirjoittaa näin

lainaus alkaa

Mutta keväällä 2026 oli luvattoman monta a:ta, johon ei tarvi osata juurikaan mitään: köykäinen äikän esitys, pari laskutehtävää sinne päin, joka kolmas sana kielistä.

Kemijärvellä keskiarvo ja mediaani jäävät koko Suomen tasolla viimeisen neljänneksen joukkoon: b:n ja c:n välimaastoon. Lapin tasolla olemme loppupäässä. Parhaat tulokset tässä maassa hipovat e:tä, siis eximiaa. Lakit ovat eripainoisia.

Ennen 1970 - 1990-luvuilla oli paremmin. Faktat eivät valehtele. Mutta joukko oli valikoitua.

lainaus loppuu

Anonyymi00061 kirjoitti:

https://areena.yle.fi/1-76195883?seek=195
On itsestään selvää että suomen kielen opetukseen pitää panostaa oikealla tavalla alakoulussa, yläkoulussa ja lukiossa.
Hyvä linkki on edellä-

äidin kielellä on vakutusta kaikkeen opimiseen

Anonyymi00062 kirjoitti:

tulokset puhuu, ne kertoo totuuden,
niistä joku kirjoittaa näin

lainaus alkaa

Mutta keväällä 2026 oli luvattoman monta a:ta, johon ei tarvi osata juurikaan mitään: köykäinen äikän esitys, pari laskutehtävää sinne päin, joka kolmas sana kielistä.

Kemijärvellä keskiarvo ja mediaani jäävät koko Suomen tasolla viimeisen neljänneksen joukkoon: b:n ja c:n välimaastoon. Lapin tasolla olemme loppupäässä. Parhaat tulokset tässä maassa hipovat e:tä, siis eximiaa. Lakit ovat eripainoisia.

Ennen 1970 - 1990-luvuilla oli paremmin. Faktat eivät valehtele. Mutta joukko oli valikoitua.

lainaus loppuu

näinkö on`?

Anonyymi00064 kirjoitti:

äidin kielellä on vakutusta kaikkeen opimiseen

Mutta isän kieli se vasta vaikuttaakin

niinpä se on