ihan kiintoisia sisältöjä tällä Suomi 24 Kemijärvi -kanavalla on. Jotkut ketjut elävät pitkään, jotkut ketjut täyttyvät pian kommenteista. Ilmeisesti nämä kertovat siitä, että niille on tilausta.
Kouluaiat ovat puhuttaneet aina. On ymmärrettävää, kun jälkikasvua joutuu kuuntelemaan ja kun jälkikasvun elämää seurataan.
Osa 3 tulee pian täyteen tästä abiturientti-aiheisesta keskustelusta,
luin ketjut läpi ja oli kuin olisi ollut podcastia
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18957722/kemijarvi-vain-14-abiturienttia-osa-3
entiset ketjut
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17501026/kemijarvi-vain-14-abiturienttia-osa-2
ja
https://keskustelu.suomi24.fi/t/16400636/vain-14-abiturienttia
Kouluaiat ovat puhuttaneet aina. On ymmärrettävää, kun jälkikasvua joutuu kuuntelemaan ja kun jälkikasvun elämää seurataan.
Osa 3 tulee pian täyteen tästä abiturientti-aiheisesta keskustelusta,
luin ketjut läpi ja oli kuin olisi ollut podcastia
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18957722/kemijarvi-vain-14-abiturienttia-osa-3
entiset ketjut
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17501026/kemijarvi-vain-14-abiturienttia-osa-2
ja
https://keskustelu.suomi24.fi/t/16400636/vain-14-abiturienttia
Vastaukset 294
Vanhimmat
Voitko lopettaa tän pakotuksen. Kukaan jaksa katella sinun pervouksia täällä, läähätät vaan lukiotyttöjen perään. Eine sulle anna vaikka kuinka monta näitä paskojas teet.
Kannetaanko me huolta Redun jatkuvuudesta? Annetaanko sen mennä?
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19315627/pride--lippu-redussa-tanaan#comment-141299334
alakoulun puolellakin opetuksesta on huolehdittava viimeisen päälle,
niin että oppilaita kiinnostaa koulunkäynti ja haluavat jatkaa myöhemmin joko redussa tai lukiossa, yksi oppiainekin voi pitää oppilaan kiinni koulumaailmassa ja tuoda iloa koulunkäyntiin
nyt joku on kantanut huolta musiikinopetuksesta
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19313224/musiikinopetus
Suihkuun, nukkumaan, aamulla töihin. Et tule pillua saamaan vaikka kuinka paljon kirjottelet,,,,
Niinpä, mitkään sanatkaan eivät tehoa naisiin, vaikka hän kuinka sitä haluaisi!
kaikkien åitää hoitaa hommansa! sillä siisti!
koulun ei pitäisi tuottaa noita ideootteja, katso edellinen kommentti, kyllä kasvatuksessa ja koulutuksessa on pahasti epäonnistunutta
Muutama sekopäinen, ehkä vain yksi, on linjoilla. Puhuu mitä sattuu. Luulee, että on vitsikäs. Totta puhuen on kaikkea muuta.
Pidä huoli omista asioistas,,, ei taidettu kansakoulussa moisesta opettaa?,,,
Vai rakkausteema ylioppilaskirjoituksissa! Nö, tähän maailman aikaan se sopiikin. Jotain inhimillistä!
Samaa mieltä ollaan. Tiedä vaikka tätä kautta löytyisi uusia romaanin kirjoittajia?
toivon mukaa äitin kielen kirijotukset men hyvi jokaasella kirijotajala
Jo han toki, ku rakkauvesta pääsivät haastaan. Nyky nuorilla on kokemus pohjaa. Vaan hallittevakko oikein kilisyyttä. Huutomerkkijö käytetäänvain ku huutaa. Iso alaku kirjain ei käy ihan kaikkeen. Pienell pärjää melkei yht hyvi, kuhan alussa on iso. Loppu menee saman tien.
oppetus kyl ontuu paha kerra jos noit ei hallitte
onkelmana o usei mite se mitä haluaa sanoa ei ryhmity kunnol kappaleiks eik etene lookisest
se o opetuksest kiini
Ontuuha se kieli jolleki kaikissa tapsuksissa. Onnex sää ja minä opittiin kappalejako kuiteski. Oltiin varppina samoissa opeis.
Joko se Elli mahtaa malttaa siirtyä tähän uuvempaa versioon? Hää on sitte hauska elli.
Tällai se kappalejako toimii. Ku tulee uus aatos, alotetaan uus kipale. Se on niin ku ilmavuutta tekstinpökäleessä. Jää aika henkittää.
ihan ku mulle ei olis puhuttu lukiossa kappalejaosta ollenkaa,
ilmankos kaikki meni pieleen
Jos koulusta ei saa kaikkea opetusta, niin voi käydä oppeja hakemassa Ylen sivuilta,
vaikkapa
https://yle.fi/a/20-10006090
Tässä hyvä ohjeisto kirjoittamiseen - hyvä kerrata, vaikka kirjoitukset ovat ohi!
10 ohjetta hyvään tekstiin
1. Ymmärrä tehtävänanto tarkasti
Vastaa juuri siihen, mitä kysytään – älä kirjoita aiheen vierestä.
2. Rajaa aihe selkeästi
Hyvä teksti ei yritä sanoa kaikkea, vaan keskittyy olennaiseen.
3. Suunnittele rakenne etukäteen
Johdanto – käsittely – lopetus. Punainen lanka pitää näkyä koko ajan.
4. Aloita napakasti
Johdannon tehtävä on herättää kiinnostus ja esitellä näkökulma.
5. Perustele väitteesi
Älä vain väitä – selitä, anna esimerkkejä ja perusteluja.
6. Käytä kappalejakoa oikein
Yksi kappale = yksi ajatuskokonaisuus.
7. Pidä tyyli asiallisena ja selkeänä
Vältä puhekieltä ja liian monimutkaisia rakenteita.
8. Käytä sidosteisuutta
Yhdistä lauseita ja kappaleita toisiinsa (esim. “toisaalta”, “lisäksi”, “kuitenkin”).
9. Lopeta hallitusti
Päätelmä kokoaa tekstin – ei tuo enää täysin uusia asioita.
10. Tarkista kieli ja oikeinkirjoitus
Kirjoitusvirheet ja huolimattomuus heikentävät vaikutelmaa.
Harjoittelu tekee mestarin. Ja tiedätkö, mestarikin harjoittelee?
ioo, nii se on!
mul jäi opina mielee et strukturalism kirijalisuuden suuntana painotaa juur kapale jakoo, se o tärkee ja mä ja sä elli, me se osataa, näi puuro pysyy puurona, velli vellinä
kapale jako o tärkee ymärtämise kannalt, näi viesit männöö peril
kiv et elli löys täne, ilima ellii kok kanava ois kuivva ja tyhyjä
elli, hoi, sust on tehty iskelmää
https://youtu.be/OBRnWiBAdxM?list=RDOBRnWiBAdxM
tää seuraavaki
https://youtu.be/XFKAehe5_2w?list=RDXFKAehe5_2w
et oo siis turuha ihimine
toi soomen kiel taipuu nii moneks
ei rääkätä sit huviksee, eihä!?
kyl saa puhhuu ja kirijottaa vaik kaik ei meniskää nii ku pitäs, vaa männöö päi mäntyy
arkikeeli ja juhulakeeli o erri asioit
juhlakielt pittää ossata myös!
Kiva seurata tätä ketjua!
Uuniin,,,
miksiköhän meillä kiinnostaa yo-kirjoitukset? paremmuuslistat? reputtamiset?
joo määki luin pitkälle noita ketjuja, sitten en enää jaksanut,
jotenkin niistä kuulee ja tuntee, mikä on ollut milloinkin pinnalla
oikeaa huolta lukion kohtalostakin on, neuvoja annetaan
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18942421/kevaan-2025-abi-sato-kemijarvella
mikä on siiten kevään 2026 abisato Kemijärvellä? katsotaan!
kiva että redu pötkii eteenpäin!
ei kaikista ole lukioon, onnellista elämää voi saada muualtakin, rikastua ja alalla kuin alalla voi olla oma yritys, olla johtajana
Redusta
https://yle.fi/a/74-20216251
sitä paisi redussa voi saada pätevämpää opetusta kuin lukiossa, ei repuuttamistakaan, väylä silti pitkälle auki
Kuka niin sanoi? Ammatillisesta koulutuksesta on riisuttu teoreettisia lähi- ja kaukotunteja matemaattisista ja kielellisistä oppiaineista jo 2010-luvulla. Niin, kuka sitä matikkaa tarttee ja suomea puhuvat kaikki? Justiinsa niin ja jetsulleen.
Työssäoppiminen on päivän sana, vaikka hyllyjä täyttämällä tai muulla rutiinihommalla ei nyt ihan kaikkea opikaan.
Näin se on, juuri noin:
Yliopistoon mennään muualtakin kuin lukiosta. Tämä on tehtävä selväksi yhteishaun kynnyksellä oleville. Nyt tahdotaan tuputtaa lukion autuutta täällä Kemijärvellä. Tärkeintä pitää olla nuori itse, hänen toiveensa ja halunsa, eikä se että lukio saataisiin säilytettyä hinnalla millä hyvänsä Kemijärvellä. Lukioon ei pidä mennä jos tuntuu etteivät kyvyt ja taidot riitä, lukeminen ei maistu ja jos kiinnostuksen kohteet ovat muissa asioissa ja muualla. Ikävää on, jos pitää lohdutella sitten kun kirjoitukset menevät penkin alle.
Hyvä pätkä tästä asiasta löytyy täältä
https://areena.yle.fi/1-76200268?seek=178
En ainakaan jälkikasvua päästä amikseen - ovat lukioainesta. Menkööt naapurit reduihin ja muihin käytännön oppeihin.
Näinhän se pittää ollakin: kukin taipumustensa ja innostuksensa mukaan.
Statistiikkaa: kun urbaanisykkeessä amikseen menevien osuus on hiukka alle 40 prossaa, on se syrjäperukoilla liki 60 prossaa. Tieto on noin-
arvoja mutkat oikoen.
Mitä jaosta seuraa: sosioekonomiset erot ja kaikkea kerrannaisvaikutusta. Edelleenkin mutkat oikaisten. Mutta merkitystä ja vaikutusta on 15-kesäisten valinnoilla.
Ennen ylioppilaan lakki merkitsi jotakin – se oli osoitus sitkeydestä, sivistyksestä ja asemasta. Tänään se on monelle vain yksi etappi muiden joukossa. Sama koskee korkeampia tutkintoja: maisterin paperit eivät enää herätä erityistä kunnioitusta, eikä tohtorin arvokaan kanna samalla tavalla kuin ennen. Akateemiset tittelit ovat inflaation tavoin laimentuneet, kun niiden määrä on kasvanut ja merkitys arjessa hämärtynyt.
Samalla myös opettajan rooli on kokenut eräänlaisen arvonaleneman. Ammatti, jonka pitäisi rakentaa tulevaisuutta ja sivistystä, nähdään liian usein arjen selviytymisenä – byrokratian, kiireen ja aliarvostuksen puristuksessa, melkeinpä lannanluojana.
On myös ilmiö, jossa tietoa kerätään ylen määrin ilman todellista päämäärää. Luetaan, opiskellaan ja suoritetaan, mutta ilman että osaaminen jalostuu käytännön hyödyksi tai viisaudeksi. Tiedosta tulee itseisarvo, ei väline.
Rahalla sen sijaan on säilynyt asemansa – ehkä jopa vahvistunut. Taloudellinen menestys näkyy, ja sitä myös arvostetaan. Julkiset verotiedot toimivat nykyajan kunniamerkkeinä: ne kertovat menestyksestä tavalla, jota harva kyseenalaistaa.
Samaan aikaan perinteiset koulutuspolut eivät enää yksin määritä arvostusta. Käytännön osaaminen, yritteliäisyys ja kyky luoda jotakin konkreettista voivat nostaa ihmisen asemaan, jota ennen pidettiin vain akateemisesti koulutettujen etuoikeutena. Kokki, leipuri tai käsityöläinen voi saavuttaa arvostusta, näkyvyyttä ja vaurautta – joskus enemmän kuin pitkälle kouluttautunut asiantuntija.
Ehkä kysymys ei olekaan pelkästään arvon katoamisesta, vaan sen siirtymisestä. Sivistyksen mittarit ovat muuttuneet, ja samalla myös käsityksemme siitä, mikä on merkityksellistä.
Hyvä kirjoitus!
Näkökulma on oikea!
Voiko tuon paremmin sanoa?
Täyttä asiaa!
Yksilöihin nämä arvot ja arvostukset saattavat päteäkin: kylän paras lypsäjä, ykkösluokan kirvesmies, viimeisen päälle osaava metsuri - ei kukaan kiellä. Tarpeellisia yhtä kaikki!
Kun puhutaan massoista, erot kasvavat kummasti niin, että tohtorit tienaavat enemmän kuin moponkuljettajat.
En jaksaisi jäädä hätäisesti riparin ja työllisyyskurssin käyneenä odottamaan tunnustuksia työnantajilta, muilta ja yhteiskunnalta. Niitä ei tule.
Siksi vaivattomin tie kirkkaisiin saleihin käy lukio-opin kautta, tapahtuipa se omin päin tai opetettuna. Mieluiten 15-vuotiaana se valinta on iisi piisi.
En varsinaisesti päässyt itsekään kirkkaisiin saleihin, mutta humanistis-yhteiskuntaopit kolunneena työkaluni ovat oivat ja massia omiksi tarpeiksi.
Ympärilläni on naapurustoa vähemmällä opilla ja six feet under iso joukko. Elämäntavat vetivät ja veivät mennessään koulukavereita eri vaiheissaan. Merkityksettömyyden kokemus on monen osa, puhuttiin juhlapuheissa, kirkoissa ja kylillä mitä muuta tahansa.
Ei lukioon pidä mennä jonkun tai joidenkin pakottamana. Turha ihannointi pitää jättää pois. Vaikkei menisikään heti peruskoulun jälkeen, niin ylioppilaaksi voi lukea keski-ikäisenä ja myöhemminkin, jos alkaa kaduttaa. Esimerkkejä löytyy. Rartkaisu ja päätös tehdään aina yksilökohtaisesti, ei massojen mukaan! Huonolla ylioppilastodistuksella ei välttämättä tee mitään. Tästäkin löytyy esimerkkejä!
Mitkä asiat pitää siis ottaa huomioon mihin peruskoulun jälkeen menee? Luetteloinpa!
1. Kyvyt ja oppimisvalmiudet
Koulumenestys (arvosanat eri aineissa)
Oppimistyyli (teoria vs. käytäntö)
Keskittymiskyky ja pitkäjänteisyys
Abstrakti vs. konkreettinen ajattelu
2. Taidot
Akateemiset taidot (lukeminen, kirjoittaminen, matematiikka)
Käytännön taidot (kädentaidot, tekniset taidot)
Sosiaaliset taidot (tiimityö, asiakaspalvelu)
Digitaidot
Itseohjautuvuus ja ajanhallinta
3. Mielenkiinnon kohteet
Mitkä aineet tai tekemiset tuntuvat mielekkäiltä
Harrastukset ja vapaa-ajan tekeminen
Asiat, joihin jaksaa paneutua pitkäksi aikaa
4. Arvot ja elämäntavoitteet
Työn merkityksellisyys vs. palkka
Työ–vapaa-aika -tasapaino
Halu auttaa muita / vaikuttaa yhteiskuntaan
Turvallisuus vs. riskinotto
5. Persoonallisuus
Introvertti vs. ekstrovertti
Tarve rutiineihin vs. vaihteluun
Stressinsietokyky
Johtajuus vs. asiantuntijarooli
6. Motivaatio
Sisäinen motivaatio (oma kiinnostus)
Ulkoinen motivaatio (palkka, status, odotukset)
Valmius nähdä vaivaa pitkällä aikavälillä
7. Työelämän näkymät
Alan työllisyystilanne
Tulevaisuuden trendit (esim. digitalisaatio, automaatio)
Mahdollisuus kehittyä ja edetä uralla
8. Koulutuspolut ja joustavuus
Ammatillinen koulutus vs. lukio
Mahdollisuus vaihtaa alaa myöhemmin
Jatko-opintomahdollisuudet
9. Sijainti ja käytännön asiat
Koulun sijainti (lähellä vs. muutto)
Taloudellinen tilanne (opiskelu, asuminen)
Kulkeminen ja arjen sujuvuus
10. Tuki ja ympäristö
Perheen ja ystävien tuki
Opinto-ohjaus
Esikuvat ja verkostot
11. Terveys ja jaksaminen
Kuormittavuus (henkinen / fyysinen)
Oma hyvinvointi ja stressinhallinta
12. Kokeilumahdollisuudet
TET-jaksot, kesätyöt
Kurssivalinnat ja projektit
Mahdollisuus “testata” alaa ennen sitoutumista
Tässäpä tätä tuli.
Hyvä kommentti tai kirjoitus! Täyttä asiaa.
Hienoa että tämä pirun 24-kanavalta löytyy asiallistakin keskustelua, asiallista ohjeistusta.
voi näit ohjeistuksii
voi näit aloittei
voi, voi, apsikin ohjeistaa
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18299579/apsilla-kuultua#comment-141529496
Monilta on jäänyt kirjoitustaito oppimatta,
räkyttää kyllä osataan,
katso
Missä eyron pentsiini?
Missä on bersujen Peltokangaan lupaama eyron pentsiini? Ruotsissa tuetaan polttoaineita ja sähköä kuluttajille, mutta meillä ei luvata tehdä samoin. Kokoomus lupasi poistaa tieselveron autoilta, mutta Orpo on peruttanut senkin.
mitä tää pittää sisälä?
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19330785/hyva-aloite-kemijarvella-tyopaikat-taytettava-asiallisesti
ei oo ihime jos mennee hoonosti
on valittava pätevistä pätevin!
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19330785/hyva-aloite-kemijarvella-tyopaikat-taytettava-asiallisesti
mistä näitä aloitteita syntyy? tai paremmin: miksi? Ja mistä noiden aloitteiden tekeminen johtuu?
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19331197/kemijarven-kaupungilta-vaaditaan-nopeaa-vastausta-tietopyyntoihin---hyva-aloite-on-tehty
Pitkään kanavalla pyöri ketju
https://keskustelu.suomi24.fi/t/16564607/kemijarven-koulut---epapatevyytta
totta nyt muutos tulee!
eikö mitään muutosta ole tapahtunut?
https://keskustelu.suomi24.fi/t/16564607/kemijarven-koulut---epapatevyytta#comment-137322552
nauttikaa opiskelusta!
Katsoin kolmeen kertaan Hillatien opettajien listan. Marjokorven jälkeen uskontoa lukiossa on opettanut ilmeisen välivuosia pitävä ylioppilas.
Mistään en löytänyt sellaista oppiainetta kuin psykologia. Onko sitä ensinkään vai opettaako sitä sama yliopoilas ja millä arvosanakoosteella? Ussaa ja psykaa on maailman tappiin opettanut sama opettaja. Meillä se oli legenda jo eläissään, yks Eevi.
Muistelen, että ruitsia ja saksaakin opetti tämä sama ylioppilas menneiden vuosien sijaisena. Mikäpä se siinä, kun nöin saa tehdä.
Psykologia on tärkeä oppiaine pyrittäessä korkeampiin opintoihin. Hyvästä yo-arvosanasta saa hyviä pisteitä esimerkiksi psykologiaan, logopediaan ja yhteiskunnallisiin opintoihin tähtääviin tutkintoihin.
Onko paikka julistettu avoimeen hakuun? Nyt alkaa tulla työttömiä päteviä opettajia jonoksi asti. Opinahjojen määrä supistuu winhahkoa wauhtia.
Oikaiskaa, jos höpötän tässä tuulta taivasta. En panisi pahakseni, jos opettajien listauksissa olisi merkintä suoritetuista yliopistollisista tutkinnoista. Näin oli ennen ja hyvä niin.
Ottakaa kantaa. Nämä pätevyysasiat ovat a ja o. muiden oppimista ja kasvamista kehittävien manööverien lisäksi. Vanhemmilla on oikeus tietää ja joskus kyseenalaistaakin. Kyllä, olen vanhempi.
Täälläkin on hätähuuto!
Vastauksia kehiin.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19330785/hyva-aloite-kemijarvella-tyopaikat-taytettava-asiallisesti#comment-141587610
Elli tällä kanaval, heippatirallaa! Son nii, et uhosin pysyväni aiemmal kanaval, mut nämä nivelrikkoset taikinasormet pääsevät vähemmäll laavaamisel, ku tämä posti on viel nii lyhyen läntä.
Sitä paitti Elli on olluna hurmioss viime kunnalliskokouksest saakka. Naapurini Aune, tuo velmu emänt, sano, et kattoppa varsin viimist kokousriimaust. Et Elli oli täpinöiss! Viimeks on ollu näin ratkiriemukast kymmenkynt vuot sitte, septuagesimasunnuntaina. Ei sitä sanaa enää olekkaa nykyallakois, mut Elli muistaa sennii: soli uskonnollinen pyhä, mut ei siit enempiä jorinoit. Kattokaa tekoälyst. Semmone pyhä oli.
Voi vietävä, vähäst ne kunnallispolitiikot suuttuvat, ottavat itteens - ihan muitten asioit. Mutta ohan ne kouluasjat tärjeit. Niist ei ääntä pijetty oikein ensinkää, ja ne asjat kuuluvat kunnal - se vähä mitä viel kuuluu.
Ellil kouluasjat ovat vieläin ensteks tärkeit. Alta akatemioiden opetusta nauttivien ei pitäs lukios ollakkaa opettajan viittaa vilauttamas. Korkijampi tutkinto takkaa kuitenni enempi kuin joitain opinnoita suorittanu ylliopuilas tutkintoi. Son kyl sillä lail.
Paikat vaan avarast auki, jos siel vielä joitain rippeit on sijasuuksia pitelemäs. Ny ku lukijoja vaivaa oppilaspula ja koht on liikaa opettajii, pätevien häätyy pääst näyttään kyntens. Elliki näytti, vaikkei lukijos. Sillon oli oppijoita enemmä ku koulu veti.
Ny on kääntyny semmoset sivut, et ketä kohta opetettaankaan Itä-Lapin seutukunnissa, noin niin ku lukijotasolla? Nii ketä ja kolomessa lukijossa? Johan tähän kohtaan pitää tiukast vetää velekajarrust ja keksii muit keinoi.
Son kärsimysviikko ja hilikkua vailla pääsijäinen. Mut kyl kuntien pitää panna päät yhteen, eikä pyöritellä päitä kute valtuustos tehtii ja ivailtiin. Semmosest ei tuu mittää hyvvää.
Sivistävä lautakunt saa tehä listan, kuka ja mitä opettaa ja millä hauviksil. Elli on sit mielt. Ehtii syksyy mennes syntyy paljo hyvää, ku mietitää ratekioit uusiks. Lapsoset ketterät ehtivät tehä kepposii, jos ei niit paimenneta. Son tosi vieläin
Mut ny käjet ristiin ja ristikunnan merkityksen äärel hiljentykääm. Elliki on pääsiäisen vaiti, enimmäksee.
Ny o hälytys kellot alakaneet soimaan!
Ja pittäki soida!
Ny nää kirijotukset hajjoo monel sivul, ei pyssy peräs.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19330785/hyva-aloite-kemijarvella-tyopaikat-taytettava-asiallisesti#comment-141588620
Kaikkiin aineisiin pätevät opettajat ja kaikille luokille pätevät opettajat, myös erityisluokille pysäkkiluokasta lähtien!
hyvä ellukka, hyvä kirijotus, täyt asiaa, se o just nii ku kirijotat, sut ois pitäny valita valtuustoo, ajattelot kemijärve parast ja laste ja nuorte asial oot, su syämmes o lähel koulu asiaat
anteeks mu vajavaisuus kirijotukses, soome ope ei vaatinu mult mittää, anto kaike olla nii ku oli, täs on tulos, anteeks viel
tää kanava on koko kansan radio!
apsi
kaik o nii ihimeellist, juttuu riitää,
tällanenko tää kemijärvi o,
eikö lail o mittää tehoo,
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18299579/apsilla-kuultua#comment-141529496
lakimies vastaa täällä tietopyyntöihin
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19331197/kemijarven-kaupungilta-vaaditaan-nopeaa-vastausta-tietopyyntoihin---hyva-aloite-on-tehty#comment-141475216
toimikaa!
on jotai paikkoi auki,
mut ei kaikkii,
misä erityisopen paikat? pysäkkiluokan ope?
osa on perusopetuksen puolel, mut sieltähä sitä lukkiioo mennää
lukioo tulloo jonkin laane määrä
https://kemijarvi.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=20261650-3
elli,
elli,
oisko täst koulu lauluks?
keropa
https://youtu.be/7T2AR0123UQ
must on.
en oo elli
ikävät asiat tekkee laulussa meiät onnelliseks
Onko Viljoo näkynyt?
Missä se Väinö on?
Kaikilla ei leikkaa.
Aina jotain ikävää kuuluu koulusta
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19313224/musiikinopetus
Vika somessa?
vika koulussa?
vika meissä kirjoittajissa?
missä?
Sysissä ja sepissä.
jos on epäpätevyyttä,
niin miten voidaan houkutella ulkomailta oppilaita lukioon?
pätevää opetusta saamaan?
jos noin on, niin alkaa haiskahtaa petokselta
nythän on uutena ongelmana isot lukukausimaksut
onko tulijoille tehty tämä selväksi?
ihmisiä ei voi houkutella tänne niin, ettei tehdä selväksi, mitä tuleman on
https://yle.fi/a/74-20217205
Nyt alkaa olla ankara pula koululapsista kaikissa ikäluokissa.
Monet amkitkin lupaavat maat ja taivaat ulkomaisille opiskelijoille: todellisuus iskee kipuna kiivaana. Ei saa töitä, maa on kallis ja kalsea. Amkeja on liikaa.
Toinen aste eli lukiot - ja amikset nyt pienessä määrin - kiskovat tänne vierailta mailta Schengen-alueen ulkopuolelta opiskelijoita. Uutta onkin lukukausimaksut, joiden maksu tekisi suomalaisillekin tiukkaa, on asia, jota on korostettava. Köyhät kyykyyn -juttuhan tämä on, mutta jos on väärin houkuteltu, vastaanottavalla kunnalla ja rehtorillakin pitää olla asiaan sanomista.
Mitä Kemijärven kaupunki, sen sivistysjohtaja ja mitä viskaaleita onkin, on tehnyt asian eteen? Annettuina tekijöinä näitä jutskia ei voi pitää.
Kaiketi ne 14 abiturienttia saadaan omasta väestä vielä, jos ponnistellaan asian eteen.
Minulla ei ole oppilasvaihtoa eikä ulkomaisia lukiolaisia sinänsä vastaan, mutta umpirehellinen pitää olla.
Mikä on sivistyslautakunnan rooli asiassa?
En eksaktisti tiedä, mitä nämä välistävetäjät oikein ovat ja mitä tienaavat, mutta sitä suuremmalla syyllä vastaanottajilla on vastuu.
Nuoren tytön piirakka pitää mielen virkeänä 🤪
kysymyksiä
keinottelua
https://areena.yle.fi/1-75949563?seek=216 ?
lukioon lukukauden lopussa?
tae pätevistä opettajista?
mitä luvataan?
kuka kantaa vastuun jos käy köpelösti?
kaikkia keinojako käytetään lukioiden säilyttämiseksi?
Päteväkin voi olla tosi kehno.
Näin se vain on. Pitää osata opettaa. Pelkkä todistus ei ole tae siitä ett osaa.
Näin huomattu
Tosi on. Tosi on.
Mutta on suurempi todennäköisyys että pätevä opettaa paremmin kuin epäpätevä.
Pätevä on pätevä. Mutta pätevissäkin on suuria eroja. Toiset ovat parempia kuin toiset.
Epäpätevissäkin on eroja. Osa ei osaa opettaa ollenkaan eikä ole opetettavasta aineesta minkäänlaisia tietoja. Pätevä, joka ei osaa opettaa kunnolla, hallitsee kuitenkin opetettavan aineen asiat.
Eli kyllä se pätevä menee epäpätevästä eroon.
Pätevyyteen liittyy monta pointtia:
- jos on pätevä, niin kai neljän, viiden, kuuden vuoden koulutus on jotain opettamisesta opettanut, ei papereita saa, ellei kaikkea ole suoritettu HOX!
- koulutus on ollut valvontasidonnaista (joku on seurannut, että opettaminen on ollut koulutuksen aikana sellaista kuin sen pitää olla) HOX!
- opettamiseen liittyy opetettavan aineen hallinta (pätevällä on ja siis täytyy olla olennaiset tiedot opetettavasta aineesta, mikä sekin on tärkeä pointti) HOX!
- pätevyyteen liittyy paitsi opettaminen myös kasvattaminen (ei opettajan työ ole pelkästään tiedon jakamista vaan siihen sisältyy myös kasvattamista; tähän liittyy termi pedagogiset opinnot) HOX!
Kyllä pätevyydellä on merkitystä ja paljon onkin.
Päteviä on haettava.
noinhan se on!
tulipa minulle selväksi!
Täällä yksi kommentti lisää
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19330785/hyva-aloite-kemijarvella-tyopaikat-taytettava-asiallisesti#comment-141713891
On totta että keskeiset pätevyyden osa-alueet ovat koulutus, valvottu harjoittelu, substanssiosaaminen ja pedagogiikka.
Pätevyys ei ole vain muodollinen asia, vaan sillä on yhteys oppimistuloksiin ja oppilaiden hyvinvointiin.
1. Pätevyys vaikuttaa opetuksen laatuun ja johdonmukaisuuteen
Tutkimusten mukaan pedagogisesti koulutetut opettajat osaavat paremmin eriyttää opetusta ja tukea erilaisia oppijoita. Kyky arvioida oppimista on osa ammattitaitoa.
2. Opettajan työ on myös vastuutehtävä
Opettaja käyttää valtaa (arviointi, kurinpito, ohjaus) → vaatii koulutettua harkintaa
Pätevyyteen liittyy ammattieettinen osaaminen
Oppilaiden yhdenvertaisuus: kaikilla pitäisi olla oikeus pätevään opettajaan.
3. Pätevyys ei ole “valmis tila”.
Koulutus antaa perustan, mutta opettajuus kehittyy työssä
Täydennyskoulutus ja reflektio ovat osa pätevyyttä
Pätevyyttä voi tarkastella myös elinikäisen oppimisen kautta.
Vaikka käytännön kokemus voi joissakin tilanteissa korvata muodollisen pätevyyden puutetta, se ei poista sitä, että opettajan työ on vaativa asiantuntija-ammatti. Siihen kuuluu sekä tiedollinen että pedagoginen ja eettinen osaaminen. Siksi pätevyyttä ei voida pitää pelkkänä muodollisuutena, vaan se on keskeinen tae opetuksen laadulle ja oppilaiden yhdenvertaiselle kohtelulle.
Terveisiä, opiskelen opettajaksi
On perusteltua todeta, että muodollinen pätevyys ei sellaisenaan takaa opetuksen laatua. Yhdyn edellisen kirjoittajan näkemykseen siitä, että pätevyys on ennen kaikkea muodollinen kriteeri, joka ei välttämättä heijasta opettajan tosiasiallista pedagogista kompetenssia tai kykyä edistää oppimista.
Opetuksen laadun kannalta keskeisiä tekijöitä ovat muun muassa ajankäytön tarkoituksenmukaisuus, olennaisten sisältöjen jäsentäminen sekä kyky tarjota oppilaille selkeitä ja kielellisesti korkeatasoisia malleja. Erityisesti äidinkielen opetuksessa opettajan rooli mallintajana korostuu. Mikäli nämä pedagogiset valmiudet jäävät puutteellisiksi, voi opetuksen taso muodostua heikoksi muodollisesta pätevyydestä huolimatta.
Lisäksi opettajan auktoriteetti ja asiantuntijuuden uskottava välittyminen ovat keskeisiä oppimisympäristön kannalta. Oppilaiden on tärkeää kokea, että opettaja hallitsee opetettavan sisällön ja kykenee ohjaamaan oppimisprosessia johdonmukaisesti. Mikäli tämä luottamus jää syntymättä, on riskinä, että oppitunneilla käytetty aika suuntautuu muihin kuin oppimista edistäviin toimintoihin.
Luokanhallinnan näkökulmasta voidaan todeta, että riittämätön työrauha heikentää väistämättä oppimisedellytyksiä. Ilman toimivaa kuria ja selkeitä toimintarajoja oppilaiden keskittyminen häiriintyy, mikä puolestaan vaikeuttaa oppisisältöjen omaksumista ja heikentää opetuksen vaikuttavuutta kokonaisuutena.
Mitä sanoo Suomen perustuslaki?
Katsopa
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19330785/hyva-aloite-kemijarvella-tyopaikat-taytettava-asiallisesti#comment-141716141
Kiva että kanavalla liikkuu lakeja tuntevia!
Hyvä Savukoski!
Fiksu poika
https://areena.yle.fi/1-75990309?seek=113
Ikäviä asioita nostettu esille meidän ylpeyden koulustamme lukiosta. Päteviä haettava ja pätevistä pätevin vielä valittava. Haku voi pyöriä kahteenkin kertaan.
Lukioiden pitäisi kilpailla sillä, että on päteviä kaikki opettajat.
Jos päteviä on työttömänä, on hirveää, jos epäpäteville annetaan töitä! Opettajaksi opiskeleminen kestää ainakin neljä vuotta, joskus menee enemmän aikaa!
Opettajan koulutus on ylempi yliopistokoulutus: kandivaihe 3 v ja maisterivaihe 2 v - ohjeaikoja. Lisäksi on suoritettava opetusharjoittelu. Ennen puhuttiin auskultoinnista.
Lisäksi on suotavaa, että opettaja ei kiroile somessa eikä ihmisten kuullen muutoinkaan. Eettiset vaateet ovat suuremmat kuin moniin muihin hommiin verrattuna.
Etänä ei voi valmistua opettajaksi. Vaikka opettajuus ei ole rekisteröity, on suotavaa, ettei opettajan koulutusta saanut käytä itsestään titteliä opettaja. Hän voi toimia sijaisena, määräaikaisena tai muka opettajana.
Kyllä, olen opettaja.
Ilomantsin lukioon haki yksi ysiläinen.
Miten monta haki Kemijärven lukioon? Haluaisin nähdä oppilasmäärät eri luokkatasoista, jotta voin ennakoida, kannattaako hakea ja minne - ei minun vaan jälkeläisten.
Ihan stetsonista vetäisin, että nytkin hakee 14 ysiläistä Kemijärvelle ja loput muualle lukioon ja amikseen. Olenko kuusalla lainkaan?
Ensisijaisuus kertoo myös jotakin, mutta keskiarvoraja jää pikkukouluissa seiskaan. Isossa maailmassa raja on 9,67 - näinkin, mutta ne koulut ovat kaukana.
En usko peruskoulun antamiin arvosanoihin versus keskikoulut: silloin viitoseenkin piti osata. Kymppejä tuli vain älyköille.
Mitä ajatuksia tämä herättää?
yhteishaun tilannekatsaus;
lukioon 12 ensisijaista hakijaa
+2 kaksoistutkinto-opiskelijaa
+6 kansainvälistä opiskelijaa,
yhteensä 20 hakijaa.
Osa aloittajista putoaa pois, kun itse tajuavat/vanhemmat tajuavat lukion olevan väärä paikka ja kansainväliset opiskelijat hakevat lukion alusta alkaen suurempiin/kiinnostavimpiin kaupunkeihin/lukioihin. Mutta kyllä tuolla määrällä opettajille järjestyy suojatyöpaikka.
Kiitoksia. Tilanne on alustava. Rikkaita ovat kansainväliset opiskelijat, jos he ovat Schengen-alueen ulkopuolelta. Hehän joutuvat maksamaan opiskelunsa itse ja lienevät tehneet tietoiset valinnat ainakin tässä vaiheessa.
Syksyllä se nähdään, kuis kävi.
Mitä loput ysit ja tuvat tekevät? Amiskin on pitänyt valita, vaikka sinne pääsee suoraan ovesta ilman erityistä osaamista. Tungosta on ruuhka-Suomessa joillekin aloille. Muoti vaikuttaa.
Koti-Lapin juttu Reduun hakeneista oli epäkriittistä luvuilla pelaamista. On selvää, että kun viime vuonna lähihoitoon ei ollut yhtään hakijaa, nyt oli moninkertainen prosentuaalinen hakuryntäys, kun 5 otetaan ja
9 haki. Ihan pääsee koulu valitsemaan oppilaansa. Ennen oli soveltuvuuden testaus. Onko nyt? Työttömyys lisää yleensä kouluun hakueutumisia aikuisilla.
Ysiläisten puolestaan on pakko hakea jonnekin.
Yliopistoon ensisijaisuus merkitsee sitä, että jos pääsee ykkösvalinnalle, paikka on otettava vastaan tai sitten ei. Ei saa jäädä katumaan ja valita loppukesästä vaikkapa kakkosvalinta. Mahdollinen pääsy siirtyy seuraavaan vuoteen. Päteekö tämä regulaari toisen asteen valintoihin?
Olen vähän pudonnut kelkasta ja yritän selvittää valintakiemuroita.
Mutta veronmaksajana kiinnostavat kouluasiat muutenkin. Ehdotan Hillatiellekin sisäisiä keskusteluja kouluasioista ja läpinäkyvyyttä ulospäin.
Ei ole pakko mennä lukioon, ja vaikka ei menisikään, mitään ei menetä. Onni voi olla muualla. Yliopistoon pääsee muualtakin kuin lukiosta. Elämä on nykyään pelkkää koulun käymistä. Ollaan rehellisiä ja kerrotaan nuorille totuus. Ei lukioon pidä taivutella sen syyn vuoksi että oma työpaikka säilyy. Pois oman hyödyn tavoittelu - tätä piirrettä kun on opettajissakin.
Ihmeellistä kouluvastaisuutta. Mee muualle saarnaamaan! Tämä postaus liittyy saumattomasti koulunkäyntiin ja eritoten lukiokoulutukseen, jonka jälkeen yliopisto on luonteva ja suorin tie korkeakoulutukseen ja kirkkaisiin saleihin, jos niihin janoaa.
Monet janoavat: lääkikseen on ennätysmäärä hakijoita. Jokunen sata joutuu hakemaan ulkomaisten yliopistojen kautta samaan oppiin. Psykologia on nyt nostettu yhtä merkittävään asemaan pisteytysten osalta kuin fysiikka - molempia pitää hallita. Todistusvalinnassa rivi on minimissään: L L L L E E.
Otin vain esimerkiksi kapeimman kaulan. Lukion jälkeen ne opinnot vasta alkavatkin.
Aukeavat kyllä, jos menestystä on ollut. Nyt kosiskellaan lukioon sellaisiakin, joilla opintojen suorittaminen syystä tai toisesta on vaikeaa, On kerrottava totuus, molemmat väylät ovat yhtä hyviä. Jos teoreettinen opiskelu kiinnostaa, niin lukioon. Jos ei, niin on haettava muu väylä.
Jos tämä on saarnaamista, niin piru vie, anna sen olla sitten sitä. Asia ei haukkumalla miksikään muutu.
koulu ku koulu
pääasia et käy
Mitenkähän tuo oli kouluvastaisuutta? En ymmärrä!
Terv. lukioon lähtevän oppilaan äiti
Jos entisajan koulupiirit olisivat vielä voimassa, niin olisi paljon koulupiirejä, joissa ei olisi yhtään koululaista. Kaikki taistelivat oman koulunsa säilyttämisen puolesta hoksaamatta, mihin kehitys oli menossa. Ja nyt lukioita ei pidä tekohengittää, ei ainakaan kyseenalaisilla teoilla. Jos lukio menee, niin menköön. Pitää satsata muuhun.
Kemijärven lukio on tarpeellinen. Lisääkin oppilaita mahtuisi, jos vain tulijoita olisi.
Ilomantsin lukioon haki 1 ysiläinen. Montako haki Sallaan ja Savukoskelle?
Ajat muuttuvat. Miksi lande ei vedä?
K aikkihan sanovat niin omalla paikkakunnalla. Jos ajatellaan taloudellisesti pitäisi väitä lukijoita yhdistellä Kemijärven-Sallan- ja Pelkosenniemen lukijoista tulisi yksi luokallinen opiskelijoita. Kyllähän silloin tulee kallista opiskelua, jos aletaan haalimaan ulkomailta sentakia opiskelijoita, että oma lukio säilyisi. Ulkomailta hankitut opiskelijat tulee Suomen veronmaksajien maksettavaksi.
Kaikki pitäisi saada helposti, ei jakseta nähdä vaivaa ja opiskella. Opetuskin voi olla kuivaa ja kaukana täsmäopetuksesta. Aikaa menee hössäämiseen ja kaikkeen muuhun epäolennaiseen. Opettajan rooli on aina ollut ja on tärkeä edelleen. Jotkut eivät pääse syystä tai toisesta asioiden ydintä opettamaan. Lukiolaiset jo pystyvät oikein arvioimaan opettajia ja heidän opetustaitojaan. Kuultu on.
Kemijärven lukio ei tällä hetkellä anna sellaista kuvaa laadukkaasta ja opiskelijalähtöisestä oppilaitoksesta kuin voisi toivoa. Vaikutelmaksi jää, että toiminnassa esiintyy puutteita ohjauksessa ja opetuksen tasalaatuisuudessa. Tämä näkyy konkreettisesti esimerkiksi siinä, että osa opiskelijoista on kokenut ylioppilaskirjoituksissa merkittäviä epäonnistumisia, joilla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia heidän tulevaisuuteensa.
Tilanteesta tekee ristiriitaisen se, että opiskelijamäärä on suhteellisen pieni. Tällöin olisi perusteltua odottaa yksilöllisempää ohjausta, parempaa tukea ja aidosti oppilaslähtöistä opetusta. Näin ei kuitenkaan kaikkien kokemusten perusteella toteudu riittävästi.
Lisäksi samaan ympäristöön juurtuminen pitkäksi aikaa voi alkaa kuormittaa. Kun oppilas viettää jopa yhdeksän vuotta samassa rakennuksessa ja pihapiirissä, ympäristö menettää helposti innostavuutensa ja vaihtelun puute voi heikentää motivaatiota. Opiskeluympäristöllä on tutkitusti merkitystä viihtyvyyteen ja oppimistuloksiin.
Myös se herättää kysymyksiä, että lukiolaiset toimivat samoissa tiloissa yläkoululaisten kanssa. Yläkouluikäisten joukossa esiintyvä levottomuus ja erilaiset käyttäytymismallit eivät aina tue rauhallista ja tavoitteellista opiskeluilmapiiriä, jota lukio-opinnot edellyttävät. Lukiolaiset hyötyisivät selkeästi omista, rauhallisista ja heidän tarpeisiinsa suunnitelluista tiloista.
Ratkaisuna olisi voitu harkita esimerkiksi erillistä rakennusta lukion käyttöön. Vaikka niin sanottu viipalekoulu tai parakkiratkaisu ei ole täydellinen, se olisi voinut tarjota lukiolaisille oman identiteetin ja selkeästi erottuvan opiskeluympäristön. Jo pelkästään erillinen rakennus, jossa näkyvästi lukisi “Kemijärven lukio”, olisi voinut vahvistaa yhteisöllisyyttä ja lisätä oppilaitoksen vetovoimaa.
Ympäristön vaihtuminen yläkoulusta lukioon siirryttäessä olisi myös psykologisesti merkityksellistä. Se loisi tunteen uudesta vaiheesta ja etenemisestä elämässä, mikä usein motivoi opiskelijoita. Nykyinen ratkaisu ei kaikilta osin tue tätä siirtymää, vaan saattaa jopa latistaa sitä.
Kokonaisuutena vaikuttaa siltä, että päätöksenteossa ei ole riittävästi huomioitu opiskelijoiden näkökulmaa, oppimisympäristön merkitystä eikä nuorten kehitysvaiheen tarpeita. Näihin tekijöihin panostaminen olisi keskeistä, jotta lukio voisi paremmin tukea opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia ja tulevaisuuden mahdollisuuksia.
VIRHEET:
- väärä rakennus ja rakennuksen imagottomuus
- epäpätevyydet
- jatkumattomuuden tunne
- epäonnistumiset kirjoituksissa
- häiritsevä opiskeluaines samassa rakennuksessa
toi on aivan totta, jollaki on silimää ja älyä
ny pienet ovat eristyksissä viipalekoulussa muista samaan koulumuotoon kuuluvista ja kun tämä ikä on vielä sosialistumisen kannalta tärkeä vaihe, niin tuntuu todella ettei järki ja ajatus ole juossut päätöksiä tehtäessä
varmaan tarkoitaa sosiaalistumisen aikaa
teräviä ovat havainnot, nuo jotka ovat tämän kommentointiosan edellä
eikö monijäsenisessä lautakunnassa, oliko se sivistyslautakunta vai (vielä pahempaa) tulevaisuuslautakunta, joka siunasi lukiolaisten opiskelupaikaksi levottoman rakennuksen eikä pohtinut asiaa tarkemmin, luulisi että kun on iso porukka koolla niin hoksataan mikä paikka on paras
Lukio erilliseen rakennukseen..Muutoin kuivuu kasaan, kun ei mitään uutta peruskoulun jälkeen.
tällä kannalla on enemmistö
vaikka miten miettii, vaikka miten pohtii, tyhmä päätös oli lukio sijoittaa edellä tuotujen seikkojen valossa päärakennukseen
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19315661/kemijarvi-vain-14-abiturienttia-osa-4#comment-141802161
kaikilla ei leikkaa yhtä hyvin
12 vuottako pitää nousta Hillamäelle? kyllä siinä kyllästyy ja tuntuu ettei ole eteenpäin pääsyä ollenkaan
Tämmöistä kuuluu,
on epäpätevyyttä
ja vaikka mitä
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19330785/hyva-aloite-kemijarvella-tyopaikat-taytettava-asiallisesti#comment-141811576
puistattaa!
Onko tässä viimeisten kertojien joukossa lukiota nähneitä, kun isot alkukirjaimet ja välimerkit tuntuvat olevan vieraita asioita?
Onko korvissa vaikkua?
lukio o käyty,
jos ei opinu mittää,
opetus oli kehnoo
sää oot kylla ihana
mitä mieltä olette lukion tilaratkaisusta?
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19315661/kemijarvi-vain-14-abiturienttia-osa-4#comment-141802161
En suoraan vastaa kysymykseen, mutta kokemuksesta voin sanoa, että kävin 8 vuotta Kemijärven yhteislyseoa ja tunsin olevani etuoikeutettu melkein joka päivä.
Mutta se oli sillloin, kun kyllästyminen ei ihan pienistä iskenyt.
Se oli silloin se. Nykyaika on nykyaikaa. Paras paikka lukiolle olisi ollut viipalekoulu. Niin kuin joku kirjoittaa, rakennukseen iso kyltti KEMIJÄRVEN LUKIO. Olisi ollut imagoa!
Hyviä syitä täällä.
mitä mieltä olette lukion tilaratkaisusta?
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19315661/kemijarvi-vain-14-abiturienttia-osa-4#comment-141802161
Mene ulkoilemasn viipalekouluaatoksin: se on tippaluokkalaisia varten.
Menepä itse. Et osaa edes keskustella, joten se osoittaa jotain järkevyystasostasi. Eipä löytynyt perusteluja, heikkotasoisen kommentin heitit!
Sanotaan: Se koira älähtää johon kalikka kalahtaa. Taisi kalahtaa! Ja vielä pahan kerran!
Ei todellakaan kalahtanut. Olen eläkeläisopettaja.
Lukiolaiset, pysykää tiilitalossa.
Hyvät ovat perustelut sille, että lukion oikea paikka olisi viipalekoulussa.
Perusteista puuttuu se, että pienet tuodaan syömään pääkoulun puolelle. Meneekö aikaa hukkaan?
lukio parakkikouluun
juuri noin!
Nyt se myrkyn lykkäs, kun 15 000 ekun lukuvuosimaksu rävähtää Schengenin ulkopuolelta tuleville. Ts. 45 000 e kolmelta vuodelta pelkkiä lukuvuosimaksuja - ei ole köyhäpäiväisen koulunkäyntiä se.
Ja mitä saavat? Ehdottomasti pätevää opetusta on tultava! Laatu on taattava pätevin opetustoimin. Nyt pitää kuunnella omantunnon ääntä ja tarkkaan, jos sitä omatuntoa on.
Pätevyydestä on huolehdittava jo peruskoulun opetuksessa. Jokainen kouluvuosi on tärkeä, ensimmäiseltä luokalta lähtien. Lukioon pitää saada oppilaita omasta koulusta, jotta lukio säilyy. Muualta hankittavien varaan lukion säilymistä ei voi rakentaa. Jotta omasta koulusta oppilaat siirtyvät omaan lukioon, niin pohja pitää olla kunnossa. Jos on tunne, ettei uskalla siirtyä lukioon luulossa ettei pärjää, niin siitä päästään kun annetaan opetusta kunnolla.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/16564607/kemijarven-koulut---epapatevyytta#comment-141852484
Mahdollisimman päteviä on haettava
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15299898/kemijarvi-on-lainrikkojien-paratiisi#comment-142162707
mikä tämä kysymys on, onko koulun rehtori lähdössä?
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19365877/teknisen-johtajan-kova-hata#comment-141974451
joo, tuolla lukee
Anonyymi00021
2026-04-22 19:33:50
UUSI
Kerrotko tarkemmin mihin Hillatien koulun rehtori on lähdössä?
On todella harmi, jos lähtee! Ei parempaa rehtoria.
Tähän ei tarvitse ottaa kenenkään kantaa.
Sitä on kouluja Pyssykylässäkin muiden muassa.
Parempiako muka?
Katso eri vuosien yo-kirjoitustulokset. Se on armoton mittari lukion tuloksista. Syistä voi kiistellä maailman tappiin.
Mutta vinkiksi voin kertoa: Kemijärven lukion tulokset ovat viimeisessä kolmanneksessa koko joukosta. Neljänneksestä en uskalla sanoa, jotta onko joskus siihen kvartaaliin joutunut.
Mutta parempiakin aikoja on nähty. 70-luvun tulokset olivat keskimäärin hyviä. Joukko oli vakikoitunut.
Muistellaan menneitä...
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18942421/kevaan-2025-abi-sato-kemijarvella#comment-142013083
Totta puhut!
pää se tulee vetävän käteen. Mitä se tarkoittaa?
"Pää tulee vetävän käteen" (usein myös "pää jää vetävän käteen") tarkoittaa, että jokin hanke tai toiminta päättyy huonosti, epämiellyttävästi tai ennenaikaisesti. Se viittaa tilanteeseen, jossa on toiminut harkitsemattomasti ja jää lopulta pulaan, tyhjin käsin tai ilman odotettua tulosta
Kenen rehtorikaudella alkoi lukion tason lasku?
Olisiko ollut Tervosen?
Ei ymmärretty, mikä ja kuka on pätevä ja mikä on epäpätevä!
https://keskustelu.suomi24.fi/t/16564607/kemijarven-koulut---epapatevyytta
Jos alamäki alkaa, niin ei sitä heti pysäytetä!
Johtopäätös: on vaihtoehtoja, jotka maksavat. Aina kun kotoa lähdetään A:sta B:hen, on mietittävä lisäkustannuksia.
Kun otetaan pitkä tähtäin, uhraus voi kannattaa. Takeita ei ole mistään.
Meillä on mietinnän paikka.
eikö historiateoksen lukuliveen löytynyt sujuvampia lukijoita? ei jaksanut kauan kuunnella, kun äkistään
Komppaan edellistä, perustelen, niin ei tarvitse ruveta seinille hyppimään:
Tietoteksti on usein rakennettu tiiviiksi ja täsmälliseksi: paljon käsitteitä, määritelmiä, pitkiä virkkeitä ja viittauksia. Tällainen rakenne toimii hyvin silmäillen luettuna, mutta ääneen kuunneltuna kuormittaa työmuistia. Kuulija ei voi “palata taaksepäin” yhtä helposti kuin lukija, joten monimutkainen lauserakenne tai käsitteellinen tiheys tekee seuraamisesta vaikeampaa. Erityisen vaikeaa kuunteleminen on silloin, jos lukija ei pysty sujuvaan lukemiseen.
Kaunokirjallinen teksti taas on tyypillisesti rytmitetty puhemaisemmaksi: virkkeet ovat vaihtelevampia, toistoa käytetään tukemaan ymmärtämistä, ja sisältö etenee narratiivisesti. Tämä tekee siitä luonnostaan helpommin kuunneltavaa.
lähdettiinkö muumilukuliveä matkimaan?
Ehkäpä sittenkin Linnan Tuntematonta. Ääneen lukeminen on harvalle luontaista. Pelkkä halu lukea ei riitä. Artikulointi on epäselvää. Vierasperäiset konsonantit ja käsitteet eivät avaudu lukijalle oikein. Kaikkien ääni ei ole sopiva. Asiateksti sinänsä voi olla kiintoisa, mutta huono lukija pilaa hyvänkin tekstin.
Olisi pitänyt vähän treenata ja katsoa, ketkä voivat lukea. Opittavaa sinänsä hyvästä ideasta jäi. Isosta kirjasta on syytä valita omillaan toimeentuleva, kokonaisuuden muodostava, teksti.
Epäonnistunutta luentaa. Olisi pitänyt harjoitella KUNNOLLA eikä lähteä lukemaan niin, ettei kirjasta edes uskalla katsetta nostaa. Takeltelua.
Ei auttaisi lähteä soitellen sotaan!
Toivottavasti ymmärretään, mitä tarkoitan.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19349606/kemijarvi--hyva-aloite-kemijarvella-tyopaikat-taytettava-asiallisesti#comment-142070449
eikö tuota pätevyys-epäpätevyys-asiaa saadaan hoidettua kuntoon?
- paikat auki ja hakuun
- varoja palkkaukseen antaville velvollisuus valvoa että haetaan päteviä
vappu tulee
laittakaa valkolakki päähän vaikka olisi kellastunutkin!
kaikilla sitä ei ole
ei ole vaikka olisi halunnutkin
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19315661/kemijarvi-vain-14-abiturienttia-osa-4#comment-141980677
on todella harmi jos hillatien koulun ja kemijärven lukion rehtori lähtee, sillä hän on ollut huippu rehtori, kehittänyt koulua ja häntä on ollut helppo lähestyä
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19365877/teknisen-johtajan-kova-hata#comment-141972348
lähtöä pahoitellaan
jotenkin huvittaa seurata miten lukion asemaa ja mainetta pönkitetään
tärkeintä olisi työ - opetustyö, se mitä siellä luokissa tapahtuu
Toukomiehen aikana lukio oli maineensa huipulla.
Kehtasi sanoa, että oon Kemijärven lukiosta.
Sitten alkoi alamäki joka jatkuu.
Noin se on!
ja jatkuu...
miksi? mitkä ovat tekijät? kemijärvellä on juitenkin jonkin verran lapsia? ja nuoria?
eikö ole edes AVIN huomautusta otettu todesta? ja miten tultiin ylipäätään siihen että AVI antoi huomautuksen?
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15299898/kemijarvi-on-lainrikkojien-paratiisi#comment-142162707
joku pohtii voisiko kemijärvi olla koulukaupunki
ei voi olla, tulee siihen tulokseen
https://keskustelu.suomi24.fi/t/16564607/kemijarven-koulut---epapatevyytta#comment-142168827
nyt on aika korjata koko tilanne
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15299898/kemijarvi-on-lainrikkojien-paratiisi#comment-141537161
Onko taivaan tosi, että nyt keväällä on tulossa 5- 6 ylioppilasta Kemijärven lukiosta? Kun kuuntelin sivusta enkä kehdannut kysyä, jäi määrä vähän epäselväksi.
Yhtä kaikki vähiin käy. Joko ulkomaalaisopiskelijoita on tulevien ylioppilaiden joukossa?
pää se tulee vetävän käteen,
ei voi mittään
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15302739/ketju-suljettu---vuorotteluvapaa-liian-kuuma-aihe#comment-142150461
vapun esiin nostamia mietteitä voit lukea avattuasi edellä olevan
ei vappu ole entisenlainen
ylioppilaatkin ovat mitä ovat
työväenpuolue ei marssi
neidot eivät vaihda talvivaatteita kesävaatteisiin - minimekot on unohdettu
kaikki on niin typistettyä, niin typistettyä
Pikkuhousutkin ovat kovin typistettyjä. Ennen piti avata housut, että näkyy pylly.
Nykyään pitää avata pylly, jotta näkyy housu.
koulun pitäisi kääntää kritiikki voitoksi
ei muuta kuin lukemaan näitä kommentteja
täältä varmaan löytyy paljon totuuden siemeniä
Katso, miten Heinola toimii kritiikin suhteen
https://kuntalehti.fi/uutiset/paatoksenteko/heinola-kiinnostui-valituksista-koska-niista-oppimalla-voi-kehittaa-kuntaa-valitukset-voi-nahda-palautteena-tai-kuvauksena-hallinnon-laadusta/?fbclid=IwAR3LIDAWcbqsgfBdM5aSNh54VwWKnPr3-CntLzO21ctTcEi9J89zc91yoWw
millaiset juhlat on tulossa ylioppilaille?
mahtavammat kuin nämä juhlat
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19073963/kemijarven-lukio-ei-tayta-sataa-vuotta
Tulee mieleen slogan "Kuule kuinka puut puhuvat".
Malttakaa odottaa! Vajaa viikko eli 12.5. on abien tilipäivä. Lasketaan oppilasmäärä, laudaturit, sijoittuminen maakuntatasolla ja muut rätingit.
Reputtaneista ei nykyään puhuta, kun alun perin ajatus on ehkä ollutkin 4-vuotinen suoritusaikataulu. Sukulaisille pitää kertoa sellainen selitys.
Ennen se oli selvä pyy, kun hyväksytyn suorituksen sai vain kerran uusia ja impron kaksi kertaa.
Veikkaukseni keskiarvoksi on b puoli - c miinus.
Näillä haminoilla on liikuttu viime vuodet, vaikka vuodet eivät ole veljeksiä.
Suomen parhaat lukiot liikkuvat e miinus -tasoa, mutta ne lukiot sijaitsevat eteläisessä Suomessa. Niihin kouluihin mennään ysi puoli keskiarvoilla.
Mutta odotellessa...
Toivo kuolee viimeisenä. Onko edes toivoa?
Onko stipendejä jaossa taas enemmän kuin on ottajia? Osako jaettiin aiemmin ilman kriteerejä? No, jollekin voi tämäkin olla ilon aihe.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18942421/kevaan-2025-abi-sato-kemijarvella#comment-135857482
lukiojuttuja pyöritellään monella viestiketjulla
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17859234/kuinka-kavi-abeilta-rock-n-roll--kevatkirjoitukset
ainakin kemijärvellä osataan juhlia
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19073963/kemijarven-lukio-ei-tayta-sataa-vuotta
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19161449/12-ylioppilasta-kemijarvelle-vuonna-2025
parempi jotakin kuin ei mitään?
eiks näin?
Nyt kun ollaan edellä olevn kirjoituksen kynnyksellä, on noussut uudelleen esille lukion 100-vuotisjuhla, oliko se oikea juhla, nimenomaan toimintavuosien osalta.
Vaikka ylioppilaita ei olisi nimeksikään, he ansaitsevat juhlan. Onnittelemme heitä jo etukäteen.
Jos joku ei onnistu saamaan lakkia, niin pyytäkää opettajaa lohduttamaan!
Onnea uusille ylioppilaille! Olette lakkinne ansainneet. Toivottavasti olette saavutuksesta ja sen tuloksesta kiitollisia.
12.5. on abien tilipäivä.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19161449/12-ylioppilasta-kemijarvelle-vuonna-2025
Miten vuonna 2026?
5 ylioppilasta tulee kevään merkiksi Kemijärvellä, että sitä rataa mennään.
Muut kaikki hylkää vaan Sinä et autuuden särkyneet sydämet!
Oliko niin, että kun "väki" vähenee, niin pidot paranee?
Ja vielä niinkö, että pää tulee vetävän käteen?
Sitä saa, mitä kylvää, siis sitä niittää, mitä kylvää!
Ja vanha viisaus: onko onki ottamaton vaiko järvi kalaton?
Mikähän siinä on että lukiojutut kiinnostavat?
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18942421/kevaan-2025-abi-sato-kemijarvella#comment-135857482
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17859234/kuinka-kavi-abeilta-rock-n-roll--kevatkirjoitukset
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19073963/kemijarven-lukio-ei-tayta-sataa-vuotta
Jotenkin luottamus ja uskottavuus koulun tekemisiin on mennyt. Historian vääristelemistä!
Muistakaa, te tulevat ja nykyiset ylioppilaat olette esimerkkejä. Käyttäytykää sen mukaisesti.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/8660065/mollasiko-j--ruokamo-kemijarven-saa-tassa-sitten-tehda-toita-ke#comment-142265493
Sitä jo sivistys edellyttää! Kaikilla ei!
Täällä on keskusteltu monista asioista, ihan kiintoisallakin tavalla. Nyt ajattelin tuoda ajatuksia ylioppilasjuhlaan pukeutumisesta pääosassa olevan osalta.
Ylioppilasjuhlat ovat kauneimpia juhlia, mitä voi olla. Pitkä, jännitystä ja aherrusta sisältänyt urakka on vihdoin takanapäin.
Ylioppilasjuhlien pukeutumisessa näkyy suomalaisen alkukesän juhlavuutta. Nuorilla naisilla asu on usein kesäinen ja kevyt, kampaus nuorekas ja omaa persoonallista tyyliä korostava. Nuorilla miehillä perinteinen puku luo arvokkaan ja juhlavankin tunnelman. Nykyään pukeutuminen ja tyyli ovat kuitenkin aiempaa vapaampia ja yksilöllisempiä: jokainen saa näyttää omalta itseltään ja juhlia tavalla, joka tuntuu luontevalta. Se kuuluu myös aikuisuuteen kasvamiseen — oman identiteetin löytämiseen ja rohkeuteen olla oma itsensä.
Itse olen vierastanut ja vierastan vieläkin sitä, että pojalla on pitkät hiukset valtoimenaan ja kaulassa rusetti tai solmio. Vähän tulee mieleen "sekaihminen".
taiteilijalle soppii,
ei muile,
mää samaa mieltä
https://www.youtube.com/watch?v=SaolVEJEjV4
Ai sekaihminen? Aina oppii uusia syrjiviä luonnehdintoja.
täällä ehdotetaan alueen lukioiden yhdistämistä,
kannatettava ehdotus,
perustelujakin löytyy
https://keskustelu.suomi24.fi/t/8660065/mollasiko-j--ruokamo-kemijarven-saa-tassa-sitten-tehda-toita-ke#comment-142272877
Hyvä ehdotus on. Pitää osata nähdä pidemmälle. Yksi kunnon lukio paikkakunnalle.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/8660065/mollasiko-j--ruokamo-kemijarven-saa-tassa-sitten-tehda-toita-ke
Ei taida olla vaateliikkeitä Kemijärvellä, niin voi puhyaalla omalla tunnolla mennä Rovaniemelle loukkaamatta paikallisia vaatealan yrittäjiä ja myyjiä.
Onko Kemijärvelle tullut koskaan huippuylioppilaita?
Taso on kuitenkin laskenut.
https://yle.fi/a/74-20219797
On tullut kaikkina vuosikymmeninä huippuja. Nyt 2010-luvusta alkaen on tullut nihkeämmin, mutta yo-määrätkin ovat laskeneet. Huomenna tulee tosi vähän minkäön sortin stuiduja, vaikka kertoisi kahdella!
Nauratti, kun eräs sanoi, etä pitää katsoa Suomi 24 -kanavalta Kemijärven lukion ylioppilastilanne. Aina on kuulema tullut linkki tänne, Pitää siis laittaa, ettei pettymystä tule tälläkään kertaa, Keskustelu alkaa.
https://yle.fi/a/74-20224517
Mene siis sivulle
https://yle.fi/a/74-20224517
ja siirry Valmistuneiden koneen kohdalle.
Kiintoisia kohtia
Kemijärvi
Salla
Sodankylä
Savukoski
Rovaniemi
Seitsemän nimeä listalla. Vilpittömät onnittelut!
Neljä tyttöä, kolme poikaa!
Valoisaa tulevaisuutta!
Ja taas uusi ketju
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19391213/7-abiturienttia-kemijarvelle-kevaalla-2026
Täältä löytyvät ylioopilaiden nimet, valmistuneiden nimet ja muutakin,
ihan kiintoisia asioita,
tasoakin näkee
https://yle.fi/a/74-20224517
Sallan lukio yllätti. 10 ylioppilasta. Tasokin ihan hyvä.
Sodankylään tuli 24 ylioppilasta! Suunnilleen samankokoinen kunta mutta ero Kemijärveen hävettävän suuri! Kaikki vielä näyttävät olevan suomalaisia. Kemijärvelle tuli 7,
Sallassa 10.
Savukoskella 4.
Menestymisen tasossa pitää ottaa huomioon, onko kyse ulkomaalaistaustaisesta vai ei. Muualta tulleilta ei voi odotaa erinomaista menestymistä, kielitaidon puute kun estää täydellisen onnistumisen. Pääasia on, että pääsee läpi.
Vuosi sitten oli tunnelmat tällaisia
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19161449/12-ylioppilasta-kemijarvelle-vuonna-2025
Nyt taas vuonna 2026 riittää stipendejä kaikille,
joku kirjoitti viime vuonna, että sai jopa ilman kriteerejä,
näin täällä kerrottiin
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18942421/kevaan-2025-abi-sato-kemijarvella#comment-135857482
Pisterajat täällä
https://yle.fi/a/74-20221062
Onnea uusille ylioppilaille. Fiksuja ovat!
Ei muuta kuin juhlimaan. Nostetaan malja!
Nyt tuli yli 1000 abiturienttia enemmän kuin vuosi sitten. Kemijärvellä luku sen sijaan laski roimasti, ollaan 7 abiturientissa.
Joillekin tämä on ilon päivä, joillekin ei!
Ikäviä muistoja joillakin! Ei tullut lakkia, ei tullut!
Alle 25 ylioppilasta 3 lukiosta Itä-Lapista. Näitä johtaa 3 rehtoria, 3 - 4 kanslistia, kouluavustajia, siivoojia, huoltomiehiä opettajien ja varaopettajien lisäksi. Onko meillä varaa?
Emmehän me sitä maksa, vaan veronmaksajat ;)
Ja täytyyhän rehtoreilla, kanslisteilla, kouluavustajilla, siivoojilla, huoltomiehillä ja opettajilla sekä heidän varahenkilöillään olla töitä.
Epäpäteville ei tarvitse maksaa täyttä palkkaa! Siksikö epäpäteviä?
Luin yo-listaa Itä-Lapin kouluista.
Savukoski 1/ 4, siis 1 suomalainen nimi
Salla 4/11, siis 4 suomalaisnimeä
Kemijärvi 7/7, siis kaikki kotimaisia sukunimiä.
Ei muuten, mutta miten käy 3 vuoden päästä, kun lätkäistään lukuvuosi- ja muut ylläpitokulut Schengen-maiden ulkopuolelta tuleville? Kemijärvelle ei hakenut yhtään ulkomailta.
Onko tosiaan syytä ylläpitää näitä kaikkia kouluja lämpimillä lukion osalta? Peruskoulu on vähän eri juttu.
Onko neuvoteltu, kuinka pitkälke veronmaksajien pinna kestää?
Nyt on kyse jo olemassaolosta?
Valtuustonkin pitäisi päättää eikä marssia ulos. Onko pantu pää pensaaseen?
Alueelle yksi yhteinen lukio!
Eihän yliopistojakaan ole joka kolkassa!
Hyvä ehdotus ja vielä perusteltu.
Nykymeiningillä ajetaan nuoret Rovaniemen lukioihin.
Salla viisaana kuntana hakisi Savukosken ylioppilaat itselleen!
Ei Kemijärvelle voi mitenkään tulla tuhatta abirenttua, elleivät abit tee ruskareissua etelän suunnasta esmes Pyhälle Kempuran kautta.
https://yle.fi/a/74-20224517
Sodankylään tuli 24 ylioppilasta, Kemijärvelle 7. Molemmat kunnat ovat suunnilleen samankokoisia väestömäärältään. Mikä Kemijärvellä mättää? Onko pää jo laitettu pensaaseen? On ollut huonoja rehtoreita ennen tätä nykyistä ja huonoja sivistysjohtajia! Ei lautakunnan jäsenetkään kyllä kiitosta ansaitse.
Ei Kemijärvellä ole lukiolaisille annettu edes kunnon tiloja, vaikka mahdollisuus olisi ollut
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19315661/kemijarvi-vain-14-abiturienttia-osa-4#comment-141802161
Tuolla sanotaan näin
Kemijärven lukio ei tällä hetkellä anna sellaista kuvaa laadukkaasta ja opiskelijalähtöisestä oppilaitoksesta kuin voisi toivoa. Vaikutelmaksi jää, että toiminnassa esiintyy puutteita ohjauksessa ja opetuksen tasalaatuisuudessa. Tämä näkyy konkreettisesti esimerkiksi siinä, että osa opiskelijoista on kokenut ylioppilaskirjoituksissa merkittäviä epäonnistumisia, joilla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia heidän tulevaisuuteensa.
Tilanteesta tekee ristiriitaisen se, että opiskelijamäärä on suhteellisen pieni. Tällöin olisi perusteltua odottaa yksilöllisempää ohjausta, parempaa tukea ja aidosti oppilaslähtöistä opetusta. Näin ei kuitenkaan kaikkien kokemusten perusteella toteudu riittävästi.
Lisäksi samaan ympäristöön juurtuminen pitkäksi aikaa voi alkaa kuormittaa. Kun oppilas viettää jopa yhdeksän vuotta samassa rakennuksessa ja pihapiirissä, ympäristö menettää helposti innostavuutensa ja vaihtelun puute voi heikentää motivaatiota. Opiskeluympäristöllä on tutkitusti merkitystä viihtyvyyteen ja oppimistuloksiin.
Myös se herättää kysymyksiä, että lukiolaiset toimivat samoissa tiloissa yläkoululaisten kanssa. Yläkouluikäisten joukossa esiintyvä levottomuus ja erilaiset käyttäytymismallit eivät aina tue rauhallista ja tavoitteellista opiskeluilmapiiriä, jota lukio-opinnot edellyttävät. Lukiolaiset hyötyisivät selkeästi omista, rauhallisista ja heidän tarpeisiinsa suunnitelluista tiloista.
Ratkaisuna olisi voitu harkita esimerkiksi erillistä rakennusta lukion käyttöön. Vaikka niin sanottu viipalekoulu tai parakkiratkaisu ei ole täydellinen, se olisi voinut tarjota lukiolaisille oman identiteetin ja selkeästi erottuvan opiskeluympäristön. Jo pelkästään erillinen rakennus, jossa näkyvästi lukisi “Kemijärven lukio”, olisi voinut vahvistaa yhteisöllisyyttä ja lisätä oppilaitoksen vetovoimaa.
Ympäristön vaihtuminen yläkoulusta lukioon siirryttäessä olisi myös psykologisesti merkityksellistä. Se loisi tunteen uudesta vaiheesta ja etenemisestä elämässä, mikä usein motivoi opiskelijoita. Nykyinen ratkaisu ei kaikilta osin tue tätä siirtymää, vaan saattaa jopa latistaa sitä.
Kokonaisuutena vaikuttaa siltä, että päätöksenteossa ei ole riittävästi huomioitu opiskelijoiden näkökulmaa, oppimisympäristön merkitystä eikä nuorten kehitysvaiheen tarpeita. Näihin tekijöihin panostaminen olisi keskeistä, jotta lukio voisi paremmin tukea opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia ja tulevaisuuden mahdollisuuksia.
VIRHEET:
- väärä rakennus ja rakennuksen imagottomuus
- epäpätevyydet
- jatkumattomuuden tunne
- epäonnistumiset kirjoituksissa
- häiritsevä opiskeluaines samassa rakennuksessa
Kyllä se niin on, että lukio on vähän puristuksissa ja väärässä, levottomassa ympäristössä. Eikö tätä ole tajuttu?
Meidän perhekunnassa on päätös toteutusta vailla valmis. Isompaan ja hyväksi havaittuun kouluun on lähdettävä. Lapset voivat lähteä, muu perhe jää.
Mutta tehkää muut mitä parhaaksi näette.
Juuri niin! Sosiaalinen elämäkään ei Kemijärvellä opeta lukiossa mitään, päinvastoin. Muualta saa paremmat eväät elämään ja lukioaikakin jää ihanan mieleen, toisin kuin Kemijärvellä. Pas ka maiset kaksitoista vuotta. Se vie elämän halut ja uskon tulevaisuuteen. Puolivalmiina ja vajavaisena lähdetään jatko-opintoihin Kemijärven lukion jälkeen, toisin kuin muualla.
Pakko oli sanoa tämä, koska tämä on totta! Enemmänkin kuin totta.
hyvin sanottu
yrittäkää korjata tilannetta
lukio parakkikouluun
motivaatiota kaikille
ei mennä lupaamaan liikoja
Viekö jatkuva mollaaminen eteenpäin?
Olisiko aika löytää hyvää?
Joskus, useinkin, on pakko repiä, jotta voitaisiin rakentaa. Kuinka voisivatkaan rakentaa ne, jotka ovat rakennukseen sellaisenaan tyytyväisiä?
Jos niin ku ymmärrät sillai ku.
Se se vasta hullua on jos pitää etsiä etsimällä, etsimästä päästyään etsiä hyvää jos sitä ei ole. Totuutta on katsottava silmiin järjellä. Pitää osata luovuttaa kun on luovuttamisen aika. Kommentissasi on hyvää se että pääsin vastaamaan näin. Huonoa on se että et ymmärrä jä et näe, missä mennään.
https://youtu.be/23JQaXJ0BI4?t=2522
Nythän on ehdotetettu että aloitettaisiin muutosneuvottelut. Onko liikaa lukion opettajia lukion oppilasmäärään nähden? Edellä linkki tähän kohtaan.
Ehdotetaan myös reaalitalouden selvittämistä. Onko meillä varaa kaikkeen? Onko?
https://youtu.be/23JQaXJ0BI4?t=2468
Otan kantaa tähän jonkun kirjoittamaan viestiin.
Otan kantaa tähän seuraavaan edellä olevaan jonkun kirjoittamaan viestiin.
"Alle 25 ylioppilasta 3 lukiosta Itä-Lapista. Näitä johtaa 3 rehtoria, 3 - 4 kanslistia, kouluavustajia, siivoojia, huoltomiehiä opettajien ja varaopettajien lisäksi. Onko meillä varaa?"
Valtakunnassa eletään tarkan euron päiviä ja viisasta on varautua tulevaisuutta varten. Koskee myös kouluja.
Noinhan se on! Euroja ei kannata tuhlata vähään ja vähiin!
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19073963/kemijarven-lukio-ei-tayta-sataa-vuotta
Kemijärven lukio on paistatellut julkisuudessa 100-vuotisjuhlan merkeissä. Mitä muita lukuja lukioon on liitetty? Ylioppilaita valmistui 7, Sallassa oli enemmän eli 10, Savukoskella 4, Sodankylään 24.
Pienet juhlat tulossa Kemijärvellä, toivottavasti arvokkaat. Sanotaan: pidot paranee kun väki vähenee. Toivotaan että näin on.
Lauletaan
https://youtu.be/aLUKfU2AOBY
Olisiko parempi tämä laulu?
https://youtu.be/FkYI7NSMMT0
GAUDEAMUS IGITUR- Corul Gh. Dima al Facultatii de Muzica Brasov
yhtä hyviä ovat molemmat otokset
juhlitaan
ja luodaan lohtua kautta aikojen reputtaneille
aika nostaa surut pintaan
katkeruus voi olla käsinkosketeltavaa
kun näkee toisten juhlivan
Miten on Suvivirren laita? Veisataanko ja järkätäänkö muille jotakin muuta hymniä?
Espoossa perheet nettoavat mukavasti, jos lapsi tai isä on vasten tahtoaan joutunut kuulemaan Suvivirren.
Se meille muistuttaapi hyvyyttäs Jumalan, mutta kaikki eivät diggaa.
otsikossa 14 abiturienttia
niitä on vain 7
Se oli joskus vuosia sitten 14. Nyt on puolittimunut. Näin pääs käymään, kun jotkut lähtivät muihin lukioihin, osa amikseen, osa käy 4 vuotta. Jollakin tulee toppi jo lähtötelineissä.
Perussyy: lapsia ei tehdä tarpeeksi.
Tuliko yhtään yksittäistä ällää kellään näistä 7 oppilaasta?
Tsekkasin lääkiksen tämän kevään todistusvalinnat:
Helsingin yliopistoon vaadittiin rivi LLLLLE ja nekin kovista aineista. Muualle riitti noin 4 - 5 ällää ja 1- 2 E:tä. Tappavan vaativat kirjaimet.
Hattua valituille tästä rypistyksestä.
Lääkis nyt kuiteski on vaativin pyrintö.
Mutta jollekin ylioppiluus on suurenmoinen suoritus minimiarvosanoilla. Kaikkia meitä tarvitaan - toivon mukaan.
ylioppilasjuhlat ovat niitä kaikkein tyylikkäimpiä juhlia, tarjoilun, pukeutumisen, elämisen toivon ja ilon, nuoruuden, saavutusten vuoksi
katso miten tyylikästä pukeutumista
https://yle.fi/a/74-20228043
joku sanoi että on inhonnut kun miesylioppilaalla on pitkä valtoimenaan oleva tukka puvun, lakin ja solmion kanssa - ei sovi munkaan mielestä, ei
Jos jollakin on tekemättä ylioppilaspuhe, niin tämä on vapaasti käytettävissä.
Arvoisa ylioppilas, hyvät juhlavieraat,
Tänään olemme kokoontuneet juhlistamaan hetkeä, joka on sekä päätös että alku. Valkoinen ylioppilaslakki ei ole vain merkki suoritetusta tutkinnosta, vaan symboli vuosien työstä, kasvusta, sitkeydestä ja unelmista.
Matka tähän päivään ei ole ollut pelkästään oppikirjoja, kokeita ja arvosanoja. Se on ollut myös ystävyyksiä, onnistumisia, epävarmuuksia, naurua, pettymyksiä ja lukemattomia hetkiä, jotka ovat muovanneet sinusta sen ihmisen, joka olet tänään.
Ylioppilaaksi valmistuminen kertoo ennen kaikkea siitä, että olet uskaltanut yrittää. Olet jatkanut eteenpäin silloinkin, kun tie ei ole ollut helppo. Olet oppinut, ettei menestys synny täydellisyydestä, vaan rohkeudesta kohdata haasteita ja jatkaa niiden yli.
Tulevaisuus avautuu nyt edessäsi täynnä mahdollisuuksia. Kukaan meistä ei tiedä tarkalleen, mitä huominen tuo tullessaan. Juuri siinä piilee tulevaisuuden kauneus. Sinulla on vapaus rakentaa oma polkusi, tehdä omat valintasi ja löytää oma paikkasi maailmassa.
Muista kuitenkin, ettei elämässä tärkeintä ole se, kuinka nopeasti saavutat määränpääsi, vaan millainen ihminen olet matkalla sinne. Uteliaisuus, ystävällisyys, rehellisyys ja kyky välittää toisista kantavat usein pidemmälle kuin yksikään todistus tai titteli.
Tänään on myös hyvä hetki kiittää niitä ihmisiä, jotka ovat kulkeneet rinnallasi: perhettä, ystäviä, opettajia ja kaikkia niitä, jotka ovat kannustaneet silloin, kun omat voimasi ovat olleet vähissä. Yksikään menestystarina ei synny täysin yksin.
Arvoisa ylioppilas,
pidä kiinni unelmistasi, mutta uskalla myös muuttaa niitä matkan varrella. Luota itseesi, vaikka et aina tietäisi seuraavaa askelta. Maailma tarvitsee ihmisiä, jotka uskaltavat ajatella, oppia, kyseenalaistaa ja ennen kaikkea välittää.
Nosta siis katseesi kohti tulevaa luottavaisena. Tänään saat juhlia saavutustasi, olla ylpeä itsestäsi ja nauttia tästä ainutlaatuisesta hetkestä.
Lämpimät onnittelut ylioppilaalle. Olkoon tulevaisuutesi täynnä mahdollisuuksia, merkityksellisiä kohtaamisia ja rohkeutta seurata omia unelmiasi.
Onnea matkaan ja sydämelliset onnittelut ylioppilaaksi valmistumisen johdosta!
Omistan tämän puheen fiksulle miesylioppilaalle ja hänen juhlaväelleen
Rakkaat juhlaväki, hyvät ystävät ja ennen kaikkea tuore ylioppilas,
Tänään meillä on etuoikeus pysähtyä hetkeen, joka merkitsee paljon enemmän kuin yksi paperi, lakki tai todistus. Tämä päivä on osoitus sitkeydestä, kasvusta ja siitä, että määrätietoinen työ kantaa hedelmää. On ilo juhlia nuorta miestä, joka on kulkenut pitkän tien ja astuu nyt rohkeasti kohti seuraavaa vaihetta elämässään.
Ylioppilaaksi tuleminen ei ole vain oppikirjojen pänttäämistä tai kokeisiin valmistautumista. Se on matka, jossa on opeteltu itsenäisyyttä, vastuun kantamista ja omien vahvuuksien löytämistä. Se on matka, jossa on koettu onnistumisia, mutta myös hetkiä, jolloin on pitänyt purra hammasta ja jatkaa eteenpäin. Ja juuri siksi tämä päivä tuntuu niin hyvältä – koska se on ansaittu.
Hyvä X.X, olet osoittanut, että sinulla on kykyjä, tahtoa ja sydäntä. Olet kasvanut nuoreksi mieheksi, joka uskaltaa unelmoida ja tehdä töitä unelmiensa eteen. Me kaikki täällä olemme ylpeitä sinusta – ei vain saavutuksistasi, vaan myös siitä, millainen ihminen olet.
Tulevaisuus on nyt edessäsi avoimena. Se ei ole valmis polku, vaan kartta, jonka saat itse piirtää. Ja mikä parasta: sinulla on kaikki tarvittavat välineet siihen. Uteliaisuus, rohkeus ja kyky oppia uutta vievät sinut pitkälle, mihin ikinä päätätkin suunnata.
Muista kuitenkin yksi asia: menestys ei synny siitä, että tietää kaiken, vaan siitä, että uskaltaa yrittää. Uskalla tehdä valintoja, uskalla epäonnistua ja ennen kaikkea uskalla olla oma itsesi. Sillä juuri sinä riität – ja juuri sinä tulet jättämään jäljen tähän maailmaan.
Lopuksi haluan toivottaa sinulle onnea, iloa ja rohkeutta tuleviin vuosiin. Kulje kohti unelmiasi pää pystyssä ja sydän avoinna. Me seisomme rinnallasi ja kannustamme sinua joka askeleella.
Lämpimät onnittelut, ylioppilas – tämä on sinun päiväsi.
Nämä puheet on kuultu jo toisenkin kerran!
murhe on suuri niiden vuoksi joista ei tullut koskaan ylioppilaita
lohdutetaan heitä, vaikka tähän tapaan
Haluan sanoa sinulle jotain tärkeää. Tämä hetki, vaikka se tuntuu raskaalta ja epäreilulta, ei kerro koko tarinaa sinusta. Yksi koe, yksi tulos, yksi kompastus ei määritä sinun arvoasi, osaamistasi tai tulevaisuuttasi.
Sinulla on oikeus olla pettynyt. Oikeus tuntea, että maailma pysähtyi hetkeksi. Mutta samalla haluan, että tiedät: tämä ei ole päätepiste. Tämä ei ole sulkeutunut ovi, vaan mutka matkalla. Jokaisella meistä on hetkiä, jolloin asiat eivät mene suunnitelmien mukaan. Se ei tee meistä heikkoja — se tekee meistä inhimillisiä.
Olen nähnyt, miten paljon olet tehnyt töitä. Olen nähnyt, miten olet yrittänyt, miten olet ponnistellut, miten olet kantanut paineita, joita moni ei edes huomaa. Se työ ei katoa mihinkään. Se ei valunut hukkaan. Se rakentaa sinua, vahvistaa sinua ja kantaa sinua eteenpäin, vaikka juuri nyt se ei tunnu siltä.
Haluan, että muistat tämän: sinulla on kaikki edellytykset onnistua. Sinulla on kyky oppia, kasvaa ja nousta. Tämä tulos ei kerro, mihin pystyt — se kertoo vain, että tällä kertaa polku ei ollut suora. Ja tiedätkö mitä? Monen menestyneen ihmisen polku ei ole ollut suora. Usein juuri nämä hetket, nämä kolhut, nämä pysähdykset, ovat niitä, jotka lopulta muovaavat meistä vahvempia ja viisaampia.
Et ole yksin. Minä olen tässä. Me olemme tässä. Kuljetaan tämä vaihe yhdessä. Kun olet valmis, katsotaan vaihtoehtoja, suunnitellaan seuraavia askelia ja rakennetaan sinulle reitti, joka sopii juuri sinulle.
Sinä riität. Sinä pystyt. Ja tämä hetki — vaikka se tuntuu suurelta — on vain yksi luku sinun tarinassasi. Tarina jatkuu, ja minä uskon siihen, että siitä tulee vielä kaunis.
onks toi ivaa?
Katso koneesta, miten paljon sinua kiinnostavissa lukioissa on kansainvälisiä opiskelijoita:
https://yle.fi/a/74-20227832
Oulu ykkösenä lukiovertailussa – rehtori ylistää hyviä opettajia ja yhteisöllisyyttä
https://yle.fi/a/74-20228923
kyllä opettajilla on merkitystä, ja kun täälläkin on tuotu esille epäpätevyysasioita, niin pahalta tuntuu
https://keskustelu.suomi24.fi/t/16564607/kemijarven-koulut---epapatevyytta
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19330785/hyva-aloite-kemijarvella-tyopaikat-taytettava-asiallisesti
Ihmettelen tätä STT:n listausta. Liki höpöä! Ratkaisevaa jatko-opintojen kannalta on ylioppilastodistus. Siinä kärjessä ovat vuodesta toiseen Ressu, Sykki ja Etelä-Tapiolan lukiot. Keskiarvo liikkuu e:n pinnassa. Kemijärvellä liikutaan b:n ja c:n välimaastossa - viime vuodet näin.
Eivät tiedekunnat anna armon käydä oikeudesta, että joku on kirjoittanut Kemijärveltä ja Savitaipaleelta.
Jos sulla on oikea ällärivi mistä tahansa lukiosta, pääset todistuksella suoraan kohteeseen - näin mutkat oiottuna.
Onko tärkeää päästä ruuhka-aloille, onkin eri jutun jeremiadi.
Jostain syystä - STT voisi ottaa journalistisen otteen - jengi himoitsee lääkis-oikis-kauppis- teekkarikouluihin Helsinkiin, Tampereelle, Turkuun ja Ouluun. Miksiköhän?
On kehittävää perehtyä tieteenfilosofiaan, naistutkimukseen, sosiologiaan, filosofiaan ja taiteen eri ilmenemismuotoihin meillä ja muualla. Mutta jos leveetä leipää - ylipäätään leipää - hamuaa, unohda estetiikka ja retoriikka! Näitä arvokkaita asioita on hyvä harrastaa läpi elämän, mutta Orpon hallitus antaa piut paut kaikelle "hörhölle", jos ymmärrät, mitä tarkoitan
Media ohjaa monelta osin käyttäytymistä, luo kuvaa siitä mikä on arvokasta ja tavoiteltavaa kun ihmisen pitäisi itse nähdä mihin on, mikä itselle riittää elämässä. Ei kaikista ole kaikkeen! Se on tosi asia. Ei lukioon ole kaikista eikä välttämättä niin sanottuihin vähemmän arvostettuihin ammatteihin (käytän tällaista sanontaa vaikka voisi sanoa rumemmin)
Pas..ka..kus..kin osakin voi olla jollekin iso saavutus ja elämän ala niin kuin on nähty Tuollaisena kuskinakin voi saada elämän johon on täysin tyytyväinen, voi kokea jopa nautintona kun saa tehdä yhteiskunnalle tarpeellista työtä!
kaikki työ on arvokasta
kiintosa sivu
palijon hyvää asiaa
Juhlat on juhlittu, kiitos!
Joku kysyi stipendeistä. Niitä jaettiin puoli tuntia Hillatiellä.
Lukion 7 ylioppilasta eivät riittäneet täyttämään kaikkia kriteereitä kognitiivisista syistä. Siksi ja kenties muutoinkin kannustimia saivat ykkös- ja kakkosluokkalaiset lukion oppilaat. Mutta kaikille ylioppilaille tuli muistamisia muista syistä.
Kukaan ei jäänyt muistamatta. Hyvä mieli kaikilla.
Joku sanoikin että oli erikoinen kevätjuhla!
Stipendejä jaettiin oikein olan takaa. Jyvien erottamiseen akanoista meni puoli tuntia, ellei kauemminkin. Miltä tuntui niistä jotka olivat hoitaneet koulutyönsä parhaalla mahdollisella tavalla mutta jäivät kaikesta osattomaksi? Muuta ohjelmaa kuin stipendien jakoa ei siis juuri ollut?
Menikö kaikki voimavarat tähän "omituiseen" juhlaan:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19073963/kemijarven-lukio-ei-tayta-sataa-vuotta
Pitää osata jakaa resurssit ja fyysiset ja psyykkiset voimavarat oikein.
Ei yleisö ole niin tyhmä ettei se HUOMAA! Huomaa paljon enemmän kuin luullaan. Ja aina "tietovuotoja" sattuu!
Vuoden 2025 stipendeistä ja jaosta on joku kirjoittanut näin
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18942421/kevaan-2025-abi-sato-kemijarvella#comment-135857482
Vähän menee huvittavaksi!
pessimisti
optimisti
saletisti
optimisti: oli hyvä että oli sentään jotakin ohjelmaa
saletisti: stipendien saajilla (on paljon!) on varaa mennä Saleen!
Miksi tytöt kirjoittavat huonosti: aata, beetä ja malliksi c:tä?
Katselin koulukohtaisia suorituksia keväältä 2026. Tilastossa oli vain 6 ylioppilaan suoritukset. Tilastoinnin jälkeen on ilmeisesti 7. jollakin kompensaatiolla päässyt läpi tai suorittanut puuttuvan lukioaineen. Kompensointi on vanha juttu, ei siinä mitään.
Stipendijaosta - pojille menivät osaamisperusteisesti ja hyvin menivätkin - päättelin, että tytöillä olivat ne heikoimmat suoritukset: 6 approa heikoimmalla.
1 siis puuttuu tilastosta, joten kokonaisuus ei ole eksakti.
Siihen a:han ei tod. tarvi paljoa osaamista. Approbaturin saa jo peruskoulun osaamisella ja kesäkertauksella päälle.
Mutta lakki on yhtä valkoinen. Joo ja ihminen on arvokas sinällään - ilman lakkiakin.
Älkää suotta väärinkäsittäkö.
kiitos
jotain on vialla
kemijärvellä ei mene millään saralla hyvin
ovatko tilastot täällä?
https://yotilastot.fi
olisit laittanut linkin
Juuri täältä ylioppilaslautakunnan sivuilta - julkista tietoa - voi räknätä, kuinka ne skabat oikein menivätkään.
Nimitasolla ei saa tietoa: tietosuojattua onneksi. Päätellä voi itsekukin.
Paikallislehdistä näitä asioita luetaan, kun joku on poikkeuksellisen hyvin kirjoittanut.
Voisiko joskus pohtia, miksi pieni koulu, jossa voi antaa yksilöllistä ohjausta ja lisäopetustakin, ei menesty kummoisesti.
https://yle.fi/a/74-20161265
ylioppilaiden ja valmistuneiden nimet 2026
onkohan jossakin kouluihin ja yliopistoihin valittujen nimet?
en pysy mukana,
laittakaa aina kirjoituksenne tueksi linkki tai linkkejä
näin voi asian tarkistaa, saada lisätietoa
jotkut kirjoitukset ovat sitä paitsi epäselviä, epäselvästi kirjoitettuja joista voi saada kaiken lisäksi väärän käsityksen
Laittakaa siis kirjoitustenne tueksi aina linkki tai linkkejä alkuperäisiin lähteisiin. Näin lukija voi tarkistaa tiedon paikkansapitävyyden, perehtyä aiheeseen tarkemmin ja saada tarvittaessa lisätietoa asiasta.
Linkit lisäävät kirjoituksen luotettavuutta, koska niiden avulla on mahdollista nähdä, mihin väitteet, tiedot tai näkemykset perustuvat. Ilman lähteitä lukijan on vaikea arvioida, ovatko esitetyt tiedot oikeita, ajantasaisia tai asiantunteviin lähteisiin perustuvia.
Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun kirjoitus on epäselvä tai vaikeasti tulkittava. Epäselvästi kirjoitetusta tekstistä voi helposti saada väärän käsityksen kirjoittajan tarkoittamasta asiasta. Kun mukana on linkkejä lähteisiin, lukija voi tarkistaa alkuperäisen tiedon ja muodostaa asiasta oikeamman kokonaiskuvan.
Lähteiden ilmoittaminen ei siis ainoastaan tue väitteitä, vaan myös auttaa ehkäisemään väärinymmärryksiä ja parantaa keskustelun laatua.
Nyt ovat avautuneet lukioihin ja amiksiin päässeiden tiedot numeraalisesti.
Nimiä ei yleensä julkaista, kun tietosuojan vuoksi lupa pitää olla, siis opiskelijoiden lupa. Kouluille on iso työ lähteä kyselemään. Sitä paitsi tiedot eivät ole lopullisia. Johonkin eliittilukioon odotetaan paikkaa pitkin kesää, jos joku muu ei menisikään.
Pienet lukiot odottavat sydän kylminä, tuleeko neljä vai seitsemän oppimistarkoituksessa tai missään muussakaan tarkoituksessa lopultakaan.
Samaa koskee yliopistoja. Tiedot tulevat heinäkuun alkuun mennessä. Nimilistoista on luovuttu, harmi meille uteliaille.
Olen takavuosina katsonut sydän pamppaillen, onko kahta nimeä listassa. Ekassa listassa ei ollut, ei varaltakaan soveltunut. Mutta se toinen lista: ei voi olla totta! Tuttu nimi oli listassa. Hyvin kävi lopulta molemmille.
Tiedot opiskelijoille detaljeineen tulevat tietysti. Sen jälkeen alkaa odotus, jospa pääsisi ykkösvalintaan. Niissä ykköstoiveissa jono on pitkä. Koko kesä on täynnä odotusta, pettymystä, huikeita elämyksiä, pelkoja ja kaikkea inhimillistä tällä saralla. Sano siinä, että on se vielä ensi vuosikin todnäk, kun välivuodelle ei ole ajatustakaan tuhrannut. Mutta välivuotena voi tehdä ihmeitä.
Tai se yksi suoritti kaksoistutkinnon. Hän on kirjoilla ammattiopistossa. Voiko olla niin, että hän puuttuu tältä listalta? Hassua siinä tapauksessa.
Listalla on kuuden suoritus, mutta lakkiaisissa oli seisemän. Joku epälogiikka tässä nyt on.
Tämä kommentti on tuohon ristiriitaan ylioppilaiden määrässä ja tilastoinnissa.
Nimien julkaisu meni häneksi tietosuojapykälien vuoksi.
Käytänne osoittaa, että nimiä ei yleensä julkaista.
Julkaisu tukee oikeastaan uteliaita. Ennen tietosuojaakin opiskelija on voinut ilmoittaa, ettei hänen nimeään julkaista.
Vuosikymmeniä sitten Kemijärven yhteislyseossa julkaistiin ylioppilaiden yo-arvosanatkin. Mutta se on mennyttä hupia.
hyviä huomioita!
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19427888/kaupungin-hallitus#comment-142848569
Lukion ja muista huolista on hyvä kirjoitus linkin takana - täyttä totta!
hoonosti mennee
joko uusi rehtori astuu remmiin?
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19073963/kemijarven-lukio-ei-tayta-sataa-vuotta
oli tuokin tapaus!
Mis sie Elli oot? Iha ikävää pukkasi, ihan soluihi ja nivusii asti. Toivottavast voit hyvi. Sää,Elli, voisit ottaa kantaa näihi juttuihi mitä täälä on, se sivistyksen näkökulumast, jost sää oot aina mualimaa katellu. Et oo tarvinu suurenuslasei eikä ennustaja eukon ottei vaa oot puhunu puhtaast sydämest ja kantanu vastuut, ehkä liikaaki, Kemijärven menost ja meiningeist.
Käypäkattelemas ja skriimas jotai
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19443984/kemijarven-kaupunginkirjasto---eiko-loydy-parempaa-ohjelmaa-kemijarven-kulttuuripaiville#comment-143097903
Elli se täälä taas pesmentää. Kohtpuolin on elokuu. Elliki oli joskus noruueen kevääs elopellolla. Meilloli kyläss yhteinen ryskä, joll sitte ryskittiin jyvät ja akanat erilleen ja se rieska ol täyttä tavaraaa. Ei meinanu kaasut sisäll pysyä eikä pysynykkään, mut hyvää ol leipä sillon. Kekkosen aikaan
Niin jyvät ja akanat! Niitähä kouluki tuottaa, jos totuuvessa pitäyvytään Kattelin jalkapallia kolome viikkova putkeen, jote kouluasijat jäi unhoon.
Montako lukijon sitte lopulta alotti? Meinaan, ku kevähällä - kattoin riimistä - kolomenlaisia päättäviä valamistu. Joku luokkajako siinä jo oli. Koknitiividaitojen mukkaan het oli jaettu vai mikä lie peruste hänessä olluna?
Mut palijo oli päättäviä. Laskeskelin lyhyvellä matikal, jot nelijättäkymmenen hyvän matkaa.
Totta siit porukast kuitennii lukijon puolet valitti. Loput lie valittanu muute vain. Elli se on tämmönen leikkisä tappaus.
Meinaan, jotta pariinkymmeneen ku ulkukomaan eläväiset laskee joukonjatkoks, johan on ruokasalis vilsket, muttei takkuulla nii hyvää rieskoo, ku äiti leipasi. Siinei kauvaa nokka tuhissu.
Mut varmaan aviisist lujemme, montako uutta abirenttuu saamma kolomen- nelijän vuojen pääst. Solekko Gaudeamudsts pukkaa sitte itte kukanenki läpiruostuneel latinan taijoll.
Mut peräst kuuluu, vaikkei Ellilläkkää enää samall viisii - näillä kaupan pullil.
On kiva ko Elli o palanu takasi remmihin. Met, jotka sivistyksen polkua olemma kulkenehet, ymmärämmä kyllä mitä kunnon koulutus ihmiselle tuopi – tyytyväisyyttä ja hyvvää elämää. Ei tarvi raskhaita saapphaita jalakhaan vetää eikä tarpua elämäpolkua vastatuulehen.
Voihan se olla, että raskhaasti joskus sanothaan, mutta hyvä tahto siinä taustala kumminki o. Sehä se täsä tärkeintä onki. Hyväl asiala ollaa.
Ko ei koulusa menestytty, niin vika pistethiin heti oppilhaitten niskaan. Mutta eihän se nii mene. Ei Kemijärvelä ihmiset yhtään tyymempiä ole ko muuallakhaan. Vika saattaa olla opetuksessa eikä oppilhaissa. Niin mie uskon. Palijo o vuosien varrela puhuttu epäpätevistä opettajista ja siitäki, etteivät koulutilat ole ollu kummoset. Että silleen. Muutaki o ollu.
Kemijärvi ei ole ennää mikhään koulukaupunki. Sivistyspuolellaki o ollu semmosia johtajia, ettei niillä ole kauheasti syytä rintaa röyhistää. Jälki näkyy vielä tänäpäivänä.
kyl kesti hakee millo koulut alkaa kemijärvel
eikö osata ilimottaa kunnolla
https://kemijarvi.oncloudos.com/kokous/20261640-8-33490.PDF
kultuuri ja koulu asiat puhutaa kemijärvel
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19442792/kemijarven-kaupunginkirjasto---eiko-loydy-parempaa-ohjelmaa-kemijarven-kulttuuripaiville#comment-143113791
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19315661/kemijarvi-vain-14-abiturienttia-osa-4
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19315661/kemijarvi-vain-14-abiturienttia-osa-3
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19315661/kemijarvi-vain-14-abiturienttia-osa-2
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19315661/kemijarvi-vain-14-abiturienttia-osa
On historiaa, on historiaa
Ei näytä tuo toimivan, toimisiko tämä linkkisarja? Lukion historiaa, vähän muunkin koulun! Kannetaan huolta Kemijärven lukiosta ja sen tasosta. Ahkerasti on otettukin kantaa.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19315661/kemijarvi-vain-14-abiturienttia-osa-4
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18957722/kemijarvi-vain-14-abiturienttia-osa-3
entiset ketjut
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17501026/kemijarvi-vain-14-abiturienttia-osa-2
ja
https://keskustelu.suomi24.fi/t/16400636/vain-14-abiturienttia
Tämä linkkisarja toimii! Kokeilin!
Päivän digi-Koti-Lapissa se sanottiin, että 13 paikallista tai alueellista lukiolaista aloittaa lukio-opinnot. 7 jo viime keväänä ilmoittautunutta kansainvälisempää opiskelijaa aloittaa niin ikään lukion. Hyvä kaikki!
Minne ne muut viime keväänä ysiltä päässeet menivät? Kaikkiaan heitä oli liki 40. Oletan, että ainakin joka toinen menee lukioon. Johtopäötökseni on, että puolen tusinaa lähti muualle lukioon. Tiedän muutaman lähtevän.
Hokkuspokkustempulla nykyiset ulkomaiset Schengen-maiden ulkopuolelta tulevat oppijat välttävät lukukausimaksut. Siis he ilmoittautuivat ennen elokuuta. Näinhän pitääkin toimia.
Ensi vuonna on sitten itekin maksettava näiden opiskelijoiden.
Loput kemijärviset viime kevään ysit ovat enemmän tai vähemmän amiksessa.
Mikäli vanhat merkit paikkansa pitävät, siirtoja lukiosta amikseen tai toiseen lukioon ehtii 3 - 4 vuodessa tapahtua, joten ennustan, että 3 vuoden kuluttua saamme 12- 13 ylioppilasta, mot.
Ei vielä mene mahdottomiin näillä määrillä.
Hyvä analysointi tilanteesta.
Muualla on parempi lukio.
Paraneeko parjaamalla??
Paranee! Ja sitä paitsi antaa muille hoksottimien käyttöön apua!
Asia on niin, että hoksnokkaa tarvitaan koko Itä-Lapissa. Mistä väkeä kouluihin saadaan? Joka asteella on tilaa.
Muistanko oikein? Sallassa on 30 sallaista ja viitisenkymmentä eri maista tullutta lukiolaista kaikkiaan.
Savukoskella on sama peli: kotimaiset jäävät vähemmistöön.
Kun ne lukuvuosimaksut iskevät päälle - ja nehän iskevät juuri pökköperille - olemme ihmeissämme lähiopetuksen kanssa.
Etäilyksi menee kuten mummoilla päivähoitopalvelut. Mikä vitsi sekin!
Sivistysjohtajilla on eväät vähissä. Valtakunnan tahoa asia ei selvästikään kiinnosta. Kyseessä on yhteiskunnallinen dilemma, kun lähestymme 2030-lukua.
Historiansa lukeneet tietävät, että 1930- luku oli myös puutteen ja ankaran pelon vuosikymmen. Sodaksi se sitten muuttuikin. Nomen est omen vai miten se nyt menikään.
Nomen est omen on latinankielinen lentävä lause, joka tarkoittaa suomeksi nimi on enne. Ilmaisu tarkoittaa ajatusta siitä, että ihmisen tai asian nimi kertoo jotain sen luonteesta tai ennustaa sen tulevaisuutta,
Kaikki loppuu aikanaan! Pää se tulee vetävän käteen. Näin lukiolle käy.
mainioita kirjoituksia täällä,
osuvia kommentteja
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19073963/kemijarven-lukio-ei-tayta-sataa-vuotta!#comment-143066205
kuka tuonkin sai aikaa että lukio täyttää 100 vuotta? kuka luki väärin historian dokumentteja? voi hirveetä!
no, juhlat eivät vaikuttaneet aidoilta, ilmassa oli selittelyn makua
koulukin voi erehtyä, pahastikin!
Koulut alkavat.
Joillekin se on iloinen asia, toisille ei. Koulun alkamiseen voi liittyä jännitystä, pelkoa ja ikäviä muistoja. Monella aikuisellakin on omasta kouluajastaan kokemuksia koulukiusaamisesta, jotka eivät ole unohtuneet vuosikymmenten jälkeenkään.
Siksi voisi toivoa äitinä, isänä, mummona, vaarina, setänä, enona tai tätinä, että heti ensimmäisestä koulupäivästä lähtien kiusaamiseen kiinnitettäisiin huomiota.
Kiusaaminen ei aina näytä lyönniltä tai tönimiseltä. Se voi olla paljon hienovaraisempaa – ja juuri siksi vaikeammin havaittavaa.
Kiusaaminen voi olla esimerkiksi:
pahoja ja halveksivia katseita
ilkeitä sanoja ja nimittelyä
pilkkaamista ja naurunalaiseksi tekemistä
jatkuvaa arvostelua
ulkonäön, vaatteiden tai olemuksen kommentointia
eristämistä ja yksin jättämistä
porukasta ulkopuolelle sulkemista
tahallista kaverin vaihtamista toisen selän takana
kuiskuttelua ja selän takana puhumista
huhujen levittämistä
valehtelua toisesta
tavaroiden piilottamista tai rikkomista
tönimistä, lyömistä, potkimista tai muuta fyysistä väkivaltaa
uhkailua ja pelottelua
kiristämistä
toisen matkimista ja tarkoituksellista nolostuttamista
nauramista silloin, kun toinen yrittää osallistua
toisen mielipiteiden jatkuvaa vähättelyä
sitä, ettei toista koskaan valita mukaan
sitä, että toinen jätetään yksin välitunneilla
porukan yhteistä hiljaista painostamista
sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa pilkkaamista
loukkaavien kuvien tai videoiden levittämistä
ryhmäkeskusteluista tarkoituksellista ulos jättämistä
ilkeitä viestejä ja kommentteja
toisen maineen vahingoittamista verkossa
ja joskus myös sitä kaikkein julminta: toisen kohtelemista kuin häntä ei olisi olemassakaan.
Kaikki tämä voi jättää jälkensä.
Joskus lapsi ei kerro kiusaamisesta kotona. Hän saattaa sanoa vain, ettei halua mennä kouluun. Voi tulla vatsakipuja, päänsärkyä, univaikeuksia tai haluttomuutta lähteä aamulla kotoa. Koulumenestys voi heikentyä ja ilo kadota.
Yksi asia on syytä muistaa myös koulun aikuisten kohdalla.
Kiusaamista ei tapahdu ainoastaan oppilaiden kesken. Sitä voi esiintyä myös koulun työyhteisön jäsenten välillä. Opettaja voi joutua toisen opettajan silmätikuksi, työntekijä voidaan jättää työyhteisön ulkopuolelle, hänen mielipiteitään voidaan vähätellä tai hänestä voidaan puhua selän takana. Myös työtehtävillä, tiedonkululla, ryhmäytymisellä ja erilaisilla vallankäytön muodoilla voidaan tehdä toiselle työpäivästä raskas.
Kun työyhteisössä on keskinäistä kiusaamista, ristiriitoja ja pahaa oloa, se vie väistämättä aikuisten voimavaroja, aikaa ja huomiota pois siitä kaikkein tärkeimmästä – oppilaista.
Koulussa pitäisi olla niin, että aikuiset näyttävät lapsille ja nuorille omalla toiminnallaan esimerkkiä siitä, miten toisia kohdellaan.
Jos aikuiset eivät pysty kunnioittamaan toisiaan, miten voimme uskottavasti opettaa lapsille toisten kunnioittamista?
Siksi kiusaamisen ehkäisemisen pitäisi alkaa koko kouluyhteisöstä. Ei vain oppilaista, vaan myös aikuisista.
Hyvä koulu on yhteisö, jossa oppilaat voivat tuntea olonsa turvalliseksi ja jossa myös aikuiset voivat tehdä työnsä ilman pelkoa, vähättelyä tai ulkopuolelle jättämistä.
Kun aikuisilla on hyvä olla, heillä on enemmän voimia huomata myös se lapsi, jolla ei ole hyvä olla.
Hyvä kirjoitus. Toivottavasti osui ja upposi.
elli, oot sää ollu kiusatu vai kenties kiussaaja? mit mielt eellä olevast kirijotuksest?
elli, sul o hyvvää elämäkokemust, maust ny meit vähä!
Elli ei jouva ny kommentti antammaan, vaik syyt olis. Ny on marja-aika, sataaki myötäns, urheilutoimintoa - tosin töllöttimen kautta ja siihen Elli on juuttuna.
Alustavast sanon, että pahemp tilanne se tuol Karjalan laulumail on: Ilomantsis alotti yks lukijolainen, jos lie hänki perunu orpouttaa. Vaik ei se Orpon vikakaa ainakaa yksistään oo. Ny eletään uusjavon aikaa. Siit kärsii Ilomants ja Kemih järviki.
Ei ku siihe rivakammi puututa? Jäämmä tääl jakojäännökses - ei semmosell mittää tee. Mut josku toiste, ku Isobriteiss hiljenee.
häirintään on kiinnitettävä huomiota, sen pitää loppua
https://www.kotilappi.fi/artikkeli/ketaan-ei-jateta-yksin-erilaisuus-tulee-hyvaksya-koulukiusaamista-vastustavat-motoristit-vierail
ja
https://www.kotilappi.fi/artikkeli/kolumni-kun-nuori-pelkaa-koululuokassa-edes-kotona-pitaisi-olla-hyvaksytty?source=ticker_news
Kiusaaminen kiellettävä.
Opettajien näytettävä esikuvaa, kiroilu pois.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17045579/kemijarven-kirjastossa-tapahtunutta
on meillä kulttuuria, on sivistystä ja mikä laitos tuottaa?
ja on meillä lukio
miten kävi saatiinko päteviä opettajia epäpätevien tilalle, osa on toiminut pitkäänkin epäpätevinä?
korjaako valtuustoaloitteet tilanteen kutakuinkin lopullisesti?
viisi aloitetta on tehty, aloitteissa työpaikkojen täyttö toisena
https://youtu.be/23JQaXJ0BI4?t=2122
1) tietopyyntö
2) työpaikkojen täyttö
3) kaupunkistrategian päivittäminen
4) kaupungin reaalitalouden selvittely
5) muutosneuvotteluiden aloittaminen ( https://youtu.be/23JQaXJ0BI4?t=2522 ) -> koskevat KOKO henkilökuntaa
joku vaatii teeveessä että meiän vanhempien pittää luottaa kouluun ja sanotaa että siel toimitaa lapsen parahiksi mutt onko näi jos ei haeta kunnol pätevii opettajii vaa annetaa paikat heleposti epäpätevil pysäkiluokast lähtie ja eirityisopetajiks kelepaa kuka tahans? edel jo kyseltii tuliko muutost kesä aikana? peruskoulust saaut taiot o pohojana lukio opiskelus
Kuulin tav.luot.lähteestä, että Kemijärven lukiossa opettaa uskontoa ja psykologiaa ylioppilas, jolta puuttuu tutkinto ja opetettavien aineiden yliopistollinen arvosana, kun on ennenkin opettanut jotain jo muutaman vuoden. Näitäkin oppiaineita?
Psykologiaa on äärettömän vaikea päästä lukemaan Suomen yliopistoihin. Se on sitä paitsi parina vuotena arvioitu yhtä arvokkaaksi kuin bilsat, fysiikat ja kemiat lääkiksen pääsykokeissa. Siksi monet tytöt on pelastanut psykan laudatur lääkikseen. Silloin fyssasta voi olla e tai jopa m Kuopioon. Ehkä nyt ei m kuitenkaan todistushaussa.
Mutta jos opettaja on lukenut psykaa vain lukiossa ja kenties harrastanut sitä jossain määrin, kuinka hän voi vakuuttavasti opettaa kyseistä ainetta lukiossa? Uskontokin vaatii yliopistoarvosanan. Marjokorpi on teol.maist. ja oli pätevä opettamaan kyseisiä aineita.
Miks helkkarissa kehottasin perillisiä tai ketään muutakaan, joilla ambitioita on, hakeutumaan Kemijärven lukioon? Käykää katsomassa YTL:n sivuilta viimekeväinen arvosanajakauma kevään ylioppilailla. Kahta alinta oli luvattoman paljon. Sanon kokemuksesta, että niihin ei tosiaankaan tarvi kognitiivisiä taitoja.
Kuulin myös, että paikka oli haussa, mutta hakijoita ei ollut. Kelpoisia nyt ei kummiskaan.
Miten nämä muut aineet peruskoulun ja lukion puolella - suhteessa pätevyyteen? Näistä ei saa tietoa, jos ei kysy. Kysyn nyt ja uudelta rehtorilta ensi keväänä.
Kemijärven lukiossa ope aloittaa tunnin:
“Tänään harjoitellaan esseen rakennetta. Jos hyvin käy, joku teistä saattaa jopa valmistua ylioppilaaksi.”
Takapenkistä kuuluu: “Onko tuo uhka vai lupaus?”
Opettaja hymähtää: “Riippuu. Kemijärvellä esseet valmistuvat nopeammin kuin oppilaat. Ja se kertoo kaiken oleellisen.”
Uudelta rehtorilta on helppo kysyä! Hän ei ole syypää mihinkään siihen miten on ja miten kaikki on ollut!
hah haa,,,
Viisaan ihmisen puheenvuoro! Huolta on kannettava. Virrannutta vettä ei saa takaisin!
Kunpa me kaikki vanhemmat olisimme yhtä huolestuneita koulutuksen tilasta kuin edellinen kirjoittaja!
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19315661/kemijarvi-vain-14-abiturienttia-osa-4#comment-144121285
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19524171/kemijarvi-vain-14-abiturienttia-osa-5#comment-144143651
Osa 5 on jo auennut!