Mites evoluutikot (tai anti-kreationistit) suhtautuis, jos voitaisiin osoittaa, että kristillinen luomisopetus alakoulussa parantaa koulutuloksia myöhemmin tietyillä ehdoilla? Siis johtaisiko mitatut oppimistuloksetkaan luomisen _opetuksen_ hyväksyntään?
No, tuo oli nyt vain kysymys, asennekysely tms. Mutta joitain mahdollisia puoltavia tapauksiakin on tiedossani.
Ensiksikin Suomen koululaitoksessa saadaan mitatusti hyviä tuloksia. Ja meillähän opetetaan luomisesta uskonnon tunneilla. Monissa huonommin menestyneissä maissa ei opeteta luomista koulussa. Jos siis luomisen opettaminen sinänsä aiheuttaisi jälkeenjääneisyyttä, se olisi meillä havaittavissa. Nyt näyttäisi päinvastaiselta.
Toisekseen Britanniassa uskonnolliset koulut saavat parempia tuloksia kuin yleiset koulut. Kun ottaa huomioon, että uskonnollisten koulujen joukossa on paljon muslimikoulujakin, jotka varmaankin alentavat keskiarvoa, niin kristillisten koulujen taso lienee korkea. Tuntematta heidän opetusohjelmaansa veikkaan, että luominen on esillä.
Varmaan löytyy yksittäisiä vastaesimerkkejäkin, mutta olikos siellä kouluissa luomisopetusta jenkkilässä silloinkkaan, kun evoluutio-opetus oli bannassa?
Selityksenä tässä olisi mm. se, että luomisen opettaminen auttaisi lasta jäsentämään ympäröivää maailmaa paremmin. Kaiken tuntemattoman voisi huoletta kaataa Jumalan niskaan yms.
Ja esimerkiksi jos eläinlajeista ennsin opetettaisiin, että ne syntyvät toisista lajeista, niin mikä olisi yleinen käsistys pienessä päässä? Eiköhän vain se, että hevosen häntäjouhista voi syntyä käärmeitä, kissa voi synnyttää koiranpentuja yms. Kun opetaan raamatullinen (ja parhaiten havaintoihin sopiva) eläinten lisääntymistapa, kukin lajinsa mukaan, väärinkäsityksiä ei synny.
Parempia tuloksia koulussa?
29
1910
Vastaukset
- Pedro
Jos, mitenkä, ehkä, varmaankin... Vähän liikaa arvailua ilman yhtäkään kunnon esimerkkiä. Tottakai jos satuja kertomalla saadaan lapset oppimaan paremmin niin kerrotaan sitten satuja.
Väittäisin että Joulupukin kertominen lapsille pitää heidät paljon kiltimpinä ainakin osan aikaa vuodesta. Eikö siis kannattaisi kertoa Joulupukin tarkkailevan lapsia ympäri vuoden ja pitää illuusiota partasuusta aina aikuisikään asti!
VinkuIntiassahan ei joulupukista lapsille kerrota ja arvelisin että lapset siellä kiukuttelevat paljon enemmän. Ja kun sielläkin saattaa olla muutama erityisen kiltti joulupukkiperhe niin keskimääräinen VinkuIntiaaneilla on TODELLA pahoja mukula. - noownlife
"Kun ottaa huomioon, että uskonnollisten koulujen joukossa on paljon muslimikoulujakin, jotka varmaankin alentavat keskiarvoa,"
Miksikä ne muuten alentavat keskiarvoa?
"Mites evoluutikot (tai anti-kreationistit) suhtautuis, jos voitaisiin osoittaa, että kristillinen luomisopetus alakoulussa parantaa koulutuloksia myöhemmin tietyillä ehdoilla? Siis johtaisiko mitatut oppimistuloksetkaan luomisen _opetuksen_ hyväksyntään? "
En ainakaan silti lisäisi nykyistä muka-julistavaa uskonnonopetusta (muka, koska se riippuu hyvin oleellisesti opettajasta, eikä se oikeasti ole pahimmillaankaan mitään verrattuna todelliseen uskonnon pakkotuputtamiseen).
Yleisestikin ensisijaisesti pitäisi pyrkiä antamaan totuutta, vaikka se ei aina niin mukavalta tuntuisikaan.
Kyllähän Suomikin menestyisi varmasti paljon paremmin esimerkiksi urheilussa, jos kaikki potentiaaliset viisivuotiaat otettaisiin sisäoppilaitokseen pakkoharjoitteluun. Analogia tuntuu vähän kaukaa haetulta... Idea oli kuitenkin siinä, että kaikkea ei aina pidä pyrkiä tekemään pelkän yksittäisen tulosparannuksen toivossa.
"Jos siis luomisen opettaminen sinänsä aiheuttaisi jälkeenjääneisyyttä, se olisi meillä havaittavissa. Nyt näyttäisi päinvastaiselta. "
Heh. Ei kai kukaan ihan tuollaista väitäkään.
Suomen ja USAn koulutuksen tuloksia ei voi ihan noin yksinkertaisesti tietenkään verrata, muuttujia on HIEMAN enemmän kuin joku uskonto...:)
Suomi on lähinnä menestynyt peruskoulun yksinkertaisissa matemaattisissa ongelmanratkaisuissa ja tietenkin lukutaidossa. Lukiolaiset ja ylioppilaat ovat kuitenkin siinä oikeassa matematiikassa yleisesti huonommin koulutettuja kuin esimerkiksi venäläiset.
"Kaiken tuntemattoman voisi huoletta kaataa Jumalan niskaan yms."
Onko se hyvä asia?
"Eiköhän vain se, että hevosen häntäjouhista voi syntyä käärmeitä,"
Raamattu väittää, että käärmeen voi synnyttää viskaamalla kepin maahan. Eivät he sellaiseenkaan usko, vaikka se on selvästi luettavissa Raamatusta. Miksi he siis alkaisivat vääntelemään jotain täysin käsittämätöntä biologian tuntien opetuksista? Minusta hieman liioittelet jo luomis-/kehitysopin opetuksen merkitystä oppimistuloksiin yleensä. Toisaalta esim. Englannissa on yksityisten ja julkisten koulujen resursseissa aikamoisia eroja, jotka osaltaan selittävät noita oppimistuloksia.
Tiesithän varmaan senkin, että on myös useita tutkimuksia, joiden mukaan älykkyys ja koulutustaso ovat lähes kääntäen verrannollisia uskonnollisuuteen. Älykkyyttä (ja uskonnollisuuttakin) on toki monenlaista, enkä tiedä sen tarkemmin millaista älykkyyttä noissa yhteyksissä on tutkittu.
Fakta on kuitenkin, että pitkälle koulutettujen joukossa ateismi on huomattavan paljon yleisempää kuin heikosti koulutettujen ja päinvastoin uskonnollisuuden kanssa.
Pelko siitä, että koulutus ja tiede edistävät ateismia on myös suurin syy sille, miksi erityisesti evoluutioteorian kimppuun käydään. Tämä näkyy erittäin hyvin tälläkin palstalla.- ...
"hevosen häntäjouhista voi syntyä käärmeitä"
tarpeeksi aikaa ja mutaatiota, niin eiköhän evoluutiolta tämäkin onnistu.
"kissa voi synnyttää koiranpentuja"
tämäkin onnistuu punktuaalisella "hopeful monsters"-mallilla (S.J.Gould).
Joten opetetaavaan vaan lapsille näitä, niin eiköhän ne siitä viisastu.
..
.
.
provoiluksi tais mennä ;D Tulen itse koulusta, jonka opetuksen ainakin pitäisi olla kristillistä. Toivonlinnan Yhteiskoulussa on, mikäli oikein muistan, Pisan tutkimuksen mukaan maailman toisiksi älykkäimpiä oppilaita (kouluista joku japanilainen koulu meni edelle). Tilanne tosin saattaa olla väliaikainen, koska koeryhmänä oli tietty ikäluokka (nuorempi kuin omani). Omasta lukion vuosikurssistani meni muuten suunnilleen puolet suoraan yliopistoon päätettyään opintonsa lukiossa.
Uskon että ajatuksessa kristillisen opetuksen paremmasta tehokkuudesta on perää. Todellisessa kristinuskossa kannustetaan aina tutkimaan perusteellisesti mikä on totta, jopa niin että kieltäytyy pakanauskonnoista sen takia että on itse havainnut ne harhaopeiksi. Olen saanut lapsena hyvän kasvatuksen totuuden etsintään (koulustani huolimatta en varttunut adventistiperheessä, vaan vapaaseurakuntalaisessa perheessä). En kieltäydy kehitysopista varsinaisesti sen takia, että koko oppi on tyhjä ja ikävä, vaan koska olen itse havainnut sen mielettömyyden. Jos joku on kiinnostunut tästä väittelemään (mikä onkin järkevää ja aihe oleellista), niin yritän jatkaa keskustelua.
En tiedä sinänsä loogista perustelua sille, miksi luomisoppi saisi aikaan merkittävää oppimisen lisääntymistä, mutta se ennen kaikkea lisää luottamusta kristillisiin periaatteisiin ja halua aina tutkia tarkasti mikä on totuus. Toisin sanoen luomisoppi kristinuskon kautta pystyy edistämään opitun tiedon laatua. Kristinusko taas ei välttämättä ole mitenkään merkityksetön viisauden kehityksen kannalta. Raamatussa Salomon tekemissä sananlaskuissa on ainakin kerran maininta ”Jumalan pelko on viisauden alku”. Raamatun historiallisissa kirjoissa kerrotaan kuinka kuningas Salomo pyysi Jumalalta viisautta kansansa hallitsemiseen ja sai sellaisen viisauden ja älykkyyden, ettei sellaista luultavasti ole koskaan ennen, eikä jälkeenpäin ihmiskunnan historiassa kellään ollut, (paitsi tietysti Jeesus Kristus). Itse lapsena rukoilin Jumalalta usein viisautta ja totuutta, kuten hän oli Salomolle antanut. En ihmettelisi, vaikka moni muukin kristillistä kasvatusta saanut tekisi niin, mutta tuskin kukaan ateisti saa lahjaksi Jumalalta viisautta.- M@k3
Vain sortui suuresta viisaudestaan huolimatta palvomaan muita jumalia.
Mistähän ateistit saavat viisautensa jos eivät jumalalta?
Ja mitä tulee jumalan pelkäämiseen, se oli todellakin viisasta niihin aikoihin kun kaikki toisinajattelijat teloitettiin. M@k3 kirjoitti:
Vain sortui suuresta viisaudestaan huolimatta palvomaan muita jumalia.
Mistähän ateistit saavat viisautensa jos eivät jumalalta?
Ja mitä tulee jumalan pelkäämiseen, se oli todellakin viisasta niihin aikoihin kun kaikki toisinajattelijat teloitettiin.Salomon kertomus opettaa, ettei ihmisen viisaus ja älykkyys takaa oikeita ratkaisuja. Salomon luonne murtui, mutta ei helpolla, sillä siihen tarvittiin 1000 vaimoa. Voimme oppia, ettei ihmisen viisaus ole koskaan kaikkivoipa. On kuitenkin mahdollista, että Salomo aina tiesi totuuden, mutta ei jaksanut pitää kiinni oikeasta elämäntavasta. Joka tapauksessa, Salomo koki varmasti masennusta, koska ei tiennyt Jeesuksen Kristuksen sovitustyöstä ja elämästä kuoleman jälkeen, eikä hän sitä paitsi koskaan muuttunut ateistiksi.
Erittäin monet merkittävät tiedemiehet ovat uskoneet tavalla tai toisella Jumalaan, kuten Isaac Newton ja Einstein. Esimerkkejä älykkäistä ateisteistakin varmasti on, vaikka heillä on vähemmän intoa asioiden tutkimiseen. Voi olla, että ateistin älykkyys viittaa siihen, ettei Jumala pitäisi huolta omistaan, mutta varmaa on että koska Jumala loi kaiken, myös ateistin älykkyys ja viisaus ovat Luojalta saatuja. Niinpä vastaus retoriseen kysymykseen ”Mistähän ateistit saavat viisautensa jos eivät jumalalta?”, on että ateistitkaan eivät ole saaneet viisautta keltään muulta.
Raamatun sanoma siitä, mikä on viisasta, ei ole ainoastaan se että pelolla uskominen on viisasta. Tarkoitin kuitenkin sen lähinnä pienoisjohdannoksi. Olen nimimerkin M@k3 kanssa samaa mieltä siitä, että kun toisinajattelijoita teloitetaan, ei opin todenperäisyydellä tunnu olevan ratkaisevaa merkitystä. Kuitenkaan Raamatun kulttuurissa eivät tuomiot perustuneet ajatteluun, vaan tekoihin. Teot tietysti kuuluvat uskontoon, mutta Salomo varmasti näki suurimpana uhkana toisinajattelijoille sen, mitä Jumala itse tekisi näille. Vielä paljon enemmän kuin Israelin Jumalaa kunnioittavien keskuudessa, esiintyy muissa uskonnoissa (esim. Roomalaiskatolilaisuus) ja etenkin ateismissa uskomisen pakottamista. Ikävä esimerkki ovat kommunistivaltiot. Länsimaisissa tiedeyhteisöissä ei sentään yleensä tapeta kehitysopin vastustajia, mutta pyritään poistamaan vastustajilta etuja, estämään julkisuuteen pääsyä ja alentamaan vastustajien asemaa.
Oikean valinnan tekeminen on todellista viisautta. Jos Jumalaa ei olisi, ei olisi paljoa etua ateismista. Jokaisen ateistin kohtalona olisi maatuminen. Koska Jumala on, niin luomisoppi on verrattomasti parempi ja ateismi sulaa mielettömyyttä. Ikuisen elämän löytämisen ensimmäinen edellytys on Jumalan olemassaolon tunnustaminen.
Vaikka Raamatun ilmoittamien asioiden paikkansa pitämisellä onkin paljon enemmän merkitystä, tarvitaan myös näyttöä asioiden luotettavuudesta. Oikeaoppiseen kristinuskoon kuuluukin jokaiselle yksilölle kehoitus aina tutkia ovatko opetetut asiat hyviä, oikeita ja tosia, kuten Paavalin kirjeestä Timoteukselle voidaan havaita. Jumalaan ei voi siis uskoa vain sen takia, että jos Jumala olisi olemassa, niin häneen uskominen pelastaisi kuolemasta. Tärkein osoitus Jumalasta on kirjoitettu ajalla, jolloin kirjoittaminen oli niin harvinaista, ettei kirjoitettu valhe säilyttänyt asemaansa. Raamatun aikana jokaiselle totuuden mukaiselle kirjoitukselle tuli hyvä maine, eikä sen ajan alkeellisessa hebrealaisessa kulttuurissa ollut paljoa voimavaroja viihdekirjallisuuden tuottamiseen. Evoluutio-oppi ei parhaimmillaankaan kaikista yrityksistä huolimatta vakuuttavasti todista historian kulkua, vaan mahdollista kulkua siinä tapauksessa että Jumala ei olisi luonut maailmaa. Kristinuskon ei siis tarvitse kumarrella kehitysopille. Evoluutio-oppia käytetään todistamaan Jumalan olemassaoloa vastaan, mutta se myös edellyttää, ettei Raamatun ilmoittamaa Jumalaa ole olemassa. Tilalle on pantava jokin selitys kaiken alusta, mikä kehitysopilla on alkuräjähdys. Jumala on kuitenkin verrattomasti uskottavampi kuin alkuräjähdys, sillä kaiken alkuna olevan asian on voitava aiheuttaa oma olemassaolonsa, ja siihen pystyy vain kaikkivoipa Jumala.
Yksi monista uskonnon määritelmistä on se, että uskotaan mitä sanotaan ja mitä keksitään, tutkimatta miten asiat ovat. Siinä suhteessa vaaka kehitysopin kohdalla kääntyy ylivoimaisesti uskonnon puolelle.Eliach kirjoitti:
Salomon kertomus opettaa, ettei ihmisen viisaus ja älykkyys takaa oikeita ratkaisuja. Salomon luonne murtui, mutta ei helpolla, sillä siihen tarvittiin 1000 vaimoa. Voimme oppia, ettei ihmisen viisaus ole koskaan kaikkivoipa. On kuitenkin mahdollista, että Salomo aina tiesi totuuden, mutta ei jaksanut pitää kiinni oikeasta elämäntavasta. Joka tapauksessa, Salomo koki varmasti masennusta, koska ei tiennyt Jeesuksen Kristuksen sovitustyöstä ja elämästä kuoleman jälkeen, eikä hän sitä paitsi koskaan muuttunut ateistiksi.
Erittäin monet merkittävät tiedemiehet ovat uskoneet tavalla tai toisella Jumalaan, kuten Isaac Newton ja Einstein. Esimerkkejä älykkäistä ateisteistakin varmasti on, vaikka heillä on vähemmän intoa asioiden tutkimiseen. Voi olla, että ateistin älykkyys viittaa siihen, ettei Jumala pitäisi huolta omistaan, mutta varmaa on että koska Jumala loi kaiken, myös ateistin älykkyys ja viisaus ovat Luojalta saatuja. Niinpä vastaus retoriseen kysymykseen ”Mistähän ateistit saavat viisautensa jos eivät jumalalta?”, on että ateistitkaan eivät ole saaneet viisautta keltään muulta.
Raamatun sanoma siitä, mikä on viisasta, ei ole ainoastaan se että pelolla uskominen on viisasta. Tarkoitin kuitenkin sen lähinnä pienoisjohdannoksi. Olen nimimerkin M@k3 kanssa samaa mieltä siitä, että kun toisinajattelijoita teloitetaan, ei opin todenperäisyydellä tunnu olevan ratkaisevaa merkitystä. Kuitenkaan Raamatun kulttuurissa eivät tuomiot perustuneet ajatteluun, vaan tekoihin. Teot tietysti kuuluvat uskontoon, mutta Salomo varmasti näki suurimpana uhkana toisinajattelijoille sen, mitä Jumala itse tekisi näille. Vielä paljon enemmän kuin Israelin Jumalaa kunnioittavien keskuudessa, esiintyy muissa uskonnoissa (esim. Roomalaiskatolilaisuus) ja etenkin ateismissa uskomisen pakottamista. Ikävä esimerkki ovat kommunistivaltiot. Länsimaisissa tiedeyhteisöissä ei sentään yleensä tapeta kehitysopin vastustajia, mutta pyritään poistamaan vastustajilta etuja, estämään julkisuuteen pääsyä ja alentamaan vastustajien asemaa.
Oikean valinnan tekeminen on todellista viisautta. Jos Jumalaa ei olisi, ei olisi paljoa etua ateismista. Jokaisen ateistin kohtalona olisi maatuminen. Koska Jumala on, niin luomisoppi on verrattomasti parempi ja ateismi sulaa mielettömyyttä. Ikuisen elämän löytämisen ensimmäinen edellytys on Jumalan olemassaolon tunnustaminen.
Vaikka Raamatun ilmoittamien asioiden paikkansa pitämisellä onkin paljon enemmän merkitystä, tarvitaan myös näyttöä asioiden luotettavuudesta. Oikeaoppiseen kristinuskoon kuuluukin jokaiselle yksilölle kehoitus aina tutkia ovatko opetetut asiat hyviä, oikeita ja tosia, kuten Paavalin kirjeestä Timoteukselle voidaan havaita. Jumalaan ei voi siis uskoa vain sen takia, että jos Jumala olisi olemassa, niin häneen uskominen pelastaisi kuolemasta. Tärkein osoitus Jumalasta on kirjoitettu ajalla, jolloin kirjoittaminen oli niin harvinaista, ettei kirjoitettu valhe säilyttänyt asemaansa. Raamatun aikana jokaiselle totuuden mukaiselle kirjoitukselle tuli hyvä maine, eikä sen ajan alkeellisessa hebrealaisessa kulttuurissa ollut paljoa voimavaroja viihdekirjallisuuden tuottamiseen. Evoluutio-oppi ei parhaimmillaankaan kaikista yrityksistä huolimatta vakuuttavasti todista historian kulkua, vaan mahdollista kulkua siinä tapauksessa että Jumala ei olisi luonut maailmaa. Kristinuskon ei siis tarvitse kumarrella kehitysopille. Evoluutio-oppia käytetään todistamaan Jumalan olemassaoloa vastaan, mutta se myös edellyttää, ettei Raamatun ilmoittamaa Jumalaa ole olemassa. Tilalle on pantava jokin selitys kaiken alusta, mikä kehitysopilla on alkuräjähdys. Jumala on kuitenkin verrattomasti uskottavampi kuin alkuräjähdys, sillä kaiken alkuna olevan asian on voitava aiheuttaa oma olemassaolonsa, ja siihen pystyy vain kaikkivoipa Jumala.
Yksi monista uskonnon määritelmistä on se, että uskotaan mitä sanotaan ja mitä keksitään, tutkimatta miten asiat ovat. Siinä suhteessa vaaka kehitysopin kohdalla kääntyy ylivoimaisesti uskonnon puolelle.Einstein ei uskonut persoonalliseen jumalaan.
Loppua tuosta roskasta ei kannata edes kommentoida.Eliach kirjoitti:
Salomon kertomus opettaa, ettei ihmisen viisaus ja älykkyys takaa oikeita ratkaisuja. Salomon luonne murtui, mutta ei helpolla, sillä siihen tarvittiin 1000 vaimoa. Voimme oppia, ettei ihmisen viisaus ole koskaan kaikkivoipa. On kuitenkin mahdollista, että Salomo aina tiesi totuuden, mutta ei jaksanut pitää kiinni oikeasta elämäntavasta. Joka tapauksessa, Salomo koki varmasti masennusta, koska ei tiennyt Jeesuksen Kristuksen sovitustyöstä ja elämästä kuoleman jälkeen, eikä hän sitä paitsi koskaan muuttunut ateistiksi.
Erittäin monet merkittävät tiedemiehet ovat uskoneet tavalla tai toisella Jumalaan, kuten Isaac Newton ja Einstein. Esimerkkejä älykkäistä ateisteistakin varmasti on, vaikka heillä on vähemmän intoa asioiden tutkimiseen. Voi olla, että ateistin älykkyys viittaa siihen, ettei Jumala pitäisi huolta omistaan, mutta varmaa on että koska Jumala loi kaiken, myös ateistin älykkyys ja viisaus ovat Luojalta saatuja. Niinpä vastaus retoriseen kysymykseen ”Mistähän ateistit saavat viisautensa jos eivät jumalalta?”, on että ateistitkaan eivät ole saaneet viisautta keltään muulta.
Raamatun sanoma siitä, mikä on viisasta, ei ole ainoastaan se että pelolla uskominen on viisasta. Tarkoitin kuitenkin sen lähinnä pienoisjohdannoksi. Olen nimimerkin M@k3 kanssa samaa mieltä siitä, että kun toisinajattelijoita teloitetaan, ei opin todenperäisyydellä tunnu olevan ratkaisevaa merkitystä. Kuitenkaan Raamatun kulttuurissa eivät tuomiot perustuneet ajatteluun, vaan tekoihin. Teot tietysti kuuluvat uskontoon, mutta Salomo varmasti näki suurimpana uhkana toisinajattelijoille sen, mitä Jumala itse tekisi näille. Vielä paljon enemmän kuin Israelin Jumalaa kunnioittavien keskuudessa, esiintyy muissa uskonnoissa (esim. Roomalaiskatolilaisuus) ja etenkin ateismissa uskomisen pakottamista. Ikävä esimerkki ovat kommunistivaltiot. Länsimaisissa tiedeyhteisöissä ei sentään yleensä tapeta kehitysopin vastustajia, mutta pyritään poistamaan vastustajilta etuja, estämään julkisuuteen pääsyä ja alentamaan vastustajien asemaa.
Oikean valinnan tekeminen on todellista viisautta. Jos Jumalaa ei olisi, ei olisi paljoa etua ateismista. Jokaisen ateistin kohtalona olisi maatuminen. Koska Jumala on, niin luomisoppi on verrattomasti parempi ja ateismi sulaa mielettömyyttä. Ikuisen elämän löytämisen ensimmäinen edellytys on Jumalan olemassaolon tunnustaminen.
Vaikka Raamatun ilmoittamien asioiden paikkansa pitämisellä onkin paljon enemmän merkitystä, tarvitaan myös näyttöä asioiden luotettavuudesta. Oikeaoppiseen kristinuskoon kuuluukin jokaiselle yksilölle kehoitus aina tutkia ovatko opetetut asiat hyviä, oikeita ja tosia, kuten Paavalin kirjeestä Timoteukselle voidaan havaita. Jumalaan ei voi siis uskoa vain sen takia, että jos Jumala olisi olemassa, niin häneen uskominen pelastaisi kuolemasta. Tärkein osoitus Jumalasta on kirjoitettu ajalla, jolloin kirjoittaminen oli niin harvinaista, ettei kirjoitettu valhe säilyttänyt asemaansa. Raamatun aikana jokaiselle totuuden mukaiselle kirjoitukselle tuli hyvä maine, eikä sen ajan alkeellisessa hebrealaisessa kulttuurissa ollut paljoa voimavaroja viihdekirjallisuuden tuottamiseen. Evoluutio-oppi ei parhaimmillaankaan kaikista yrityksistä huolimatta vakuuttavasti todista historian kulkua, vaan mahdollista kulkua siinä tapauksessa että Jumala ei olisi luonut maailmaa. Kristinuskon ei siis tarvitse kumarrella kehitysopille. Evoluutio-oppia käytetään todistamaan Jumalan olemassaoloa vastaan, mutta se myös edellyttää, ettei Raamatun ilmoittamaa Jumalaa ole olemassa. Tilalle on pantava jokin selitys kaiken alusta, mikä kehitysopilla on alkuräjähdys. Jumala on kuitenkin verrattomasti uskottavampi kuin alkuräjähdys, sillä kaiken alkuna olevan asian on voitava aiheuttaa oma olemassaolonsa, ja siihen pystyy vain kaikkivoipa Jumala.
Yksi monista uskonnon määritelmistä on se, että uskotaan mitä sanotaan ja mitä keksitään, tutkimatta miten asiat ovat. Siinä suhteessa vaaka kehitysopin kohdalla kääntyy ylivoimaisesti uskonnon puolelle.Einstein ei uskonut persoonalliseen jumalaan - tuo vanha valhe elää uskovaisten piirissä sitkeässä.
Kirjoitit, että "Tärkein osoitus Jumalasta on kirjoitettu ajalla, jolloin kirjoittaminen oli niin harvinaista, ettei kirjoitettu valhe säilyttänyt asemaansa."
Kirjoitustaito ei tietenkään ollut tuolloin kovin yleinen taito, mutta tuo valhe varmasti eli vaikeuksitta. Tuon ajan kulttuuri pyöri pitkälle uskonnon ympärillä: mm. uskonnolliset momumentit, näyttävät seremoniat, papiston merkittävä asaema ja tietysti jo tuolloin jatkuva käännytystyö pitivät huolen, että tarinat elivät.
Ja muuten, jokaisen kuolleen kohtalona on maatuminen.Eliach kirjoitti:
Salomon kertomus opettaa, ettei ihmisen viisaus ja älykkyys takaa oikeita ratkaisuja. Salomon luonne murtui, mutta ei helpolla, sillä siihen tarvittiin 1000 vaimoa. Voimme oppia, ettei ihmisen viisaus ole koskaan kaikkivoipa. On kuitenkin mahdollista, että Salomo aina tiesi totuuden, mutta ei jaksanut pitää kiinni oikeasta elämäntavasta. Joka tapauksessa, Salomo koki varmasti masennusta, koska ei tiennyt Jeesuksen Kristuksen sovitustyöstä ja elämästä kuoleman jälkeen, eikä hän sitä paitsi koskaan muuttunut ateistiksi.
Erittäin monet merkittävät tiedemiehet ovat uskoneet tavalla tai toisella Jumalaan, kuten Isaac Newton ja Einstein. Esimerkkejä älykkäistä ateisteistakin varmasti on, vaikka heillä on vähemmän intoa asioiden tutkimiseen. Voi olla, että ateistin älykkyys viittaa siihen, ettei Jumala pitäisi huolta omistaan, mutta varmaa on että koska Jumala loi kaiken, myös ateistin älykkyys ja viisaus ovat Luojalta saatuja. Niinpä vastaus retoriseen kysymykseen ”Mistähän ateistit saavat viisautensa jos eivät jumalalta?”, on että ateistitkaan eivät ole saaneet viisautta keltään muulta.
Raamatun sanoma siitä, mikä on viisasta, ei ole ainoastaan se että pelolla uskominen on viisasta. Tarkoitin kuitenkin sen lähinnä pienoisjohdannoksi. Olen nimimerkin M@k3 kanssa samaa mieltä siitä, että kun toisinajattelijoita teloitetaan, ei opin todenperäisyydellä tunnu olevan ratkaisevaa merkitystä. Kuitenkaan Raamatun kulttuurissa eivät tuomiot perustuneet ajatteluun, vaan tekoihin. Teot tietysti kuuluvat uskontoon, mutta Salomo varmasti näki suurimpana uhkana toisinajattelijoille sen, mitä Jumala itse tekisi näille. Vielä paljon enemmän kuin Israelin Jumalaa kunnioittavien keskuudessa, esiintyy muissa uskonnoissa (esim. Roomalaiskatolilaisuus) ja etenkin ateismissa uskomisen pakottamista. Ikävä esimerkki ovat kommunistivaltiot. Länsimaisissa tiedeyhteisöissä ei sentään yleensä tapeta kehitysopin vastustajia, mutta pyritään poistamaan vastustajilta etuja, estämään julkisuuteen pääsyä ja alentamaan vastustajien asemaa.
Oikean valinnan tekeminen on todellista viisautta. Jos Jumalaa ei olisi, ei olisi paljoa etua ateismista. Jokaisen ateistin kohtalona olisi maatuminen. Koska Jumala on, niin luomisoppi on verrattomasti parempi ja ateismi sulaa mielettömyyttä. Ikuisen elämän löytämisen ensimmäinen edellytys on Jumalan olemassaolon tunnustaminen.
Vaikka Raamatun ilmoittamien asioiden paikkansa pitämisellä onkin paljon enemmän merkitystä, tarvitaan myös näyttöä asioiden luotettavuudesta. Oikeaoppiseen kristinuskoon kuuluukin jokaiselle yksilölle kehoitus aina tutkia ovatko opetetut asiat hyviä, oikeita ja tosia, kuten Paavalin kirjeestä Timoteukselle voidaan havaita. Jumalaan ei voi siis uskoa vain sen takia, että jos Jumala olisi olemassa, niin häneen uskominen pelastaisi kuolemasta. Tärkein osoitus Jumalasta on kirjoitettu ajalla, jolloin kirjoittaminen oli niin harvinaista, ettei kirjoitettu valhe säilyttänyt asemaansa. Raamatun aikana jokaiselle totuuden mukaiselle kirjoitukselle tuli hyvä maine, eikä sen ajan alkeellisessa hebrealaisessa kulttuurissa ollut paljoa voimavaroja viihdekirjallisuuden tuottamiseen. Evoluutio-oppi ei parhaimmillaankaan kaikista yrityksistä huolimatta vakuuttavasti todista historian kulkua, vaan mahdollista kulkua siinä tapauksessa että Jumala ei olisi luonut maailmaa. Kristinuskon ei siis tarvitse kumarrella kehitysopille. Evoluutio-oppia käytetään todistamaan Jumalan olemassaoloa vastaan, mutta se myös edellyttää, ettei Raamatun ilmoittamaa Jumalaa ole olemassa. Tilalle on pantava jokin selitys kaiken alusta, mikä kehitysopilla on alkuräjähdys. Jumala on kuitenkin verrattomasti uskottavampi kuin alkuräjähdys, sillä kaiken alkuna olevan asian on voitava aiheuttaa oma olemassaolonsa, ja siihen pystyy vain kaikkivoipa Jumala.
Yksi monista uskonnon määritelmistä on se, että uskotaan mitä sanotaan ja mitä keksitään, tutkimatta miten asiat ovat. Siinä suhteessa vaaka kehitysopin kohdalla kääntyy ylivoimaisesti uskonnon puolelle.Einstein ei uskonut persoonalliseen jumalaan - tuo vanha valhe elää uskovaisten piirissä sitkeässä.
Kirjoitit, että "Tärkein osoitus Jumalasta on kirjoitettu ajalla, jolloin kirjoittaminen oli niin harvinaista, ettei kirjoitettu valhe säilyttänyt asemaansa."
Raamattu ei ole osoitus muusta kuin siitä, että aiheesta oli tarinoita. Kirjoitustaito ei tietenkään ollut tuolloin kovin yleinen taito, mutta tuo valhe varmasti eli vaikeuksitta. Tuon ajan kulttuuri pyöri pitkälle uskonnon ympärillä: mm. uskonnolliset momumentit, näyttävät seremoniat, papiston merkittävä asema ja tietysti jo tuolloin jatkuva (agressiivinen) käännytystyö pitivät huolen, että tarinat elivät.
Ja muuten, jokaisen kuolleen kohtalona on maatuminen - myös sinun.illuminatus kirjoitti:
Einstein ei uskonut persoonalliseen jumalaan.
Loppua tuosta roskasta ei kannata edes kommentoida.Olen kiinnostunut siitä mitä sanoit (Albert (oletan)) Einsteinista. Jonakin päivänä todistan itse suhteellisuusteorian puutteelliseksi siitä huolimatta että arvostan Einsteinia.
Luin kolme muutakin kommenttiasi, joissa toistui suurin piirtein samat asiat. Mitä tulee Raamatun luotettavuuteen, siitä voi asiantuntematon uskoa mitä haluaa, mutta siinä mitä kerroin yritin lainata niitä asiantuntijoita, jotka ovat vertailleet Babylonialaisen kirjallisuuden ja Raamatun vedenpaisumuksesta ja sitä edeltävästä ja seuraavasta ajasta antamien tietojen luotettavuutta. Pääasiallinen syy sille, miksi Raamattua pidetään myyttisenä, ei ole sen ikä, vaan se että siinä esiintyy luonnontieteen ulkopuolisia yliluonnollisia asioita, joita ei pidetä mahdollisena. Tiedeyhteisö pitää yliluonnollisia asioita tabuna, Jumalasta ei voida puhua, eikä Raamatussa kerrottujen yliluonnollisten asioiden puolesta voida esittää todisteita, koska ei hyväksytä ajatusta Jumalan olemassaolosta ja hyvyyden periaatteesta. Siellä missä tällaista estettä ei kuitenkaan ole, argeologia, paleontologia ja biologian tutkimus ovat vakuuttavasti osoittaneet, että Raamatun kertomukset ovat historiallisesti luotettavia. Mitä tulee yliluonnollisten asioiden uskomiseen, on jokaisen oma asia, uskooko ilman perusteita, nykyaikana tapahtuvien henkilökohtaisten ja tuttavien kokemien ihmeiden vuoksi, vai Raamatun vuoksi. Filosofinenkin perusta voisi olla, mutta tunnen olevani ainoa, joka on sitä onnistuneesti kehittänyt.
Ai niin, yleensä kouluissa on totuttu lukemaan niin biologian tunneilla, kuin uskonnon tunneillakin evoluutiota puoltavaa materiaalia, mutta puolueetonta ja vastustavaakin materiaalia on olemassa. Tietoni kirjallisuudesta on vähäistä, mutta koen velvollisuudekseni mainita ainakin tuntemani suomenkieliset kirjat.
Evoluutio Kriittisesti (mikäli oikein muistan ja kirjoittajien joukossa muistaakseni Reinhard Junker) Saatavuus: voi olla jossakin kirjastossa, vaikka onkin melko uusi. Käsittelee aihetta hyvin tieteellisesti ja puolueettomasti. Ei pakota uskomaan mitään, ja on tieteellisesti ajattelevalle luultavasti alan paras teos. Alun perin teos kirjoitettiin saksankielellä.
Evoluutio? Tieteen harha-askel Kirjoittanut: Mikko Tuuliranta Saatavissa tavallisissa kirjastoissa. Tämä kirja on ihan hyvä ja vaikuttaa vilpittömän maallikon kirjoittamalta.
Luoja vai sattuma (muistaakseni Kirjatoimen kirjoittama) Vanha mutta hyvä.
Pekka Reinikaisella on ainakin yksi evoluution vastainen teos, minkä nimi ei juuri nyt tule mieleen. Siinä on paljon erittäin mielenkiintoisia tietoja, mutta vaikka sitä on kehuttu puolueettomaksi, sen hieman sekava ja puolueellinen yrittäessään vaikuttaa lukijan mielipiteeseen ja yrittäessään esittää mahdollisimman paljon todisteita eri harhaoppeja vastaan. Löysin sen tavallisesta kirjastosta, vaikka sitä ei yleensä ole kussakin kunnassa luultavasti kuin suunnilleen yhdessä kirjastossa.
On muitakin suomenkielisiä vastaavia teoksia, kuten joku Jehovan todistajien kohtuullisen totuuden mukainen propagandakirja, ja on paljon enemmän vieraskielisiä vastaavia.Eliach kirjoitti:
Olen kiinnostunut siitä mitä sanoit (Albert (oletan)) Einsteinista. Jonakin päivänä todistan itse suhteellisuusteorian puutteelliseksi siitä huolimatta että arvostan Einsteinia.
Luin kolme muutakin kommenttiasi, joissa toistui suurin piirtein samat asiat. Mitä tulee Raamatun luotettavuuteen, siitä voi asiantuntematon uskoa mitä haluaa, mutta siinä mitä kerroin yritin lainata niitä asiantuntijoita, jotka ovat vertailleet Babylonialaisen kirjallisuuden ja Raamatun vedenpaisumuksesta ja sitä edeltävästä ja seuraavasta ajasta antamien tietojen luotettavuutta. Pääasiallinen syy sille, miksi Raamattua pidetään myyttisenä, ei ole sen ikä, vaan se että siinä esiintyy luonnontieteen ulkopuolisia yliluonnollisia asioita, joita ei pidetä mahdollisena. Tiedeyhteisö pitää yliluonnollisia asioita tabuna, Jumalasta ei voida puhua, eikä Raamatussa kerrottujen yliluonnollisten asioiden puolesta voida esittää todisteita, koska ei hyväksytä ajatusta Jumalan olemassaolosta ja hyvyyden periaatteesta. Siellä missä tällaista estettä ei kuitenkaan ole, argeologia, paleontologia ja biologian tutkimus ovat vakuuttavasti osoittaneet, että Raamatun kertomukset ovat historiallisesti luotettavia. Mitä tulee yliluonnollisten asioiden uskomiseen, on jokaisen oma asia, uskooko ilman perusteita, nykyaikana tapahtuvien henkilökohtaisten ja tuttavien kokemien ihmeiden vuoksi, vai Raamatun vuoksi. Filosofinenkin perusta voisi olla, mutta tunnen olevani ainoa, joka on sitä onnistuneesti kehittänyt.
Ai niin, yleensä kouluissa on totuttu lukemaan niin biologian tunneilla, kuin uskonnon tunneillakin evoluutiota puoltavaa materiaalia, mutta puolueetonta ja vastustavaakin materiaalia on olemassa. Tietoni kirjallisuudesta on vähäistä, mutta koen velvollisuudekseni mainita ainakin tuntemani suomenkieliset kirjat.
Evoluutio Kriittisesti (mikäli oikein muistan ja kirjoittajien joukossa muistaakseni Reinhard Junker) Saatavuus: voi olla jossakin kirjastossa, vaikka onkin melko uusi. Käsittelee aihetta hyvin tieteellisesti ja puolueettomasti. Ei pakota uskomaan mitään, ja on tieteellisesti ajattelevalle luultavasti alan paras teos. Alun perin teos kirjoitettiin saksankielellä.
Evoluutio? Tieteen harha-askel Kirjoittanut: Mikko Tuuliranta Saatavissa tavallisissa kirjastoissa. Tämä kirja on ihan hyvä ja vaikuttaa vilpittömän maallikon kirjoittamalta.
Luoja vai sattuma (muistaakseni Kirjatoimen kirjoittama) Vanha mutta hyvä.
Pekka Reinikaisella on ainakin yksi evoluution vastainen teos, minkä nimi ei juuri nyt tule mieleen. Siinä on paljon erittäin mielenkiintoisia tietoja, mutta vaikka sitä on kehuttu puolueettomaksi, sen hieman sekava ja puolueellinen yrittäessään vaikuttaa lukijan mielipiteeseen ja yrittäessään esittää mahdollisimman paljon todisteita eri harhaoppeja vastaan. Löysin sen tavallisesta kirjastosta, vaikka sitä ei yleensä ole kussakin kunnassa luultavasti kuin suunnilleen yhdessä kirjastossa.
On muitakin suomenkielisiä vastaavia teoksia, kuten joku Jehovan todistajien kohtuullisen totuuden mukainen propagandakirja, ja on paljon enemmän vieraskielisiä vastaavia.Einstein ei uskonut persoonalliseen jumalaan, joka olisi kiinnostunut tekemisistämme ja uskomisistamme - sen sijaan hän uskoi Benedict de Spinozan tapaan luonnonlakien edustavan "korkeampaa alkuperää". Spinozahan selitti kristillisyyden ihmeet väärinymmärrettyinä luonnollisina tapahtumina - toisin sanoen, jos mikään, niin luonnonlait olivat Einsteinin jumala.
Muutama Einsteinin lainaus valottanee tätä paremmin:
"The idea of a personal God is an anthropological concept which I am unable to take seriously."
"I do not believe in a personal God and I have never denied this but have expressed it clearly. If something is in me which can be called religion than it is the unbounded admiration for the structure of the world so far as our science can reveal it."
"I believe in Spinoza's God who reveals himself in the orderly harmony of what exists, not in a God who concerns himself with the fates and actions of human beings."
"In human freedom in the philosophical sense I am definitely a disbeliever. Everybody acts not only under external compulsion but also in accordance with inner necessity."
"A man's ethical behavior should be based effectually on sympathy, education, and social ties; no religious basis is necessary. Man would indeeded be in a poor way if he had to be restrained by fear of punishment and hope of reward after death."
"I cannot imagine a God who rewards and punishes the objects of his creation, whose purposes are modeled after our own -- a God, in short, who is but a reflection of human frailty. Neither can I believe that the individual survives the death of his body, although feeble souls harbor such thoughts through fear or ridiculous egotism."
"I do not believe in the immortality of the individual, and I consider ethics to be an exclusively human concern with no superhuman authority behind it."
Eistein oli hyvin närkästynyt uskonnollisten liikkeiden tapaan käyttää hänen tekemisiään omien tavoitteidensa ajamiseen - siihen sinäkin syyllistyit.
Reinikaisella on useita evoluutiokriittisiä teoksia kuten Unohdettu Genesis ja Dinosaurusten arvoitus tjsp. En suosittele: Reinikainen ei yksinkertaisesti ymmärrä evoluution toimintaa ja hän lähinnä kertaa perinteisiä virheellisiä kreationistiargumentteja, eikä edes tarkista lähteitään vaan vetoaa esim. tutkimuksiin, jotka on todettu virheellisiksi, eikä muuten oikaise virheitä uudemmissakaan painoksissan vaikka hänelle on niistä huomautettu. Sama pätee esim. taiteilija Pälikön kirjoihin. Tuota voisi joku sanoa epärehellisyydeksi.
Junkerin kirja on Leisolan suomentama "Evoluutio - kriittinen analyysi", joka on edellämainittuja tekeleitä tasokkaampi, mutta ei kestä akateemista kritiikkiä sekään. Tuulirannan kirja taitaa mennä tuonne tekeleitten sarjaan ainakin täällä olleiden lainausten perusteella. Jehovien kirja on "Elämä maan päällä - kehityksen vai luomisen tulos?", mutta kyseisen teoksen tieteellinen arvo on Pälikön eepoksen tasoa eli tasan nolla.illuminatus kirjoitti:
Einstein ei uskonut persoonalliseen jumalaan, joka olisi kiinnostunut tekemisistämme ja uskomisistamme - sen sijaan hän uskoi Benedict de Spinozan tapaan luonnonlakien edustavan "korkeampaa alkuperää". Spinozahan selitti kristillisyyden ihmeet väärinymmärrettyinä luonnollisina tapahtumina - toisin sanoen, jos mikään, niin luonnonlait olivat Einsteinin jumala.
Muutama Einsteinin lainaus valottanee tätä paremmin:
"The idea of a personal God is an anthropological concept which I am unable to take seriously."
"I do not believe in a personal God and I have never denied this but have expressed it clearly. If something is in me which can be called religion than it is the unbounded admiration for the structure of the world so far as our science can reveal it."
"I believe in Spinoza's God who reveals himself in the orderly harmony of what exists, not in a God who concerns himself with the fates and actions of human beings."
"In human freedom in the philosophical sense I am definitely a disbeliever. Everybody acts not only under external compulsion but also in accordance with inner necessity."
"A man's ethical behavior should be based effectually on sympathy, education, and social ties; no religious basis is necessary. Man would indeeded be in a poor way if he had to be restrained by fear of punishment and hope of reward after death."
"I cannot imagine a God who rewards and punishes the objects of his creation, whose purposes are modeled after our own -- a God, in short, who is but a reflection of human frailty. Neither can I believe that the individual survives the death of his body, although feeble souls harbor such thoughts through fear or ridiculous egotism."
"I do not believe in the immortality of the individual, and I consider ethics to be an exclusively human concern with no superhuman authority behind it."
Eistein oli hyvin närkästynyt uskonnollisten liikkeiden tapaan käyttää hänen tekemisiään omien tavoitteidensa ajamiseen - siihen sinäkin syyllistyit.
Reinikaisella on useita evoluutiokriittisiä teoksia kuten Unohdettu Genesis ja Dinosaurusten arvoitus tjsp. En suosittele: Reinikainen ei yksinkertaisesti ymmärrä evoluution toimintaa ja hän lähinnä kertaa perinteisiä virheellisiä kreationistiargumentteja, eikä edes tarkista lähteitään vaan vetoaa esim. tutkimuksiin, jotka on todettu virheellisiksi, eikä muuten oikaise virheitä uudemmissakaan painoksissan vaikka hänelle on niistä huomautettu. Sama pätee esim. taiteilija Pälikön kirjoihin. Tuota voisi joku sanoa epärehellisyydeksi.
Junkerin kirja on Leisolan suomentama "Evoluutio - kriittinen analyysi", joka on edellämainittuja tekeleitä tasokkaampi, mutta ei kestä akateemista kritiikkiä sekään. Tuulirannan kirja taitaa mennä tuonne tekeleitten sarjaan ainakin täällä olleiden lainausten perusteella. Jehovien kirja on "Elämä maan päällä - kehityksen vai luomisen tulos?", mutta kyseisen teoksen tieteellinen arvo on Pälikön eepoksen tasoa eli tasan nolla.Kiitos hyvästä ja kattavasta vastauksesta. Kommentoin sitä ehkä sitten kun olen ehtinyt sen lukea läpi. Pahoittelen pätkivää muistiani niiden kirjojen kohdalla.
- mei tomonex
Lähti sitten provoilulinjalle?
uskonkriisikö sinut sai lipsumaan asialinjasta, jonka lähes ainoa lipunkantaja olet tähän asti ollut kreaattileirissÄ?
Et kai tosissasi väitä uskovasi itse väittämääsi? ethän? Tässä mielenkiintoista luettavaa liittyen älykkyyden, koulutuksen ja uskonnollisuuden korrelaatioon:
http://kspark.kaist.ac.kr/Jesus/Intelligence & religion.htm
http://www.objectivethought.com/atheism/iqstats.html
Väitän, että:
1) Keskimäärin älykkäät ihmiset opiskelevat pidemmälle.
2) Keskimäärin pidemmälle koulutetut ihmiset uskovat vähemmän.
Miksiköhän?- Watson
1Kor1:19 "Sillä on kirjoitettu, 'Minä tulen tuhoamaan viisaiden viisauden,.... 21 Koska maailman viisaus ei tuntenut Jumalaa, on Jumala nähnyt hyväksi saarnatun hulluuden kautta pelastaa ne, jotka uskovat....25 Jumalan hulluus on viisaampaa kuin ihmisten viisaus ja Jumalan heikkous on vahvempaa kuin ihmisten voima'
Melko vapaa käännös KJV-raamatusta (eng).
Pointti: Alunalkaenkaan ei ole kielletty sitä tosiasiaa, että maailman järjen kautta ei tätä asiaa voi ratkaista. On siis täysin ymmärrettävää, että erityisesti omaan järkeensä ja sen käyttöön turvautuvat ihmiset kokevat uskomisen (ie. Jeesuksen vastaanottamisen) vaikeaksi. Toisaalta Raamatussa monta kertaa kehoitetaan tutkimaan kaikki asiat, joten järjen käyttöä ei pidä hylätä... se pitää vain suunnata.
Mutta missä ihmisen ylpeys kohtaa Jumalan sanan...siellä ylpeys monta kertaa sokeuttaa silmät ja kuurouttaa korvat. Watson kirjoitti:
1Kor1:19 "Sillä on kirjoitettu, 'Minä tulen tuhoamaan viisaiden viisauden,.... 21 Koska maailman viisaus ei tuntenut Jumalaa, on Jumala nähnyt hyväksi saarnatun hulluuden kautta pelastaa ne, jotka uskovat....25 Jumalan hulluus on viisaampaa kuin ihmisten viisaus ja Jumalan heikkous on vahvempaa kuin ihmisten voima'
Melko vapaa käännös KJV-raamatusta (eng).
Pointti: Alunalkaenkaan ei ole kielletty sitä tosiasiaa, että maailman järjen kautta ei tätä asiaa voi ratkaista. On siis täysin ymmärrettävää, että erityisesti omaan järkeensä ja sen käyttöön turvautuvat ihmiset kokevat uskomisen (ie. Jeesuksen vastaanottamisen) vaikeaksi. Toisaalta Raamatussa monta kertaa kehoitetaan tutkimaan kaikki asiat, joten järjen käyttöä ei pidä hylätä... se pitää vain suunnata.
Mutta missä ihmisen ylpeys kohtaa Jumalan sanan...siellä ylpeys monta kertaa sokeuttaa silmät ja kuurouttaa korvat....mitä ei voida ratkaista???
Se, että raamattu kieltää tai rajoittaa kunnon uskovaisten järjenkäyttöä, ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei periaatteessa mitä vain reaalimaailman ilmiötä - kuten evoluutiota - voitaisi tutkia ja selvittää.
Pikemminkin tuo raamatun kohta saattaa tehdä tutkitun tiedon hyväksymisen hankalaksi uskovaisille.
Ja vaikeaahan tuo tuntuukin olevan.
- Antipodi
Ensimäisen lauseesi tärkein sana oli jos. Näin sen takia, että kevyttäkään pohtimista ei viestisi kestä.
Onko sinulla näyttöä, että tiedossa olevissa tapauksissa (joista et selvää esimerkkiä anna...) oppimistulokset olisivat heikompia jos uskontoa ei opetettaisi, mutta kaikki muu pysyisi koulussa ja sen olosuhteissa samana?
Lainaillaan hiukan:
"Ensiksikin Suomen koululaitoksessa saadaan mitatusti hyviä tuloksia. Ja meillähän opetetaan luomisesta uskonnon tunneilla. Monissa huonommin menestyneissä maissa ei opeteta luomista koulussa."
Miten perustelet, että juuri uskonnon opetus on se osa-alue joka nostaa oppimisen tasoa? Oletko tutkinnut asiaa ja karsinnut joukosta pois muita tekijöitä, kunnes olet todennut, että ainoa selittävä piirre jolla on merkitystä on uskonnon-opetus? Jotenkin epäilen että et ole. Mitä jos minä esitänkin väitteen, että Suomessa oppimistulokset ovat yllättävän hyviä huolimatta siitä että meillä opetetaan uskontoa, ja jatkoväitteenä että oppimistulokset paranisivat jos uskonnon sijalle otettaisiin vaikka tunti grimin satuja selityksineen.
"Toisekseen Britanniassa uskonnolliset koulut saavat parempia tuloksia kuin yleiset koulut."
Yleisten koulujen resurssit ovat oletettavasti heikommat kuin yksityisten koulujen, joihin lauseesi perusteella uskonnolliset koulut kuuluvat. Eli enemmän resursseja => enemmän rahaa opettajien palkkoihin => parempi kilpailukyky => pätevämpiä opettajia.
Tämä on tietysti vain yksi mahdollinen malli. Toinen raadollisempi olisi, että uskonnollisten koulujen opettajilla on tietty tarkoituksenhakuisuus antaa parempia numeroita, osoittaakseen koulujensa taso. Tämä selviäisi kai lähinnä jatkokoulutuksen tuloksia tarkastelemalla.
"Kun ottaa huomioon, että uskonnollisten koulujen joukossa on paljon muslimikoulujakin, jotka varmaankin alentavat keskiarvoa"
Tämä menee jo paksuksi. Millä perustelet, että muslimikoulut alentavat keskiarvoa? Muistaakseni islamilaisissa maissa oli tieteiden taso korkealla silloin kun kristillisissä maissa vielä ihmeteltiin että mitä hittoa roomalaiset tekivät viemäreillä.
Loppua viestistäsi en edes jaksa kommentoida. Se ei ole kommentoimisen arvoista. Ehkä olisi pitänyt jättää "todisteet" aloitusviestistä pois, niin olisin saanut enemmän vastauksia hypoteettiseen kysymykseeni.
Noownlife vastasi ilmeisesti pääosin kielteisesti.
Muuten vastaajat eivät näyttäneen vastaavan aiheeseen tai olivat kreationisteja (joita en kyselylläni tarkoittanut).
Pääosin keskityttiin kiistämään, että luomisopetus edistäisi muuta oppimista, paitsi Eliach antoi vastakkaista informaatiota omien koulukokemustensa yms perustalta.
Mitä luomisen edukkuuteen opetuksessa tulee, niin ei minulla ole kovaa näyttöä asiasta. Jos tuonkaltaista kovaa näyttöä olisi, niin eikö sitä jo kaikkialla sitten oltaisi opettamassakin?
Brittejä koskevat arveluni peurustuvat muistikuviin BBC:n sivustoilta lukemiini uutisiin. Erikoisesti muistan sen suuntaiset maininnat, että muslimioppilaat olivat keskimäärin huonommin menestyviä yleisissä kouluissa ja että muslimikouluista valmistuneiden sijoittuminen työelämään tai jatko-opintoihin oli heikompaa kuin keskimäärin.
Älykkyys arvatenkin vaikuttaa oppimistuloksiin positiivisesti. Ja isohko osa siitä on "määräytynyt" jo ennnen koulun alkua. Näin ollen karsinnoilla saadaan koulun oppimistuloksia nostettua, eikä suora vertailu kouluA-kouluB ole kovinkaan edustava yksittäisten koulujen osalta jos oppilasvalinta on vino.
Suomen oloissa vertailua voisi ehkä tehdä luomisopetuksen merkityksestä vertaamalla uskonnottomien ja normaalien oppilaiden oppimistuloksia. Alkutasotesti tarkentaisi vertailun tuloksia.- Atte Ateisti
Sinähän sen keksit! Oppilaiden arvosanat senkun paranevat entisestään! Pisa-tutkimuksessa ovat taas ja ikuisesti kristityt
suomalaislapset maailman kärkeä!
Biologian tunteja vetämään palkataan uskonnonopettaja. Kokeissa voi kaikkiin eläin- ja kasvikuntaan liittyviin kysymyksiin vastata "Jumala on ne luonut" ja aina saa täydet pisteet. DNA:sta ja soluista ja eläin- ja kasvilajien kehityksestä kirjoittamisesta saa miinuspisteitä.
Ja kun islamilaisuuskin korreloi hyviä koulusuorituksia, peruutamme myös matematiikan tunnit. Tilalle tulee Koraanin ulkoaopettelua.
Itse asiassa rahaakin säästyy yhteiskunnalta. Peruskoulu on veronmaksajille kallis. Tilalle islamilaiset madrasat! USAn koulutustaso ja lukeneisuustaso voi olla kehno, mutta huippuja (Nobelisteja, yrittäjiä jne) löytyy eri määrät kuin Suomessa.
Ei muuta kuin Kalifornialaistyylisiä hampun tuoksuisia New-age/horoskooppihörhöopettajia ja homoliitossa eläviä opettajapareja joka kuntaan niin eiköhän meillä kohta kuki rikkaat piilaaksot ja nobelhautomot vähän joka putkinotkossa..;)On tuossa nyt ainakin senverran perää, että Suomessa nimenomaan se heikompi puolisko on paljon parempitasoista kuin muualla. Yhtenäisen peruskoulun ansiosta, epäilemättä.
Sitä en tiedä, mistä jenkkilän huiput tulevat, siis millaisista perustason kouluista.
Huippuyliopistothan ovat sielläkin pääosin kristittyjen perustamia, joskin aikain kuluessa tuota kristillistä arvopohjaa on hävinnyt.
Tieteen kehityksen kannalta voi olla niin, että ainakin isossa maassa, kuten USA, on parempi, että on kohtuullisesti huippukouluja, kuin että rahvas sivistyisi. Eihän tutkijoita kuiteskaan tule kuin hyvin pienestä osasta porukkaa. Jos heidät pääosin saadaan seulottua jo ala-asteelta oikeille urille, niin se ehkä riittää huippututkimuksen etenemiseen. Jenkithän on sitten ostaneet aivoja kaikkialta tarjoamalla huippututkijoille edellytyksiä tieteen tekemiseen. Sillä saa paikattua sitä koulusysteemin vajetta myös.
Mitä siihen jälkijoukkoon tulee, niin olen itse tavannut nuoren kampaaja-opiskelijan, joka ei ilmeisesti ollut sisäistänyt maapallon pallomaisuutta. Asia jäi varmistamatta, koska seurauksena olisi voinut olla nolo tilanne tms.
Eipä silti, kyllä hänestä varmaan tuli ihan ammattilainen alallaan, pääkallon likimääräinen pyöreyshän on suoraan havaittavissa.
En yhtään ihmettelisi, jos muualla maailmalla olisi runsaastikin aikuisia ihmisiä, jotka pitävät maata tasaisena. Sehän on ilmeisempi johtopäätös arkipäivän havainnoista varsinkin lapsena tehdyistä ensihavainnoista, jotka jäänevät herkästi "päälle", vaikka muutakin tietoa tulisi myöhemmin. Kehtaisiko kukaan tehdä tutkimusta?- Mr.K.A.T.
tuttumies kirjoitti:
On tuossa nyt ainakin senverran perää, että Suomessa nimenomaan se heikompi puolisko on paljon parempitasoista kuin muualla. Yhtenäisen peruskoulun ansiosta, epäilemättä.
Sitä en tiedä, mistä jenkkilän huiput tulevat, siis millaisista perustason kouluista.
Huippuyliopistothan ovat sielläkin pääosin kristittyjen perustamia, joskin aikain kuluessa tuota kristillistä arvopohjaa on hävinnyt.
Tieteen kehityksen kannalta voi olla niin, että ainakin isossa maassa, kuten USA, on parempi, että on kohtuullisesti huippukouluja, kuin että rahvas sivistyisi. Eihän tutkijoita kuiteskaan tule kuin hyvin pienestä osasta porukkaa. Jos heidät pääosin saadaan seulottua jo ala-asteelta oikeille urille, niin se ehkä riittää huippututkimuksen etenemiseen. Jenkithän on sitten ostaneet aivoja kaikkialta tarjoamalla huippututkijoille edellytyksiä tieteen tekemiseen. Sillä saa paikattua sitä koulusysteemin vajetta myös.
Mitä siihen jälkijoukkoon tulee, niin olen itse tavannut nuoren kampaaja-opiskelijan, joka ei ilmeisesti ollut sisäistänyt maapallon pallomaisuutta. Asia jäi varmistamatta, koska seurauksena olisi voinut olla nolo tilanne tms.
Eipä silti, kyllä hänestä varmaan tuli ihan ammattilainen alallaan, pääkallon likimääräinen pyöreyshän on suoraan havaittavissa.
En yhtään ihmettelisi, jos muualla maailmalla olisi runsaastikin aikuisia ihmisiä, jotka pitävät maata tasaisena. Sehän on ilmeisempi johtopäätös arkipäivän havainnoista varsinkin lapsena tehdyistä ensihavainnoista, jotka jäänevät herkästi "päälle", vaikka muutakin tietoa tulisi myöhemmin. Kehtaisiko kukaan tehdä tutkimusta?nuo tapaukset jossa maailmankuva on vajavainen,
Valituissa paloissa kuukauden kirjassa yli saharan kamelilla vaeltanut jenkkiä vuokrasi (muslimi)oppaan, jonka kanssa sitten kinasivat maapallo vs. litteä.
Kerran fysiikan laitoksen seinällä oli ESAn julkaisu jossa muistaakseni mainittiin amer. yo.opiskelijoiden maailmankuvasta (kuvan kanssa) miten jotkin saattoi olla tajunneet maan olevan viipaloitu pallo kuin omena josta veitsellä leikattu segmentti pois niin että elellään siinä tasaisella.. - Mr.K.A.T.
tuttumies kirjoitti:
On tuossa nyt ainakin senverran perää, että Suomessa nimenomaan se heikompi puolisko on paljon parempitasoista kuin muualla. Yhtenäisen peruskoulun ansiosta, epäilemättä.
Sitä en tiedä, mistä jenkkilän huiput tulevat, siis millaisista perustason kouluista.
Huippuyliopistothan ovat sielläkin pääosin kristittyjen perustamia, joskin aikain kuluessa tuota kristillistä arvopohjaa on hävinnyt.
Tieteen kehityksen kannalta voi olla niin, että ainakin isossa maassa, kuten USA, on parempi, että on kohtuullisesti huippukouluja, kuin että rahvas sivistyisi. Eihän tutkijoita kuiteskaan tule kuin hyvin pienestä osasta porukkaa. Jos heidät pääosin saadaan seulottua jo ala-asteelta oikeille urille, niin se ehkä riittää huippututkimuksen etenemiseen. Jenkithän on sitten ostaneet aivoja kaikkialta tarjoamalla huippututkijoille edellytyksiä tieteen tekemiseen. Sillä saa paikattua sitä koulusysteemin vajetta myös.
Mitä siihen jälkijoukkoon tulee, niin olen itse tavannut nuoren kampaaja-opiskelijan, joka ei ilmeisesti ollut sisäistänyt maapallon pallomaisuutta. Asia jäi varmistamatta, koska seurauksena olisi voinut olla nolo tilanne tms.
Eipä silti, kyllä hänestä varmaan tuli ihan ammattilainen alallaan, pääkallon likimääräinen pyöreyshän on suoraan havaittavissa.
En yhtään ihmettelisi, jos muualla maailmalla olisi runsaastikin aikuisia ihmisiä, jotka pitävät maata tasaisena. Sehän on ilmeisempi johtopäätös arkipäivän havainnoista varsinkin lapsena tehdyistä ensihavainnoista, jotka jäänevät herkästi "päälle", vaikka muutakin tietoa tulisi myöhemmin. Kehtaisiko kukaan tehdä tutkimusta?Jenkit menee vähemmistöön yliopistotasolla, aasialais- ym. invaasio on huomattava juuri sinne. Kertonee koulustustasosta ja tietysti
siitäkin kohdin pystyisi ilkeileen kristillisen kreationistisen maailmankuvan jähmettävästä vaikutuksesta..
Jostakin syystä yhteys pätki tänne illalla - siksi yllä suunnilleen sama viesti moneen kertaan.
Pahoittelut tahattomasta spammauksesta.- metsästän
Ehdotuksesi on mielenkiintoinen. Tarkoitatko siis, että jos lapsille opetetaan puutaheinää, niin se parantaa heidän oppimistuloksiaan tulevaisuudessa?
Tuota voisi soveltaa pitemmällekin. Opetetaan lapsille koulussa pelkkää soopaa, niin he menestyvät vielä paremmin.
Tai jos lopetettaisiin koulut kokonaan, niin siitä vasta suuri menestys seuraisi. - squirrel
Että uskonnon opetus vähentää luomisoppipyrkimyksiä kouluun.
(Tunnetusti USA:n kreationismi jyllää juuri sen vuoksi,että siellä ei uskontoa opeteta kouluissa lainkaan.)
Tätä kautta tiede pidetään tieteenä ja uskonto uskontona. Uskontoa ei tungeta luonnontieteisiin eikä toisinpäin.
Hyvä koulumenestyksemme on kuitenkin käsittääkseni kiinni enemmän nimenomaan kriittisyyden opettamisessa.
Luomisoppi taas ei tunnetusti sisällä muuta kriittistä kuin evoluutiokriittisyyden...- squirrel
Meidän nykykoulussahan opetetaan luomista.
Ala-asteella puhutaan luomisesta. Eikä evoluutiosta oikeastaan mitään ennen yläastetta...
Lisäksi huomautan,että luomisoppi ei voi "sopia havaintoihin",koska sen piirissä mikään mahdollinen tai mahdoton havainto ei voi olla väärässä. Näinollen luominen ei "selitä" yhtään mitään. Toki "aukoton" malli on,mutta tämä onkin kaiken epätieteen paras ja varma tunnusmerkki.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Jumala rankaisi; nainen kuoli Suviseuroissa
Eihän näissä joukkohysteriatapahtumissa ole mitään tolkkua. Aina pitää hajauttaa. Toivottavasti lestatkin tulevat nyt1934566Mopomiitti onnettomuus
Vittu se tehdas-alue ole oikea paikka mopomiitille, Ja minkälainen vanhempi hyväksyy, että pojan mopo kulkee järkyttävä1222853Koettakaa nyt Trumpinkin fanit ymmärtää:
Hän on myös jo vanha mies. Kukaan ei tiedä, mitä kunnossa hän on parin vuoden päästä.3242274Pääsit nainen todella
lähelle ja kaikki sinussa oli jotain selittämättömän kiehtovaa. Silti en koskaan ymmärtänyt sinua täysin. Mitä halusit t1332260- 551962
- 811526
YLE kirjoittaa - Viritetyt sähköpyörät aiheuttavat ongelmia poliiseille
"Itse rakennellut ja viritetyt sähköpyörät ovat poliisin ja Liikenneturvan mukaan yleistyvä kirous liikenteessä." https1141441- 301362
Olen miettinyt sinua tänään
Se mitä teit oli oikeasti vähän tylyä. En voi ottaa sitä muuna kuin mitä se konkreettisesti on. Esitän itsellenikin että241190Vieläkö pidät minusta
Vieläkö pidät minusta nuori nainen? Vaikutat etääntyneeltä ja olen ajatellut että haluat olla rauhassa.1051081