Paineen sieto?

Asiaan vaikuttaa mm. palotilan muoto ja se kuinka kuumia kohteita palotilassa on (sytytystulppa, pakoventtiili yms.). Joten varsinaisesti ei pysty laskemaan, ainakaan tietääkseni, mutta alan kirjallisuudesta löytyy joitakin peukalosääntöjä joiden avulla asiaa voi haarukoida.

sylinterissä oleva seos syttyy liian aikaisin ja lyö hanttin, aikoo lähteä takaperin käymään, mutta vauhtia on niin paljon, ettei pysty, tästä kova naputus, joka voi katkaista männän renkaat, eli liian kova puristus suhde, tai sytytys liian aikaisella, tai liian laiha oktaani määrä, nämä ne yleisimmät, vai mitä?

sytyttää kirjoitti:

sylinterissä oleva seos syttyy liian aikaisin ja lyö hanttin, aikoo lähteä takaperin käymään, mutta vauhtia on niin paljon, ettei pysty, tästä kova naputus, joka voi katkaista männän renkaat, eli liian kova puristus suhde, tai sytytys liian aikaisella, tai liian laiha oktaani määrä, nämä ne yleisimmät, vai mitä?

Lue lisää

Jos kone detanoi, eli nakuttaa: Polttoaineseos syttyy ennenaikaisesti liian korkean paineen ja lämmön vaikutuksesta. Syitä: polltoaineen matala puristuskestävyys (oktaaniluku), liian korkeaksi nostettu puristussuhde tai ahtopaine, syt.ennakko, jne.. Otollisia itsesyttymis kohtia: karsta ja terävät muodot männäissä tai palotiloissa.. Vauriot: yleisin on mäntien tuhoutuminen, sulaa reikä tms..

Pakopeikko kirjoitti:

Jos kone detanoi, eli nakuttaa: Polttoaineseos syttyy ennenaikaisesti liian korkean paineen ja lämmön vaikutuksesta. Syitä: polltoaineen matala puristuskestävyys (oktaaniluku), liian korkeaksi nostettu puristussuhde tai ahtopaine, syt.ennakko, jne.. Otollisia itsesyttymis kohtia: karsta ja terävät muodot männäissä tai palotiloissa.. Vauriot: yleisin on mäntien tuhoutuminen, sulaa reikä tms..

Lue lisää

myös laakeroinnin kuluminen, kannen halkeaminen, mäntien halkeaminen. Koetas kuvitella tilanne, että kevyehköllä vasaralla hakkaat LUJASTI mäntään ja kanteen. Vaikutus on jokseenkin sama.

sitroen kirjoitti:

myös laakeroinnin kuluminen, kannen halkeaminen, mäntien halkeaminen. Koetas kuvitella tilanne, että kevyehköllä vasaralla hakkaat LUJASTI mäntään ja kanteen. Vaikutus on jokseenkin sama.

Lue lisää

Eipäs nyt kuitenkaan liioitella..

Jos polttoaine kestäisi ja puristussuhdetta nostettaisi 10 .. 20 niin termodynaaminen hyötysuhde nousisi vai n. 10 % yksikköä, kokonaishyötysuhde ei sitäkään, kun mäntien sivuttaisvoimat ym mekaaniset kitkat kasvavat.

Eli ei sitä tehoa muuten saa reilusti kasvatettua kuin järjestämällä olosuhteet sellaiseksi että voidaan polttaa mahdollisimman paljon polttoainetta.

Näitä keinoja on mm. ahtaminen, kierrosluvun ja tilavuuden lisäys.

Pörje kirjoitti:

Jos polttoaine kestäisi ja puristussuhdetta nostettaisi 10 .. 20 niin termodynaaminen hyötysuhde nousisi vai n. 10 % yksikköä, kokonaishyötysuhde ei sitäkään, kun mäntien sivuttaisvoimat ym mekaaniset kitkat kasvavat.

Eli ei sitä tehoa muuten saa reilusti kasvatettua kuin järjestämällä olosuhteet sellaiseksi että voidaan polttaa mahdollisimman paljon polttoainetta.

Näitä keinoja on mm. ahtaminen, kierrosluvun ja tilavuuden lisäys.

Lue lisää

No sanotttaisiinko sitten vaikka niin että koneen voisi ahtaa ja ahopaineen voisi nostaa aika suureksi. Suurempi ylipaine -> enemmän ilmaa/happea -> voidaan polttaa enemmän soppaa -> saadaan lisää tehoa, siis verrattuna nykypolttoaineisiin.


"Jos polttoaine kestäisi ja puristussuhdetta nostettaisi 10 .. 20 niin termodynaaminen hyötysuhde nousisi vai n. 10 % yksikköä, kokonaishyötysuhde ei sitäkään, kun mäntien sivuttaisvoimat ym mekaaniset kitkat kasvavat."
Teoriaa ja mistä lie vedettyä.. Oletko kokeillut käytännlssä?

Tyypit alkaa aina nussimaan pilkkua jos jonkin ajatuksen heittää ilmoille...

Pakopeikko kirjoitti:

No sanotttaisiinko sitten vaikka niin että koneen voisi ahtaa ja ahopaineen voisi nostaa aika suureksi. Suurempi ylipaine -> enemmän ilmaa/happea -> voidaan polttaa enemmän soppaa -> saadaan lisää tehoa, siis verrattuna nykypolttoaineisiin.


"Jos polttoaine kestäisi ja puristussuhdetta nostettaisi 10 .. 20 niin termodynaaminen hyötysuhde nousisi vai n. 10 % yksikköä, kokonaishyötysuhde ei sitäkään, kun mäntien sivuttaisvoimat ym mekaaniset kitkat kasvavat."
Teoriaa ja mistä lie vedettyä.. Oletko kokeillut käytännlssä?

Tyypit alkaa aina nussimaan pilkkua jos jonkin ajatuksen heittää ilmoille...

Lue lisää

Mitähän se biopolttoaine on jota voidaan käyttää dieselissä ja ottomoottorissa ?
Jos polttoaine kestää dieselin puristuksia niin se täytyy kyllä sytyttää kipinällä tai jollain muulla tavoin, vai mitä ?

Se 10 % yksikön nousu on teoreettinen maksimi ja käytännössä ei varmaan toteudu ja ahtopaineen kautta tehon nostolle rajat tulee vastaan kyllä muualta kuin nykyisten polttoaineiden puristuskestävyydestä, eikä täällä pilkkuja bylsittäs jos jotkut tyypit ei heittelis noin käsittämätöntä skeidaa.

Pörje kirjoitti:

Mitähän se biopolttoaine on jota voidaan käyttää dieselissä ja ottomoottorissa ?
Jos polttoaine kestää dieselin puristuksia niin se täytyy kyllä sytyttää kipinällä tai jollain muulla tavoin, vai mitä ?

Se 10 % yksikön nousu on teoreettinen maksimi ja käytännössä ei varmaan toteudu ja ahtopaineen kautta tehon nostolle rajat tulee vastaan kyllä muualta kuin nykyisten polttoaineiden puristuskestävyydestä, eikä täällä pilkkuja bylsittäs jos jotkut tyypit ei heittelis noin käsittämätöntä skeidaa.

Lue lisää

Peltobiomassoista valmistetut biokaasu (metaani) sopii polttoaineeksi sekä diesel että ottomoottoriin.. Puristuskestävyys on dieselin luokkaa eli dieselkone toimii niin kuin ennenkin, ja ottomoottorissa sytyttää kipinä polttoaineen kuten tähänkin asti. ongelma vain että pysyäkseen nestemäisenä, täytyy pitää korkeapaineisena aina sylintereihin asti..

Missä muualla raja tulee vastaan? Jos vaparikonetta lähdetään ahtamaan, niin kyllä se yleensä polttoaineen puristuskestävyys on joka tulee vastaan.

Maailma ei olisi kehittynyt tähän tilaan jos meitä käsittämätöntä skeidaa heitteleviä tyyppejä olisi..

Pakopeikko kirjoitti:

Peltobiomassoista valmistetut biokaasu (metaani) sopii polttoaineeksi sekä diesel että ottomoottoriin.. Puristuskestävyys on dieselin luokkaa eli dieselkone toimii niin kuin ennenkin, ja ottomoottorissa sytyttää kipinä polttoaineen kuten tähänkin asti. ongelma vain että pysyäkseen nestemäisenä, täytyy pitää korkeapaineisena aina sylintereihin asti..

Missä muualla raja tulee vastaan? Jos vaparikonetta lähdetään ahtamaan, niin kyllä se yleensä polttoaineen puristuskestävyys on joka tulee vastaan.

Maailma ei olisi kehittynyt tähän tilaan jos meitä käsittämätöntä skeidaa heitteleviä tyyppejä olisi..

Lue lisää

Ikää ja tietoa karttuu, niin huomaat itsekin kuinka väärässä olet noiden kahden ensimmäisen väittämäsi suhteen.

Kolmanteen väitteeseen täytyy yhtyä, sillä maailma olisi todellakin paljon parempi paikka, jos käsittämätöntä skeidaa heittelevät tyypit puuttuisivat.

edesm. kirjoitti:

Ikää ja tietoa karttuu, niin huomaat itsekin kuinka väärässä olet noiden kahden ensimmäisen väittämäsi suhteen.

Kolmanteen väitteeseen täytyy yhtyä, sillä maailma olisi todellakin paljon parempi paikka, jos käsittämätöntä skeidaa heittelevät tyypit puuttuisivat.

Lue lisää

Niin varmaan tekee, täytin kaksiviikkoa sitten 12v eli aika alussa on tämä taivallus ja tiedonkeruu omalla kohdallani.

Lentokoneen, lennättimen, jne. keksiöitä on aikanaan pidetty hulluina ja käsittämättöminä skeidan heittelijöinä.. Eipä nytkään vittuiltaisi toisillemme näin netinkautta jos ei joku olisi alkanut heittää skeidaa jostain itsenäisesti laskutoimituksia suorittavasta koneesta..