Poltto

hautaus-

Miksi se tuntuu niin uskomattoman tuskalliselta?!
Omaisen mielestä.

21

6775

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • mimmu

      Itse haluaisin polttohautauksen sillä ajatus matojen syötävänä etoaa.
      Arkut vievät hirveän tilan tulevaisuudessa maasta.
      polttohautauksessa tilan vienti on pienempi.Kätevää ja järkevää.

    • testamentti

      minä itse olen testamentannut maallisen majani patolokiselle tutkimualaitokselle, jo vuosia sitten.ja minä olen myöskin toivonut, että tuhkani ripoteltasi muistolehtoon,eikä laitettaisi mihinkään purkkiin, en ole purkissa syntynyt enkä halua purkkiin kuoltuanikaan.ja kun maallistamajaani tutkitaan jos siitä on vähänkin oppia lääketieteelle,on asia oikein hyvä.

      • tuhka

        pitää olla aina yhdessä paikassa.


      • on...
        tuhka kirjoitti:

        pitää olla aina yhdessä paikassa.

        ..nimenomaan "yksi" paikka. Sinne voi ripotella tuhkan jos ei halua varsinaista hautaa.
        Näin olen itselleni toivonut tehtävän, mutta jos lapset haluavat hautapaikan, tehkööt sen.


      • skäribo
        tuhka kirjoitti:

        pitää olla aina yhdessä paikassa.

        Mutta se yksi paikka voi olla vaikka meri, kotitilan metsä tms. Uurnaa ei ole pakko käyttää.


      • on oltava
        skäribo kirjoitti:

        Mutta se yksi paikka voi olla vaikka meri, kotitilan metsä tms. Uurnaa ei ole pakko käyttää.

        tuhkan krematoriosta siirtämistä varten. Sen ei tarvi olla ostettu, mikä vaan käy.
        Tuhkan voi sitten tyhjentää vaikka sinne mereen tms.


    • -86-

      mun mielestä polttohautaus on paras tapa. omaisten ei tarvitse nähdä hautajaisissa kuollutta. olin juuri pappani hautajaisissa ja näin hänet suu niin auki kuin mahdollista. se oli hirveä kokemus! viime vuonna oli mummuni hautajaiset ja hänet polttohaudattiin eikä edes tarvinnut miettiä olisiko vielä halunnut nähdä hänet viimeisen kerran. mut ainaki polttohaudataan ja jos mahdollista niin tuhkat levitetään perämereen meidän mökin lähelle, mun suosikki paikkaan. mielestäni polttohautaus on juuri omaisten kannalta paras tapa.

      • polttohautauksessakin..

        saa nähdä vainajan jos siis haluaa.
        Veljeni vaimo kävi katsomassa veljeäni ensin patologisella ja vielä kappelin kylmiössäkin.
        Ruumishan on ensin arkussa ja poltetaan siunauksen jälkeen.
        Itse en ole halunnut nähdä ketään rakkaistani kuolleena vaikka isäni löysinkin kotoaan kuolleena.
        Toisille se näköjään on tärkeää ja kunnioittakaamme jokaisen tahtoa, se katsominekin voi olla osa surutyötä.


      • Tiina K.

        pappas ruumista sulle väkisin näytettiin, miksi menit katsomaan jos et jaksa nähdä kuollutta. Ainakin luterilaisilla arkku on aina kiinni, ehkä edustat jotain muuta uskontoa. Itse haluan aina nähdä vainajan. Polttohautaus ei estä, ennen sitä.


    • mummi-53v

      Tottumus on toinen luonto, niin tässäkin. En ole koskaan kokenut, tai nähnyt sitä , mutta kuullur sitäkin enemmän.Se olisi varmasti halvin ja omaisille myöhemmin vaivattomin tapa heittää hyvästit, kun ei tarttis kantaa huolta haudan kunnosta. Ainakin minulla äitini ja isäni lepää aivan toisella puolella suomea ja haluaisin kuitenkin pitää hautapaikan kauniina.Itse mietin sitä vielä kohdallani.

      • Ritu

        Halpuudesta en tiedä, kun jokatapauksessa joudut arkun ostamaan ja tuhkalle vielä uurnan. Sitten kustannat kuljetuksen (hautaustoimiston autolla) lähimmälle krematoriolle. Uurnan voikin jo hakea omalla autolla.
        Ei tule halvemmaksi.


      • omainen¤

        Eipä tuossa tilanteessa juuri rahaa ajateltu.

        Lapsemme siunattiin kirkossa ihan kuten mutkin vainajat. Oikeassa arkussa. Sen jälkeen hautaustoimisto toimitti tuhkattavaksi. Hautapaikan lunastimme seurakunnalta, jonne uurna laskettiin läheisten läsnäollessa. Silloin tuotiin paikalle jo kertaallee kirjossa arkulle lasketut kukkalaitteet.
        Haudalle hankittiin 3000€:n muistomerkki, ja hyvin usein käymme häntä haudalla muistamassa. Hautaa hoidamme aivan samoin kuin vainaja olisi haudattu arkkuineenkin. Lisäksi se hyvä puoli, että kyseiselle paikalle 'mahtuu' uurnia tulevaisuudessa n. 30. Tavallinen kahden arkun hautapaikka.
        Sinne meidän tuhkauurnamme tullaan myös aikanaan laskemaan.

        En koe tuota tapaa mitenkään arvottomampana kuin tavallinen hautaus.
        Kovin arvokasta ei ole sekään, että hautausmaallamme oli viime kesännä joitakin kunnostutöitä. Valokaapeleita kaivettiin pääkäytävän alle. Samalla nousi maan uumenista pääkalloja, selkärangan nikamia, sääriluita hampaita esiin ties kuinka monen sadan vuoden takaa. Kaiken lisäksi nämä saivat seurakunnan puolesta olla päiväkausia näkyvillä. Itse peittelin niitä aina kun kohdalle sattui.

        Tuhkauksessa ei ainakaan ole pelkoa siitä, että joskus tulevaisuudessa joku kaivaa jäännöksesi esiin. Tuli tekee vain nopeammin sen, minkä ruumiinsyöjämadot ja muut eliöt kymmenien vuosien aikana.


      • mummi 53
        Ritu kirjoitti:

        Halpuudesta en tiedä, kun jokatapauksessa joudut arkun ostamaan ja tuhkalle vielä uurnan. Sitten kustannat kuljetuksen (hautaustoimiston autolla) lähimmälle krematoriolle. Uurnan voikin jo hakea omalla autolla.
        Ei tule halvemmaksi.

        Pyydän anteeksi jos, jos tietoni edullisuudesta oli väärän informaation tulos.olen kysellyt, mutta en hautaustoimistosta tätä asiaa. Se millaisen tavan kukin valitsee on henkt.koht. asia, mutta kuten sanoin minulla puuttuu kokemus polttohautauksesta ja sen arvokkuudesta, joten sitä en missään tapauksessa arvostele. Hautaus oli ennen kalliimpaa kirkkoon kuulumattonalle, mutta nythän se on ainakin virallisesti kaikille samanhintaista.Se onko se oikein tai väärin ei kuulu taas tähän asiaan.


      • ratkaisee?

        Mielestäni hautajaisten kilpailuttaminen eri hautaus ja pitopalveluiden kesken on ok. Mutta onko vainajalle arkku- vai tuhkaus parempi, niin siihen täytyy löytyä vastaus muualta kuin rahasta.

        Tietenkin joskus on pakko tilanteita, jos rahaa ei yksinkertaisesti ole vainajalla eikä omaisilla.

        Edullisudesta rahansuhteen:

        Jos suvulla on jo hauta valmiina, mahdollisesti arkkuhauta johon saa uurnia yleensä todella paljon. Uurnan etu on myös se että isojen hautakivien siirtely isoista sukuhaudoita on varmasti kallein mahdollinen kuluerä vaikka saattoväen runsas läsnäolo tarjoiluineen maksaisikin paljon.
        Uurnan lasku ei vaadi kivien siirtoa.

        Jos hautaa ei ole ennestään on uurna haudan hankinta edullisempi koska ne on pienempiä.

        Tuhkaus ja sitä ed. vainajan siunaus voi ja onkin aivan yhtä arvokas tilaisuus kuin arkkuhautauskin.


      • se on!
        ratkaisee? kirjoitti:

        Mielestäni hautajaisten kilpailuttaminen eri hautaus ja pitopalveluiden kesken on ok. Mutta onko vainajalle arkku- vai tuhkaus parempi, niin siihen täytyy löytyä vastaus muualta kuin rahasta.

        Tietenkin joskus on pakko tilanteita, jos rahaa ei yksinkertaisesti ole vainajalla eikä omaisilla.

        Edullisudesta rahansuhteen:

        Jos suvulla on jo hauta valmiina, mahdollisesti arkkuhauta johon saa uurnia yleensä todella paljon. Uurnan etu on myös se että isojen hautakivien siirtely isoista sukuhaudoita on varmasti kallein mahdollinen kuluerä vaikka saattoväen runsas läsnäolo tarjoiluineen maksaisikin paljon.
        Uurnan lasku ei vaadi kivien siirtoa.

        Jos hautaa ei ole ennestään on uurna haudan hankinta edullisempi koska ne on pienempiä.

        Tuhkaus ja sitä ed. vainajan siunaus voi ja onkin aivan yhtä arvokas tilaisuus kuin arkkuhautauskin.

        Esmes kun nykyään ei Kela enää maksa niinsanottua hautausavustusta, vaan kyseinen avustus haetaan sosiaalitoimistosta. Sossu maksaa halvimman arkun ja pienimmän kukkalaitteen, joiden rahallinen arvo voidaan vaatia takaisin, mikäli vainajan perunkirjoituksessa jäädään plussan puolelle. Näin meilläpäin.


      • juupajuu
        Ritu kirjoitti:

        Halpuudesta en tiedä, kun jokatapauksessa joudut arkun ostamaan ja tuhkalle vielä uurnan. Sitten kustannat kuljetuksen (hautaustoimiston autolla) lähimmälle krematoriolle. Uurnan voikin jo hakea omalla autolla.
        Ei tule halvemmaksi.

        Joudut ostamaan arkun...heheh Rituhan pikkukätösin (kun noin paljon arvostaa toisen tekemää) tekee itse arkun ja samalla tuhkapöntönkin...
        Et ottanut huomioon paljonko on eroa tavallisella haudalla ja uurnahaudalla/muistolehdolla ja paljonko kustannukset tekee esim.20 vuodessa.


      • Sama R
        juupajuu kirjoitti:

        Joudut ostamaan arkun...heheh Rituhan pikkukätösin (kun noin paljon arvostaa toisen tekemää) tekee itse arkun ja samalla tuhkapöntönkin...
        Et ottanut huomioon paljonko on eroa tavallisella haudalla ja uurnahaudalla/muistolehdolla ja paljonko kustannukset tekee esim.20 vuodessa.

        Sori, en oikein ymmärtänyt...


      • ???
        Sama R kirjoitti:

        Sori, en oikein ymmärtänyt...

        Olisko ollut luettavissa hiven ivaa. Mutta kaiken kaikkiaan eri hautaus muotoja on jokseenkin vaikea verrata keskenään koska lähtökohdat voi olla aivan eri. Se mikä joillekin on edullista voi jollekin olla kallis.

        Itse olen yhdet hautajaiset muistotilaisuuksineen järjestänyt. Hauaustoimiston ja seurakunnan apua oli vain välttämätön.

        Olin tässä myös mukana järjestämässä isoja hyvinkin tyylikkäitä hautajaisia ja voin todeta että suvun talkoilla tuli nekin maksamaan jokseenkin kohtuudella. Leipomukset tehtiin talkoilla ostetiin edulisimman mukaan mitä tarvittiin. Seurakunnalta saatiin riittävän kokoinen muistotilaisuuden tila astioineen. Ammatti tarjoilijat löytyi tuttavapiiristä. Musiikki yms. ohjelma suvusta. Vainajan työnantaja osallistui varsin upeasti läsnäolollaan joka toi oman arvokkuutensa tilaisuuteen.
        Painotyöt ohjelma kiitoskortit tulivat myös suvulta (ei ostopalveluna).
        Jopa upea uurna oli itse tehty ja siinäkös oli hohtoa.
        Ja paljon muuta oli sellaista mitä organisoinnilla saatin akaiseksi. Näin myös saatiin aivan lähimmät omaiset vapautettua järjestelyistä olematta kuitenkaan kuuntelematta heidän toiveitaan. Ja lasku omaisille oli suhteellisen pieni.


    • --77

      Omasta mielestäni tuhkaaminen sitten taas tuntuu paljon paremmalta vaihtoehdolta, kuin ajatus pikkuhiljaa mätänevästä ruumiista.

      Lähiomaiseni tuhkattiin ja päätös siitä oli perheessämme yksimielinen.

      Sitten vielä asiasta toiseen: Tuolla joku sanoi aiemmin siitä, että miten tuskallista oli nähdä vainaja suu auki yms. ja että ei kuulemma kannattaisi katsoa ja että tulee vain kauhukuvia.

      Itse taas olen täysin päinvastaista mieltä. Mielestäni se, että on mahdollisuus käydä henk.koht. hyvästelemässä omainen katsomalla ja koskettamalla, voi olla hyvin eheyttävä ja äärimmäisen tärkeä, myös lohdullinen kokemus. Oli vainaja sitten - miltei - missä kunnossa vain.

      Monesti kuulee sanottavan, että joku ei halua/uskalla mennä katsomaan ja koskettamaan kuollutta omaistaan, koska haluaa muistaa hänet elävänä. Mutta totuushan on se, että tuo katsomassa käyminenhän ei millään muotoa vie pois noita aiempia muistoja. Päinvastoin, katsomisella sen asian käsittäminen, että omainen on oikeasti ja konkreettisesti kuollut, tulee nopeammaksi, ja laittaa suruprosessin luonnollisen vauhtiin. Näkee oikeasti, että hän on siinä, ja oikeastaan ei siltikään ole; Mieli on jo jossain muualla. Ja: Vaikka omainen olisi kuollut täysin luonnollisella tavalla, ja olisi etukäteen tiedossa, että näyttää ihan normaalilta jne., niin mieli ei silti pysty saamaan sitä ihan täysin oikeaa ja rehellistä kuvaa kuolleesta omaisesta, ellei itse konkreettisesti näe. Näin vältytään myöhemmin hiipivistä arveluista ja mielikuvituksen tuotoksista, varsinkin jos omainen on kuollut esim. väkivaltaisesti.

      Liittyyhän omaisen kuolemaan muutenkin se, että kaikki mahdollinen, ihan vaikka mikä tahansa pieninkin tieto, joka hänen kuolemaansa liittyy, on saatava, jos sellainen tieto vain on jossain olemassa. Kaiken mahdollisen tietäminen ja käsittäminen omaisensa kuolemasta; Se sama tiedontarve ja "täytyy saada tietää" koskee myös kuollutta omaista fyysisesti.

      Itse ainakin koen tämän hyvin tärkeäksi, ja siis sitä tärkeämmäksi, mitä läheisempi vainaja on. Omat isovanhempani eivät ole olleet minulle kovin läheisiä (näin kerran vuodessa tai harvemin), vaikka lämminhenkiset välit ovat olleetkin. En nähnyt isovanhempaani kuolleena, eikä tämä "näkemättömyys" ole minua millään tavalla vaivannut, vaan se oli ihan ok. Mutta jos kyseessä on perheenjäsen (tai muuten erittäin läheinen henkilö, kuten vaikka isovanhempi voi jollekulle olla), nousee asia sitä tärkeämmäksi.

      Koen että jos en olisi käynyt konkreettisesti hyvästelemässä lähiomaistani, olisi asia jäänyt vaivaamaan minua luultavasti pysyvästi. Ja: Epäluonnollisesta kuolemasta huolimatta hän ei ollut minulle millään tavalla pelottavan näköinen. Ei olisi tullut mieleenkään pelätä häntä tai nähdä myöhemmin kauhukuvia. Sitä hetkeä muistellessani näen hänet mielessäni kyllä täysin realistisesti, mutta ne eivät ole millään tavalla pelottavia näkymiä, vaan realistisia ja oikeita; Minun ei tarvitse mielessäni muuta kuvitella tai arvuutella, koska tiedän.

      Eriäviä mielipiteitä on (kuten -86-). Tämä on minun.

      • oikeassa.

        Tärkeää se on hyvästellä. Katsoa ja koskettaa.


    • omainen¤

      Laitan tähän osan elisestä vastauksestani tuonne sivuhaaraan.
      Päädyimme lapsemme polttohautaukseen.
      Lapsemme siunattiin kirkossa ihan kuten muutkin vainajat. Oikeassa arkussa. Sen jälkeen hautaustoimisto toimitti tuhkattavaksi. Hautapaikan lunastimme seurakunnalta, jonne uurna laskettiin läheisten läsnäollessa. Silloin tuotiin paikalle jo kertaalleen kirkossa arkulle lasketut kukkalaitteet.
      Haudalle hankittiin muistomerkki, ja hyvin usein käymme häntä haudalla muistamassa. Hautaa hoidamme aivan samoin kuin vainaja olisi haudattu arkkuineenkin. Lisäksi se hyvä puoli, että kyseiselle paikalle 'mahtuu' uurnia tulevaisuudessa n. 30. Tavallinen kahden arkun hautapaikka.
      Sinne meidänkin tuhkauurnamme tullaan myös aikanaan laskemaan.

      En koe tuota tapaa mitenkään arvottomampana kuin tavallinen hautaus. Vaikka seurakunnan kirkkoherra tällaisen kannan on ottanutkin.
      Kovin arvokasta ei ole sekään, että hautausmaallamme oli viime kesänä joitakin kunnostustöitä. Valokaapeleita kaivettiin pääkäytävän alle. Samalla nousi maan uumenista pääkalloja, selkärangan nikamia, sääriluita hampaita esiin ties kuinka monen sadan vuoden takaa. Kaiken lisäksi nämä saivat seurakunnan ja työmiesten puolesta olla päiväkausia näkyvillä. Itse peittelin niitä aina kun kohdalle sattui.

      Tuhkauksessa ei ainakaan ole pelkoa siitä, että joskus tulevaisuudessa joku kaivaa jäännökseni esiin. Tuli tekee vain nopeammin sen, minkä ruumiinsyöjämadot ja muut eliöt kymmenien vuosien aikana.

      Vainajan muistaminen ja haudanhoito onnistuu kyllä yhtä hyvin niin tuhkatun, kuin arkkuhaudatunkin leposijan luona.

      Kun asia oli ajankohtainen hautaustoimistossa kerrottiin, että polttohautaus on yleistymässä varsinkin kaupungeissa.

      Varmaan hyvin pitkälle tunneasia. Jokainen valitsee tavan , joka itsestä parhaalta tuntuu.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kuinka vanha kaivattusi on?

      Gallup teille kaikille
      Ikävä
      109
      1257
    2. Taas puukotus yläristillä!

      Tänään taas puukotettu hengiltä ihminen Kuopiontien läheisyydessä yläristillä! Nyt näitä alkaa olla viikoittain!
      Pieksämäki
      38
      995
    3. Mitä teillä grillataan juhannuksena? Anna oma vinkkisi grilliherkkuihin

      Kesä ja juhannus on grillailun kulta-aikaa. Mitä teillä grillataan juhannuksena? Anna oma vinkkisi grilliherkkuihin. Ka
      Grillaus
      41
      905
    4. Minkä haluaisit

      Nähdä kaivatultasi
      Ikävä
      102
      888
    5. Ihana juhannusperinne

      Lähdemme aina juhannuksena aivan hirveässä kännissä kiikkerällä veneellä pieliselle! Se on hauskaa ja jännittävää puuhaa
      Lieksa
      46
      717
    6. Älä itke rakas.

      Tunnen sun kyyneleet silmissäni. Kaikki tulee menemään hyvin. Loppu häämöttää jo...
      Ikävä
      56
      708
    7. Olen päättänyt tappaa itseni tämän vuoden puolella

      Minulla ei ole oikeastaan mitään hävittävää. Elämäni on surkeaa ja tunnen ihmisten tuijotukset ja supinat. Ne nauravat r
      Ikävä
      78
      669
    8. Mistä tunnistaa suomussalmelaisen kassajonossa

      Terveiset täältä Kuopiosta! Olen aikoinaan Suomussalmelta lähtenyt maailmalle ja muutaman mutkan kautta päätynyt savon s
      Suomussalmi
      65
      641
    9. On ikävä sua

      Muru.
      Ikävä
      34
      606
    10. Mä muuten kerroin puolisolle susta

      Nimeä mainitsematta....
      Ikävä
      57
      587
    Aihe